aupan palveluveroselvitys 28.5.2012
aupan palveluveroselvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäisaupan toimipaiat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät 4 2.3 Päivittäistavaraaupan vero 5 2.4 Kaupan palveluiden sijoittuminen Nurmijärvellä 8 2.5 Nurmijärven aupallinen palveluvero 9 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS 13 3.1 Väestön ehitys 13 3.2 Nurmijärven ostovoiman ehitysennusteet 14 3.2 Liietilatarpeet vuoteen 2025 ja 2035 16 4 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITYSNÄKYMÄT 20 4.1 Kaupan haneita Nurmijärvellä 20 4.2 Kaupan näemys esustojen ja muiden aupan alueiden ehittämisestä 21 4.3 Maauntaaavan aupan mitoitus Nurmijärvellä 22 4.4 Kaupan palveluveron ehittäminen 24 4.5 Vähittäisaupan suurysiöiden sijoittaminen Nurmijärvellä 28 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 30 5.1 Kaupan haneiden vertailua liietilan lisätarpeeseen 30 5.2 Mitoitusen vertailua liietilatarpeeseen 33 5.3 Vaiutuset esusiin ja muuhun palveluveroon 34 5.4 Vaiutuset palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin 37 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 38 Haastattelut Liitetaulu Liietilojen luumäärä ja pinta-ala Nurmijärvellä 2012 Karttaliite Kesustojen ja aupan alueiden aupallinen raenne 2012
aupan palveluveroselvitys 2 1 JOHDANTO Kaupan palveluveroselvitysen tavoitteena on toimia maanäyttö- ja raennuslain edellyttämänä selvitysenä taajamien osayleisaavojen laadinnassa seä vähittäisaupan suurysiöitä osevien asemaaavahaneiden yhteydessä esusta-alueilla ja esustan ulopuolisilla alueilla, jossa oieusvaiutteista yleisaavaa ei ole. Asuasmäärä on Nurmijärvellä asvussa. Kunnanvaltuuston hyväsymän (25.5.2011) Nurmijärven maanäytön ehitysuvan muaan unnan väestötavoite vuoteen 2040 on yhteensä 60.000 eli lähes 20.000 enemmän uin nyyään. Asuasmäärän asvaessa, myös ostovoima asvaa ja tämä luo edellytysiä aupan ehittymiselle unnassa. Tämän aupan palveluveroselvitysen tavoitteena on tutia nyyistä aupan palveluveroa unnassa ja selvittää esusien ja aupan alueiden aupallista raennetta. Lisäsi tavoitteena on määritellä palveluveron ehittämistavoitteet ja -mahdollisuudet. Näiden pohjalta tarastellaan vähittäisaupan suurysiöiden sijoittumista esusta-alueille ja muille aupan alueille. Lisäsi selvitetään uuden liietilan sijoittumisen aupallisia vaiutusia. Selvitys pohjautuu aupan alan tilastoihin, ostovoiman ehitysennusteisiin seä nyyisen palveluveron enttäartoituseen ja Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan ehdotuseen. Lisäsi haastatellaan aupan toimijoita, ja selvitetään näiden näemysiä aupan palveluveron ehittämisestä Nurmijärvellä. Kaupan palveluveroselvitysen on tilannut Nurmijärven unnan Elineino- ja untaehitysesus. Selvitysen on laatinut Santasalo Ky ja selvitysestä vastaavat Tuomas Santasalo ja Katja Kosela. Selvitystä on äsitelty ohjausryhmässä, johon uuluvat Nurmijärven unnasta Aarno Kononen, Anita Pihala, Juha Osanen, Katri Peltoniemi, Risto Niunlaaso ja Ruusu Viloinen. Lisäsi selvitys esitellään laajemmalle unnan sidosryhmälle.
