Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013. Etta Partanen Meiju Ahomäki Ari Kurlin

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 Etta Partanen Meiju Ahomäki Ari Kurlin

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 2 (40) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA...3 2. MUUTTOLIIKE KESKI-SUOMEN ALUEELLA...5 3. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS...9 4. MIELIKUVAT KESKI-SUOMESTA... 14 5. KESKI-SUOMEN VETOVOIMAISUUS... 16 6. ASUMINEN JA MUUTTOPÄÄTÖS... 22 7. YHTEENVETO... 36 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 38

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 3 (40) 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tämä muuttajatutkimus kartoittaa Keski-Suomen alueelle muuttaneiden ja Keski- Suomesta muualle muuttaneiden mielipiteitä, odotuksia ja käsityksiä. Maakunnan sisäinen muutto on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Muuttajat ovat erinomainen kohderyhmä kertomaan alueen vetovoimasta, sillä muuttopäätös on aina harkittu ja perusteltu. Tulomuuttaja osaa arvioida alueen palveluita vakituista asukasta paremmin, koska muuttajalla on tuore kokemus jostakin muusta kunnasta. Arjen rakentaminen uudessa kotikunnassa tuottaa näkemyksen, joka kertoo aidosti kunnan ja alueen imagosta. Tulomuuttajan tyytyväisyyden kartoittaminen onkin ollut viime vuosina yksi kuntia tavallisimmin kiinnostavista tutkimuksista, ja monet kunnat seuraavat muuttajatyytyväisyyttä systemaattisesti. Tässä tutkimuksessa näkökulmaksi on otettu koko Keski-Suomen maakunta. Tutkimus koostuu Keski-Suomeen muuttaneista ja Keski-Suomesta vuosina 2010 2012 lähteneistä henkilöistä. Tutkimuksen aineisto on kerätty puhelinhaastatteluiden avulla viikoilla 10-13/2013. Haastateltavat on kiintiöity seutukunnittain. Tutkimukseen osallistui 401 tulomuuttajaa ja 104 lähtömuuttajaa. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy Keski-Suomen liiton tilauksesta. Tutkimuksen tavoitteet: Haetaan vastauksia muuton syihin sekä alueen vetovoimatekijöihin tulo- ja lähtömuuttajakohderyhmissä. Kartoitetaan vastaajien tarpeita sekä kehittämiskohteita Keski-Suomen alueella. Tuloksia vertaillaan mm. ikäryhmittäin ja seutukunnittain sekä lähteneiden ja tulomuuttajien välillä.

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 4 (40) Vastaajakiintiöt (suluissa toteutuneet): Tulomuuttajat 400 (401) loppuunsaatettua haastattelua seuraavasti: o Jyväskylän seutukunta: 200 haastattelua (209) o Joutsan seutukunta: 20 haastattelua: (16) o Keuruun seutukunta: 25 haastattelua (25) o Jämsän seutukunta: 50 haastattelua (50) o Äänekosken seutukunta: 45 haastattelua (40) o Saarijärven-Viitasaaren seutukunta: 60 haastattelua (61) Lähtömuuttajat 100 loppuunsaatettua haastattelua (104). Lisäksi lähtömuuttajien rekisteri on pyydetty kokoamaan siten, että vähintään puolet otoksesta on muuttohetkellä ollut yli 30-vuotiaita. (Vastaajista yli 35-vuotiaita 58 %)

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 5 (40) 2. MUUTTOLIIKE KESKI-SUOMEN ALUEELLA Keski-Suomen maakuntarajat ylittävä muuttoliike on vaihdellut 2000-luvun aikana pääosin 7000 ja 8000 hengen vuositasolla. Alueen nettomuutto on ollut vuosia 2005 ja 2006 lukuunottamatta positiivista tai neutraalia, ja koko nettomuutto (tulomuuttolähtömuutto) on kasvun puolella 1452 asukkaan verran. (Kuvat 1 ja 2) henkilöä 8400 8200 8000 7800 7600 7400 7200 7000 6800 6600 6400 6200 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Keski-Suomen maakunnan tulomuutto, yhteensä 101435 Keski-Suomen maakunnan lähtömuutto, yhteensä 99983 Kuva 1 - Keski-Suomen muuttoliike 2000 2012 (Tilastokeskus) henkilöä 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 577 513 288 190 167 105 40 36 0-7 -24-184 -249 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 2 - Keski-Suomen nettomuutto 2000 2012 (Tilastokeskus)

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 6 (40) Alueen muuttoperusteinen väestönkasvu keskittyy Jyväskylän seutukuntaan. Jyväskylään muutti muista maakunnista vuosina 2000 2012 yhteensä 5501 henkilöä enemmän kuin sieltä muutti pois. Jyväskylän seutukunnan nettomuutto oli voimakkainta 2000-luvun alulla, vuosikymmenen puolivälin jälkeen se on tasoittunut noin 200 400 henkilöön vuosittain. Muut seutukunnat ovat nettomuuton suhteen joko neutraalilla tai negatiivisella tasolla. Suurinta muuton nettotappio on Saarijärven Viitasaaren seutukunnassa, jossa muuttotappio aikavälillä 2000 2012 oli 1501 henkeä. (Kuvat 3 ja 4) henkilöä 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Jyväskylän seutukunta Joutsan seutukunta Keuruun seutukunta Jämsän seutukunta Äänekosken seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta -200-400 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 3 - Keski-Suomen nettomuutto 2000 2012 seutukunnittain (Tilastokeskus)

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 7 (40) henkilöä 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000-2 000 5 501 13-498 -628-1 429-1 501 Jyväskylä Joutsa Keuruu Jämsä Äänekoski Saarijärvi-Viitasaari Kuva 4 - Keski-Suomen nettomuutto yhteensä 2000 2012 seutukunnittain (Tilastokeskus) Ikäryhmittäin tarkasteltuna koko maakunnan vahvin nettomuutto painottuu Jyväskylän houkuttelemiin nuoriin aikuisiin. Muuttotappio on suurinta korkeakouluopintojen jälkeen työelämään siirtyvissä 25 29-vuotiaissa. Muuttotappio kääntyy voitoksi jälleen iäkkäämmissä väestönryhmissä. Erityisesti muissa kuin Jyväskylän seutukunnassa nuori väestö muuttaa alueelta pois ja muuttovoitto painottuu iäkkäämpään väestöön. (Kuvat 5 ja 6) henkilöä 3000 2000 1000 0-1000 2179 1377-399 133 63 70 176 351 569 236 21-26 -2000-3000 -4000-3292 -5000-6000 ikä - 19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - Kuva 5 - Keski-Suomen nettomuutto 2000-2012 ikäluokittain (Tilastokeskus)

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 8 (40) henkilöä 3000 2000 1000 0-1000 -290 108 41-12 78 153 342 420 206 33-10 -2000-1982 -3000-3130 -4000 ikä - 19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - Kuva 6 - Keski-Suomen nettomuutto 2000 2012 ikäluokittain lukuun ottamatta Jyväskylän seutukuntaa (Tilastokeskus)

