Lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, kasvatuspsykologian apulaisprofessori Opettajankoulutuslaitos, Kouluhyvinvoinnin erikoistumiskoulutus, Oppimistutkimuksen keskus, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, SOTE-Akatemia niina.junttila@utu.fi
Minulla ei ole ketään, jolle puhua. Minua on haukuttu ja kiusattu ja tuntuu ettei kukaan välitä. Kaikki vihaavat minua. Haluan Tuntuu kuin välillä haluaisin kuolla. Enkä jaksaisi tätä elämää. Kukaan ei jaksa kattella mua. Mä elän täs maailmas haamuna ei mua tänne kukaan jää kaipaamaan. (11-vuotiaan tytön kirjoitus) Junttila, N. (2015) Kavereita nolla - lasten ja nuorten yksinäisyys.
Yksinäisyys sai aikaan eristäytymistä ja itsesyytöksiä, jotka johtivat masennukseen, ahdistus- sekä paniikkihäiriöön ja jatkuvaan itsetuhoisuuteen. Yksinäisyyttä 18-vuotiaana - Tunnen itseni yksinäiseksi - En tule toimeen muiden kanssa - Kukaan ei rakasta minua - Muut eivät pidä minusta 8-vuotiaana koettu yksinäisyys - Tunnen itseni yksinäiseksi - Minulla ei ole ystäviä - En halua olla toisten kanssa - Kukaan ei välitä minusta Psyykkinen oireilu (YASR) (18v.) - Ahdistuneisuus, masentuneisuus - Vetäytyvyys - Somaattinen oireilu - Keskittymisvaikeudet - Aggressiivinen käyttäytyminen - Rötöstely Itsetuhoisuutta (18v.) - Tappaisin itseni, jos siihen olisi tilaisuus - Yritän tahallisesti vahingoittaa itseäni / tappaa itseni - Ajattelen itseni tappamista Junttila, Sourander, alustavia tuloksia 2017 / Lapsuusiän ongelmien yhteys aikuisiässä selviytymiseen
Tiedättehän, että jos jotakuta säikäyttää hyvin usein, hän muuttuu helposti näkymättömäksi. Tove Jansson, Näkymätön lapsi
John Bolwby & Mary Ainsworth: Kiintymyssuhdetyypit Turvallinen kiintymyssuhde Lapsi voi luottaa siihen, että hänen tarpeisiinsa vastataan, hänen tunteitaan tunnistetaan ja mielialojaan ymmärretään. Välttelevä ja turvaton kiintymyssuhde Tunteisiin ei vastata, eikä niiden ilmentämistä tueta. Lapsi oppii olemaan tuntematta tai luottamatta liikaa. Tunnekylmyys, aleksitymia, näkymättömyys. Ristiriitainen ja turvaton kiintymyssuhde Tarpeisiin ja tunteisiin vastataan sattumanvaraisesti. Lapsi ei koskaan tiedä, minkälaisen reaktion hän vanhemmassaan ja myöhemmin muissa ihmisissä saa aikaan. Tämä aiheuttaa helposti uupumusta, ahdistuneisuutta ja epävarmuutta ihmissuhteissa. Kaoottinen, jäsentymätön kiintymyssuhde Lapsi on kokenut huomiotta jättämistä, kaltoinkohtelua tai jopa väkivaltaa. Iso riski myöhemmille psyykkisille ja sosiaalisille ongelmille.
Se, ettei perheissä puhuta on kuitenkin pitkälti pelkkä myytti: alakoululaisista reilu 2 %, yläkoululaisista vajaat 8 % raportoi keskusteluvaikeuksista vanhempiensa kanssa.
Muissa konteksteissa nuorten luottamus siihen, että ihmiset haluavat heille hyvää, on kuitenkin jyrkässä laskusuhdanteessa.
Muissa konteksteissa nuorten luottamus siihen, että ihmiset haluavat heille hyvää, on kuitenkin jyrkässä laskusuhdanteessa.
Jos kävelisit yksin vieraalla kadulla, kaatuisit ja loukkaisit jalkasi siten, ettet pääse enää jatkamaan matkaa, niin herättäisivätkö lähestyvät askeleet ja tuntemattoman ihmisen hahmo sinussa pelkoa vai helpotusta? Olisiko ensimmäinen ajatuksesi, että sinua lähestyvä ihminen on ystävällinen ja haluaa auttaa vai että jalkasi loukanneena olet kykenemätön pakenemaan, piiloutumaan tai puolustautumaan ihmiseltä, jonka ajattelet haluavan sinulle pahaa?