aupan palveluveroselvitys 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS Nurmijärven aupan nyytilaa analysoidaan tässä seä tilastojen että artoitusen pohjalta. Tilastosta saadaan vähittäisaupan myynti. Myynnin ja ostovoiman avulla voidaan lasea ostovoiman siirtymät, eli se uina hyvin auppa Nurmijärvellä myy suhteessa alueen ostovoimaan. Kartoitusen pohjalta analysoidaan aupan sijoittumista Nurmijärvellä. Kartoitusen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäisaupan ja muiden aupallisten palvelujen pinta-aloista. Päivittäistavaraaupan sijoittumista ja tarjontaa analysoidaan AC Nielsenin päivittäistavaraaupan myymäläreisterin pohjalta. 2.1 Vähittäisaupan toimipaiat ja myynti Vähittäisaupan myyntiä ja toimipaioja on tarasteltu Tilastoesusen yritystilaston pohjalta. Miäli unnassa on toimialalla alle olme toimipaiaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastoesusen yritystilastosta on saatu liievaihto, johon on lasettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joa myösin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta 2010. Yritystilasto on tehty toimialaluoitusen TOL 2008 muaisesti. Päivittäistavaraauppaan uuluvat päivittäistavaramaretit ja lähiaupat, Alot, päivittäistavaraaupan erioismyymälät (mm. leipomot, maeisaupat, jäätelöiosit, alaaupat, luontaistuoteaupat) seä iosit. Tavarataloauppaluoassa ovat hypermaretit ja muut laajantavaravalioiman myymälät. Tilaa vaativaan erioisauppaan sisältyvät rauta- ja raennustarvieauppa, odinteniiaauppa, puutarhaauppa, huonealuauppa ja veneauppa. Autoauppa ja huoltamot eivät ole muana. Muuhun erioisauppaan sisältyy pääosin esustahauinen erioisauppa eli mm. muotiauppa, urheiluauppa, ulta- ja elloauppa, uaauppa, apteeit, sisustusauppa, matapuhelinauppa ja optiot. Vähittäisaupan toimipaiat ja myynti vuonna 2010 Nurmijärvellä ja oo Suomessa Toimi- Myynti Myynti paiat milj. % Suomi Päivittäistavaraauppa, Alot ja iosit 35 90 50 % 38 % Tavarataloauppa 2 34 19 % 19 % Tilaa vaativa auppa 17 16 9 % 18 % Muu erioisauppa 76 40 22 % 24 % Erioisauppa yhteensä 93 56 31 % 43 % Vähittäisauppa yhteensä 130 180 100 % 100 % Lähde: Tilastoesus Nurmijärvellä oli vuonna 2010 yhteensä 130 vähittäisaupan toimipaiaa. Kunnassa on 35 päivittäistavaraauppaa sisältäen päivittäistavaraaupan erioisaupat, Alon ja iosit. Tilaa vaativan aupan myymälöitä oli 17 ja muun erioisaupan 76. Vuonna 2010 vähittäisaupan myynti (pl autoauppa) oli Nurmijärvellä yhteensä 180 miljoonaa euroa. Päivittäistavaraauppojen myynti (ml Alo) oli tästä noin 50 prosenttia. Luu ei sisällä tavarataloaupan (CM) päivittäistavaraaupan myyntiä. Myynti painottuu Nurmijärvellä esimääräistä enemmän päivittäistavaraauppaan. Tilaa vaativan aupan osuus myynnistä on vastaavasti pienempi uin esimäärin Suomessa.
aupan palveluveroselvitys 4 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten vähittäisaupan tarjonta saavuttaa alueen ysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäisaupan toimialoihin ohdistunutta ostovoimaa ussain unnassa toteutuneeseen myyntiin. Tavarataloaupan myynti on jaettu arvion muaan päivittäistavaraaupan ja erioisaupan toimialoille. Myynnin lähteenä on äytetty Tilastoesusen yritystilastoa, myös päivittäistavaraaupan osalta, osa Tilastoesusen tilasto on julinen tilasto, un taas A.C Nielsenin myyntitietoja ei saa julaista. Ostovoiman siirtymät on unnittain lasettu vuodelle 2010, osa uusimmat untaohtaiset vähittäisaupan myyntitiedot ovat yseiseltä vuodelta. Yleisesti päivittäistavaraauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arisin elintarvieostot tehdään usein lähellä otia ja lähinnä viionloppuisin äydään heremmin lähialuetta hieman auempana monipuolisessa päivittäistavaraaupassa. Erioisaupan ostosia haetaan tätäin auempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa auaain. Muotiauppa esittyy suuriin aupuneihin ja näin esittyvät ostosetin. Erioisaupan ostosmatojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavaraauppa-asiointia, miä lisää pt-siirtymiä monipuolisiin esittymiin. Tilaa vaativa auppa esittyy myös, mutta ysittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan aupan myymälöitä löytyy myös pienistä esittymistä. Autoauppa esittyy omille alueilleen, mutta autoaupassa äydään myös yli maauntarajojen. Nurmijärvellä vähittäisaupan myynti oli vuonna 2010 yhteensä 180 miljoonaa ja nurmijärveläisten vähittäisaupan ostovoima 260 miljoonaa euroa. Ostovoiman nettosiirtymä unnassa on siis noin 80 miljoonaa euroa eli noin 30 % ostovoimasta. Päivittäistavaraaupan tarjonta vastaa nurmijärveläisten ysyntään. Pieni osa nurmijärveläisten päivittäistavaraaupan ostovoimasta suuntautuu pääaupuniseudulle muiden ostosmatojen yhteydessä, mutta Nurmijärvelle suuntautuu saman verran ostovoimaa naapuriunnista ja esäasuailta. Vähittäisaupan myynti ja ostovoima Nurmijärvellä 2010 Myynti Ostovoima OV-siirtymä milj. milj. milj. % ov:sta Päivittäistavaraauppa ja Alo 114 112 2 2 % Tilaa vaativa auppa 18 55-38 -68 % Muu erioisauppa 49 92-43 -47 % Erioisauppa yhteensä 66 147-81 -55 % Vähittäisauppa yhteensä 180 259-79 -30 % Lähde: Tilastoesus, Santasalo Ky Tilaa vaativan aupan ja muun erioisaupan ostovoimasta merittävä määrä suuntautuu pois unnasta lähinnä pääaupuniseudulle, jossa tarjonta on Nurmijärveä monipuolisempaa.