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 9 (40) 3. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS Muuttajatutkimukseen vastasi yhteensä 505 henkilöä. Heistä 401 oli muuttanut Keski- Suomeen maakunnan ulkopuolelta (tulomuuttaja) ja 104 oli muuttanut Keski-Suomesta muualle (lähtömuuttaja). Vastaajista 54 % oli naisia ja 46 % miehiä. Tulomuuttajissa on erityisesti 22-25-vuotiaita nuoria aikuisia ja eläkeikää lähestyviä 55-64-vuotiaita suhteessa enemmän kuin lähtömuuttajissa. Lähtömuuttajissa taas työikäisten (26 34-, 35 44- ja 45 54-vuotiaiden) suhteellinen osuus on merkittävämpi (kuva 7). Otos edustaa hyvin todellisen muuttoliikkeen kuvaa ja vastaa pidemmän aikavälin kehitystä. tulomuuttaja 21% (83) 24% (96) 10% 9% 17% (68) 19% (77) lähtömuuttaja 16% (17) 26% (27) 16% (17) 11% 12% 19% (20) 0% 20% 40% 60% 80% 22-25 vuotta 26-34 vuotta 35-44 vuotta 45-54 vuotta 55-64 vuotta 65 vuotta tai vanhempi 100% Kuva 7 - TULOMUUTTAJAT SEKÄ LÄHTÖMUUTTAJAT: Vastaajien ikärakenne Koulutustaustaltaan lähtömuuttajat ovat tulomuuttajia useammin korkeakoulutettuja (Kuva 8). Jyväskylän asema yliopistokaupunkina vaikuttaa tähän: nuoret aikuiset siirtyvät valmistuttuaan työn perässä muualle. tulomuuttaja 18,5% (73) 47,8% (189) 31,1% (123) lähtömuuttaja 1% (13) 4% (44) 45,2% (47) 0% 20% 40% peruskoulu korkea-aste (ammattikorkeakoulu, yliopisto) 60% 80% toinen aste (lukio, ammattioppilaitos) muu 100% Kuva 8 - TULOMUUTTAJAT SEKÄ LÄHTÖMUUTTAJAT: Vastaajien koulutustausta

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 10 (40) Tulomuuttajissa on eniten eläkeläisiä (30 %) sekä yksityisen sektorin työntekijöitä (20 %) ja opiskelijoita (19 %). Lähtömuuttajissa lähes puolet ovat joko julkisen (24 %) tai yksityisen (22 %) sektorin työntekijöitä. (Kuva 9) tulomuuttaja 15% (58) 20% (78) 5% 19% (77) 7% (28) 30% (121) 4% lähtömuuttaja 24% (25) 22% (23) 7% (7) 15% (16) 5% (5) 24% (25) 2% 0% 20% 40% työntekijä (julkinen sektori) työntekijä (yksityinen sektori) yrittäjä opiskelija työtön eläkeläinen kotiäiti/-isä jokin muu 60% 80% 100% Kuva 9 - TULOMUUTTAJAT SEKÄ LÄHTÖMUUTTAJAT: Vastaajat pääasiallisen toiminnan mukaan Lähtömuuttajat ovat useammin päätoimisesti työelämässä ja siten myös tulotasoltaan varakkaampia (kuva 10). tulomuuttaja 49,7% (198) 30,2% (120) 13,1% (52) 6,0% lähtömuuttaja 4% (43) 26,5% (27) 19,6% (20) 10,8% (11) 0% 20% 40% 60% 80% alle 30 000 30 000-45 000 45 001-60 000 60 001-90 000 yli 90 000 100% Kuva 10 - TULOMUUTTAJAT SEKÄ LÄHTÖMUUTTAJAT: Vastaajat bruttotulotason mukaan Yksin asuvia ja kahden hengen talouksia on vastaajissa lähes yhtä paljon. Lähtömuuttajissa heitä on hieman enemmän, ja tulomuuttajissa puolestaan lapsiperheiden osuus on hieman suurempi. (kuva 11)

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 11 (40) tulomuuttaja 40% (162) 41% (165) 17% (68) lähtömuuttaja 47% (49) 40% (42) 13% (13) 0% 20% 40% asun yksin yksinhuoltajakotitalous 60% 80% kahden aikuisen talous kahden aikuisen ja lasten talous 100% Kuva 11 - TULOMUUTTAJAT SEKÄ LÄHTÖMUUTTAJAT: Vastaajat kotitalouden muodon mukaan Tulomuuttajien edelliset asuinkunnat olivat useimmin Helsinki, Tampere ja Kuopio (Taulukko 1). Keski-Suomessa tulomuuttajat olivat asettuneet yleisimmin Jyväskylään, Jämsään sekä Äänekoskelle (Taulukko 2). Keski-Suomesta poismuuttaneiden yleisimmät uudet asuinkunnat ovat Helsinki ja Tampere. Taulukko 1 TULOMUUTTAJAT: Yleisimmät kunnat, joista muutettiin Keski-Suomeen Helsinki 34 Mänttä-Vilppula 7 Kauhajoki 4 Tampere 24 Kokkola 6 Lappeenranta 4 Kuopio 20 Pieksämäki 6 Orivesi 4 Lahti 15 Vaasa 6 Pori 4 Hämeenlinna 13 Hyvinkää 5 Varkaus 4 Vantaa 12 Imatra 5 Ylivieska 4 Espoo 11 Kangasala 5 Hartola 3 Turku 11 Nurmijärvi 5 Heinola 3 Oulu 10 Seinäjoki 5 Iisalmi 3 Mikkeli 8 Kajaani 4 Joensuu 3

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 12 (40) Taulukko 2 - TULOMUUTTAJAT: Nykyiset asuinkunnat Jyväskylä 188 Laukaa 9 Jämsä 40 Pihtipudas 9 Äänekoski 35 Muut kunnat 49 Keuruu 24 Saarijärvi 14 Viitasaari 12 Joutsa 11 Kuhmoinen 10 Seutukunnittain tarkasteltuna puolet Keski-Suomeen muuttaneista vastaajista asuu Jyväskylän seutukunnassa (Kuva 12). Otos oli kiintiöity seutukunnittain alueellisen kattavuuden varmistamiseksi. Joutsan seutukunta % (16) Jyväskylän seutukunta 5% (209) Jämsän seutukunta 1% (50) Keuruun seutukunta 6,2% (25) Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 15,2% (61) Äänekosken seutukunta 10,0% (40) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 12 - TULOMUUTTAJAT: Nykyinen asuinseutukunta

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 13 (40) Keski-Suomeen muuttaneista hieman yli puolet työskentelee tai opiskelee Jyväskylässä (54 %). Lähtömuuttajat työskentelevät tai opiskelevat yleisimmin Tampereella (16 %) ja Helsingissä (12 %). Työ-/opiskelumatkan pituus on molemmilla ryhmillä useimmiten alle 10 kilometriä. Tulomuuttajat tekevät jonkin verran useammin myös yli 50 kilometrin työ-/opiskelumatkaa (14 % - 10 %).

