Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti



Samankaltaiset tiedostot
Hiidenveden vedenlaatu

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

TASO-mittausasemien kalibrointi

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte m Sr Kiviä Maanpinta m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

VEDENLAATU JA VIRTAUKSET HANHIKIVEN EDUSTAN MITTAUSPAIKOILLA RUOPPAUSKAUDELLA 2016

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

Rantatunnelin ympäristöseurannat 2018

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

Kokemuksia automaattisista mittauksista

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd

Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen

/. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 #

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla

CW Solutions Oy (7) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA


RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

Kannettavat Monitoimimittarit

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

CW Solutions Oy (1) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

MANUAALINÄYTTEENOTON JA ONLINEMITTAUSTEN KONAISEPÄVARMUUDET. Risto Hiljanen

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Transkriptio:

1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy 18.1.211 L U O D E C O N S U L T I N G O Y, O L A R I N L U O M A 1 5 B, FI- 22 E S P O O

2 Vedenlaatu Tutkimusalueen jokien vedenlaatua mitattiin Kuvan 1 mukaisille paikoille asennettujen Luodemittausasemien avulla. Asemien antureina käytettiin YSI-sondeja ja STS-pinnankorkeusantureita. Asemat lähettivät kerran tunnissa mitatut tulokset Luoteen Datapalveluun (www.luodedata.fi). Luoteen asemapäivystäjä tarkasti mittaustulokset kaksi kertaa päivässä. Asemat huollettiin viikoittain. Asemien huoltolokien sisältö on esitetty Liitteessä 1. Mittausjakson päätyttyä tuloksille tehtiin laadunvarmennus, jonka yhteydessä yksittäisten roskien, kotiloiden ja antureihin takertuneiden kasviosien aiheuttamat häiriöt poistettiin aineistosta. Mitatut sameus, A-klorofylli, johtokyky, happi, ph ja lämpötila-arvot täyttivät hyvälaatuisen mittausaineiston tunnusmerkit. Hapetus-pelkistys -potentiaali (ORP) tulokset ovat herkkiä pintojen likaantumiselle eikä antureissa ole automaattista puhdistusta. ORP-tuloksia voi pitää lähinnä suuntaa-antavina. Mittaustulokset on esitetty Kuvissa 2-8. Mittaustulokset on toimitettu tilaajalle tämän raportin yhteydessä Excel-taulukoina. Sameuden perusteella voidaan tehdä arvio partikkeleihin sitoutuneesta fosforista, jos käytettävissä on edustavia laboratoriotuloksia kokonaisfosforista ja liukoisesta fosforista. Teuronjoesta oli käytettävissä yksi laboratorioanalyysi kesältä 211. Näytteen sameus oli 4 NTU, kokonaisfosfori 23 ug/l ja fosfaattifosfori 8 ug/l. Tulosten perusteella yhtä sameusyksikköä vastaa (23-8)/4= 3,75 ug/l partikkeleihin sitoutunutta fosforia. Jos oletetaan että fosfaattifosforin määrä pysyy vakiona 8 ug/l niin totaalifosforille voi käyttää regressioyhtälöä Ptot = 3,75 * Turb + 8. Laskennalliset kokonaisfosforipitoisuudet on liitetty Teuronjoen mittaustulokset sisältävään Excel-taulukkoon. Keskimääräinen pitoisuus mittausjakson aikana oli 22 ug/l. Kuva 1. Tuuloksen mittauspaikat syksyllä 211: 1. Teuronjoki, 2. Ormijoki, 3. Pohjoistenjoki.