aupan palveluveroselvitys 5 2.3 Päivittäistavaraaupan vero Päivittäistavaraaupan veroa Nurmijärvellä on analysoitu esusittain AC Nielsenin myymäläreisterin pohjalta. Myyntiä ja myyntipinta-alaa ei ole esitetty luuina, osa ne ovat salassapidettäviä tietoja. Luvut on sen sijaan esitetty indesinä, jolloin oo Nurmijärven päivittäistavaraauppaa oseva luu on indesi 100. Näin saadaan verrannollista tietoa päivittäistavaraaupan myynnistä ja pinta-alasta Nurmijärvellä. Päivittäistavaraauppoja on luumääräisesti eniten Klaualassa, jossa on yhdesän myymälää. Luu pitää sisällään Klaualan oo taajaman päivittäistavaraaupat. Kironylässä on uusi myymälää, Rajamäellä asi ja Röyässä ysi. Päivittäistavaraauppa Nurmijärvellä 2010 Indesi 100 = Koo unta Alue Myyntiala m2 Myynti Teho /m 2 Väestö Per asuas Per asuas osuus Myymälä- Ind. 100 = Ind. 100 = Ind. 100 = määrä Osuus Koo unta Osuus Koo unta Koo unta Klauala 9 55 % 138 57 % 144 104 40 % Kironylä 6 33 % 169 27 % 141 83 19 % Rajamäi 3 9 % 50 12 % 64 128 18 % Röyä 1 3 % 55 4 % 70 126 6 % Koo unta 19 100 % 100 100 % 100 100 Lähde: AC Nielsen Päivittäistavaraaupan myyntialaa on asuasta ohden eniten Kironylässä. Myös Klaualassa päivittäistavaraaupan pinta-ala on suurempi uin esimäärin oo unnassa. Vastaavasti Rajamäellä ja Röyässä päivittäistavaraaupan pinta-ala jää asuasmäärään nähden suppeammasi uin unnassa esimäärin. Päivittäistavaraaupan myynti asuasta ohden on suurin Klaualassa ja lähes saman suuruinen Kironylässä. Vastaavasti Rajamäellä ja Röyässä myynti asuasta ohden on alhaisempaa uin esimäärin. Myynti asuasta ohden ertoo ostovoiman siirtymistä. Röyässä ja Rajamäellä tarjonta ei vastaa asuaiden ysyntää, ja ostovoimaa siirtyy Klaualaan ja Kironylään, joissa tarjonta on suurempaa uin alueiden asuaiden ysyntä. Päivittäistavaraaupan tehouus on lasettu jaamalla myynti myyntialalla. Tehouus ertoo osaltaan myyntipinta-alan suuruudesta suhteessa ysyntään. Klaualassa myyntitehouus on lähellä unnan esiarvoa. Rajamäellä ja Röyässä myyntiteho on esimääräistä oreampi. Myymälät ovat pieniä ja ne myyvät ooonsa nähden hyvin. Kironylässä myyntiteho jää vastaavasti esimääräistä alhaisemmasi. Alueella on myyntiin nähden siis ohtalaisen paljon päivittäistavaraaupan pinta-alaa.
aupan palveluveroselvitys 6 Päivittäistavaraaupan myynti myymälätyypeittäin Nurmijärvellä ja Suomessa vuonna 2010 Koo Suomi 27 % 4 % 34 % 12 % 22 % 1 % Nurmijärvi 23 % 39 % 16 % 20 % 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hypermaretit Tavaratalot Suuret supermaretit Pienet supermaretit Valinta- ja pienmyymälät Erioismyymälät Koo Suomeen verrattuna Nurmijärvellä päivittäistavaraaupan myynti painottuu esimääräistä vähemmän hypermaret- ja tavarataloauppaan ja vastaavasti esimääräistä enemmän supermaret auppaan (suuret supermaretit myyntipinta-ala yli 1000 m2, pienet myyntipinta-ala 400-1000 m2). Tällä hetellä Nurmijärvellä on vain ysi hypermaret. Prisman myötä tilanne tulee muuttumaan. Pienten myymälöiden (alle 400 m2) marinaosuus on Nurmijärvellä myös hieman pienempi uin oo Suomessa.