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 14 (40) 4. MIELIKUVAT KESKI-SUOMESTA Vastaajia pyydettiin aluksi nimeään kaksi ensimmäistä mielikuvaansa Keski-Suomesta. Sekä tulomuuttajilla että lähtömuuttajilla toistuivat samantyyppiset asiat: Jyväskylä, järvet, luonto ja kotiseutu. Tulomuuttajilla usein toistuvia asioita olivat myös muut tarkemmin luontoon liittyvät asiat kuten metsät, mäet ja maisemat. Lisäksi esiin nousi yliopisto, mikä liittyy suureen opiskelijaväestöön. Yksittäisiä spontaanisti ensimmäisinä mainittavia keskisuomalaisia asioita ovat esimerkiksi rallikilpailut, Matti Nykänen, Keskisuomalainen-lehti, Himos, Alvar Aalto, JYP ja Pandan suklaatehdas. (Kuvat 13 ja 14) Kuva 13 TULOMUUTTAJAT: Mielikuvat Keski-Suomesta

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 15 (40) Kuva 14 LÄHTÖMUUTTAJAT: Mielikuvat Keski-Suomesta

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 16 (40) 5. KESKI-SUOMEN VETOVOIMAISUUS Keski-Suomen tärkeimpinä vetovoimatekijöinä sekä tulo- että lähtömuuttajat pitävät maakunnan luonnonläheisyyttä, turvallisuutta, hyvää sijaintia sekä vapaa-ajan mahdollisuuksia. Lähtömuuttajien vastauksissa korostuvat lisäksi hyvät kouluttautumismahdollisuudet. Molemmat ryhmät arvioivat alueen työelämän mahdollisuuksien sekä yrittäjäystävällisyyden kuvaavan Keski-Suomea heikoimmin. (Kuvat 15 ja 16) Maakunta on luonnonläheinen, 401 kpl Maakunnan hyvä sijainti, 401 kpl Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet, 401 kpl Turvallinen, 401 kpl Hyvät kouluttautumismahdollisuudet, 401 kpl Houkutteleva asuinalue, 401 kpl Monipuoliset kaupalliset palvelut, 401 kpl Hyvin tunnettu, maakunnalla vahva imago, 401 kpl Maakunta on vetovoimainen, 401 kpl Toimivat ja kattavat julkiset palvelut, 401 kpl Maakunnan sisäinen identiteetti on vahva, 401 kpl Uudistumishakuinen, 401 kpl Yrittäjäystävällinen, 401 kpl Hyvät työelämän mahdollisuudet, 401 kpl 4,4 3,0 max 5 Kuva 15 TULOMUUTTAJAT: Miten hyvin seuraavat väittämät mielestänne kuvaavat Keski- Suomea? Arvioikaa asteikolla 1=erittäin huonosti 5=erittäin hyvin.

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 17 (40) Maakunta on luonnonläheinen, 104 kpl Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet, 104 kpl Hyvät kouluttautumismahdollisuudet, 104 kpl Maakunnan hyvä sijainti, 104 kpl Turvallinen, 104 kpl Houkutteleva asuinalue, 104 kpl Monipuoliset kaupalliset palvelut, 104 kpl Hyvin tunnettu, maakunnalla vahva imago, 104 kpl Maakunnan sisäinen identiteetti on vahva, 104 kpl Uudistumishakuinen, 104 kpl Maakunta on vetovoimainen, 104 kpl Toimivat ja kattavat julkiset palvelut, 104 kpl Yrittäjäystävällinen, 104 kpl Hyvät työelämän mahdollisuudet, 104 kpl 4,3 3,1 max 5 Kuva 16 - LÄHTÖMUUTTAJAT: Miten hyvin seuraavat väittämät mielestänne kuvaavat Keski- Suomea? Arvioikaa asteikolla 1=erittäin huonosti 5=erittäin hyvin. Eri seutukunnissa Keski-Suomi nähdään eri tavoin. Joutsan seudun vastajilla korostuu muita enemmän maakunnan turvallisuus, houkuttelevuus sekä hyvä sijainti. Jyväskylän seudulle muuttaneet arvostavat monipuolisia kaupallisia mahdollisuuksia ja kouluttautumismahdollisuuksia. Keuruulla ja Äänekoskella nousee esiin maakunnan luonnonläheisyys. Saarijärven-Viitasaaren seutukuntaan muuttaneet pitävät maakunnan imagoa ja sisäistä identiteettiä vahvoina. (Taulukko 3)

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 18 (40) Taulukko 3 TULOMUUTTAJAT: Keski-Suomen vetovoimaisuus seutukunnittain Taulukko vertaa tekijöitä keskiarvoon. Punaiset tekijät ovat vähintään 0,2 yksikköä alle keskiarvon, vihreät vastaavasti yli keskiarvon. TOIMINNAN TEKIJÄT Houkutteleva asuinalue Turvallinen Uudistumishakuinen Yrittäjäystävällinen Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet Hyvät työelämän mahdollisuudet Toimivat ja kattavat julkiset palvelut Monipuoliset kaupalliset palvelut Hyvät kouluttautumismahdollisuudet Hyvin tunnettu, maakunnalla vahva imago Maakunta on vetovoimainen Maakunta on luonnonläheinen Maakunnan sisäinen identiteetti on vahva Maakunnan hyvä sijainti Kaikkien kriteerien keskiarvo Joutsan seutukunta N=16 4,5 2,9 3,2 4,3 2,9 4,5 4,4 5 Jyväskylän seutukunta N=209 4,3 3,0 4,3 4,3 1 Jämsän seutukunta N=50 3,0 3,2 3,2 2,9 4,4 3,2 6 Keuruun seutukunta N=25 4,3 4,6 3,9 0 Saarijärven-Viitasaaren seutukunta N=61 3,9 4,3 6 Äänekosken seutukunta N=40 3,9 4,3 2,9 3,9 4,6 8 Ikäluokittain tarkasteltuna nuorimmat vastaajat arvostavat keskimääräistä enemmän koulutusmahdollisuuksia. Vanhin ikäryhmä nostaa taas muita korkeammalle palveluiden toimivuuden ja kattavuuden, maakunnan hyvän sijainnin sekä hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet. Kokonaisuutena ikäryhmittäiset erot ovat kuitenkin melko pieniä. (Taulukko 4)