https://www.youtube.com/watch?v=apzxgebzht0 Still Face Experiment: Dr. Edward Tronick
Ostrakismi on sulkemista ulkopuoliseksi, tekemistä näkymättömäksi, kuulumattomaksi ja merkityksettömäksi
If no one turned round when we entered, answered when we spoked, or minded what we did, but if every person we met, cut us dead, and acted as if we were non-existing things, a kind of rage and impotent despair would ere long well up in us, from which the cruelest bodily tortures would be a relief; for these would make us feel that, however bad might be our plight, we had not sunk to such a depth as to be unworthy of attention at all. (Williams James, 1890/1950, s. 293-294)
Ostrakismin tuottama kipu on elimistön signaali olotilan muuttamiseksi. Se aktivoi meidät: - Käyttämään oppimiamme taitoja vuorovaikutuksen ja yhteenkuuluvuuden palauttamiseksi - Käyttämään muita huomatuksi tulemisen kannalta tehokkaiksi todettuja keinoja - Turruttamaan paha olo joko ihan sama tai vihaan kaikkea asenteeksi - Pakenemaan joko konkreettisesti tai ajatuksissa - Luovuttamaan. Annoin periksi kun oli helpompi olla yksin kuin pettyä jatkuvasti. Mitä pieni lapsi osaa tehdä kun kukaan ei huomaa että on yksin. Siinä vain kasvaa ympärille muuri ja sen sisällä voi kuvitella olevansa suojassa haavoilta. En jaksa tällaista elämää. Yksinäisyys tuntuu niin pahana kipuna ettei sitä voi edes sanoiksi luoda. Mä en osaa kertoa muille miltä musta tuntuu, koska kukaan ei ymmärrä. Mua oksettaa, mutta mitään ei tule ulos. Joka aamu vain mietin, että mitä järkeä tässäkin on. Mä olen käytännössä kuollut jo aikoja sitten, joten mitä väliä sillä enää on mitä mä elämälläni teen. (17-vuotias tyttö)
Yli puolet nuorista (n=180) olisi jäänyt täysin yksin eli ei puhunut kenellekään eikä enää edes hakenut apua muualta netistä
Mitä tehdä kun huomaa lapsen tai nuoren voivan huonosti? 1. Ota asia puheeksi. Kuuntele, kysy tarkennuksia, ota kerrotut asiat vakavasti. 2. Anna tietoa. Kerro, että lapsista ja nuorista joka viides kokee jossakin vaiheessa jonkin tasoisia mielenterveyden ongelmia. Hän on tuskin ainoa luokallaan, ei ainakaan koulussaan. 3. Kerro, että ongelma ei ole hänessä itsessään vaan hänen terveydessään ja siihen on olemassa toimivia parannuskeinoja. 4. Rohkaise puhumaan asiasta myös läheisen ystävän tai jonkun muun turvallisen ihmisen (vanhemmat, opettaja, koulun tai terveyskeskuksen hoitaja/psykologi/kuraattori/lääkäri) kanssa. 5. ÄLÄ JÄTÄ YKSIN.
Jos ois joku, jonka kanssa jutella. - perheen yhteiset keskustelut yksinäisyyden ehkäisijänä Alakoulun 4lk. lapset.. Yläkoulun 8lk. nuoret Perheet (20%), joissa vanhempien mukaan keskusteltiin vain harvoin. Lapset ja nuoret, joiden perheissä keskusteltiin paljon, kokivat vähän tai ei lainkaan yhdessä keskustelevien perheiden lapsia ja nuoria vähemmän sosiaalista ja emotionaalista yksinäisyyttä sekä yleistä sosiaalista ahdistuneisuutta.
Tapahtunutta itseään suurempi vaikutus on sillä, miten tapahtuma tulkitaan. Minkälaisten muistojen kautta, minkälaisia syy-selitysmalleja käyttäen ja yksin vai yhdessä. Kukaan ei edes huomaa mua, kaikki vaan nauraa. AJATUKSET/ AJATUSVÄÄRISTYMÄT Annoin periksi kun oli helpompi olla yksin kuin pettyä jatkuvasti. KÄYTTÄY- TYMINEN TUNTEET Yksinäisyys tuntuu niin pahana kipuna, ettei sitä voi edes sanoiksi luoda KEHON REAKTIOT Mua oksettaa, mutta mitään ei tule ulos.
Kohtaamattomuus kyseenalaistaa olemassaolon, satuttaa ja sairastuttaa, mutta on samalla jotakin sellaista, jonka muuttaminen ei vaadi ihmeitä. Ainoastaan ihmisiä, jotka uskaltavat.
Miltä ystävyys tuntuu? Tuntuu siltä, että tapahtuu sitten ihan mitä tahansa niin ei sillä ole väliä. Että en mä hajoa enää niin helpolla. Koska mulla on ne. Ystävät. Vähän niin kuin ois voittanut lotossa tai jotain. Tai no oikeestaan ei se tuntuu paljon paremmalta. Siis se, että joku on susta ylpeä ja haluaa olla sun ystävä. Joskus kun on huono päivä, niin ajattelen, että soitan sille ja sitten jo tunnilla mietin, että mitä sanon ja et se varmaan ymmärtää. Ja että sit melkein niinkun tiedän jo, et mitä se sanois siihen. Ja sit voi olla, ettei tarvii enää edes soittaa, koska se autto jo, että niinkun miettis sen, mitä se sanois ja miltä se musta sit tuntuis. Siltä, että kaikki on mahdollista. Ihan mikä tahansa.