Sote yhteiskuntapolitiikan välineenä

Samankaltaiset tiedostot
Osallisuus ja luottamus julkisen sektorin kehityksen punainen lanka

Uudistumisella tuottavuusloikka

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Sisäisen turvallisuuden strategia ja selonteko

Järjestöyhteistyön merkitys sisäisessä turvallisuudessa

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Hyvinvoinnin edistämisen ja turvallisuuden yhdyspinnat

Sotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sisäisen turvallisuuden strategia ja kunnat

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Lausuntopyyntö STM 2015

Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää

THL:n sote-arviointi

Sosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa. Valtakunnassa kaikki hyvin. Kirsi Varhila , Pori

Työllisyystilanne ja näkymät Satakunnassa

Sisäisen turvallisuuden strategia ja sen toimeenpano. Ari Evwaraye, SM

Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL

Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi

Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys. Pääministeri Juha Sipilä

MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ?

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Lapin strategia. Työpaja

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

POSKE-PÄIVÄT Ylijohtaja j Kirsi Paasikoski

STM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot

Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen

Lausuntopyyntö STM 2015

Sisäinen turvallisuus

Lausuntopyyntö STM 2015

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

Sisäisen turvallisuuden painopisteet mitä lähdemme yhdessä tekemään?

Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Työllisyysasteen tavoite ja keinot työllisyysasteen nostamiseksi

Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari. Turku, ylitarkastaja Ari Evwaraye

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Muuttuvat palvelurakenteiden merkitys ja haasteet opetus- ja tutkimuskeskustoiminnalle

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Sosiaali- ja terveysryhmä

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahanke Kick off -päivät Tampere

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Kunta- ja aluehallintojärjestelmät muutoksessa Suomessa

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Suomen terveysdataympäristö

Lausuntopyyntö STM 2015

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

THL:n seuranta- ja arviointitoiminto osana sote-uudistusta. Arviointijohtaja, professori Pekka Rissanen, THL

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

Järjestöt mukana muutoksessa: Maakuntahankkeiden Verkostotapaaminen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Valtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

Valinnanvapaudesta VATE Harri Jokiranta Muutosjohtaja

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola

Lausuntopyyntö STM 2015

Digitalisaatio ja työn murros VM:n näkökulmasta valtiosihteeri Martti Hetemäki Keväthumaus

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Sisäinen turvallisuuden selonteko ja strategia

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Järjestö 2.0 eväät vastata sote -haasteeseen. Epilepsialiiton vaikuttajafoorumi Jyväskylä Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmä: ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET RESILIENSSI OSAAMINEN

Transkriptio:

Sote yhteiskuntapolitiikan välineenä Projektijohtaja, hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg, VN Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät 6.-, Saariselkä

Sisäisen turvallisuuden arvoketju yhteistyö koulut, terveydenhuolto, liikenne, kotouttaminen, kaupunkiympäristöt, jne. esimerkiksi: väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy Ankkuri-malli yritysturvallisuus jne. yleinen järjestys ja turvallisuus, rikostorjunta, pelastusturvallisuus, rajaturvallisuus, oikeusprosessit varautuminen, tilannejohtaminen ja yhteistoiminta Perustyö eri sektoreilla Ennaltaehkäisy Turvallisuuspalvelut Toiminta laajoissa häiriöissä Palautuminen Juurisyyt Kohonneet riskit Arjen rikokset, häiriöt ja onnettomuudet Epätavalliset tai laajat häiriöt Palautuminen koulutus, sosiaalipolitiikka, työllisyys, päihteet, syrjäytyminen, jne. alueet, alat, väestöryhmät toistuvat turvallisuusongelmat esimerkiksi: segregoituminen esimerkiksi: nuorten miesten rikoskierre väkivaltarikokset ikääntyneiden turvallisuus liikenneonnettomuudet lähisuhdeväkivalta tulipalot esimerkiksi: terrori-isku vesikriisi laajat sähkökatkot tulvat tykkylumi EKOSYSTEEMI

