Kommenttipuheenvuoro kirjoitukseen Suomalainen ja kiinalainen koulutusjärjestelmä PISA-tutkimuksessa menestymisen taustalla

Samankaltaiset tiedostot
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä

LUKUTAIDON KEHITTYMINEN LAPSUUDESTA AIKUISUUTEEN

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Suomalainen ja kiinalainen koulutusjärjestelmä PISA-tutkimuksessa menestymisen taustalla

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta

Suomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

Vaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS. Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

PISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Maailma muuttuu muuttuuko koulu?

Innovative teaching practices

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Summatiivinen vai formatiivinen?

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Koulutuksen globaali kriisi Agenda UNESCO - Koulutus hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen perustana

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Luku- ja kirjoitustaitojen parantaminen

Marja-Kristiina Lerkkanen: The List of Publications

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Romanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

OECD on vuodesta 2000

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA

Viittomakielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen ja Riitta Vivolin-Karén

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola Rauno Haapaniemi

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm

Lukutaidon ja lukutottumusten pysyvyys ja vastavuoroiset yhteydet toisella ja neljännellä luokalla

REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION

Lukutaidon ja luonnontieteiden Luonnontieteiden osaamisessa suoma- Myös OECD-maiden matematiikan osaamisen keskiarvo on laskenut: vuoden 2003

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Elina Harjunen Elina Harjunen

Toimintakertomus 2013

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Mihin opettajaa tarvitaan? Opettajan merkitys oppimisprosesseissa 1

Toimintakertomus 2014

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki rakenteena ja käytänteenä: Toteutuuko oppilaiden välinen tasaarvo?

Yleistä kanditutkielmista

Suomessa koulujen väliset erot sekä kotitaustan merkitys olivat yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa. pienimmät.

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

ArtsEqual - Taide kouluissa. Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva.

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA

LUKUTAITO ON MIELEN SUPERVOIMA LASTEN JA NUORTEN LUKUTAIDON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

Opettajan pedagoginen ajattelu

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa

Lotta Uusitalo-Malmivaara , Dosenttiopetusnäyte

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

OPS Minna Lintonen OPS

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Kielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa. Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

OPISKELIJAVALINTOIHIN LIITTYVÄÄ TUTKIMUSTA

Tulevaisuus haastaa opettajuuden

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ongelmanratkaisutaito määriteltiin seuraavasti

UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Koulutusvienti - Suomen uusi aluevaltaus? Jan-Markus Holm, Toimitusjohtaja, FT

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA tutkimuksessa

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Niilo Mäki Instituutti

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Elämää PISA:n varjossa

Transkriptio:

Puheenvuorot Sari Sulkunen Minna Torppa Kommenttipuheenvuoro kirjoitukseen Suomalainen ja kiinalainen koulutusjärjestelmä PISA-tutkimuksessa menestymisen taustalla Suomen PISA-menestys on ollut suuri uutinen paitsi Suomessa myös Suomen ulkopuolella. Suomea vielä paremmin PISAssa ovat menestyneet Kiinan suuret kaupungit Shanghai ja Hongkong sekä Aasian maat Singapore, Korea ja Japani. Matematiikassa myös Taiwan on selvästi Suomea parempi maa. (Kupari ym., 2013.) Hyvän menestyksen syyt ovat herättäneet laajaa kiinnostusta. Xin Tang pyrki omassa puheenvuorossaan avaamaan Suomen ja Kiinan menestyksen syitä ja eroja. Tässä kommenttipuheenvuorossa tarjoamme oman näkökulmamme asiaan. Syitä eri maiden PISA-menestykseen on etsitty erityisesti koulutusjärjestelmästä, sillä PISA-tutkimukset on suunniteltu ja laadittu ensisijaisesti oppimistulosten arvioimiseen ja oppimistulosten taustatekijöiden tutkimiseen kansainvälisesti vertaillen. Tässä vertailuyksikkönä ovat koulutusjärjestelmät, joiden tasolla PISAn tarjoama tieto on pätevintä ja luotettavinta. PISAa ei ole suunniteltu tuottamaan arviointitietoa yksittäisistä kouluista tai oppilaista, vaikka toki maiden sisällä oppilaiden oppimistulosten vaihtelua on voitu selittää kouluopetuksen ja kotitaustan eroilla sekä oppilaiden omilla asenteilla ja harrastuneisuudella (esim. Linnakylä, Malin & Taube, 2004, 2006; Roe & Taube, 2012; Sulkunen & Nissinen, 2012). Yleisimmin maiden välisiä eroja PISA-tuloksissa on selitetty esimerkiksi koulutuksen rakenteisiin, opettajankoulutukseen ja kulttuurisiin eroihin liittyvillä seikoilla. Kuten Xin Tang omassa puheenvuorossaan kuvaa, Suomen osalta vahvuuksiksi on nostettu esimerkiksi pyrkimys tasa-arvoiseen koulutukseen (Kuusilehto-Awale & Lahtero, 2014; Sahlberg, 2011; Välijärvi ym., 2001). Jokaiselle lapselle ja nuorelle pyritään tarjoamaan yhtä laadukas, maksuton koulutus riippumatta asuinpaikasta, etnisestä taustasta, kotitaustasta tai äidinkielestä. Ajatus tasaarvoisesta koulutuksesta on Suomessa kiinnittynyt pohjoismaiseen käsitykseen koulutuksen tasa-arvosta, jossa olennaista ei ole tarjota kaikille samaa vaan tar- 10 Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 2015, Vol. 25, No. 1 Niilo Mäki -säätiö

jota jokaiselle hänen tarpeitaan vastaavaa opetusta ja tukea (ks. esim. Malin, 2005). Tämä näkyy käytännössä yksilöllisinä oppimissuunnitelmina ja erityisopetuksen järjestämisenä sitä tarvitseville. Näiden koulutuksen arvopohjasta nousevien käytänteiden merkitystä ei pidä aliarvioida PISA-tuloksia selitettäessä: OECD korostaa voimakkaasti, että menestyksekkäimmät koulutusjärjestelmät onnistuvat Suomen tapaan yhdistämään hyvät oppimistulokset ja niiden tasa-arvoisuuden (OECD, 2010a). Huolestuttavaa on, että kun