Tiesääseurannan tavoitetila

Jukka Lähesmaa, Juha Levo Tiesääseurannan tavoitetila Versio 1.0, 23.01.2003 Tiehallinnon selvityksiä 6/2003

Jukka Lähesmaa, Juha Levo Tiesääseurannan tavoitetila Tiehallinnon selvityksiä 6/2003 Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Kouvola 2003

ISSN 1459-1553 ISBN 951-726-998-6 TIEH 3200796-v OSWALD Interkopio Oy MIKKELI 2003 Raportin kustannus ja jakelu: Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Telefax 0204 22 6256 Liitekartat: Genimap Oy lupanro L4356 Maanmittauslaitos lupanro MYY/167/99-p Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA puh. 0204 22 153 (vaihde)

Jukka Lähesmaa, Juha Levo: Tiesääseurannan tavoitetila. Kouvola 2003. Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 6/2003. 39 s. + 6 liitt. ISBN 951-726-998-6, ISSN 1459-1553, TIEH 3200796-v. Aiheluokka 20, 05 Asiasanat liikenteen hallintajärjestelmät, liikenteen hallinta, tiesää, telematiikka TIIVISTELMÄ Tiesääseurannan tavoitetila -projektin tavoitteena on määritellä Tiehallinnon sää- ja kelitietojen seurannan tavoitetila vuosille 2005-2007. Sää- ja kelitiedoilla tarkoitetaan tiesääasemien tietoja, kelikamerakuvia, satelliittija tutkakuvia, eri muotoisia sääennusteita sekä tietoja kelitilanteesta ja keliennusteita. Tiesääseurannan tavoitetila on osaprojekti Tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan kehittämishankkeessa. Tavoitetilan kuvausta käytetään seurantajärjestelmän kehittämisen apuvälineenä. Tiesäätietojen kuusi käyttökohdetta asettivat vaatimukset seurantajärjestelmän tavoitetilalle. Tiehallinnon rooliin kunnossapidon tilaajaorganisaationa liittyy vaatimus pystyä valvomaan kunnossapidon laatua. Tästä käyttökohteesta tulevat tärkeimmät uudet vaatimukset tavoitetilalle. Tietojen perinteisestä käyttökohteesta, kunnossapidon toteutuksesta, saatiin yksityiskohtaisimmat vaatimukset. Lisäksi liikenteen ohjaus asettaa tiukemmat vaatimukset niille tiejaksoille, joilla käytetään muuttuvia opasteita. Nykyinen sää- ja kelitietojen seurantajärjestelmä vastaa monilta osin myös tulevaisuuden tarpeita. Seurantajärjestelmän tavoitetila on kuvattu sään ja kelin seurantajärjestelmässä vuosina 2005 2007 olevien uusien tai parannettujen osien avulla. Tavoitetilassa todettiin tarvittavan seuraavat uudet osat: kelikamera- ja tiesääasemaverkon perusparannus ja laajennus naapurimailta saatavien tiesääasematietojen vastaanotto- ja hyödyntämisjärjestelmä uudistettu kelikamerakuvien varastointijärjestelmä sää- ja kelitietojen keskitetty tiedonvälityspalvelu tiedon jalostusjärjestelmä yhteenvetojen ja analyysien tekemiseen sekä tiesääasemilta saatavien hälytysten hyödyntämiseen kunnossapidon laadun seurannassa parannettu tietojen esitysjärjestelmä analyysien tulosten ja kunnossapidon laadun seurannan tarpeisiin räätälöityjen tietojen esittämiseen järjestelmä tiesäätietojen ja kelikamerakuvien metatietojen käsittelyyn Kelikamera- ja tiesääasemaverkon laajennus ja perusparannushankkeen kustannuksiksi arvioitiin 7,8 miljoonaa euroa. Muiden toteutushankkeiden yhteenlasketut kustannukset ovat 490 000 euroa. Tärkeimmät jatkoselvitystä vaativat kehityskohteet ovat kelimallinnus ja - ennusteet sekä kelin liikkuva havainnointi, joiden kehittämiseen arvioidaan tarvittavan yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa.

Jukka Lähesmaa, Juha Levo: Tiesääseurannan tavoitetila [Objective state of road weather monitoring]. Kouvola 2003. Finnish Road Administration. 39 p. + 6 apps. ISBN 951-726-998-6, ISSN 1459-1553, TIEH 3200796-v. Keywords traffic management systems, traffic control, road weather, telematics ABSTRACT The aim of the objective state of road weather data monitoring project is to define the objective state of weather and road weather data monitoring for years 2005 and 2007. The data means road weather station data and camera pictures, satellite and radar pictures, weather forecasts in different forms as well as data on road conditions and road weather forecasts. This project is a part of the Road and environment data monitoring development project. The objective state definition is a toll for the monitoring system development. Six use cases of the monitoring system defined the requirements for the objective state. As Road Administration is ordering the road maintenance it has to control the quality of the work. The most important new requirements came from this use case. The most detailed requirements came from the traditional maintenance realization use case. In addition the traffic control use case has it s own requirements for those road sections with variable speed limits and information boards. The present monitoring system meets many of the future requirements. The objective state is illustrated by defining the new and enhanced parts of the system at 2005 and 2007. The objective new parts are following: enlarged and better equipped road weather station and camera network receiving and utilisation system for road weather data form neighbouring countries renewed storage system for road weather camera pictures centralised data transmission system for road weather data processing system to realize summaries and analyses as well as to produce alarms to road maintenance quality control improved information presentation system for analyses and road maintenance quality control system to process road weather station and camera metadata The estimated cost of the road weather station and camera network enlargement and improvement project is 7,8 million euros. The total costs of other realization projects are 490 000 euros. The most important future development items are road weather models and forecasts and floating car road weather monitoring. The development costs fro these are together about 1,5 million euros. The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks Transport.

ALKUSANAT Tiesääseurannan tavoitetila projektin tavoitteena oli määritellä Tiehallinnon sää- ja kelitietojen seurannan tavoitetila vuosille 2005 2007. Tavoitetilan kuvaus tulee ohjaaman seurantajärjestelmän kehitystä lähivuosina. Erityisen tärkeää hankkeessa oli saada tietoa tiesääasema- ja kelikameraverkon laajennustarpeista. Tavoitetilan kuvausta tarvittiin seurantajärjestelmän käyttökohteissa tapahtuneiden muutosten ja kehityksen vuoksi. Erityisesti nykyinen seurantajärjestelmä ei vastaa täysin kunnossapidon laadun seurannan tarpeita. Tämä hanke on osa Tiehallinnon Tie- ja ympäristöolosuhteiden seurantajärjestelmän kehittämishanketta. Hanke on suunniteltu jatkettavan seuraavaksi tavoitetilan kuvaamisella kelirikkotietojen, tienhoitotietojen ja tienkäyttäjäpalautteen osalta. Tiesääseurannan tavoitetilan kuvaamisesta vastasi projektiryhmä, johon kuuluivat Jouko Kantonen ja Jyri Vilhunen keskushallinnon liikenteen palvelut yksiköstä, Yrjö Pilli-Sihvola, Kimmo Toivonen ja Eija Lahtinen Kaakkois-Suomen tiepiiristä, Juha Ylikorpi Turun tiepiiristä ja Anne Leppänen keskushallinnon hankintayksiköstä. Lisäksi työssä kuultiin runsaasti muita Tiehallinnon ja muiden tahojen asiantuntijoita. Konsulttina työssä toimivat Jukka Lähesmaa ja Juha Levo SysOpenista. Hanke on saanut Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks - Transport) -rahoitusta. Kouvolassa, tammikuussa 2003 Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri

Tiesääseurannan tavoitetila 9 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT 1 LÄHTÖKOHDAT 11 2 TAVOITE 11 3 TOTEUTUS 12 4 TAVOITETILAN KOKONAISKUVAUS 13 4.1 Nykytilan kuvaus 13 4.2 Käyttökohteet 13 4.3 Tavoitetila 2005 2007 14 5 TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS 17 5.1 Tiesääasemien ja kelikameroiden määrä ja sijoittelu 17 5.1.1 Pohjoismaiset suositukset 17 5.1.2 Tarpeet käyttökohteittain 17 5.1.3 Uusien tiesääasemien ja kelikameroiden sijoittelu 18 5.1.4 Suositukset tiesääasemien ja kelikameroiden määrästä ja sijoittelusta 21 5.2 Tiesääasemien ja kelikameroiden varustelu 22 5.2.1 Tiesääasemien varustelu 22 5.2.2 Kelikameroiden ominaisuudet ja varustelu 22 5.2.3 Kevyt tiesääasema 23 5.3 Tiedonvälityspalvelu 23 5.3.1 Tavoite ja lähtökohdat 23 5.3.2 Sidosryhmät 23 5.3.3 Alustavat vaatimukset 25 5.4 Tiesääasemadata muilta mailta 25 5.5 Keli- ja toimenpidetieto kunnossapidon toteutuksesta Tiehallinnolle 25 5.6 Kelikamerakuvien varastointi 26 5.7 Tietojen jalostaminen 26 5.8 Tietojen esitystavan kehittäminen 27 5.9 Tiesääasemien ja kelikameroiden metatiedot 28 6 TOTEUTUSSUUNNITELMA 29 6.1 Yleistä 29 6.2 Kelikamera- ja tiesääasemaverkon laajennus 29 6.3 Kelikamerakuvien tietovaraston uusiminen 29 6.4 Tiedonvälityspalvelun perustaminen 30 6.5 Mobiilijakelukanavan perustaminen 30 6.6 Tiesäätietojen yhdistely ja esittäminen 31 6.7 Tietojen ja hälytysten käyttö kunnossapidon laadun seurannassa 31

10 Tiesääseurannan tavoitetila SISÄLLYSLUETTELO 6.8 Metatietojen kerääminen ja varastointi 32 6.9 Kunnossapidon keli- ja toimenpidetietojen tuottamisen määrittely 32 6.10 Yhteenveto 33 7 JATKOSELVITYS KOHTEET JA HANKKEET 34 7.1 Yleistä 34 7.2 Kelimallien ja ennusteiden kehitys 34 7.3 Kelin liikkuvan havainnoinnin jatkotoimenpiteet 34 7.4 Liukkauden mittaaminen tiesääasemilla 35 7.5 Pilvisyyden mittaaminen 35 7.6 Liikennemäärä- ja nopeustietojen hyödyntäminen kelin seurannassa 35 7.7 Automaattinen kuvan analysointi 36 LÄHTEET 37 LIITTEET 39 LIITE 1. NYKYTILAN KUVAUS 39 LIITE 2. KÄYTTÖKOHDEKORTIT 57 LIITE 3. VIKING MONITORING GUIDELINES 2002 SUOSITUKSET 79 LIITE 4. TIESÄÄASEMIEN JA KELIKAMEROIDEN SIJOITUSPAIKAT 81 LIITE 5. KYSELYSTÄ SAATU YLEINEN PALAUTE 101 LIITE 6. TAVOITETILAN UUDET OSAT 117

Tiesääseurannan tavoitetila LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITE 11 1 LÄHTÖKOHDAT Tiehallinto on käynnistänyt hankkeen tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan kehittämiseksi. Tammikuussa 2002 valmistui hankkeen esiselvitys, jossa kuvattiin laajasti tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan nykytila, jäsennettiin tavoitteellisen seurantajärjestelmään kuuluvat asiat ja tehtiin työsuunnitelma tavoitetilan kuvaamisen toteuttamisesta. (Tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys. Tiehallinnon selvityksiä 10/2002, http://www.tiehallinto.fi/julkaisut/lista_muut.htm). Elokuussa 2002 pidettiin työpaja, jossa ohjeistettiin miten hanketta jatketaan. Työhön mukaan otettaviksi tietopalveluiksi ja osaprosesseiksi valittiin seuraavat: Sää- ja kelitiedot Kelirikkotiedot Tienhoitotiedot Tienkäyttäjäpalaute Tavoitetilan kuvausprojektin 1 vaiheessa päätettiin kuvata sää- ja kelitietojen seurannan tavoitetila. Ensimmäisen vaiheen nimeksi annettiin Tiesääseurannan tavoitetila. Myöhemmin päätetään tavoitetilan kuvaamisesta kelirikkotietojen, tienhoitotietojen ja tienkäyttäjäpalautteen osalta. 2 TAVOITE Tiesääseurannan tavoitetila -projektin tavoitteena on määritellä Tiehallinnon sää- ja kelitietojen seurannan tavoitetila vuosille 2005-2007. Tavoitetilan kuvaus kattaa havaintoverkon kattavuuden, havainnointimenetelmät ja yhteistyötahoilta hankittavat tiedot, tietojen käsittelyn ja varastoinnin sekä tietojen jakelun Tiehallinnon omille toiminnoille ja tietoja käyttäville sidosryhmille. Sää- ja kelitiedoilla tarkoitetaan tiesääasemien tietoja, kelikamerakuvia, satelliitti- ja tutkakuvia, eri muotoisia sääennusteita sekä tietoja kelitilanteesta ja keliennusteita. Tavoitetilan kuvausta käytetään seurantajärjestelmän kehittämisen apuvälineenä. Tavoitetilan kuvaukseen liittyy toimenpidesuunnitelman laatiminen, jonka tehtävänä on kuvata tärkeimmät tehtävät, joita olisi toteutettava tavoitetilan saavuttamiseksi. Tavoitetilaprojektin kanssa samaan aikaan on käynnissä pidempikestoisempi Tiesäätiedon laatuprojekti. Laatuprojektin tehtävänä on varmistaa nykyisen ja tavoitetilan mukaisen järjestelmän toimintavarmuus ja tuotettavien tietojen luotettavuus. Tavoitetilan kuvauksessa laatuun liittyvät kysymykset on jätetty laatuprojektin käsiteltäviksi.

12 Tiesääseurannan tavoitetila TOTEUTUS 3 TOTEUTUS Tavoitetilan kuvaushanke toteutettiin kuvan 1 mukaisesti kolmessa vaiheessa. 1. KÄYTTÖKOHTEET 2. TAVOITETILA Kokonaiskuvaus Uusien osien kuvaus Kehitysideoiden kuvaus 3. TOTEUTUSSUUNNITELMA Kuva 1. Hankkeen vaiheet. Työ aloitettiin käsittelemällä käyttökohteet, joissa seurantajärjestelmän tietoja tarvitaan. Esimerkkejä käyttökohteista ovat kunnossapidon laadun seuranta tai tiedotus. Kunkin käyttökohteen osalta selvitettiin tarvittavat tiedot ja niiden käyttö haastattelemalla asiantuntijoita. Lisäksi tiesääasemien ja kelikameroiden sijoittelua selvitettiin laajalla kyselyllä. Seuraavana tehtiin varsinainen tavoitetilan kuvaus. Tavoitetilan kuvauksen pohjaksi tarkennettiin esiselvityksessä tehty nykyjärjestelmän kuvaus tarvittavalla tasolle. Tavoitetilan kuvaus tehtiin kolmessa osassa. Ensin tehtiin kokonaiskuvaus tavoitetilassa ylläpidettävistä tiedoista ja niiden tuottamisesta. Tämän jälkeen kuvattiin tarkemmin tiedon tuottamisen uudet osat ja osat, jotka vaativat parantamista. Lisäksi kuvattiin kehitysideat, joiden tarpeellisuudesta tai käyttökelpoisuudesta ei vielä olla varmoja. Ratkaisuja on ensin kokeiltava tai selvitettävä. Työn viimeisenä vaiheena tehtiin toteutussuunnitelma, jossa tavoitetilan tärkeimpien uusien osien toteutuksesta tehtiin hankkeita ja hankkeet aikataulutettiin vuosille 2003-2005. Tärkeimmistä kehitysideoista tehtiin vastaavasti kehityshankkeita. Tavoitejärjestelmän kuvaamisesta ja toteutussuunnitelmasta vastasi tiesääjärjestelmän asiantuntijoista koostunut hankkeen projektiryhmä.

Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN KOKONAISKUVAUS 13 4 TAVOITETILAN KOKONAISKUVAUS 4.1 Nykytilan kuvaus Tiehallinnon sää- ja kelitietojen seurannan tavoitetila muodostuu suurelta osin nykyisestä järjestelmästä. Nykyinen järjestelmä vastaa monilta osin myös vuoden 2005 tai 2007 tarpeita. Tavoitetilan kuvaus perustuu nykytilan tuntemiseen. Tavoitetilan kuvauksessa esitetään millä uusilla osilla tai parannuksilla nykyjärjestelmä saadaan vastaamaan tavoitetilan vaatimuksia. Sää- ja kelitietojen seurannan nykytila on kuvattu liitteessä 1. Nykytilan kuvaus muodostuu kolmesta eri osasta, jotka ovat tiedon tuottamisen prosessin kuvaus, eri tietopalveluiden kuvaukset ja järjestelmän tekninen kuvaus. Tietopalvelut ovat Tiehallinnon tapoja varastoida ja välittää tietoja. Sää- ja kelitietojen seurantajärjestelmään kuuluvat tietopalvelut ovat: tiesääasematiedot, kelikamerakuvat, satellitti- ja tutkakuvat, sääennusteet sekä kelitilanne ja keliennusteet. 4.2 Käyttökohteet Sää- ja kelitietoja tarvitaan taulukon 1 käyttökohteissa. Käyttökohteet ovat Tiehallinnon omia tai muiden organisaatioiden toimintoja, joissa seurantatietoja hyödynnetään. Kukin käyttökohde on kuvattu oman korttina liitteessä 2. Taulukko 1. Sää- ja kelitietojen käyttökohteet Nro Käyttökohde Lyhyt kuvaus Tiehallinnon käyttökohteet O1 Kunnossapidon laadun seuranta Kunnossapidon ajantasainen seuranta ja laadun tarkkailu sekä laadun ja toimintatapojen jälkianalyysit O2 Liikenteen ohjaus Muuttuvien nopeusrajoitusten ja informaatiotaulujen ohjaus O3 Tiedotus Tiedottaminen tienkäyttäjille eri tiedotuskanavia käyttämällä Muiden organisaatioiden käyttökohteet U1 U2 Kunnossapidon toteutus Tiedotus- ja sääpalveluiden toteutus Kunnossapitokaluston käytön suunnittelu ja ohjaaminen Sää- ja keliennusteiden laatiminen sekä sää- ja kelitiedotuspalveluiden toteutus U3 Kuljetusten hallinta Kuljetusten suunnittelu ja ohjaus. Keliolosuhteiden huomiointi kuljetusten aikana. Käyttökohteet asettavat tavoitetilan vaatimukset, millaisia tietoja seurantajärjestelmästä on saatava ja miten ne on pystyttävä tuottamaan. Tärkeimmät kehitysvaatimukset järjestelmälle tulevat kunnossapidosta. Sään ja kelin seurantajärjestelmää on perinteisesti käytetty kunnossapitokaluston käytön suunnitteluun ja ohjaamiseen. Tämän toiminnan kehittämisestä tulevat kaikkien yksityiskohtaisemmat vaatimukset tavoitetilalle. Tiehallinnon uuteen rooliin kunnossapidon tilaajaorganisaationa liittyy vaatimus pystyä hallitsemaan ja valvomaan kunnossapidon laatua. Tästä käyttökohteesta tulevat tärkeimmät ja suurimmat uudet vaatimukset tavoitetilalle. Liikenteen ohjaus asettaa tiukemmat

14 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN KOKONAISKUVAUS vaatimukset niille tiejaksoille, joilla käytetään muuttuvia opasteita. Tiedotuksen sekä sää- ja kelitiedotuspalveluiden tuottamisen tärkein vaatimus on saada olemassa olevat tiedot yksinkertaisesti käyttöön. Kuljetusten hallinnan kannalta kelirikkotiedot ovat tässä työssä käsiteltyjä sää- ja kelitietoja tärkeämpiä. Kuljetusten hallinta ei ole olennainen käyttökohde sää- ja kelitiedoille eikä aseta seurantajärjestelmälle vaatimuksia. Vaatimukset on käsitelty yksityiskohtaisesti liitteen 2 käyttökohdekorteissa. 4.3 Tavoitetila 2005 2007 Sään ja kelin seurantajärjestelmän tavoitetila on kuvattu määrittelemällä järjestelmän uudet tai parannetut osat vuosille 2005 2007. Seuraavassa pelkistetyssä kuvassa 2 on esitetty nämä uudet tai parannusta vaativat osat. Lisäksi kukin osa on selitetty lyhyesti. Tavoitetilan varsinainen tarkempi prosessikuvaus on esitetty liitteessä 6 ja jokainen uusi osa kuvattu tarkemmin luvussa 5. Uudet osat on esitetty tietojen käsittelyjärjestyksessä. Tavoitetilaan on otettu mukaan vain tärkeimmät uudet osat ja osien välistä keskinäistä tärkeysjärjestystä ei ole määritelty. Tavoitetila on tehty siten, että hankkeen projektiryhmä suunnitteli uudet osat käyttökohteiden kehitysvaatimusten perusteella. KÄYTTÖKOHTEET kunnossapidon laadun seuranta (O1) liikenteen ohjaus (O2) tiedotus (O3) kunnossapidon toteutus (U1) tiedotusja sääpalvelut (U2) kuljetusten hallinta (U3) 8 tiedon esitys tiedonvälityspalvelu 6 tiedon jalostus 7 9 1 2 tiesääasema tietopalvelu metatiedot tiesääasema havainnointi kelikamera havainnointi kelikamerakuva tietopalvelu varastointi 5 tutka- ja satelliittikuva tietopalvelu kelitilanne- ja lähiajan ennuste 4 sääennuste tietopalvelu kelitilanne ja lyhyen ajan ennuste tietopalvelu tutka- ja satellittikuvat liikennesääennuste sääennuste 3 tiesääasemadata muilta mailta Kuva 2. Pelkistetty tavoitetilan kokonaiskuvaus.

Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN KOKONAISKUVAUS 15 1. Tiesääasemien ja kelikameroiden määrä ja sijoittelu Tiesääasemien ja erityisesti kelikameroiden määrää on lisättävä vastaamaan erityisesti kunnossapidon laadun seurannan tarpeita. Kaikilla urakka-alueilla tulee olla käytettävissä useampia kelikameroita ja tiesääasemia. Pääteiden lisäksi kelikameroita ja kevyesti varusteltuja tiesääasemia on saatava muulle tieverkolle. Lisäksi sään ja kelin mukaan automaattisesti muuttuvilla opasteilla varustetuilla tiejaksoilla on asemien ja kameroiden tiheyden oltava muuta tieverkkoa tiheämpi. Yhteensä Suomessa tarvitaan uusia tiesääasemia 60-70 ja kelikameroita noin 110 kappaletta. 2. Tiesääasemien ja kelikameroiden varustelu Kaikkien tiesääasemien varustelua on parannettava ja yhdenmukaistettava siten, että kaikissa asemissa on PWD-sadeanturi ja kuituanturi tienpinnan tilan ja peitteisyyden mittaamiseen. Lisäksi uutena mittaustietona joillekin asemille tarvitaan anturi tienpinnan lumipeitteen paksuuden mittaamiseen. Erityisesti muulle tieverkolle sijoitettavaksi tarvitaan ns. kevyt tiesääasema, josta puuttuvat normaalit tienpinta-anturit. Kelikamerat ohjelmoidaan ottamaan tietyin väliajoin kuvia eri suuntauksin, kuten esimerkiksi kuva ajoradasta tai yleiskuva tiejaksosta. Kaikkien kelikameroiden sijoituspaikoille varmistetaan riittävän tehokas valaistus. Kelikameran yhteydessä mitataan myös ilman lämpötila ja mahdollisesti muita perustietoja. Tiesääasemien tiedot ja kelikamerakuvat päivitetään päätieverkolla kunnossapitotoimenpiteitä vaativassa tilanteessa vähintään 15 minuutin välein. Muulla tieverkolla päivitystiheys voi olla pidempi. Muuttuvilla opasteilla varustetuilla tiejaksoilla on tietoja ja kuvia päivitettävä muuttuvissa olosuhteissa tiheämmin. 3. Tiesääasemadata muilta mailta Tiehallinto saa Ruotsista, Norjasta, Virosta ja Venäjältä Suomen keliolosuhteiden kannalta tärkeimmistä tiesääasemilta maankohtaisesti keskitetysti tietoja. Tiedot on yhdistetty tiesääjärjestelmään ja niitä pystytään selailemaan kuten omien tiesääasemienkin tietoja. 4. Keli- ja toimenpidetieto kunnossapidon toteutuksesta Tiehallinnolle Tiehallinto saa kelikeskuksista ja urakoitsijoilta luotettavaa tietoa vallitsevasta ja lähiajalle ennustetusta kelistä sekä kunnossapitotoimenpiteistä. Kelikeskukset voivat toimittaa tiedot kelisyöttöohjelmalla tai tiedonsiirtona rajapintaan. Kelisyöttöohjelma mahdollistaa valitun maantieteellisen alueen tietojen syöttämisen kerralla. Muuttuvilla opasteilla varustetuilla tiejaksoilla toimivat urakoitsijat ovat velvollisia raportoimaan järjestelmän toiminnasta. Tienpitäjän on ilmoitettava liikennekeskukseen vallitsevasta kelistä ja tarpeesta muuttaa nopeusrajoitusta tai opastustaulujen informaatiota, mikäli käytössä olevat rajoitukset ja opasteet eivät vastaa tienpitäjän arviota todellisesta tilanteesta tiellä. 5. Kelikamerakuvien varastointi Kelikamerakuvien varastointiaika on vähintään viikko, jolloin kunnossapidon laadun seurannalle jää riittävästi aikaa jälkianalyysien tekemiseen ja tarvittaessa tietojen pidempiaikaiseen tallentamiseen omaan käyttöön. Lisäksi kelikamerakuvat varastoidaan pysyvästi massamuistiin.