aupan palveluveroselvitys 7 Myymälätyyppi Hypermaret Supermaret iso (my-ala yli 1000 m2) Supermaret pieni (my-ala 400-1000 m2) Valintamyymälä/pienmyymälä Erioismyymälä Päivittäistavaraaupat Nurmijärvellä Lähde: AC Nielsen
aupan palveluveroselvitys 8 2.4 Kaupan palveluiden sijoittuminen Nurmijärvellä Kaupan palveluiden sijoittumista Nurmijärvellä on tutittu artoitusen pohjalta. Kenttäartoituset on tehty pääosin sysyllä 2011 ja artoitusta on täydennetty eväällä 2012. Kartoitusessa arttaan on meritty aupalliset palvelut toimialoittain 14 luoaan jaettuna. Tarastelussa ovat muana vähittäisaupan lisäsi myös muut aupalliset palvelut, sillä nämä toimivat samoissa liietiloissa uin vähittäisauppain. Myös tyhjät tilat ja toimistojen äytössä olevat atutason liietilat ovat muana artoitusessa, sillä myös niihin tiloihin voi sijoittua auppaa. Pinta-ala pitää siis sisällään toteutuneet liietilat. Asemaaavojen tarjoamia mahdollisuusia ei tässä ole tutittu. Laselmissa ei myösään ole muana raenteilla olevia tai suunniteltuja haneita. Kartoitus uvaa aina tiettyä ajanohtaa. Yhdysunnan raentumisen myötä tilanne muuttuu jatuvasti, liieet lopettavat, tilalle tulee uusia tai liieet vaihtavat paiaa. Uusien liietilojen raentaminen on uitenin pidempiaiainen prosessi, joten oonaisuva alueen liietilaannasta pysyy ohtalaisen vaaana pidemmän aiaa. Klaualassa aupalliset palvelut ovat pääosin sijoittuneet Klaualantien varteen. Klaualassa on pari tavarataloaupan myymälää Citymaret ja Tarjoustalo. Citymaretin yhteydessä on Viirintorin liieesus, johon on sijoittunut pääosa Klaualan muotiaupoista. Viirintorin lisäsi Klaualassa on toinenin pienimuotoinen liieesus, jossa on mm. K-maret, ahvila ja aupallisia palveluita. Pääosa aupallisista palveluista on uitenin sijoittunut ysittäisiin liietaloihin tai asuntojen ivijaloihin. Kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet varsin laajalle alueelle. Etäisyys eteläisimmästä palvelupisteestä, jossa on mm. urheiluauppa, pohjoisen palveluihin (Uudenmaan leipä) on noin 2 ilometriä. Kaupallisesti vilain alue sijoittuu S-maretin ja Citymaretin väliselle alueelle. Klaualan esustan pohjoispuolella on Järvihaan työpaia-alue, johon on sijoittunut jonin verran tilaa vaativaa auppaa mm. rautaauppa seä autohuoltoa ja muita aupallisia palveluita. Nurmijärvellä Kironylässä palvelut ovat sijoittuneet ahdelle erityyppiselle alueelle. Kesustassa on päivittäistavaraauppaa, erioisauppaa ja aupallisia palveluita. Kaupat ja palveluyrityset ovat sijoittuneet Punamullantien varteen ja torin ympäristöön. Jonin verran aupallisia palveluita on myös vanhalla aupparaitilla Pratianujalla. Helsingintien länsipuolella on asi päivittäistavaraauppaa. Toinen on aivan esustassa toinen enemmän asuinalueella Heiiläntien varressa. Kironylän esustan lisäsi on auppaa sijoittunut Helsingintien varteen noin ilometrin päähän varsinaisesta esustasta. Alueella on supermaret seä tilaa vaativaa auppaa mm. rautaauppaa ja autohuoltoa. S-maretin yhteydessä on myös pienliieitä. Kironylän lisäsi myös Myllyuon alueella Hämeenlinnantien varressa on aupallisia palveluita. Alueella on liienneasemapalveluita (polttoaineen jaelu, ravintolapalveluita), sisustusauppaa seä tilaa vaativaa auppaa (Würth). Alueella on aioinaan ollut päivittäistavaraaupan myymälä, joa on lopettanut toimintansa. Nyyään päivittäistavaraaupan myyntiä on pienimuotoisesti huoltoaseman yhteydessä.
aupan palveluveroselvitys 9 Rajamäellä on olme päivittäistavaraauppaa ja aupallisia palveluita. Alueella on vain vähin varsinaista erioisauppaa. Kaupat ovat sijoittuneet Kiljavantien ja Kesusraitin varteen. Keseiseen paiaan esustaan ovat sijoittuneet uimahalli ja oulut. Ysittäisiä palveluita on esustasta hieman irrallaan Vanhan Rajamäentien varressa ja Urttilantiellä. Asuinalueella Puistotiellä on myös ysi lähiauppa. Röyässä on pienimuotoisesti aupallisia palveluita. Kesustassa on päivittäistavaraauppa, ravintola ja ampaamo. Röyän alueella on myös ysi huonealuauppa ja taimitarha. Kesusten ja muiden aupan alueiden lisäsi Nurmijärvellä on ysittäisiä aupan palveluita myös asuinalueilla, haja-asutusalueilla ja työpaia-alueilla. Perttulassa ja Lepsämässä on iosit ja Haialassa on päivittäistavaraauppa. Klaualantien alupäässä on muutama autopalveluyritys ja Karhuorvessa on raennustarvieliie. Kesustojen ja muiden alueiden aupallinen raenne on esitetty arttaliitteessä. 2.5 Nurmijärven aupallinen palveluvero Kartoitusen pohjalta on lasettu aupallisten palveluiden pinta-ala. Pinta-ala uvaa myymälöiden pohjapinta-alaa, joa vastaa lähinnä errosalaa. Liieiden pinta-alaan sisältyvät myymälän lisäsi taatilat, varastot, porrasäytävät seä seinät. Kartoituseen on otettu muaan myös errosissa sijaitsevat aupan palvelut, vaia ne eivät näyään liiteartoissa. Tiedot ovat suuntaa-antavia, eivätä täysin vastaa raennuslupien pinta-alaa, mutta antavat riittävän hyvän oonaisuvan aupan eri toimialojen tilanäytöstä alueella. Kartoitusen pohjalta voidaan analysoida Nurmijärven esustojen meritystä seä aupallista palveluveroa oonaisuudessaan. Kaupallisia palveluita on Nurmijärvellä artoitusen pohjalta lasettuna yhteensä noin 230. Varsinaista vähittäisauppaa tästä on hieman alle puolet eli noin 100. Palveluita (sis. autoaupan ja huoltopalvelut) on noin 130. Tämän lisäsi esusissa on jonin verran tyhjiä liietiloja ja liietiloja muussa uin aupallisten palveluiden äytössä (mm. toimistoina). Palvelujen luumäärällä mitattuna Klaualan esusta on monipuolisin. Klaualassa on noin puolet oo unnan vähittäisaupoista ja aupallisista palveluita. Kironylä on seuraavasi monipuolisin auppapaia. Rajamäellä on myös luumäärällisesti ohtalaisesti aupan palveluita.