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 19 (40) Taulukko 4 TULOMUUTTAJAT SEKÄ LÄHTÖMUUTTAJAT: Keski-Suomen vetovoimaisuus ikäluokittain Taulukko vertaa tekijöitä keskiarvoon. Punaiset tekijät ovat vähintään 0,2 yksikköä alle keskiarvon, vihreät vastaavasti yli keskiarvon. TOIMINNAN TEKIJÄT Houkutteleva asuinalue Turvallinen Uudistumishakuinen Yrittäjäystävällinen Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet Hyvät työelämän mahdollisuudet Toimivat ja kattavat julkiset palvelut Monipuoliset kaupalliset palvelut Hyvät kouluttautumismahdollisuudet Hyvin tunnettu, maakunnalla vahva imago Maakunta on vetovoimainen Maakunta on luonnonläheinen Maakunnan sisäinen identiteetti on vahva Maakunnan hyvä sijainti Kaikkien kriteerien keskiarvo 22-25 vuotta N=100 3,0 4,3 5 26-34 vuotta N=123 3,2 3,0 4,4 9 35-44 vuotta N=55 3,9 3,2 3 45-54 vuotta N=47 3,0 2,9 4,5 5 55-64 vuotta N=80 3,0 4,4 2 65 vuotta tai vanhempi N=97 3,9 4,3 3,0 4,5 4,3 9 Taulukko 5 - TULOMUUTTAJAT SEKÄ LÄHTÖMUUTTAJAT: Keski-Suomen vetovoimaisuus tuloluokittain TOIMINNAN TEKIJÄT alle 30 000 N=241 30 000-45 000 N=147 45 001-60 000 N=72 yli 60 000 N=40 Houkutteleva asuinalue 3,9 3,9 Turvallinen 3,9 Uudistumishakuinen 3,2 Yrittäjäystävällinen Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet Hyvät työelämän mahdollisuudet 2,9 3,1 2,9 3,1 Toimivat ja kattavat julkiset palvelut 3,2 Monipuoliset kaupalliset palvelut Hyvät kouluttautumismahdollisuudet 3,9 3,9 Hyvin tunnettu, maakunnalla vahva imago Maakunta on vetovoimainen Maakunta on luonnonläheinen 4,3 4,4 4,3 4,3 Maakunnan sisäinen identiteetti on vahva Maakunnan hyvä sijainti Kaikkien kriteerien keskiarvo 1 8 0 5

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 20 (40) Korkeimmissa tuloluokissa olevien vastauksissa erottuvat näkemykset turvallisuudesta, uudistumishalusta sekä julkisista palveluista. Keskituloiset näkevät maakunnan imagon muita vahvempana, mutta muuten näkemykset alueen vetovoimaisuudesta ovat tasaisia tuloluokasta huolimatta. (Taulukko 5) Taulukko 6- TULOMUUTTAJAT: Kuinka hyvin tunsitte Keski-Suomen ennen muuttoa alueelle / Keski-Suomen vetovoimaisuus Taulukko vertaa tekijöitä keskiarvoon. Punaiset tekijät ovat vähintään 0,2 yksikköä alle keskiarvon, vihreät vastaavasti yli keskiarvon. TOIMINNAN TEKIJÄT melko huonosti tai en lainkaan N=132 melko hyvin N=92 erittäin hyvin N=177 Houkutteleva asuinalue Turvallinen Uudistumishakuinen Yrittäjäystävällinen Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet Hyvät työelämän mahdollisuudet Toimivat ja kattavat julkiset palvelut Monipuoliset kaupalliset palvelut Hyvät kouluttautumismahdollisuudet Hyvin tunnettu, maakunnalla vahva imago Maakunta on vetovoimainen Maakunta on luonnonläheinen Maakunnan sisäinen identiteetti on vahva Maakunnan hyvä sijainti Kaikkien kriteerien keskiarvo 3,0 4,3 9 2,9 3,9 3,9 4,3 2 3,0 3,9 4,5 4,3 5 Tulomuuttajista ne, jotka tunsivat maakunnan erittäin hyvin jo entuudestaan, kokevat Keski-Suomen muita useammin houkuttelevaksi asuinalueeksi ja arvostavat hieman enemmän maakunnan sijaintia. Melko huonosti tai ei lainkaan alueen tunteneet vastaajat eivät pidä maakunnan sisäistä identiteetiä yhtä vahvana kuin muut. (Taulukko 6)

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 21 (40) Taulukko 7 - TULOMUUTTAJAT SEKÄ LÄHTÖMUUTTAJAT: Keski-Suomen vetovoimaisuus suhteessa vastaukseen kysymykseen "Suosittelisitteko Keski-Suomen aluetta ystävillenne ja tuttavillenne asuinalueeksi?" TOIMINNAN TEKIJÄT Houkutteleva asuinalue Turvallinen Uudistumishakuinen Yrittäjäystävällinen Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet Hyvät työelämän mahdollisuudet Toimivat ja kattavat julkiset palvelut Monipuoliset kaupalliset palvelut Hyvät kouluttautumismahdollisuudet Hyvin tunnettu, maakunnalla vahva imago Maakunta on vetovoimainen Maakunta on luonnonläheinen Maakunnan sisäinen identiteetti on vahva Maakunnan hyvä sijainti Kaikkien kriteerien keskiarvo ehdottomasti kyllä N=255 4,3 3,1 3,9 4,5 4,3 6 luultavasti kyllä N=221 2,9 3,9 4,3 2 luultavasti en N=22 3,1 3,0 3,2 3,1 3,9 9 ehdottomasti en N=6 3,0 3,0 2,7 4,5 3,0 3,2 2,88 Luonnollisesti ne vastaajat, jotka ovat valmiita suosittelemaan Keski-Suomea ystävilleen ja tuttavilleen, näkevät maakunnan positiivisemmin kuin ne, jotka eivät aluetta suosittelisi. Ehdottomasti kyllä -vastanneet pitävät useammin aluetta houkuttelevana asuinalueena ja arvostavat myös alueen palveluita ja mahdollisuuksia. Suositusten antamiseen kielteisesti suhtautuvat arvostavat myös alueen luontoa ja sijaintia, mutta suhtautuvat kriittisesti erityisesti työelämän mahdollisuuksiin ja uudistumishakuisuuteen. (Taulukko 7)

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 22 (40) 6. ASUMINEN JA MUUTTOPÄÄTÖS Keski-Suomen alueelle muuttaneista hieman alle puolet asuu kerrostalossa. Muuttajat jakaantuvat tasaisesti vuokra- ja omistusasujiin. Lähtömuuttajat puolestaan asuvat useammin vuokralla. Aiempi liikkuvuus on lähtömuuttajilla ollut suurempaa kuin tulomuuttajilla. Kahdella kolmesta on muuttoja takana kaksi tai enemmän viimeisen 5 vuoden sisällä. (Taulukko 8) Taulukko 8 - TULOMUUTTAJAT SEKÄ LÄHTÖMUUTTAJAT: Taustatiedot asumisesta ja muutoista Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Asumismuoto kerrostalo 47% (190) 57% (59) rivitalo tai paritalo 23% (92) 15% (16) omakotitalo 30% (119) 28% (29) Yhteensä 100 % 100 % Omistussuhde vuokra-asunto 47% (187) 58% (60) osa-omistusasunto 3% (14) 3% (3) omistusasunto 50% (200) 39% (41) Yhteensä 100 % 100 % Muutot viimeisen 5 vuoden sisällä Muuton pituus kerran 49% (196) 36% (37) kaksi kertaa 22% (88) 31% (32) kolme kertaa tai useammin 29% (117) 34% (35) Yhteensä 100 % 100 % lähelle (alle 50 km) 7% (27) 4% (4) kauas (yli 50 km) 59% (237) 49% (51) lähelle ja kauas 34% (137) 47% (49) Yhteensä 100 % 100 %