Suomen kokonaistulos on nyt esimerkiksi lukutaidossa laskenut, on heikoimmin suoriutuvien osaamistaso laskenut eniten (OECD 2013a). Erityisesti myös suomalaisten opettajien korkea koulutustaso, työn itsenäisyys sekä opettajien korkea arvostus verrattuna moniin muihin maihin on nostettu esiin PISA-tuloksia selittävinä tekijöinä (Kuusilehto-Awale & Lahtero, 2014). Lisäksi Suomi eroaa monista muista maista koulupäivän pituudessa. Suomessa peruskoulun viikkotuntien määrä on selvästi pienempi kuin Shanghaissa jo ensimmäisillä luokilla. Xin Tang listaa puheenvuorossaan esittämässään taulukossa 1 myös muita eroja Suomen ja Shanghain välillä. Tuntimäärien lisäksi eroiksi nousevat erityisesti oppilaiden määrä aikuista kohden ja erot pedagogisessa painotuksessa. Xin Tang kuvaa pedagogiikan olevan Shanghaissa opettajajohtoista ja lapsen tai nuoren käyttävän paljon aikaa koulutehtäviin myös koulun ulkopuolella. Hän esittää näiden asioiden yhdessä vähentävän oppimismotivaatiota. Suomalaista pedagogiikkaa hän sen sijaan kuvaa lapsikeskeiseksi. Tässä heijastunee kansainvälisen vertailun suhteellisuus: kansainväliset vierailijat ovat kuvanneet suomalaista pedagogiikkaa myös yllättävän perinteiseksi, opettajajohtoiseksi ja oppikirjakeskeiseksi, vaikka se saattaa Kiinan näkökulmasta olla lapsikeskeistä. On myös huomattava, ettei suomalaisessakaan peruskoulussa pedagogiikka näytä pysyvän oppilaslähtöisenä ja vuorovaikutteisena. Esiopetuksessa ja alkuopetuksessa lapsilähtöisyys on Suomessa tyypillistä ja näyttää myös edistävän oppimista (Lerkkanen ym., 2014; Rasku- Puttonen ym., 2011). Toisaalta on havaittu, että yläkoulussa vuorovaikutteisuus oppitunneilla voi olla hyvinkin vähäistä (Lehesvuori, 2013). On mielenkiintoista ja toisaalta luonnollista, että hyvinkin erilaisissa systeemeissä saadaan hyviä PISA-tuloksia. Kansainvälisten vertailujen vahvuutena onkin tuoda esille erilaisia koulutusjärjestelmiä heikkouksineen ja vahvuuksineen ja antaa vertailukonteksti omalle järjestelmälle. Hyvin erilaisten järjestelmien suora vertailu on kuitenkin mahdotonta, eikä hyvin erilaisesta kontekstista voi suoraan lainata tai kopioida ratkaisuja. Koulutusta koskevat päätökset nousevat hyvin erilaisista, kansallisista arvoista ja ideologioista. Kuinka moni suomalaisvanhempi, -opettaja ja -tutkija esimerkiksi haluaisi lastemme olevan koulussa 40 tuntia viikossa ja tekevän lisäksi kotitehtäviä? Suomen malli ei ehkä sovi Kiinaan tai Kiinan malli Suomeen. Xin Tang ehdottaa, että Suomea ja Kiinaa yhdistäisi oppimisprosessin tehokkuus, joka olisi PISA-menestyksen suorin selittäjä. Hän esittää, että suomalaiset ja Shanghain nuoret opiskelevat taitoja ja sisältöjä, joita PISAssa testataan. Tässä on varmasti perää, vaikka kyse ei olekaan 11