16 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN KOKONAISKUVAUS 6. Tiedonvälityspalvelu Sää- ja kelitiedot välitetään keskitetysti Tiehallinnon tiedonvälityspalvelun (STARAn) kautta kaikille tietoja tarvitseville Tiehallinnon muille järjestelmille sekä ulkopuolisille tahoille. 7. Tietojen jalostaminen Eri sää- ja kelitiedoista tuotetaan yhteenvetoja ja analyysikuvia eri muuttujien yhteisvaikutuksista. Esimerkiksi tiesääasemalta saatavaa sadetietoa voidaan tiesääjärjestelmän sovelluksissa yhdistää sadetutkasta saatavaan tietoon tietojen luotettavuuden ja kattavuusalueen arvioimiseksi. Toisena esimerkkinä liukkautta arvioidaan tienpinnan ja ilman lämpötilojen, kastepisteen muutosten sekä tuulen perusteella. Tiesääasemilta saatavista tiedoista tuotetaan hälytyksiä, joita hyödynnetään kunnossapidon operatiivisen laadun seurannan ajoituksen ja jälkianalyysien apuna. Lisäksi tietojen jalostamisella varmistetaan, että kunnossapidon laadun seurannassa toimenpidetietoja on mahdollista yhdistää tiesääjärjestelmän tietoihin. Tiesääjärjestelmä tarjoaa tiedotus-käyttökohteelle tarvittavat tiedot, jotta tiedottamisessa kansalaisille pystytään olosuhteista tiedottamisen lisäksi antamaan suosituksia. 8. Tietojen esitystavan kehittäminen Tiesäätiedot esitetään kunnossapidon laadun seurannan tarpeiden mukaisesti. Kunnossapidon laadun seurannan tarpeet tietojen esittämiseen esimerkiksi Web-Tiesään kautta poikkeavat jonkin verran kunnossapidon toteutuksen tarpeista, joiden perusteella käyttöliittymä on toteutettu. Lisäksi Tiemestarit voivat tarkastella sää- ja kelitietoja mobiilipalveluna. Uudenlaisen tietojen jalostamisen tuloksena syntyvät yhteenveto- ja analyysikuvat esitetään tarpeen mukaan käyttäjille. Eri muodossa olevia tietoja (esimerkiksi kuvia ja tekstimuotoisia tietoja) pystytään esittämään päällekkäin käyttäjän valinnan mukaan. Kaikki tiesääjärjestelmän käyttäjät koulutetaan eri tietojen hyödyntämiseen käyttötarkoituksen mukaan. 9. Tiesääasemien ja kelikameroiden taustatiedot Tiesääasemista ja kelikameroista tarvitaan lisää metatietoja erityisesti kunnossapidon laadun seurannan sekä myös sääpalveluiden tuottamisen tarpeisiin. Metatiedot ovat taustatietoja asemien ja kameroiden tuottamista tiedoista. Tärkeimmät tarvittavat metatiedot ovat tiesääasemien ja kelikameroiden paikkatiedot, kuvaus asemien sijoittelusta sekä luokittelu kameroiden valaistuksesta ja niiden ottamista kuvista kameran suuntauksen perusteella.

Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS 17 5 TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS 5.1 Tiesääasemien ja kelikameroiden määrä ja sijoittelu 5.1.1 Pohjoismaiset suositukset Pohjoismaisen VIKING Monitoring Guidelines 2002 tuloksena on laadittu suositukset tiesääasemien ja kelikameroiden sijoittelusta. Pääteillä Suomen olosuhteissa suositellaan keskimääräiseksi tiesääasemien sijoitustiheydeksi 40 km. Kelikameroiden sijoitustiheydeksi suositellaan 50 km. Lisäksi liikenteellisesti, ilmastollisesti tai muuten kriittisiksi koettuihin paikkoihin tulisi sijoittaa havaintolaitteet. Tämänlaisia paikkoja ovat mm. sillat, jyrkät mäet, risteykset ja liittymät. (Kulmala & Luoma 2002) 5.1.2 Tarpeet käyttökohteittain Suurimmat tarpeet tiesääjärjestelmän kehittämiseen tulevat kunnossapidon laadun seuranta ja kunnossapidon toteutus käyttökohteista, jotka hyödyntävät seurantajärjestelmää operatiivisessa toiminnassa ja jälkianalyyseissä. Lisäksi tiesääjärjestelmän kattavuuden kehittäminen on oleellista liikenteen ohjaukselle. Tiedotuksen ja sääpalveluiden tuottajien tarpeisiin jo nykyjärjestelmä vastaa kattavuudeltaan. Kunnossapidon operatiivista toimintaa varten tiesääjärjestelmän tulisi tuottaa riittävästi tietoa jokaiselta urakka-alueelta painopisteen ollessa päätieverkolla. Pääteiden lisäksi tietoa tulisi saada muilta teiltä varsinkin niillä urakka-alueilla, joissa etäisyydet ovat pitkiä tai olosuhteet vaihtelevia. Lisäksi muun havaintoverkon ollessa heikko (esimerkiksi säätutkan katvealueilla) tulisi säätieasemia ja kelikameroita sijoittaa tiheämmin. Tiesääasemien ja kelikameroiden sijoittelu onkin aina ratkaistava tapauskohtaisesti. Kunnossapidon laadun seurannan ja toteutuksen kannalta urakka-alueittain riittävä tiesääasemien ja kelikameroiden määrä on keskimäärin 2-3 kumpaakin. Erityisesti pääteiden ulkopuolella sopivimmaksi havaintovälineeksi koetaan kelikamera täydennettynä vähintään ilman lämpötilan mittaamisella. Lisäksi muulle tiestölle voitaisiin sijoittaa vain perustiedot (ilman ja tien lämpötila, kastepiste, tuuli) mittaavia tiesääasemia. Tiesääasemia ja kelikameroita tulisi sijoittaa erityisesti liikenteellisesti tai ilmastollisesti vaativiin paikkoihin. Lisäksi havaintolaitteiden sijoittelussa tulee huomioida tienhoidon valvonnan kannalta oleelliset paikat. Kelikamerat tulee sijoittaa niin, että niitä voidaan hyödyntää useisiin käyttötarkoituksiin kameraa kääntämällä. Kameroiden sijoittaminen risteyksiin palvelee hyvin useimpia käyttökohteita. Liikenteen ohjauksen tarpeisiin tarvitaan muuta tiestöä tiheämpi havaintoverkko. Muuttuvilla opasteilla varustetuilla tiejaksoilla sopiva asemien ja kameroiden tiheys vaihtelee tiekohtaisesti. Kameroiden sopiva väli on tyypillisesti 15 kilometriä. Tiesääasemia tarvitsee olla vaativilla, olosuhteiltaan vaihtelevilla tiejaksoilla viiden kilometrin välein. Jokaisella muuttuvalla opasteella ohjattavalla yksittäiselläkin tieosuudella tulee olla vähintään yksi tiesääasema ja kelikamera. Liikenteen ohjauksen ja tiedotuksen kannalta olisi oleellista sijoittaa havaintolaitteet tieosuutta keskimääräisesti parhaiten kuvaavaan paikkaan, mikä toisinaan on ristiriidassa kunnossapidon tarpeiden kanssa.