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 23 (40) Suurin osa lähtömuuttajista oli ehtinyt asua Keski-Suomessa jo yli 15 vuoden ajan. Kyse on siten pääosin jo pitkäaikaisista asukkaista. Tulomuuttajista yli puolet oli muuttanut Keski-Suomeen 1,5 3 vuoden sisällä. (Kuvat 17 ja 18) Toisaalta myös heistä yli kolmannes tunsi seudun ennestään hyvin, sillä he olivat asuneet Keski-Suomessa jo aiemmin. Kaksi kolmesta tulomuuttajasta tunsi seudun ennen muuttoa vähintäänkin melko hyvin. (Kuva 19) alle 3 vuotta 1% (14) 3-15 vuotta 27,5% (28) yli 15 vuotta 58,8% (60) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 17 LÄHTÖMUUTTAJAT: Kauanko ehditte asua Keski-Suomessa? alle puoli vuotta 8,2% (33) yli puoli vuotta, alle puolitoista vuotta 39,4% (158) 1,5 vuotta - 3 vuotta 5% (210) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 18 TULOMUUTTAJAT: Kauanko olette asuneet Keski-Suomessa? erittäin hyvin, olen asunut Keski-Suomessa myös aiemmin 34,7% (139) erittäin hyvin muista syistä (en ole asunut aiemmin Keski-Suomessa) 9,5% (38) melko hyvin 22,9% (92) melko huonosti 21,4% (86) en lainkaan 11,5% (46) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 19 - TULOMUUTTAJAT: Kuinka hyvin tunsitte Keski-Suomen ennen muuttoa alueelle?

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 24 (40) Tärkeimmät muuttosyyt avointen vastauksien perusteella sekä Keski-Suomen alueelle että pois alueelta ovat samansuuntaiset: syissä toistuvat maininnat opiskelu- ja työpaikasta sekä perhesuhteista. (Kuvat 20 ja 21) Kuva 20 TULOMUUTTAJAT: Tärkeimmät syyt muuttoon Keski-Suomeen Kuva 21 LÄHTÖMUUTTAJAT: Tärkeimmät syyt muuttoon pois Keski-Suomesta

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 25 (40) Merkittäviä muuttopäätökseen vaikuttavat tekijöitä olivat molemmilla ryhmillä joko oma tai puolison työ-/opiskelupaikka kyseisessä kunnassa tai muut syyt. Huomattavaa on, että näiden henkilökohtaisten syiden rinnalla muuttopäätökseen vaikuttavat merkittävästi myös alueen ja kunnan vetovoima. Tulomuuttajille merkitsevät paljon ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet, turvallisuus ja rauhallisuus sekä sijainti. Lähtömuuttajille tärkeä tekijä on ollut tulomuuttajia enemmän kunnan kannustavat työllisyysnäkymät. (Taulukko 9) Sekä tulo- että lähtömuuttajilla useimmat muut syyt liittyivät perheeseen ja sukulaissuhteisiin sekä työhön. Taulukko 9 - TULOMUUTTAJAT SEKÄ LÄHTÖMUUTTAJAT: Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat päätökseenne muuttaa nykyiseen asuinkuntaanne? Asteikko 1=Merkittävästi, 2=Jonkin verran, 3=Ei lainkaan Huomaa: Lähtömuuttujat arvioivat nykyistä kotikuntaansa, joka ei sijaitse Keski-Suomessa. TOIMINNAN TEKIJÄT Oma tai puolison työ-/opiskelupaikka sijaitsee kyseisessä kunnassa Sukulaisia ja/tai ystäviä asuu kyseisessä kunnassa tai sen lähistöillä Muut ihmiset suosittelivat kyseistä kuntaa lämpimästi Kunnassa on laaja-alainen asunto- tai tonttitarjonta Kunnassa on monipuolinen tapahtuma- ja kulttuuritarjonta Kunnassa on hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Kunnassa on paljon kerho- ja järjestötoimintaa Kunnassa on hyvät peruspalvelut elämän eri vaiheissa Kunnassa on riittävä yksityinen palvelutarjonta (kaupat ja palvelut) Kunnassa on hyvät opiskelumahdollisuudet Kunnassa on kannustavat työllisyysnäkymät (nyt tai tulevaisuudessa) Kunnassa on toimivat liikenneyhteydet Kunta on turvallinen ja rauhallinen Kunta on edistyksellinen ja uudistuva Kunta on perheystävällinen Kunta on sijainniltaan keskeisellä paikalla Kunnan imago ja maine on hyvä Kunta on opiskelijavetoinen Kunnan asumisen ja elämisen hintataso Muu syy Kaikkien kriteerien keskiarvo lähtömuuttaja N=104 2 tulomuuttaja N=401 1,5 1,5 8

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 26 (40) Eri seutukuntien välillä on muuttopäätöksissä eroja. Jyväskylän seudulle muuttaneet kokivat eri tekijöiden vaikuttaneen monipuolisesti. Tärkeimpinä tekijöinä korostuvat heillä kunnan keskeinen sijainti, hyvät opiskelumahdollisuudet sekä hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet. Joutsan seudulla tärkeimmät tekijät olivat kunnan turvallisuus ja rauhallisuus sekä sukulaiset ja/tai ystävät. Jämsä ja Äänekoski koetaan perheystävällisiksi. Äänekosken hintataso ja opiskelumahdollisuudet nousevat myös esiin. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa laaja-alainen asunto- tai tonttitarjonta sekä ystävät ja sukulaiset ovat olleet vaikuttavia tekijöitä. (Taulukko 10) Taulukko 10 - TULOMUUTTAJAT: Muuttopäätökseen vaikuttavat tekijät seutukunnittain Asteikko 1=Merkittävästi, 2=Jonkin verran, 3=Ei lainkaan TOIMINNAN TEKIJÄT Oma tai puolison työ-/opiskelupaikka sijaitsee kyseisessä kunnassa Sukulaisia ja/tai ystäviä asuu kyseisessä kunnassa tai sen lähistöillä Muut ihmiset suosittelivat kyseistä kuntaa lämpimästi Kunnassa on laaja-alainen asunto- tai tonttitarjonta Kunnassa on monipuolinen tapahtuma- ja kulttuuritarjonta Kunnassa on hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Kunnassa on paljon kerho- ja järjestötoimintaa Kunnassa on hyvät peruspalvelut elämän eri vaiheissa Kunnassa on riittävä yksityinen palvelutarjonta (kaupat ja palvelut) Kunnassa on hyvät opiskelumahdollisuudet Kunnassa on kannustavat työllisyysnäkymät (nyt tai tulevaisuudessa) Kunnassa on toimivat liikenneyhteydet Kunta on turvallinen ja rauhallinen Kunta on edistyksellinen ja uudistuva Kunta on perheystävällinen Kunta on sijainniltaan keskeisellä paikalla Kunnan imago ja maine on hyvä Kunta on opiskelijavetoinen Kunnan asumisen ja elämisen hintataso Muu syy Kaikkien kriteerien keskiarvo Joutsan seutukunta N=16 2,9 2,8 2,7 2,9 2,9 1,5 2,9 1,0 0 Jyväskylän seutukunta N=209 1,5 1,6 1,5 1,5 1,4 1,6 3,0 9 Jämsän seutukunta N=50 2,7 2,7 1,5 2,7 6 Keuruun seutukunta N=25 2,7 3 Saarijärven- Viitasaaren seutukunta N=61 8 Äänekosken seutukunta N=40 1,5 1,2 4