aupan palveluveroselvitys 10 Kaupallisten palveluiden luumäärä Nurmijärvellä 2012 26 12 9 8 5 Klauala Kironylä Rajamäi 107 Röyä Järvihaa Ilvesvuori Muut alueet 62 Pinta-alojen vertailu ertoo luumäärän ohella osaltaan auppapalveluiden tarjonnan määrästä ja luonteesta. Varsinaisissa esustoissa on monipuolisesti aupan tarjontaa, mutta liieet ovat pääosin pieniä. Kesustan ulopuolisilla alueilla on vastaavasti vähemmän liieitä, mutta liieiden oo on esimääräistä suurempi. Nurmijärvellä on liietilaa yhteensä noin 92.500 -m2. Tästä hieman yli puolet eli 52.500 - m2 on vähittäisaupan liietilaa. Palveluita (sis. autoaupan ja huoltopalvelut) on noin 34.000. Lisäsi jonin verran liietilaa on muussa äytössä. Tyhjiä liietiloja on olme prosenttia oo liietilaannasta. Tyhjien liietilojen määrä vaihtelee alueittain suuresti. Klaualassa ei äytännössä ole lainaan tyhjää tilaa eiä myösään Järvihaan alueella. Eniten tyhjää tilaa on Ilvesvuoren alueella ja Kironylässä.
aupan palveluveroselvitys 11 Liiepinta-ala (-m2) Nurmijärvellä Klauala Kironylä Rajamäi Röyä Järvihaa Pt-auppa Tavarataloauppa Tilaa vaativa auppa Autoauppa ja huoltamot Muu erioisauppa Palvelut Muut liietilat Ilvesvuori Muut alueet 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 Liiepinta-alaltaan suurin esus on Klauala, jossa on liiepinta-alaa yhteensä noin 38.000 -m2. Toisesi suurin on esus on Kironylä. Järvihaassa on liietilaa aupan äytössä enemmän uin Rajamäellä. Rajamäellä on pinta-alaa vastaavasti hieman enemmän uin Ilvesvuoren alueella tällä hetellä. Kesuset eroavat toisistaan liiepinta-alan lisäsi myös jonin verran toimialaraenteeltaan. Klauala ja Kironylä eroavat toisistaan tavarataloaupan ja erioisaupan suhteen. Tavarataloauppaa on ainoastaan Klaualassa. Tavaratalon pinta-ala pitää sisällään tavaratalojen päivittäistavaraaupan ja äyttötavaraaupan. Lisäsi Klaualassa on enemmän erioisauppaa. Päivittäistavaraaupan pinta-alaa seä tilaa vaativan aupan ja autoaupan seä palveluiden pinta-alaa on molemmissa lähes yhtä paljon. Rajamäen toimialaraenne on vastaava uin Kironylässäin, mutta aiea on vain vähemmän. Röyässä on lähinnä lähipalveluita seä pari tilaa vaativan aupan myymälää esusta ulopuolella. Järvihaassa on lähinnä tilaa vaativaa auppaa ja autoauppaa. Kaupalliset palvelut painottuvat myös auto/onepalveluihin (atsastus, onevuoraamo). Ilvesvuoren palvelut painottuvat erioisauppaan (sisustusauppa) seä tilaa vaativaan auppaan ja palveluihin. Muilla alueilla on päivittäistavaraauppaa ja iositoimintaa seä autoalan auppaa ja palveluita. Kaupallisten palveluiden näöulmasta atsottuna Nurmijärven pääesus on Klauala. Kironylä on monipuolinen palveluesus, un taas Rajamäen palvelut ovat jo ohtalaisen suppeat, mutta selvästi monipuolisemmat uin Röyässä, jossa on vain lähipalveluita. Järvihaa on tilaa vaativan aupan esus. Ilvesvuoren aupallinen asema on nyytilassaan