18 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS 5.1.3 Uusien tiesääasemien ja kelikameroiden sijoittelu Sääasemien ja kelikameroiden sijoittelusta toteutettiin loka-marraskuun 2002 aikana kysely, joka lähetettiin hoitoverkon jäsenille, liikennekeskusten päälliköille, liikenteen palvelupäälliköille, kelikeskusten yhteyshenkilöille, urakoitsijoille sekä muutamille muille sidosryhmille. Kysely lähetettiin yhteensä 40 asiantuntijalle, jotka lisäksi välittivät kyselyä omalla toimialueellaan. Vastauksia saatiin 37 asiantuntijalta maan laajuisesti. Tämän kyselyn tavoitteena oli selvittää laajasti käyttäjien näkemys nykyjärjestelmästä ja sen kehittämisestä. Vastauksissa on tiepiirikohtaisia eroja, mutta niistä katsottiin saatavan kohtuullisen hyvä keskimääräinen kuva tarpeista. Kyselyn tulokset on esitetty tarkemmin liitteissä 4. Tiesääasemien ja kelikameroiden sijoituspaikat sekä 5. Kyselystä saatu yleinen palaute. Seuraavassa kuvassa on esitetty kyselyn yleisten kysymysten tulokset: Kyllä Ei 0 5 10 15 20 25 30 35 Vastaajien näkemys tiesääjärjestelmän nykytilasta (n=37) Kys.1) Saatteko nykyisellä sään ja kelin seurantajärjestelmällä käyttöönne tarvittavat tiedot (n=37)? 17 20 Kys.3) Onko tiesääasemien määrä mielestänne alueella riittävä (n=36)? 11 25 Kys.5) Saadaanko tiesääasemilta tarvittavat tiedot (n=36)? 13 23 Kys.7) Onko kelikameroiden määrä alueella mielestänne riittävä (n=37)? 5 32 Kys.9) Saadaanko kameroilla tarvittavat tiedot (n=31)? 12 19 Kuva 3. Vastaajien näkemys tiesääjärjestelmän nykytilasta Tiesääjärjestelmään ollaan muuten tyytyväisiä, mutta kattavuudessa ja tietojen laadussa katsotaan olevan parantamisen varaa. Erityisesti havaintoverkon kehittäminen nähdään tarpeelliseksi säätutkien katvealueilla ja joillain päätieosuuksilla sekä yleisesti muulla tiestöllä. Varsinkin kelikameroiden määrää tulisi lisätä. Seuraavassa on kyselyn vastauksissa esitettyjä kommentteja nykyisestä seurantajärjestelmästä: Pääosin järjestelmä pelaa, joissakin kelikameroissa toimintavarmuus ei hyvä ja varsinkin Keski-Suomessa kamerapaikoilla puutteellinen valaistus. Joissakin tiesääasemissa säädöt epäilyttävät ts. eivät ole luotettavia. (Kelikeskuksen esimies) Järjestelmä ei ole kattava kaikilla urakka-alueilla. Kelinseurannallisesti jää katvealueita, joista ei saa tietoja. Pääteistä, joista tehdään keliennusteita on osa ilman kelikameraa tai tiesääasemaa. (Suomen Kelitieto) Nykyisten tiepiirien liikennekeskusten lakkauttamisen ja liikennekeskustoimintojen siirtyminen valtakunnallisiin työpisteisiin alueellisen tuntemuksen vähetessä tekee tiedottamisesta enenevässä määrin laitehavaintoihin perustuvaa. Tiedotuksen tarve lisääntyy ja tiedotteiden laatutasoa on tarkoitus parantaa. Vaa-

Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS 19 timukset edellyttävät laajempaa havaintopisteverkostoa. (Liikennekeskusvastaava) Pohjoisen alueella on vain 2 säätutkaa, joiden kantaman ulkopuolelle jää suuri osa alueesta. Näiltä alueilta kelitiedon saaminen on paljolti aistihavaintojen varassa, koska kamera- ja sääasemaverkko on harva pohjoisessa. Vaasan alueella ei ole säätutkaa. Säärintamat tukevat yleensä lounaasta meren päältä ja näitä ei saada kiinni kuin vasta rannikon tiesääasemista. (Kelikeskuksen vetäjä) Tiesääasemien määrä on pääteiden osalta vastaajien mukaan jo melko riittävä. Sääasemia toivotaan lisää lähinnä tiettyihin ongelmakohtiin ja alueille, joissa asemia on vielä harvakseltaan. Erityisesti kunnossapidon edustajat katsovat tiesääasemia tarvittavan lisää. Lisäksi joissain tapauksissa nykyisten asemien uudesta sijoittelusta katsottaisiin olevan hyötyä ja yleisesti toivottiin tiesääasemia alemmalle tiestölle. Tiesääasemien sijoituksen sopivuus eri hyödyntämistarkoituksiin koetaan myös haastavaksi. Seuraavassa on muutamia kyselyn vastauksissa esitettyjä kommentteja tiesääasemien riittävyydestä: Tiesääasemaverkko on Vaasan ja Oulun alueilla kohtuullisen kattava, koska niistä on suurin apu pääteiden liukkaudentorjunnassa ja pääteillä asemaverkko on kohtuullisen riittävä. Pudasjärven ja Oulun välillä uusi asema olisi tarpeellinen, koska Pudasjärven urakassa ei ole tällä välillä asemaa. Lapissa asemaverkko on harva mutta siellä liikennemäärät ovat vähäisempiä ja keli talvisempaa, joten asemista ei siellä saada sellaista hyötyä kuin vilkkaammilla teillä. Lapin alueella kelikamerat ovat sääntarkkailussa käyttökelpoisempia kuin tiesääasemat. (Kelikeskuksen vetäjä) Valtatieverkolla kyllä, ellei muuttuvia nopeusrajoitusmerkkejä laiteta ohjautumaan tiesää-asemien tietoihin, jolloin tarvitaan 3 uutta tiesääasemaa. (Liikennekeskusvastaava) Osalla alueista on välttävä määrä, osalla pahoja puutteita. Rajoilla sijaitsevat sääasemat ongelmallisia, ei saada luotettavaa kuvaa tienpinnan tilasta, koska naapuriurakan toimenpiteet saattavat näkyä mittaustuloksissa. (Suomen Kelitieto) Ilman tiesääasemaa tällä alueella ovat mm: meren rannikko ja sisämaa itärajalle päin. (Tiemestari) Muuttuvien merkkien alueella tiesääasemia voisi olla tiheämmässä ja ohjaus varmempaa kaikissa tilanteissa. Muuten nykyiset tiesääasemien sijainnit vastaavat tarpeita. (Liikennekeskusvastaava) Kiteen ja Ilomantsin alueurakka: Ovat melko harvassa ja urakka-alueiden ollessa yli 1000 kilometriä ja kun valvottavana on kaksikin urakkaa silloin aluetta on yli 2000 kilometriä. Tiheämpi tiesääasema ja valvontakamera verkosto helpottaisi ajantasaisen tiedon saantia urakka-alueella. Viinijärven alueurakka: Valtatiellä 23 katvealue. (Hoitotiimi) Nykyinen tiesääverkko tehty sillä periaatteella, että on vain yksi tienhoitourakoitsija. (Aluevastaava) Kyselyyn vastanneet ehdottivat yhteensä 64 uutta tiesääasemaa. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan kohteen tärkeyttä asteikolla 1= erittäin tärkeä ja 2= melko tärkeä. Uusien tiesääasemien ja kelikameroiden ehdotetut sijoituspaikat on esitetty kartalla liitteessä 4. Tiesääasemien ja kelikameroiden sijoituspaikat. Tiepiireittäin uusia tiesääasemia ehdotetaan seuraavasti:

20 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS Taulukko 2: Ehdotetut tiesääasemat tiepiireittäin Ehdotetut tiesääasemat Tärkeys: Tiepiiri kaikki 1 lk 2 lk Uusimaa 15 10 5 Turku 7 4 3 Kaakkois-Suomi 15 14 1 Häme 5 2 3 Savo-Karjala 8 6 2 Keski-Suomi 1 1 Vaasa 3 3 Oulu 4 3 1 Lappi 7 5 2 Yhteensä: 65 48 17 Lähes kaikki kyselyyn vastanneet katsoivat kelikameroita tarvittavan lisää. Kyselyn perusteella kelikameroita tarvitaan lisää sekä pääteille että etenkin muulle tieverkolle. Kelikamera on vastaajien mielestä erittäin hyvä havaintoväline kunnossapidon tarpeisiin. Seuraavassa on muutamia kyselyn vastauksissa esitettyjä kommentteja kelikameroiden riittävyydestä: Kelikameroilla saadaan helposti ymmärrettävä havainto kyseisen kohdan kelitilanteesta. Kelikamerat täydentävät tiesääasemaverkostoa. Kamera sopii myös tieosuuksille, missä tie on osan aikaa polannepintainen. Kelikamerakuva sopii kelitiedottamiseen esim. Internetissä, koska se on havaintokuva, jonka tienkäyttäjä ymmärtää ilman tulkintaa. Kaakkois-Suomen tiepiirin tieverkolla on useita kohtia, missä uusilla kelikameroilla parannetaan oleellisesti vallitsevan kelin havainnointia. (Liikennekeskusvastaava) Suuria alueellisia eroja, suunnitelmallinen aukkopaikkojen täyttäminen. Kameroiden sopimusongelmien ratkaiseminen tärkeää. (Liikennekeskusjohtaja) Säätutkat kattavat vain osan alueesta, joten kamerat ovat tarpeellisia tutkien katvealueille Lappiin, Koillismaalle ja Kainuuseen, sekä Vaasan tiepiirin pohjoisosiin. (Kelikeskuksen vetäjä) Varsikin tutkan ulkopuolella Pohjois-Karjalan alueella ei sateita saada kiinni oikein muusta kuin kelikameroista ja verkko on harva. Etelä-Savon puolella kelikameraverkko on todella harva. (Kelikeskusvastaava) Kameroista suuri apu kelinseurannassa ja etenkin kelitiedottamisessa. Nyt paljon pääteitä urakoilla joista kamerat uupuu. Jokaisella päätiellä urakassa tulisi olla kamera. (Suomen Kelitieto) Valtatieverkolla kyllä, alemmalla ei. (Liikennekeskusvastaava) Kamerat täydentävät tiesääasemien verkkoa ja antavat kuvallista tietoa vallitsevista keliolosuhteista. (Liikennekeskuspäivystäjä) Kyselyyn vastanneet ehdottivat yhteensä 111 uutta kelikameraa. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan kohteen tärkeyttä asteikolla 1= erittäin tärkeä ja 2= melko tärkeä. Tiepiireittäin uusia kelikameroita ehdotetaan sijoitettavan seuraavasti:

Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS 21 Taulukko 3: Ehdotetut kelikamerat tiepiireittäin Ehdotetut kelikamerat Tärkeys: Tiepiiri kaikki 1 lk 2 lk Uusimaa 5 3 2 Turku 7 5 2 Kaakkois-Suomi 26 19 7 Häme 9 4 5 Savo-Karjala 22 14 8 Keski-Suomi 2 1 1 Vaasa 11 9 2 Oulu 10 8 2 Lappi 19 16 3 Yhteensä: 111 79 32 5.1.4 Suositukset tiesääasemien ja kelikameroiden määrästä ja sijoittelusta Tavoitetilan mukaisessa tiesääjärjestelmässä tulisi näiden tietojen perusteella olla vähintään 2-3 tiesääasemaa ja kelikameraa urakka-aluetta kohden. Yhteensä uusia tiesääasemia tarvitaan 60-70 ja kelikameroita noin 110 kappaletta. Tämä vastaa lähes VIKING Monitoring Guidelines hankkeessa tehtyjä tiheyssuosituksia päätieverkolla. Muulle tieverkolle tarvitaan tapauskohtaisesti kelikameroita ja ns. kevyitä tiesääasemia. Näiden vaatimusten lisäksi tiesääasemien ja kelikameroiden sijoittelussa on huomioitava muun havaintoverkon (esim. säätutkien) katvealueet sekä poikkeukselliset liikenteelliset, ilmastolliset ja mikroilmastolliset olosuhteet. Liikenteen ohjaukseen asemia ja kameroita tarvitaan muuta tieverkkoa tiheämmin. Seuraavassa taulukossa on esitetty suositukset havaintojärjestelmän määrän ja sijoituksen osalta: Tie Väline Tiheys (km) Sijoituspaikan perustelu Päätiet Tiesääasema 40 Liikenteelliset, ilmastolliset ja mikroilmastolliset olosuhteet, kunnossapidon seurannan tarpeet Kelikamera 50 Liikenteelliset, ilmastolliset ja mikroilmastolliset olosuhteet, kunnossapidon seurannan tarpeet Automaattisin opastein ohjattu tiejakso Muut tiet Tiesääasema 5-10 Tiejakson olosuhdevaatimukset, vähintään yksi tiesääasema kullekin muuttuvalle nopeusrajoitusmerkille. Tiejaksoa keskimääräisesti parhaiten kuvaava sijoituspaikka. Kelikamera 15 Tiejakson olosuhdevaatimukset, vähintään yksi kelikamera kullekin muuttuvalle nopeusrajoitusmerkille. Tiejaksoa keskimääräisesti parhaiten kuvaava sijoituspaikka. Kevyt Kriittinen paikka Liikenteelliset, ilmastolliset ja mikroilmastolliset tiesääasema olosuhteet, kunnossapidon seurannan tarpeet Kelikamera Kriittinen paikka Liikenteelliset, ilmastolliset ja mikroilmastolliset olosuhteet, kunnossapidon seurannan tarpeet Kuva 4. Suositukset tiesääasemien ja kelikameroiden sijoittamisesta