tavoitteellisesta PISA-kokeeseen valmentautumisesta. PISAn tarkoitus on mitata sellaisia lukemisen taitoja, joita nuorten voidaan ajatella tarvitsevan tulevaisuudessa opinnoissaan, vapaa-ajallaan ja muussa arjessa. Tällainen pragmaattinen lähestymistapa on ollut uusi esimerkiksi monessa Keski-Euroopan maassa, jossa opetussuunnitelmat ja kouluopetus ovat painottaneet sivistysperinteen välittämistä. Tuskin on sattumaa, että näissä maissa ensimmäiset PISA-tulokset olivat järkytys. Hyvin menestyneessä Suomessa sen sijaan vastaavanlainen pragmaattinen lähestymistapa näkyi jo vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteissa, ja PISA-kokeen mittaamissa makroprosesseissa sekä tekstityypeissä ja tekstien sisällössä oli jo vuoden 2000 kokeessa paljon yhtäläisyyksiä silloisen opetussuunnitelman painotusten kanssa (Sulkunen, 2004). Selityksiä PISAn tehtävissä menestymiseen voidaan hakea myös yksilötasolta. Maiden sisäisissä vertailuissa on havaittu esimerkiksi se, että oppilaiden lukutaidon vaihtelua selittävät yleisimmin oppilaiden koti- ja kielitausta, monipuoliseen ja aktiiviseen lukuharrastukseen sitoutuminen, myönteinen suhtautuminen lukemiseen sekä luetunymmärtämisen strategioiden hallinta (esim. Linnakylä, Malin & Taube, 2004, 2006; Roe & Taube, 2012; Sulkunen & Nissinen, 2012). Itse tarkastelimme Lapsen kielen kehitys -projektin aineistossa noin 1300 suomalaisen yhdeksännen luokan oppilaan PISA-lukutaitotuloksia (Torppa, Sulkunen, Eklund, Niemi & Ahonen, arvioitavana). Aineisto kerättiin vuosina 2009 2012. Käytimme PISAn lukutaitokokeen linkkiosioita, jotka ovat pysyneet samoina vuodesta toiseen. PISAn lisäksi käytössä oli kolme lukusujuvuuden testiä sekä nuorten kysely (aiheina lukuharrastuneisuus, oma käsitys lukutaidosta ja tehtävästrategiat: välttely ja luovuttaminen vs. peräänantamattomuus vaikeissakin tehtävissä). Havaitsimme ensinnäkin, että koululuokkien väliset erot olivat keskimäärin pieniä. Toiseksi, kuten myös PISA-tuloksissa on aiemminkin havaittu, aineistomme tytöt olivat parempia kuin pojat. Tytöt pärjäsivät poikia paremmin myös lukusujuvuuden tehtävissä. Tytöt eivät kuitenkaan olleet oman käsityksensä mukaan poikia parempia lukutaidossa tai tehtävästrategioissa. Itse asiassa tytöt luovuttivat omasta mielestään poikia helpommin kohdatessaan vaikeita tehtäviä. Kolmanneksi havaitsimme, että PISAssa parhaiten suoriutuneet nuoret olivat paitsi nopeita lukijoita, myös kuvasivat itseään peräänantamattomiksi vaikeidenkin tehtävien edessä ja kertoivat lukevansa kirjoja ja lehtiä useammin kuin muut. PISA-testin lukutaitotulosten taustalla on siis yksilötasolla mitattavia taitoja, jotka ovat osittain opittavia, osittain myös perimämme säätelemiä. Näiden taitojen ja lukemisen harrastuksen vahvistaminen voi siis tukea myös tämän päivän elämässä tarvittavaa lukutaitoa olettaen, että PISAn lukutaitotehtävät onnistuvat tavoitteessaan heijastaa sitä. Näiden tulosten valossa on huolestuttavaa, että viimeisissä PISA-arvioinneissa lukuasenteiden on havaittu heikkenevän Suomessa nopeammin kuin muissa OECD-maissa (OECD, 2010b, 90). Tärkeä tavoite tulevaisuuden koululle, vanhemmille ja jopa koko yhteiskunnalle onkin lasten ja nuorten innostaminen lukemisen pariin. Lukutaito on Suomen 12 Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 2015, Vol. 25, No. 2 Niilo Mäki -säätiö