Syrjään jääminen on totta kymmenille tuhansille Pitkäaikaistyöttömiä 91 000 (12/2017) Leipäjonoissa viikoittain 20 000 -ja vuosittain yli 100 000 Lukio jää vuosittain kesken yli 1330 ja ammatillinen koulutus yli 8400 Syrjään jääneiden nuorten määrä 68 000 Joka ikäluokassa 5000 lapsella ei yhtään ystävää, 8% Yli 20-vuotiaista itsensä yksinäiseksi tuntee yli 400 000 Masennuslääkkeitä (18-24-v) 20 000

Perustoimeentulotuki ja nuoret

Tyytyväisyys, onnellisuus Ihmissuhteet Osallisuus

72,0 71,8 71,6 71,4 71,2 71,0 70,8 70,6 70,4 70,2 70,0 69,8 69,6 69,4 69,2 69,0 68,8 68,6 68,4 68,2 68,0 67,8 67,8 69,0 68,6 Työllisyysaste, % Julkisen talouden tasapaino/bkt, % Huhtikuu 71,0 69,6 68,7 68,5 68,3 68,1 Lähde: Tilastokeskus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 0,0-0,4-0,8-1,2-1,6-2,0-2,4-2,8-3,2

80-v. täyttäneiden osuus väestöstä, % 20-64-v. työllisyysaste, % 10 83 9 82 8 81 7 80 6 5 4 2020 2030 2040 79 78 77 76 2020 2030 2040 3 75 2 74 1 0 Tanska Suomi Norja Ruotsi 73 Tanska Suomi Norja Ruotsi Lähde: European Commission (2017), The 2018 Ageing Report. https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/economy-finance/ip065_en.pdf

Rekrytointiongelmat (toimipaikkojen osuus, jotka ovat kokeneet vaikeuksia työvoiman hankinnassa) Vuosi 2014 Vuosi 2016 Lappi Pohjois- Pohjanmaa 24 29 Kainuu 28 Koko maa 28 % 30 % ja yli 25 % - 29 % 20 % - 24 % alle 20 % Lappi Pohjois- Pohjanmaa 26 31 Kainuu 39 Pohjan maa Etelä- Pohjanmaa Keski- 24 26 Suomi Pirkanmaa 19 Satakunta 23 24 Häme Varsinais- 21 Suomi 23 Uusimaa 24 Pohjois- Savo 25 Etelä-Savo Pohjois- Karjala 23 Kaakkois-Suomi 31 30 Pohjois- Pohjois- Etelä- Savo Pohjanmaa Karjala Pohjanmaa 33 Keski- 28 27 21 Suomi Etelä-Savo Pirkanmaa 30 Satakunta 30 32 29 Häme Kaakkois-Suomi 23 23 Varsinais-Suomi Uusimaa 23 30 Lähde: TEM/ Tilastokeskus

Digitaalisuus ja tekoäly helposti disruptiivisia - voittajayritys voi viedä kaiken Digitaalisuus skaalautuu vähällä työllä (vrt. Supercell) Häviäjäyrityksille ja -ammateille murusia Monen työpanoksen arvo alenee Voittajayrityksissä kaikilla hyvät palkat Palkkaerot kasvaneet yritysten välillä, eivät niiden sisällä Teknologia yksi selitys tällaiselle palkkakehitykselle Mitä tekee häviäjäyrityksen työntekijä? Mitä tekee henkilö, jonka työ automatisoituu? Lisääkö hän osaamistaan vai meneekö töihin pienellä palkalla? Työn määrä ei ongelma, mutta sen palkka on. Barth, Erling, Alex Bryson, James C. Davis, and Richard Freeman, (2016) It s Where You Work: Increase in the Dispersion of Earnings across Establishments and Individuals in the United States Journal of Labor Economics, Volume 34, Number S2 Part 2, April 2016. http://www.journals.uchicago.edu/doi/abs/10.1086/684045