aupan palveluveroselvitys 12 epäselvä. Alueella on seä liienneasemapalveluita ja näitä tuevaa toimintaa että myös selviä esustapalveluita. Taremmat liietilojen luumäärät ja pinta-alat ovat liitetaulussa. Nyyinen aupan palveluvero Pääesus Paiallisesus Lähipalveluesus Maret-alue Tilaa vaativan aupan alue Liiennepalvelu-alue Kaupan palveluvero Nurmijärvellä 2012
aupan palveluveroselvitys 13 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Nurmijärven marina-alue muodostuu lähinnä omasta unnasta. Jonin verran ostovoimaa Nurmijärvelle suuntautuu mm. Vihtijärveltä. Nurmijärvi uuluu vastavasti pääaupuniseudun marina-alueeseen. Osa untalaisten ostovoimasta valuu pääaupuniseudun monipuolisiin aupallisiin esusiin. 3.1 Väestön ehitys Nurmijärvellä on asuaita tällä hetellä noin 40.000. Klaualan tilastoalueella on asuaita noin 16.000, Kironylässä ja Rajamäellä molemmissa yli 7000 ja Röyässä noin 2300. Haja-asutusalueella on asuaita lähes 7000 eli melein saman verran uin Kironylässä tai Rajamäellä. Väestö Nurmijärvellä on asvussa. Kunnanvaltuuston hyväsymän (25.5.2011) Nurmijärven maanäytön ehitysuvan muaan unnan väiluutavoite vuonna 2040 on 60 000 asuasta. Väestönasvu tulevan 30 vuoden aiana on noin 20.000 asuasta. Suuralueittain jaettuna väestötavoite vuonna 2040 on Kironylässä noin 11.800, Klaualassa 26.400, Rajamäellä 10.200 ja Röyässä 3200. Väestönasvu on suurinta Klaualassa ja toisesi suurinta Kironylässä. Väestötavoitteen muaan on haaruoitu väestöennuste vuosille 2025 ja 2035, jota ovat tämän selvitysen tarasteluvuosia. Vuonna 2035 Nurmijärvellä arvioidaan olevan asuaita yhteensä 53.750 eli noin 16.800 enemmän uin nyyään. Väestönehitys Nurmijärvellä 2010-2040 Muutos 10-35 Vuosimuutos 10-35 2010 2025 2035 2040 Kironylä 7 733 9 700 11 100 11 800 3 367 1,5 % Klauala 15 895 20 300 24 600 26 400 8 705 1,8 % Rajamäi 7 227 8 800 9 700 10 200 2 473 1,2 % Röyä 2 252 2 700 3 000 3 200 748 1,2 % Muut alueet 6 830 7 500 8 350 8 300 1 520 0,8 % Koo unta 39 937 49 000 56 750 60 000 16 813 1,4 % Lähde: Nurmijärvi Muutos 10-35 Vuosimuutos 10-35 2025 2035 2040 Tilastoesus ennuste 47 472 50 735 51 925 10 798 1,0 % Maauntaaavan tavoite 51 528 11 591 1,0 % Maanäytön ehitysuvan muainen väestöennuste eroaa jonin verran Tilastoesusen ennusteesta. Tilastoesusen ennusteen muaan Nurmijärvellä on vuonna 2040 asuaita 52.000. Tilastoesusen väestöennuste on trendipohjainen ja perustuu menneeseen ehityseen. Se ei ota huomioon yhteisunta- ja aluepoliittisia päätösiä ja niiden vaiutusia väestön ehityseen. Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavaehdotusen aupan taustaselvitysessä (Uudenmaan maauntaaava, Kaupan palveluveron mitoittaminen ja vaiutusten arviointi) Nurmijärven väestöennuste vuodelle 2035 on noin 51.500. Maauntaaavassa ei untaohtaisia asvuennusteita esitetä. Kuntaohtaisia luuja äytetään ainoastaan aupan palveluveron liietilatarpeen lähtöohtana. Luvut eivät ole varsinaisia ennusteita vaan varautumisluuja.