22 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS 5.2 Tiesääasemien ja kelikameroiden varustelu 5.2.1 Tiesääasemien varustelu Tiesääasemien tuottamat tiedot ovat pääosin riittäviä. Tietojen laadun osalta kehitystä toivotaan erityisesti näkyvyyden ja sateen mittauksen tarkkuuteen ja luotettavuuteen sekä kelitiedon määrittelyyn. Tarkkuuden kehittäminen on oleellista erityisesti automaattisten opasteiden kannalta. Laatukysymyksiä käsitellään erillisessä Tiesääjärjestelmän laatu -projektissa. Kunnossapidon toimenpiteitä vaativissa olosuhteissa tiesääasemien ja kelikameroiden tietoja on päivitettävä vähintään 15 minuutin välein. Lisäksi muuttuvilla opasteilla varustetuilla tiejaksoilla on tietoja ja kuvia päivitettävä tiheämmin, esimerkiksi 5 minuutin välein. Asemien varustuksen tulee olla yhtenäistä, jotta käyttäjät voivat luottaa saavansa tarvittavat tiedot kaikilta asemilta ja eri asemilta saatavat tiedot ovat mahdollisimman yhteismitallisia. Asemien varustusta tulisi harmonisoida seuraavasti siten, että kaikilta asemilta saataisiin pääosin samat tiedot: Kaikkiin asemiin tulee saada vähintään PWD11-sadeanturi ja osaan kohteista PWD21-anturi. Kaikkiin asemiin tulee saada uuden ROSA version mukainen kuituanturi tienpinnan tilan ja peitteisyyden mittaamiseen. Uutena tietona tarvittaisiin tiellä olevan lumen syvyyden mittaaminen ainakin joiltakin tiesääasemilta. 5.2.2 Kelikameroiden ominaisuudet ja varustelu Tavoitetilassa kaikkien kelikameroiden yhteyteen tulisi saada perustietoja tuottavia antureita. Vähimmäisvaatimuksena on ilman lämpötilan mittaus kaikissa kamerapisteissä. Seuraavaksi tärkeimpiä tietoja ovat tien pinnan lämpötila ja sademäärä. Kelikameroiden kuvausalueen valaistusta tulee kehittää. Kaikille kameroille tarvitaan riittävä lisävalaistus kuvien laadun varmistamiseksi. Lisäksi kelikameroiden toimintavarmuutta tulisi kehittää. Tavoitetilassa kullekin kelikameralle määritellään valmiiksi eri käyttötarkoituksia varten otettavat kuvat, jotka päivitetään säännöllisesti. Nykyjärjestelmän puitteissa voidaan kameroille ohjelmoida 9 eri asentoa säännöllisesti kuvattavaksi. Tämä edellyttää kameroiden oheistietojen määrittelemistä ja välittämistä eri käyttäjille. Seuraavassa on muutamia kyselyn vastauksissa esitettyjä kommentteja kelikameroiden tuottamista tiedoista: Nyt on ongelmana pitkät päivitysvälit, kuva saatava tarvittaessa. Suuntaukseen kiinnitettävä enemmän huomiota. Lisänä voisi olla (jos paikalla ei ole varsinaista tiesääasemaa) tuuli- ja sadetiedot sekä lämpötila. (Suomen Kelitieto) Kameroiden kuvien saannissa, kuvien terävyydessä ja kameroiden suuntauksissa ajoittain suuria puutteita. Toiveena on, että kamerat suunnataan syksyllä yhteen paikkaan mistä on hyötyä kelitulkinnalle, eikä suuntausta muuteta siitä. Lapissa on ollut ongelmana, että kameroilla katsellaan välillä maisemakuvia ja

Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS 23 sitten kamera saattaa jäädä viikonlopuksi katselemaan jotain tunturia, eikä siitä ole hyötyä kelitulkinnoissa kun kelikeskuksesta sitä ei voi kääntää. (Kelikeskuksen vetäjä) Liikennekamerat ovat liian vika-alttiita ja valaistus ei ole aina riittävä yökuville. Tievalaistusta olisi parannettava valojen värien osalta. Kuvat osassa epäselviä. (Hoitotiimi) 5.2.3 Kevyt sääasema Havaintoverkkoa täydennetään myös uuden tyyppisillä nykyisiä asemia kevyemmin varustelluilla sääasemilla. Tämänlainen kevyt sääasema tuottaisi seuraavat tiedot: ilman lämpötila tien lämpötila kastepiste sade tuuli (tarvittaessa harkinnan mukaan) Nämä tiedot tuottavilla sääasemilla voitaisiin täydentää nykyistä havaintoverkkoa pääteillä joissain erityiskohteissa sekä muulla tiestöllä. Kevyen sääaseman ja kelikameran yhdistelmällä saataisiin muun tiestön keli- ja säätiedoista riittävä kuva kustannustehokkaasti. 5.3 Tiedonvälityspalvelu 5.3.1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena on, että sää- ja kelitietojen välitystä hoidetaan keskitetysti Tiehallinnon tiedonvälityspalvelun (STARAn) kautta silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Sää- ja kelitietojen raakadata halutaan välittää Tiehallinnon kunnossapidon hallintaa ja tiedotusta varten. Muut organisaatiot tarvitsevat tietoja kunnossapidon hallintaa sekä sääennusteiden ja sää- ja kelitiedotuksen tuottamiseksi. Tiehallinnossa on käynnissä hanke, jossa kehitetään tiedonvälityksen STARA-palvelua. STARA-palvelun tavoitteena on välittää Tiehallinnossa eri tavoin syntyvät tiedot liikenteestä, siihen vaikuttavista olosuhteista tai Tiehallinnon omasta toiminnasta yhdenmukaisesti kaikille tietoja tarvitseville sidosryhmäorganisaatioille. Lisäksi palvelun avulla välitetään sidosryhmien tiedot Tiehallinnon omaan käyttöön. Parhaillaan suunnitellaan tiedonvälityspalvelun teknistä infrastruktuuria ja tehdään yleistä ja tarkempaa liikennehäiriötietojen välityksen määrittelyä palvelusta. 5.3.2 Sidosryhmät Seuraavassa kuvassa on esitetty sää- ja kelitietojen STARA-palvelun sidosryhmät eli tahot, jotka vastaanottavat tietoja ja välittävät tietoja Tiehallinnolle.

24 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS Urakoitsijat Kelikeskukset (O:I) Sääennusteiden tuottajat (O:I) Tiedotuspalveluiden tuottajat (O) Viranomaiset (O:I) Hätäkeskuslaitos (O) Sää- ja kelitietojen STARA-palvelu Kuljetusyritykset (O) Tiesääasemat ja kelikamerat (O:I) Kunnat (O:I) selitys Muiden maiden O Tiehallinto lähettää tieto tälle taholle järjestelmät (O:I) I Tiehallinto vastaaottaa tietoa tältä taholta tavallinen teksti: tavoitetilan taho kursivoitu teksti: mahdollinen tulevaisuuden taho Kuva 5. Sää- ja kelitiedon välityksen sidosryhmät Tiedotus järjestelmät (O) Kunnossapidon hallinnan järjestelmät (O) Tiehallinnon työntekijät (O) Taulukko 4. Tiedon välitys eri sidosryhmien kanssa Taho Lähetys Vastaanotto Tiedotusjärjestelmät Tiesääasematiedot, kelikamarakuvat, kelitilanne, -ennusteet ja toimenpidetiedot Kunnossapidon hallinnan Tiesääasematiedot, kelikam- järjestelmät rakuvat. Mahdollisuus hakea tietoja tapauskohtaisesti. Tiehallinnon työntekijät Sovituille henkilöille (tiemestareille) matkaviestimeen kelikamarakuvia ja osa tiesääasematiedoista. Mahdollisuus kysellä tiettyjä tietoja. Muiden maiden järjestelmät Tiedot maan kanssa sovituilta tiesääasemilta ja kameroilta Tiedot maan kanssa sovituilta tiesääasemilta ja kameroilta Kelikeskukset, urakoitsijat Kaikki sää- ja kelitiedot Kelitilanne, 6h ennuste ja toimenpidetiedot Tiedotuspalveluiden Tiesääasematiedot, kelikamerakuvat, tuottajat kelitilanne, kelien- nuste ja toimenpidetiedot. Mahdollisuus hakea rajattuja tuot- Sääennusteiden tajat Viranomaiset Kunnat Tiesääasemat ja kelikamerat tietoja. Tiesääasematiedot, kelikamerakuvat, kelitilanne, keliennuste ja toimenpidetiedot. Tiesääasematietoja ja kelikamerakuvia. Osalle tahoista aluekohtaista tietojen rajausta. Tiesääasematietoja ja kelikamerakuvia. Osalle tahoista aluekohtaista tietojen rajausta. Ohjauskäskyt Kuljetusyritykset Kelitilanne, -ennusteet, toimenpidetiedot, kelikamerakuvia. Sääennusteet, tutka- ja satelliittikuvat Tiesääasematietoja ja kelikamerakuvia, esimerkiksi ilmalulaitokselta Tiesääasematietoja ja kelikamerakuvia Tiesääasematiedot ja kelikamarakuvat. Tavoitteena keskitetty tiedonkeruun tekninen valvonta.

Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS 25 5.3.3 Alustavat vaatimukset Seuraavassa listassa on lueteltu sää- ja kelitietojen välitykseen liittyvät tärkeimmät vaatimukset. Tietojen lähettäminen siirtotiedostoina järjestelmille ja viesteinä matkaviestimiin Tietojen välittäminen mahdollisimman pitkälti samassa muodossa eri tahoille Tietojen vastaanottaminen muilta järjestelmiltä monissa eri muodoissa Tietojen lähettämisen ryhmittely 1) tiesääasematietoihin, 2) kelikamerakuviin, 3) satellitti- ja tutkakuviin, 4) sääennusteisiin ja 5) kelitilanne, -ennuste ja toimenpidetietoihin. Mahdollisuus rajata tietojen lähetys eri tahoille ryhmittelyn mukaan. Tietojen automaattinen lähettäminen eri tahoille ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella, esimerkiksi aluekohtaisesti rajattuna. Tietojen automaattinen lähettäminen muiden järjestelmien kyselyiden perusteella. Mahdollisuus määritellä jakelutaajuus (välittömästi, tietyin väliajoin, tiettyyn kellonaikaan, lähtöjärjestelmän kriteerien laukaisemana, pyydettäessä) Tietojen hakeminen suoraan tiesääseurannan operatiivisista kannoista ja tietojen tallentaminen suoraan niihin 5.4 Tiesääasemadata muista maista Säärintamien Suomeen saapumisen ennakoimiseksi olisi kelikeskuksilla ja urakoitsijoilla on tarve saada ajantasaista tiesääasematietoa muiden maiden (Viron, Ruotsin, Norjan ja Venäjän) asemilta. Tieto tulisi saada integroitua osaksi Tiehallinnon tiesääjärjestelmää ja tietoja tulisi päästä käyttämään kuten omien asemien tietoja. Tiedot tulisi myös esittää samassa muodossa kuin oman järjestelmän tiedot. Olennaisia ovat rajojen lähellä olevien asemien tiedot. Muiden alueiden osalta tiedotuksen tarpeisiin riittää, että tietoja voidaan selailla esimerkiksi Internet-palvelun kautta. Tiesääasemien tiedot on mahdollista saada eri maista keskitetysti Tiehallinnon sanomanvälityspalveluun. Sanomanvälityspalvelun tehtävänä olisi välittää nämä tiesääasemien tiedot tallennettavaksi tiesäätietokantaan. Muiden maiden tietojen ollessa tallennettuna tiesäätietokannassa vastaavasti kuin Tiehallinnon omien asemien tiedot mahdollistuu tietojen esittäminen normaaleilla Web-Tiesää tai Tiesää-Windows käyttöliittymillä. 5.5 Keli- ja toimenpidetieto kunnossapidon toteutuksesta Tiehallinnolle Tässä projektissa ei varsinaisesti määritelty kunnossapidon toteutuksesta Tiehallinnolle saatavien keli- ja toimenpidetietojen tavoitetilaa vaan tämä tehdään Tie- ja ympäristöseurannan Tavoitetila 2005-kokonaishankkeen seuraavana vaiheena, jossa käsitellään laajemmin kunnossapidon toimenpidetietojen tavoitetilaa. Seuraavassa on esitetty tässä työssä esille tulleita tarpeita, jotka toimivat seuraavan vaiheen lähtökohtina. Tiehallinnon tulee saada kelikeskuksista ja urakoitsijoilta luotettavaa tietoa vallitsevasta ja lähiajalle ennustetusta kelistä sekä kunnossapitotoimenpiteistä. Kelitilanteen ja kunnossapitotoimenpiteiden tietojen pitää vastata todellisia tiellä tehtyjä havaintoja ja toimenpiteitä ja perustua kunnossapitokaluston kuljettajalta saatuihin tietoihin. Kelikeskukset voivat toimittaa tiedot kelisyöttöohjelmalla tai tiedonsiirtona Tiehallinnon rajapintaan. Kelisyöttöohjelman kehittämisessä tulee selvittää valitun maantieteellisen alueen tietojen syöttämistä kerralla erikseen määriteltävien olosuhteiden niin salliessa. Lisäksi kartoilla esitettävien tietojen tulisi päivittyä automaattisesti ja loogisesti tiejakso-

26 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS kohtaisista tiedoista. Kelisyöttö-sovelluksen kehittämiseen keskitytään erikseen urakoitsijoilta saatavien toimenpidetietojen kehittämisen yhteydessä. Urakoitsijoilta kelikeskuksiin välitettävä kelikuvaus, toimenpidetiedot ja käytettävät tiedonsiirtotavat tulisi määritellä nykyistä tarkemmin. Urakoitsijat tulisi velvoittaa ja riittävällä tasolla myös kouluttaa kelin tulkitsemiseen ja siitä raportoimiseen. Kelikuvauksen tulisi olla yksiselitteinen ja sen lähde tulisi pystyä tarkistamaan. Muuttuvilla opasteilla varustetuilla tiejaksoilla toimivien urakoitsijoiden tulisi olla velvollisia raportoimaan järjestelmän toiminnasta. Tienpitäjän tulisi ilmoitettaa liikennekeskukseen vallitsevasta kelistä ja tarpeesta muuttaa nopeusrajoitusta tai opastustaulujen informaatiota, mikäli käytössä olevat rajoitukset ja opasteet eivät vastaa tienpitäjän arviota todellisesta tilanteesta tiellä. 5.6 Kelikamerakuvien varastointi Kunnossapidon laadun seurannassa tehdään jälkianalyysejä kunnossapidon toteutumisesta ja laadusta. Tässä työssä yhtenä osana tarvitaan kamerakuvia ajoradasta ja yleisilmeestä tiejaksolta. Poikkeaman, esimerkiksi onnettomuuden tai epäillyn laiminlyönnin, vuoksi tehtävistä jälkianalyyseistä noin 95 prosenttia pystytään tekemään viikon sisällä tarkastelun kohteena olevasta ajanjaksosta. Kunnossapidon toimintatapojen selvittämiseksi tehtävät jälkianalyysit tai tutkimukset pystytään suunnittelemaan etukäteen ja tarvittava aineisto pystytään keräämään talteen tutkimuskohtaisiin varastoihin koko aineiston viikon varastointiaikana. Lisäksi kelikamarakuvat varastoidaan pysyvästi massamuistiin mahdollista myöhempää käyttöä varten. Nykyistä kelikamerakuvien noin 36 tunnin varastointiaikaa on pidennettävä vähintään viikkoon. Varastointiajan pidentäminen ei saa merkitä kuvien hakuajan kasvamista nykyisestä. Ensisijaisesti tähän pyritään kuvatuotepalvelimen kapasiteetin ja suorituskyvyn parantamisella. Varastoidut kuvat voidaan käyttökohteiden kannalta jakaa kahteen ryhmään eli lyhytaikaiseen (esimerkiksi 36 tuntia) ja pitkäaikaiseen (esimerkiksi 1 viikko) varastoon. Lyhytaikaista varastoa käytettään kunnossapidon toteutuksessa, kunnossapidon ajantasaisessa laadun seurannassa ja tiedotuspalveluissa, joissa kuvien haun vasta-aikojen on oltava erityisen lyhyet. Pitkäaikaista varastoa käytetään kunnossapidon laadun jälkianalyyseissä ja muussa kuvien välityksessä jälkikäteen, jolloin vasteajat voivat olla pidempiä kuin lyhytaikaisen varaston käytössä. Lyhyt- ja pitkäaikaisen erottelu ei näy käyttökohteille. Käyttökohteet hakevat tarvittavat tiedot tiedonvälityspalvelun kautta, joka huolehtii eri tyyppisten varastojen hyödyntämisestä ilman, että hyödyntävien järjestelmien tarvitsee tietää kumpaa kuvavarastoa käytetään. Pitkäaikaisesta varastosta tiedot tallennetaan määräajoin massamuistiin esimerkiksi CD-ROM levyille. Massamuistista tietoja ei voida käyttää suoraa hyödyntävissä järjestelmissä, mutta tarvittavat kuvat voidaan erikseen hakea myöhemmin esille tullutta käyttötarkoitusta, kuten tutkimusta varten. 5.7 Tietojen jalostaminen Sää- ja kelitietojen jalostamisessa on tavoitetilanteessa kaksi uutta tai parannettavaa osaa: eri tietojen yhteenvetojen tuottaminen ja hälytysten käyttäminen kunnossapidon laadun seurannassa.