3 Huomioita mittaustuloksista Sameus: Pohjoistenjoen korkeammat lukemat johtuvat todennäköisesti pohjan eroosiosta. Eroosioainesta havaittiin paljon 28.9. tehdyn huoltokäynnin yhteydessä. Ennen huoltoa sameusanturi oli osittain hautautunut liejuun. A-klorofylli: Teuronjoen muista mittausasemista poikkeava paikallinen leväkukinta 18.9. koostuu havainnoista, joiden hajonta on selvästi muuta aineistoa suurempi. Suuri hajonta viittaa siihen että kukinta on koostunut suurista partikkeleista, joita voivat olla esimerkiksi sinilevähiukkaset tai pienikokoiset suspendoituneet putkilokasvit kuten limaskalajit. Johtokyky: Teuronjoen muita havaintoja pienemmät lukemat 15.9. ja 21.9. johtuvat sadeveden johtokykyä alentavasta vaikutuksesta. Sama ilmiö näkyy heikompana myös muilla asemilla. Happi: Happipitoisuudessa näkyy myöhäisestä ajankohdasta huolimatta vielä perustuotannon aiheuttama vuorokausirytmi. Ormijoen happipitoisuus oli keskimäärin noin 1 mg/l alhaisempi kuin muilla mittausasemilla. Kaikkien asemien happipitoisuus nousi mittausjakson aikana veden lämpötilan laskiessa. ph: Ph:n vaihtelu oli kaikilla mittausasemilla hyvin vähäistä. Vesi oli käytännössä neutraalia, ph 7. Lämpötila: Jokivesien lämpötila laski kuukauden mittausjakson aikana keskimäärin kuudella asteella. Ormijoen lämpötila oli koko mittausjakson ajan 1,5-2, astetta Teuronjokea lämpimämpää. ORP: Varsinkin Teuronjoen tuloksissa näkyy voimakkaasti manuaalisen puhdistuksen vaikutus anturin lukemaan. 25 Sameus [NTU] 2 15 1 5 14.9.211 19.9.211 24.9.211 29.9.211 4.1.211 9.1.211 14.1.211 Kuva 2. Tuuloksen mittausasemien sameus syksyllä 211. A-klorofylli [ug/l] 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 14.9.211 19.9.211 24.9.211 29.9.211 4.1.211 9.1.211 14.1.211 Kuva 3. Tuuloksen mittausasemien a-klorofylli syksyllä 211.

4 25 2 Johtokyky [us/cm] 15 1 5 14.9.211 19.9.211 24.9.211 29.9.211 4.1.211 9.1.211 14.1.211 Kuva 4. Tuuloksen mittausasemien johtokyky syksyllä 211. 14 Happi [mg/l] 12 1 8 4 2 14.9.211 19.9.211 24.9.211 29.9.211 4.1.211 9.1.211 14.1.211 Kuva 5. Tuuloksen mittausasemien happipitoisuus syksyllä 211. 9 ph 8 7 5 4 14.9.211 19.9.211 24.9.211 29.9.211 4.1.211 9.1.211 14.1.211 Kuva. Tuuloksen mittausasemien ph syksyllä 211.

5 1 14 Lämpötila [ C] 12 1 8 4 2 14.9.211 19.9.211 24.9.211 29.9.211 4.1.211 9.1.211 14.1.211 Kuva 7. Tuuloksen mittausasemien lämpötila syksyllä 211. 5 ORP [mv] 45 4 35 3 25 2 15 1 5 14.9.211 19.9.211 24.9.211 29.9.211 4.1.211 9.1.211 14.1.211 Kuva 8. Tuuloksen mittausasemien ORP syksyllä 211. Virtaama Tutkimusalueen jokien virtaamia käytiin siivikoimassa kolmena päivänä akustisella siivikolla (Sontek FlowTracker). Laitteisto laskee joen virtaaman automaattisesti siivikointitulosten perusteella (Taulukko 1). Kukin joista siivikoitiin kahteen kertaan. Pohjoistenjoen kolmantena siivikointituloksena käytettiin 2.9.211 Ormijoen ja Teuronjoen tulosten summaa. Virtaamien ja pinnankorkeuksien avulla Pohjoistenjoelle ja Teuronjoelle laadittiin purkautumiskäyrät (Kuva 9), joiden avulla jokivirtaama voidaan laskea pinnankorkeuden perusteella. Ormijoelle ei pystytty laatimaan purkautumiskäyrää, koska mittauspisteen alapuolella sijaitsevat patoluukut avattiin mittausjakson aikana. Tästä syystä Ormijoen virtaamana käytettiin Pohjoistenjoen ja Teuronjoen virtaamien erotusta. Laskennassa oletettiin mittauspisteiden väliseksi viiveeksi 1 tunti (Kuva 1). Ormijoella pinnankorkeus on kiinnitetty padon harjaan, Pohjoistenjoella sinne asennettuun asteikkoon ja Teuronjoella rumpuputken yläreunassa olevan pultin aluslevyyn.