aupan palveluveroselvitys 14 Kuntaohtainen jao on johdettu seuduttaisista osuusista. Seuduittaisen väestöasvun arvioidaan jaautuvan aiempien vuosien trendin muaisesti niin, että KUUMA-seutu asvattaa hiuan osuuttaan pääaupuniseudun ustannusella. Seutujen sisällä untaohtaisen jaon periaatteet noudattavat maauntaaavan raennemallityöstä johdettua perusraennetta. Perusraenteen muaan mm. ehittämisen painopiste on liiumisen päästöjen annalta parhailla liiumisvyöhyeillä, olemassa olevien ratojen asemanseutuja ja linja-autoliienteen laatuäytäviin tueutuvia taajamia vahvistaen. Tässä selvitysessä äytetään ostovoiman ehitysen ja liietilan tarpeen lasennassa Nurmijärven maanäytön ehitysuvan muaisia väestötavoitteita. Selvitysessä esitetään uitenin myös maauntaaavan mitoitusen taustalla oleva liietilan lisätarve Nurmijärvellä. Tätä verrataan unnan oman väestötavoitteen muaisiin liietilatarpeisiin. 3.2 Nurmijärven ostovoiman ehitysennusteet Ostovoima uvaa marina-alueen ysyntää. Vähittäisauppaan ohdistuva ostovoima on lasettu Tilastoesusen ulutustutimusen seä vähittäisaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima ertoo alueen väestön ostoyvystä ja sen ohdistumisesta aupan eri toimialoille. Ostovoima ertoo alueen asuaiden marinapotentiaalin muttei sitä, missä asuaat tämän potentiaalinsa äyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoiman ehityseen vaiuttaa alueen väestönehitys seä muutoset ulutusessa. Alueen väestön ennustetaan asvavan, miä vaiuttaa myös ostovoiman asvuun. Kulutus asuasta ohden on myös asvussa. Ostovoiman ehitysen arviointi pohjautuu ulutusen asvuun ja sen raenteen muutoseen. Erioisauppaan ohdistuva ostovoima asvaa nopeammin uin päivittäistavaraaupan. Erityisesti tilaa vaativa auppa on voimaaasti asvava erioisaupan toimiala. 2000-luvulla ostovoima on asvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Toimialoittaiset vaihtelut ovat suuria. Pitällä aiavälillä ulutusen ennustetaan yhä asvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Vuosina 2010-2030 ostovoiman ennustetaan asvavan asuasta ohden päivittäistavaraaupassa (sis. Alo) noin prosentin vuodessa ja erioisaupassa esimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Kesimääräistä nopeammin asvavat tilaa vaativa erioisauppa, tietoteninen erioisauppa, terveysauppa, urheiluauppa ja sisustusauppa. Ennuste on positiivinen mutta realistinen, jos tarastellaan vähittäisaupan toteutunutta ehitystä. Aiaisempiin ehitysluuihin tusin uitenaan enää pitällä aiajasolla päästään. Ostovoiman asvu uvaa reaalista asvua eli määrällistä asvua. Esitetty ostovoima ei siten pidä sisällään inflaatiota.
aupan palveluveroselvitys 15 Vähittäisauppaan ohdistuva ostovoima Nurmijärvellä 2010 milj. euroa Muut Kironylä Klauala Rajamäi Röyä alueet Nurmijärvi Päivittäistavaraauppa ja Alo 22 45 20 6 19 112 Tilaa vaativa auppa 11 22 10 3 9 55 Muu erioisauppa 18 37 17 5 16 92 Erioisauppa yhteensä 29 59 27 8 25 147 Vähittäisauppa yhteensä 50 103 47 15 44 259 Autoauppa ja huoltamot 25 52 23 7 22 130 Ravintolat 5 11 5 1 5 26 Kauppa ja palvelut yhteensä 80 165 75 23 71 415 Lähde: Santasalo Ky Vähittäisauppaan ohdistuva ostovoima Nurmijärvellä 2025 milj. euroa Muut Kironylä Klauala Rajamäi Röyä alueet Nurmijärvi Päivittäistavaraauppa ja Alo 31 65 28 9 24 158 Tilaa vaativa auppa 18 37 16 5 14 90 Muu erioisauppa 30 62 27 8 23 151 Erioisauppa yhteensä 48 100 43 13 37 241 Vähittäisauppa yhteensä 79 165 72 22 61 399 Autoauppa ja huoltamot 42 89 39 12 33 215 Ravintolat 7 15 7 2 6 36 Kauppa ja palvelut yhteensä 129 269 117 36 99 649 Lähde: Santasalo Ky Vähittäisauppaan ohdistuva ostovoima Nurmijärvellä 2035 milj. euroa Muut Kironylä Klauala Rajamäi Röyä alueet Nurmijärvi Päivittäistavaraauppa ja Alo 39 87 34 11 29 200 Tilaa vaativa auppa 25 56 22 7 19 129 Muu erioisauppa 42 92 36 11 31 213 Erioisauppa yhteensä 67 148 58 18 50 342 Vähittäisauppa yhteensä 106 235 93 29 80 542 Autoauppa ja huoltamot 61 135 53 17 46 312 Ravintolat 9 20 8 2 7 45 Kauppa ja palvelut yhteensä 176 390 154 48 132 899 Lähde: Santasalo Ky Vuonna 2010 Nurmijärven unnassa on vähittäisauppaan ohdistuvaa ostovoimaa yhteensä lähes 260 miljoonaa, autoauppa ja ravintolapalvelut muaan luien noin 415 miljoonaa euroa. Vuonna 2035 Nurmijärvellä on vähittäisauppaan, autoauppaan ja ravintolatoimintaan ohdistuvaa ostovoimaa lähes 900 miljoonaa euroa. Ostovoima seä ostovoiman asvu unnan sisällä jaautuvat asuasmäärän ja sen ehitysen muaan. Näin ollen Klaualassa ostovoima ja sen asvu on suurinta ja Kironylässä toisesi suurinta.