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 27 (40) Lapsitalouksien muuttopäätöksissä korostuvat selkeästi työ-/opiskelupaikka kyseisessä kunnassa sekä kunnan perheystävällisyys ja peruspalvelut (Taulukko 11). Taulukko 11 - TULOMUUTTAJAT SEKÄ LÄHTÖMUUTTAJAT: Muutopäätökseen vaikuttavat tekijät kotitalouden muodon mukaan Asteikko 1=Merkittävästi, 2=Jonkin verran, 3=Ei lainkaan TOIMINNAN TEKIJÄT Oma tai puolison työ-/opiskelupaikka sijaitsee kyseisessä kunnassa Sukulaisia ja/tai ystäviä asuu kyseisessä kunnassa tai sen lähistöillä Muut ihmiset suosittelivat kyseistä kuntaa lämpimästi Kunnassa on laaja-alainen asunto- tai tonttitarjonta Kunnassa on monipuolinen tapahtuma- ja kulttuuritarjonta Kunnassa on hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Kunnassa on paljon kerho- ja järjestötoimintaa Kunnassa on hyvät peruspalvelut elämän eri vaiheissa Kunnassa on riittävä yksityinen palvelutarjonta (kaupat ja palvelut) Kunnassa on hyvät opiskelumahdollisuudet Kunnassa on kannustavat työllisyysnäkymät (nyt tai tulevaisuudessa) Kunnassa on toimivat liikenneyhteydet Kunta on turvallinen ja rauhallinen Kunta on edistyksellinen ja uudistuva Kunta on perheystävällinen Kunta on sijainniltaan keskeisellä paikalla Kunnan imago ja maine on hyvä Kunta on opiskelijavetoinen Kunnan asumisen ja elämisen hintataso Muu syy Kaikkien kriteerien keskiarvo asun yksin N=211 1,6 3 kahden aikuisen talous N=207 1,6 1,5 6 yksinhuoltajakotitalous N=6 2,7 2,8 2,8 2,8 2,8 6 kahden aikuisen ja lasten talous N=81 1,5 1,5 1,6 1,0 1

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 28 (40) Eri ikäluokkien välillä ilmenee eroja muuttopäätökseen vaikuttaneissa tekijöissä. Nuoret vastaajat korostavat iäkkäämpiä useammin oman tai puolison työ-/opiskelupaikan, yksityisten kauppojen, palveluiden sekä tapahtuma- ja kulttuuritarjonnan tärkeyttä. Lisäksi nuoret kokevat merkittäviksi tekijöiksi opiskelijavetoisuuden, kunnan imagon ja maineen sekä edistyksellisyyden. Keski-Suomesta poismuuttaneille nuorille myös kunnan keskeinen sijainti ja toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä. Iäkkäämmille vastaajille tärkeitä tekijöitä puolestaan ovat sukulaisten ja ystävien läheisyys, kunnan turvallisuus, hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet sekä erityisesti Keski-Suomesta poismuuttaneille kunnan sijainti keskeisellä paikalla. (Taulukot 12 ja 13) Taulukko 12- TULOMUUTTAJAT: Muutopäätökseen vaikuttavat tekijät ikäluokittain. Asteikko 1=Merkittävästi, 2=Jonkin verran, 3=Ei lainkaan TOIMINNAN TEKIJÄT Oma tai puolison työ-/opiskelupaikka sijaitsee kyseisessä kunnassa Sukulaisia ja/tai ystäviä asuu kyseisessä kunnassa tai sen lähistöillä Muut ihmiset suosittelivat kyseistä kuntaa lämpimästi Kunnassa on laaja-alainen asunto- tai tonttitarjonta Kunnassa on monipuolinen tapahtuma- ja kulttuuritarjonta Kunnassa on hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Kunnassa on paljon kerho- ja järjestötoimintaa Kunnassa on hyvät peruspalvelut elämän eri vaiheissa Kunnassa on riittävä yksityinen palvelutarjonta (kaupat ja palvelut) Kunnassa on hyvät opiskelumahdollisuudet Kunnassa on kannustavat työllisyysnäkymät (nyt tai tulevaisuudessa) Kunnassa on toimivat liikenneyhteydet Kunta on turvallinen ja rauhallinen Kunta on edistyksellinen ja uudistuva Kunta on perheystävällinen Kunta on sijainniltaan keskeisellä paikalla Kunnan imago ja maine on hyvä Kunta on opiskelijavetoinen Kunnan asumisen ja elämisen hintataso Muu syy Kaikkien kriteerien keskiarvo 22-25 -vuotta N=83 1,3 1,3 1,6 1,6 1,5 3,0 1 26-34 -vuotta N=96 1,4 1,3 3 35-44 -vuotta N=38 1,4 3 45-54 -vuotta N=36 9 55-64 -vuotta N=68 1,6 1,6 1,5 1,6 1,2 5 65 vuotta tai vanhempi N=77 2,8 1,4 1,6 1,5 1,4 3

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 29 (40) Taulukko 13 - LÄHTÖMUUTTAJAT: Muutopäätökseen vaikuttavat tekijät ikäluokittain. Asteikko 1=Merkittävästi, 2=Jonkin verran, 3=Ei lainkaan TOIMINNAN TEKIJÄT Oma tai puolison työ-/opiskelupaikka sijaitsee kyseisessä kunnassa Sukulaisia ja/tai ystäviä asuu kyseisessä kunnassa tai sen lähistöillä Muut ihmiset suosittelivat kyseistä kuntaa lämpimästi Kunnassa on laaja-alainen asunto- tai tonttitarjonta Kunnassa on monipuolinen tapahtuma- ja kulttuuritarjonta Kunnassa on hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Kunnassa on paljon kerho- ja järjestötoimintaa Kunnassa on hyvät peruspalvelut elämän eri vaiheissa Kunnassa on riittävä yksityinen palvelutarjonta (kaupat ja palvelut) Kunnassa on hyvät opiskelumahdollisuudet Kunnassa on kannustavat työllisyysnäkymät (nyt tai tulevaisuudessa) Kunnassa on toimivat liikenneyhteydet Kunta on turvallinen ja rauhallinen Kunta on edistyksellinen ja uudistuva Kunta on perheystävällinen Kunta on sijainniltaan keskeisellä paikalla Kunnan imago ja maine on hyvä Kunta on opiskelijavetoinen Kunnan asumisen ja elämisen hintataso Muu syy Kaikkien kriteerien keskiarvo 22-25 -vuotta N=17 1,3 1,6 1 26-34 -vuotta N=27 1,2 1,6 4 35-44 -vuotta N=17 1,6 2,8 2,7 1 45-54 -vuotta N=11 1,4 2,7 1,6 0 55-64 -vuotta N=12 2,7 2,7 2,7 2,8 2,8 2,7 2,9 1,0 7 65 vuotta tai vanhempi N=20 2,9 1,4 2,7 2,9 2,9 2,9 4 Asettuminen Keski-Suomeen ja tulevaisuus alueella Tulomuuttajista keskisuomalaiseksi itsensä tuntee noin puolet, vaikka he ovat asuneet maakunnassa vasta vähän aikaa. Lähtömuuttajilla kotiseutuidentiteetti on vahvempi. (Kuva 22) Seutukunnittain tarkasteltuna (kuva 23) keskisuomalaisidentiteetti on vahvinta Joutsan ja Saarijärven-Viitasaaren seutukuntien vastaajilla. Jyväskylän seutukunnan vastaajista vain joka kolmas tuntee itsensä keskisuomalaiseksi. Kotiseutuidentiteetti on kytköksissä myös ikään: vanhemmat vastaajat kokevat itsensä paikasta riippumatta useammin keskisuomalaiseksi kuin nuoremmat.