THL:n sairastavuusindeksi kunnissa ja maakunnissa. Ikävakioitu indeksi 2013-2015, koko maa: 100 Lähde: THL, 14.12.2017

Onko kansanterveyden edistäminen jäänyt sivuasiaksi sote-uudistuksessa? Terveydenhuolto 10-20 % Perintötekijät 10-30 % Elintavat ja ympäristö 60-80 % Ravinto 30-50 % Liikunta 10-20 % Tupakka 10-15 % Alkoholi 10-20 % Muu 10-30 % (Yhdistelmä arvioista, Puska 2014)

Terveydenhuoltomenojen rakenne vuonna 2016, % Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2016

Nykyjärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet - Sote/ Jaakko Herrala, Pirkanmaa Vahvuudet Koko väestön kattava järjestelmä Osaava ja sitoutunut henkilökunta Kokonaiskustannukset kohtuulliset Laadukas erikoissairaanhoito Heikkoudet Ontuva yhteistyö eri toimijoiden välillä Huono peruspalvelujen saatavuus Eriarvoisuus Monimutkainen rakenne ja rahoitusjärjestelmä Huono johtaminen Tietojärjestelmien ongelmat Ikääntyvä väestö

Maakunta- ja soteuudistuksen keskeisinä tavoitteina On edistää Sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja saavutettavuutta: tärkeintä on ihminen ja hänen tarvitsemansa palvelut Erityisesti peruspalvelujen saatavuuden parantumista Palvelujen integroitumista sekä asiakastasolla että järjestelmätasolla Palveluiden järjestämiseen tarvitaan kuntia laajempia hartioita Perustason ja erikoistason sote-palvelut tulee yhtenäistää Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden palvelujen ilmiö- ja asiakaslähtöistä integraatioita tarvitaan Hallintoa tulee selkeyttää ja virtaviivaistaa Palvelujen laatua ICT- tietojärjestelmät tulee yhtenäistää Digitalisaatioon ja tekoälyn käyttöönottoon tarvitaan voimaa Tilojen tulee tukea toimintaa Kohtaamista tarvitseviin palveluihin uusia toimintatapoja Kustannusten nousukäyrää pitää taittaa, jotta jatkossa veronmaksajien rahoja riittäisi mm. ennaltaehkäisyyn, koulutukseen ja sosiaaliturvaan, 24/7 palveluiden lisäksi Sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisen menojen hillitsemistä noin kolmesta prosentista alla prosenttiin Panostamista sähköisiin palveluihin ja teknologiaan Panostamista ennaltaehkäisyyn, komplikaatioiden hoidosta tinkimättä Erilaisten alueita asukaspohjan, ikärakenteen, väestötiheyden ja etäisyyksien huomioivan kehittämisen mahdollistaminen valtakunnallisten lainsäädäntöraamien ja toimintojen tukemana Demokratiaa on vahvistettava, päätöksentekoa on tuotava mahdollisimman lähelle ihmistä. Mm. Erikoissairaanhoito, Valtion aluehallinto

Valtio - kunta - maakunta?

Tulevaisuuden elinvoimainen yhteiskunta Mahdollistajina tieto ja digitalisaatio Tiedon hyödyntäminen Hyvinvoinnin edellytyksenä yrittäminen ja työn tekeminen Innovaatiotoiminta Kustannustehokkuus Ympäristöja terveysteknologia Osaaminen ja koulutus Aito monituottajamalli sotessa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa Tukena uudistetut asiakaskeskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut Kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävät toimet Toimintaperiaatteena omahoidon kannustaminen, ennaltaehkäisy ja varhainen tuki Innovatiiviset hankinnat Älykkäät uudet palvelut ja toimintamallit Perustana hyvinvoivat, toiminta- ja työkykyiset ihmiset

Pattitilanne? Eteenpäin on päästävä. Peruuttaminen lähtökuoppiin ei ole ratkaisu. Se ei enää ole edes mahdollista.