Kommenttipuheenvuoro Suomen ja Kiinan PISA-menestyksestä kaltaisessa maassa avaintaito, jota ilman on vaikea hoitaa arkisia asioita, puhumattakaan opiskelemisesta ja työstä. Elämme entistä tekstipainotteisemmassa maailmassa, jossa tekstien ja myös lukemisen kirjo on laajentunut ja lukutaitovaatimukset kasvaneet. Koululaitos reagoi tähän uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa monilukutaidon käsitteellä, joka ulottuu kaikkien oppiaineiden opetukseen, tutustuttaa opettajat ja oppilaat laajaan tekstikäsitykseen ja tehostaa viestintä- ja tietoteknologian käyttöä opetuksessa (POPS, 2014). Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin laajoja talkoita, joissa lasten ja nuorten innostaminen lukemisen pariin on kaikkien asia. Kirjoittajatiedot: Sari Sulkunen (FT) toimii koulutuksen arvioinnin professorina (sij.) Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa. Minna Torppa (PsT) toimii akatemiatutkijana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa. LÄHTEET Kupari, P., Välijärvi, J., Andersson, L., Arffman, I., Nissinen, K., Puhakka, E. & Vettenranta, J. (2013). PISA 12. Ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:20. Kuusilehto-Awale, L. & Lahtero, T. (2014). Finnish Case of Basic Education for All With Quality Learning Outcomes. Journal of Education and Research; Vol 4, No 1. Lehesvuori, S. (2013). Towards dialogic teaching in science: Challenging classroom realities through teacher education. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 465. ISSN 0075-4625, ISBN 978-951-39-5151-1. Lerkkanen, M.-K., Kiuru, N., Pakarinen, E., Poikkeus, A.-M., Rasku-Puttonen, H., Siekkinen, M. & Nurmi, J.-E. (2014). The role of teaching practices and class size on Finnish students reading and math development in Grade 1. Submitted. Linnakylä, P., Malin, A. & Taube, K. (2004). Factors behind low reading literacy achievement. Scandinavian Journal of Educational Research, 48(3), 231 249. Linnakylä, P., Malin, A. & Taube, K. (2006). What lies behind low reading literacy performance? A comparative analysis of the Finnish and Swedish students. Teoksessa J. Mejding & A. Roe (toim.), Northern lights on PISA 2003 A reflection from the Nordic countries (s. 143 158). Kööpenhamina: Pohjoismaiden ministerineuvosto. Malin, A. (2005). Schools Differences and Inequities in Educational Outcomes. PISA 2000 Results of Reading Literacy in Finland. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. OECD (2010a). PISA 2009 Results: What Makes a School Successful? Resources, Policies and Practices. (Volume IV.) Pariisi: OECD. OECD (2010b). PISA 2009: Learning Trends. Changes in Student Performance since 2000. (Volume V). Pariisi: OECD. OECD (2013a). PISA 2012 Results: What Students Know and Can Do. (Volume I.) Pariisi: OECD. POPS (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet. Helsinki: Opetushallitus. Rasku-Puttonen, H., Pakarinen, E., Trossmann, K., Lerkkanen, M.-K., Kikas, E. & Poikkeus, A.- M. (2011). Classroom practices in Finnish and Estonian preschools: Observed teaching practices and their latent subgroups. Teoksessa M. Veisson, E. Hujala, P. K. Smith, M. Waniganayake & E. Kikas (toim.), Global perspectives in early childhood education: Diversity, challenges and possibilities. Baltische Studien zur Erziehungs- und Sozialwissenschaft (s. 313 332). Frankfurt am Main: Peter Lang. Roe, A. & Taube, K. (2012). To read or not to read that is the question. Reading engagement and reading habits in a gender perspective. Teoksessa N. Egelund (toim.), Northern Light on PISA 2009 focus on reading. TemaNord 2012: 501. Pohjoismaiden ministerineuvosto. Sahlberg, P. (2011). Finnish Lessons: What Can the World Learn from Educational Change in Finland? Teacher College Press. Haettu osoitteesta http://books. google.fi/books/about/finnish_lessons. html?id=ob5hagaaqbaj&pgis=1 Sulkunen, S. (2004). PISAn tekstit opetussuunnitelman näkökulmasta. Teoksessa P. Linnakylä, S. Sulkunen & I. Arffman (toim.), Tulevaisuuden lukijat. Suomalaisnuorten lukijaprofiileja. PISA 2000. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. Sulkunen, S. & Nissinen, K. (2012). Heikot lukijat Suomessa. Teoksessa S. Sulkunen & J. Välijärvi (toim.), Kestääkö osaamisen pohja? PISA 09 (s. 46 61). Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:12. Torppa, M., Sulkunen, S., Eklund, K., Niemi, P. & Ahonen, T. (arvioitavana). PISA Reading Performance in Finland Links to Reading Fluency, Motivation, Task Strategies, and 13

Leisure-time Reading. Valijarvi, J., Linnakyla, P., Kupari, P., Reinikainen, P. & Arffman, I. (2001). The Finnish Success in PISA And Some Reasons behind It: PISA 2000. Haettu osoitteesta http://eric. ed.gov/?id=ed478054. 14 Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 2015, Vol. 25, No. 2 Niilo Mäki -säätiö