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 30 (40) tulomuuttaja kyllä 47,5% (189) en 5% (209) lähtömuuttaja en 38,5% (40) kyllä 61,5% (64) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 22 - TULOMUUTTAJAT SEKÄ LÄHTÖMUUTTAJAT: Koetteko itsenne keskisuomalaiseksi? Joutsan seutukunta en 18,8% (3) kyllä 81,3% (13) Jyväskylän seutukunta kyllä 36,5% (76) en 6% (132) Jämsän seutukunta Keuruun seutukunta kyllä 58,3% (28) en 4% (20) kyllä 5% (13) en 48,0% (12) Saarijärven-Viitasaaren seutukunta en 36,1% (22) kyllä 63,9% (39) Äänekosken seutukunta kyllä 50,0% (20) en 50,0% (20) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 23 - TULOMUUTTAJAT SEKÄ LÄHTÖMUUTTAJAT: Koetteko itsenne keskisuomalaiseksi? Tarkastelu seutukunnittain. Tulomuuttajista lähes kolme neljästä uskoo asuvansa nykyisessä asuinkunnassaan vielä viiden vuoden kuluttua (kuva 24). Asuinkunnan vaihtoa pitivät todennäköisimpänä Jyväskylän ja Keuruun vastaajat (kuva 25). Niistä vastaajista, jotka eivät usko asuvansa nykyisessä asuinkunnassaan viiden vuoden kuluttua, 17 prosenttia näkee asuvansa tuolloin jossakin muussa kunnassa Keski-Suomessa (kuva 26).

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 31 (40) kyllä 7% (291) en 27,4% (110) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 24 - TULOMUUTTAJAT: Uskotteko asuvanne viiden vuoden kuluttua nykyisessä asuinkunnassanne? Joutsan seutukunta Jämsän seutukunta Äänekosken seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Keuruun seutukunta Jyväskylän seutukunta 0% en 12.5% (2) en 16.0% (8) en 22.5% (9) en 23.0% (14) en 32.0% (8) en 33.0% (69) 20% 40% 60% kyllä 87.5% (14) kyllä 84.0% (42) kyllä 77.5% (31) kyllä 77.0% (47) kyllä 68.0% (17) kyllä 67.0% (140) 80% 100% Kuva 25 TULOMUUTTAJAT SEUTUKUNNITTAIN: Uskotteko asuvanne viiden vuoden kuluttua nykyisessä asuinkunnassanne? kyllä 17,3% (19) en 82,7% (91) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 26 - TULOMUUTTAJAT: Ne vastaajat, jotka eivät usko asuvansa 5 vuoden kuluttua nykyisessä asuinkunnassaan: Uskotteko asuvanne viiden vuoden kuluttua muualla Keski- Suomessa?

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 32 (40) Tulomuuttajia pyydettiin mainitsemaan asuinkunnassaan positiivisesti yllättäneitä asioita sekä asioita, joita kohtaan odotukset olivat suurempia. Positiivisina yllätyksinä esille nousivat mm. ihmiset, ystävällisyys, ilmapiiri, palvelut sekä mahdollisuudet. Enemmän odotuksia tulomuuttajilla oli julkiseen liikenteeseen, työllisyystilanteeseen ja palveluihin. (Kuvat 27 ja 28) Kuva 27 - TULOMUUTTAJAT: Mitkä asiat ovat yllättäneet positiivisesti? Kuva 28 - TULOMUUTTAJAT: Olivatko odotuksenne suuremmat jonkin asian suhteen, minkä?

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 33 (40) Lähtömuuttajia pyydettiin nimeämään asioita, joita he ovat jääneet kaipaamaan Keski- Suomesta. Vastauksissa korostuivat erityisesti ystävät, luonto, ihmiset sekä sukulaiset ja perhe (kuva 29). Kaksi kolmesta voisikin harkita muuttavansa myöhemmin uudelleen Keski-Suomeen (kuva 30). Kuva 29 - LÄHTÖMUUTTAJAT: Mitä jäitte kaipaamaan asuinpaikkakunnastanne Keski- Suomessa? ehdottomasti kyllä 28,8% (30) luultavasti kyllä 37,5% (39) luultavasti en 2% (25) ehdottomasti en 9,6% (10) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 30- LÄHTÖMUUTTAJAT: Voisitteko harkita muuttavanne myöhemmin uudelleen Keski- Suomeen?

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 34 (40) ehdottomasti kyllä 52,9% (212) tulomuuttaja luultavasti en % (15) luultavasti kyllä 4% (169) ehdottomasti en 1,2% (5) ehdottomasti kyllä 4% (43) lähtömuuttaja luultavasti en 6,8% (7) ehdottomasti en 1,0% (1) luultavasti kyllä 50,5% (52) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 31 TULOMUUTTAJAT JA LÄHTÖMUUTTAJAT: Suosittelisitteko Keski-Suomen aluetta ystävillenne ja tuttavillenne asuinalueeksi? Sekä tulomuuttajat että lähtömuuttajat suhtautuvat Keski-Suomen suositteluun samansuuntaisesti. Tulomuuttajat suosittelisivat aluetta useammin ehdottomasti, lähtömuuttajilla varauksia olisi hieman useammin, mutta heistäkin suurin osa suosittelisi vähintäänkin luultavasti (kuva 31). Vastaajien perustelut liittyvät tavallisimmin laadukkaaseen asumiseen ja vapaa-aikaan. Lyhyitä etäisyyksiä, ts. saavutettavuutta kiitellään usein, samoin koko alueen sijaintia Suomen keskiössä. Asumisen ja elämisen edullisuutta hämmästelevät etenkin Etelä- Suomen kaupungeista muuttaneet. Opiskelija- ja perheystävällisyys nousevat usein esiin, samoin urheilullisuus sekä tietynlainen alueen virkeys.