Virtaama [l/s] Virtaama [l/s] Taulukko 1. Siivikoidut jokivirtaamat mittausjakson aikana. Pohjoistenjoen tuloksena 2.9.211 on käytetty Ormijoen ja Teuronjoen tulosten summaa. Joki Pvm Pinta (cm) Virtaama (l/s) Teuronjoki 2.9.211-79,9 19, Teuronjoki 11.1.211-74, 28,4 Ormijoki 2.9.211 8,2 95, Ormijoki 11.1.211 1,9 287,8 Pohjoistenjoki 2.9.211 2,3 24, Pohjoistenjoki 4.1.211 7,8 39,7 Pohjoistenjoki 11.1.211 73,5 55, 55 Pohjoistenjoki 3 Teuronjoki 5 25 45 2 4 35 15 3 25 y = -,4484x 2 + 82,43x - 3133,1 1 5 y = 21,19x + 1848,4 2 2 4 8 7 72 74 7 Pinta [cm] -81-8 -79-78 -77-7 -75-74 Pinta [cm] Kuva 9. Siivikoitujen virtaamien perusteella laaditut purkautumiskäyrät Pohjoistenjoelle ja Teuronjoelle. Pohjoistenjoki [l/s] Teuronjoki [l/s] Ormijoki (laskennallinen, 1 h viive) [l/s] 5 4 3 2 1 14.9.211 19.9.211 24.9.211 29.9.211 4.1.211 9.1.211 14.1.211 Kuva 1. Jokivirtaamat Tuuloksen mittausasemilla syksyllä 211.

7 Liite 1. Asemien huoltotiedot Teuronjoki 15.1.211 8:53 14.1.211 Asema haettu huoltoon. Luode/Lari 11.1.211 1:25 15:55 puhdistus. Pinta -74 cm. 5.1.211 8:47 4.1.211 15:4 puhdistus. Pinta -78 cm. 28.9.211 14:47 14.2 puhdistus ja pirtupesu. Pinta -7 cm, akku 12,82 V. 2.9.211 15:7 2.9.211 Klo 11.4 Putsattu laite ja anturit. Tarkistettu pyyhkimet. Lari/Luode 2.9.211 14:2 Huonot chl-havainnot poistettu. Luode/Mikko 21.9.211 9:27 2.9.211 YSIn putsaus, laite oli puhdas. Pinta 1:45-78 cm, 13: -78 cm. 1.9.211 9:4 14.9. asennettu. Pinta siltarummun yläpinnasta, keskikohdan oikealla puolella sijaitsevan mutterin kohdalta klo 13-81 cm. Luode/Mikko ja Ari Ormijoki 15.1.211 8:55 14.1.211 Asema haettu huoltoon. Luode/Lari 11.1.211 14:38 13:5 puhdistettu. 5.1.211 8:48 4.1.211 15:25 puhdistus. Pinta +4 cm. 28.9.211 14:19 13.5 puhdistus ja pirtupesu. Muutoin puhdas paitsi antureissa yksi kotilo sekä toukkia. Pinta 5,5 cm, akku 12,77 V. Toinen patoluukku auki. 21.9.211 9:29 2.9.211 YSIn huolto. Laite muuten puhdas, mutta mittapäissä oli kotiloita. Pinta 13:5 + cm, 14:35 + cm. 1.9.211 9: 14.9. asennettu. Pinta patoaukon keskikohdasta klo 14 +5 cm. Luode/Mikko ja Ari Pohjoistenjoki 15.1.211 8:5 14.1.211 Asema haettu huoltoon. Luode/Lari 11.1.211 14:37 Puhdistettu 12:2.Pinta 74 cm. 1.1.211 8:5 Poistettu epäpuhtauksien aiheuttamia CHL-virhelukemia 9.1. 11-14. 4.1.211 15:19 Asennettu vedenkorkeusasteikko asemasta ylävirtaan, oikealle rannalle. Pinta 12:15 +8 cm. Puhdistus 12:4. 29.9.211 8:5 28.9.211 poistettu sameusanturin virheellisiä lukemia. 28.9.211 14:1 13.25 puhdistus ja pirtupesu. Kiintoainetta ja hieman rihmoja myös anturissa. Akku 1,5 V. 21.9.211 9:3 2.9.211 15:5 YSIn huolto. 1.9.211 9:1 14.9. asennettu joen yli kaatuneen lepän ylävirran puolelle. Pintaa ei ole sidottu kiintopisteeseen. Luode/Mikko ja Ari