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 35 (40) Keskeisimmät Keski-Suomen kehitystarpeet painottuvat tulomuuttajilla palveluiden ylläpitoon ja parantamiseen. Lähtömuuttajilla esiin nousevat selvästi työpaikkojen lisääminen sekä lasten ja nuorten hyvinvointi. (Kuvat 32 ja 33) Kuva 32 - TULOMUUTTAJAT: Mistä asioista toivotte Keski-Suomen ja sen kuntien erityisesti huolehtivat tulevaisuudessa? Keskeisin kehitystarve? Kuva 33 - LÄHTÖMUUTTAJAT: Mistä asioista toivotte Keski-Suomen ja sen kuntien kuntien erityisesti huolehtivat tulevaisuudessa? Keskeisin kehitystarve?

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 36 (40) 7. YHTEENVETO Muuttajatutkimuksen otanta vastaa hyvin muuton tilastollista kuvaa pitkällä aikajänteellä molemmissa ryhmissä. Alueelle muuttaa etenkin nuoria ja eläkeläisiä, pois lähtee etenkin nuoria aikuisia opintojen päättymisen jälkeen. Keski-Suomi on ollut jo jonkin aikaa muuttovoittoinen, mutta muuttovoittoa kerryttävät iäkkäät muuttajat. Muissa seutukunnissa kuin Jyväskylässä myös nuoret ikäryhmät ovat voimakkaasti muuttotappiollisia. Muuton syissä painavat luonnollisesti paljon henkilökohtaiset syyt, kuten työ- tai opiskelupaikka sekä sukulais- ja ystäväsuhteet. On kuitenkin huomattavaa, että alueen ja kunnan vetovoimalla on paljonkin merkitystä muuttopäätöstä tehtäessä. Erityisesti muuttajat arvostavat turvallisuutta ja rauhallisuutta, hyviä vapaa-ajanmahdollisuuksia, hyvää sijaintia, hyvää palvelutarjontaa ja sekä valitun kunnan hyvää imagoa. Keski- Suomen maakunta identifioituu erityisesti näihin samoihin tekijöihin: luontoon, hyvään sijaintiin, hyviin vapaa-ajanmahdollisuuksiin, turvallisuuteen, hyviin koulutusmahdollisuuksiin ja houkuttavaan asuinympäristöön. Monissa avoimissa palautteissa toistuu sama tekijä eli lyhyet etäisyydet. Palveluiden saavutettavuus onkin tekijä, jonka juuri tulomuuttajat pystyvät tiedostamaan, koska he ovat käyttäneet hiljattain toisen kunnan tai kaupungin palveluita. Tulomuuttajista kolme neljästä arvioi jäävänsä alueelle vähintään viideksi vuodeksi. Tulos on erittäin hyvä, kun huomioidaan, että kaikki haastatellut ovat Keski-Suomen ulkopuolelta. Myös halukkuus suositella Keski-Suomea on erittäin hyvä molemmissa vertailuryhmissä. Myös lähtömuuttajilla on suuri halukkuus mahdolliseen paluuseen Keski-Suomeen. Paluuta juurille on paljon, eli runsas kolmannes on asunut Keski- Suomessa aiemminkin. Kolmannes niistäkin, jotka eivät ole aiemmin asuneet Keski- Suomessa, tuntevat itsensä keskisuomalaiseksi muutaman asuinvuoden jälkeen.

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 37 (40) Ystävälliset ihmiset ja ilmapiiri ovat yllättäneet tavallisimmin myönteisesti, negatiivisesti puolestaan palvelut, työllisyystilanne ja julkinen liikenne. Keski-Suomella on kiistatonta vetovoimaa, joka perustuu etenkin luontoon ja mielikuvaan laadukkaasta asumisympäristöstä. Kääntöpuolella on horjuva usko alueen työpaikkarakenteen myönteiseen kehitykseen, ja tätä vahvistaa myös työikäisten muuttotappio alueelta. Samoin yrittäjäystävällisyyden ja uudistumiskykyisyyden katsotaan vähiten kuvaavan Keski-Suomea alueena. Näyttääkin siltä, että maakunnan identiteetti on vahva, mutta jokseenkin perinteinen.

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 38 (40) 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Muuttoliikkeeseen vaikuttaminen mahdollisuuksien mukaan. Keski-Suomen haasteena on selkeästi saada nuoret jäämään alueelle opiskeluiden jälkeen, jolloin nettomuuton epäedullinen kehitys kääntyy. Tavallisimmin nuoret lähtevät töiden perässä, joten työpaikkojen lisääminen ja monipuolistaminen ovat avainasemassa. Keskisuomalainen identiteetti kunniaan. Keskisuomalaisuus jää kaihona poismuuttajille ja identiteetti muotoutuu yllättävänkin nopeasti myös monille uusille tulijoille. Identiteetin valossa alue ei olekaan mikään väliseutu, kuten usein helposti on ajateltu. Keskisuomalainen ilmapiiri ja ihmiset ottavat nopeasti omakseen myös tulijat, joilla ei ole aiempia juuria alueella. Näyttääkin siltä, että eri puolilta Suomea tulevien on helppo samastua paikalliseen identiteettiin. Sekä keskisuomalaiseksi tunteminen että alueen suosittelu saavat erittäin hyviä arvoja. Esimerkiksi tulomuuttajista 95 % on halukkaita suosittelemaan Keski-Suomea asuinalueena. Noin puolet tuntee itsensä muutaman vuoden asuinvuoden jälkeen keskisuomalaiseksi ja kahdelle kolmesta lähtömuuttajasta keskisuomalainen identiteetti pysyy. Näitä asioita kannattaa hyödyntää maakunnan markkinoinnissa. Rohkeutta erottautua ja reippaita toimia. Heikoimmin Keski-Suomea kuvaavat muuttajien mielestä hyvät työelämän mahdollisuudet, yrittäjäystävällisyys ja uudistumishakuisuus. Imagon ja vetovoiman uudistamista kannattaa tarkastella näiden tekijöiden virkistämisen kautta. Erottautumiseen kannattaa harkita rohkeita otteita perinteitä toistavan maakuntamarkkinoinnin sijaan. Elämän kokonaislaadun tärkeys. Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet painottuvat muuttajien arvoissa nykyään huomattavasti ja nousevat peräti kolmen kärkeen Keski- Suomen maakuntaa kuvaavana tekijänä sekä tulo- että lähtömuuttajilla. Näitä tekijöitä

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 39 (40) Keski-Suomen kuntien kannattaa edelleen ylläpitää ja vahvistaa sekä korostaa markkinoinnissaan. Alueen ja kunnan imago on merkittävä tekijä. Tutkimus osoittaa, että alueen ja kunnan vetovoimalla on merkitystä muuttopäätöstä tehtäessä. Vaikka henkilökohtaiset syyt painavat paljon, alueen vetovoima voi mennä näiden syiden yli. Näin on Keski- Suomessa Jyväskylän seutukunnassa, missä vetovoima ylittää henkilökohtaiset syyt. Imagon pitkäjänteinen rakentaminen on merkittävää sekä kunnan että maakunnan tasolla. Parhaimmillaan yksittäisten kuntien ja maakunnan imagot täydentävät toisiaan. Keski-Suomen eri seutukunnat profiloituvat onnistuneesti hieman erilaisiksi, mikä osaltaan tukee tätä tavoitetta.

Keski-Suomen muuttajatutkimus 2013 40 (40)