aupan palveluveroselvitys 16 3.2 Liietilatarpeet vuoteen 2025 ja 2035 Ostovoiman asvu vaiuttaa vähittäisaupan toimintamahdollisuusiin positiivisesti. Ostovoiman asvun pohjalta arvioidaan tulevaa liietilan lisätarvetta alueella. Laselma pohjautuu Nurmijärven asuaiden ostovoiman asvuun vuosina 2010 - (2025) 2035. Kasvusta pääosa johtuu siitä, että alueen väestö asvaa voimaaasti. Asuaiden ostovoiman asvu on suhteutettu pinta-alasi siten, että laselmassa on äytetty toimialoittaisia esimääräisiä myyntitehouusia, jota on lasettu vähittäisaupan myynnin ja erilaisten artoitusten pohjalta. Tehouus vaihtelee toimialoittain. Samoja tehouusluuja on äytetty Uudenmaan liiton aupan selvitysessä. Liietilan lisätarve on lasettu nyyisellä myyntitehouudella. Käytetty esimääräinen myyntitehouus Kerrosala = 1,25 * myyntiala / -m 2 / my-m 2 Päivittäistavaraauppa* 7 000 8 800 Tilaa vaativa auppa 2 200 2 800 Muu erioisauppa 3 500 4 400 Erioisauppa yhteensä 2 900 3 600 Vähittäisauppa yhteensä 3 600 4 500 Tarve uvaa pinta-alan lisäystä, jossa oo ostovoiman asvu on suunnattu uusiin neliöihin. Kaupan äytöstä poistuvat tai uudella orvautuvat liietilat lisäävät tarvetta. Lisäsi vertailun vuosi on tarve lasettu tavoitteellisella 20 prosenttia nyyistä suuremmalla myyntitehouudella. Palvelujen liietilatarpeen on lasettu olevan noin 20 % vähittäisaupan tarpeesta.
aupan palveluveroselvitys 17 Vähittäisaupan lisätilantarve Nurmijärvellä alueittain 2025 -m 2 Kironylä Muut Koo Klauala Rajamäi Röyä alueet unta Päivittäistavaraauppa* 1 400 2 900 1 100 300 700 6 500 Tilaa vaativa auppa 3 200 6 900 2 800 800 1 900 15 600 Muu erioisauppa 3 400 7 400 3 000 900 2 100 16 700 Erioisauppa yhteensä 6 600 14 300 5 800 1 700 4 000 32 300 Vähittäisauppa yhteensä 8 000 17 200 6 900 2 000 4 700 38 800 Autoauppa ja huoltamot 2 500 5 300 2 100 600 1 500 12 100 Ravintolat 800 1 700 600 200 400 3 600 Muut aupalliset palvelut 1 600 3 400 1 400 400 900 7 800 Kauppa ja palvelut yhteensä 12 900 27 600 11 000 3 200 7 500 62 300 * sis. aloholijuomaaupan Lähde: Santasalo Ky Vähittäisaupan lisätilantarve Nurmijärvellä alueittain 2035 -m 2 Kironylä Muut Koo Klauala Rajamäi Röyä alueet unta Päivittäistavaraauppa* 2 500 6 000 2 000 600 1 500 12 500 Tilaa vaativa auppa 6 300 14 800 5 200 1 600 4 100 32 000 Muu erioisauppa 6 700 15 700 5 500 1 700 4 400 34 100 Erioisauppa yhteensä 13 000 30 500 10 700 3 300 8 500 66 100 Vähittäisauppa yhteensä 15 500 36 500 12 700 3 900 10 000 78 600 Autoauppa ja huoltamot 5 000 11 800 4 100 1 300 3 200 25 400 Ravintolat 1 400 3 300 1 100 300 800 6 900 Muut aupalliset palvelut 3 100 7 300 2 500 800 2 000 15 700 Kauppa ja palvelut yhteensä 25 000 58 900 20 400 6 300 16 000 126 600 * sis. aloholijuomaaupan Lähde: Santasalo Ky Vuonna 2025 liietilan lisätarve oo unnassa on noin 62.000 -m 2. Vuoteen 2035 tarve on noin asinertainen eli 127.000 -m 2. Alueittaisten väestöennusteiden pohjalta on lasettu lasennallinen tarve unnan eri alueille. Tämä tarve ei pidä sisällään ostovoiman siirtymiä, vaan se uvaa tarvetta, jos alueen ostovoiman asvu suuntautuu täysmittaisesti omalle alueelle. Klaualan alueella liietilan tarve vuoteen 2035 on lasennallisesti 60.000 -m 2, Kironylän alueella 25.000 -m 2, Rajamäelle 20.000 -m 2 ja Röyässä 6000 -m 2. Kunnan muiden alueiden asuaiden ostovoiman asvun pohjalta lasettu tarve on noin 16.000 -m 2. Liietilatarve ei tule toteutumaan tasaisesti unnassa asuasluvun ehitysen muaisesti. Vähittäisaupan toiminnot haetuvat eri tyyppisille aupan alueille nyyisen tarjonnan seä uusien mahdollisuusien pohjalta. Alueiden asuasmäärä ja sen asvu ovat toi taustalla vaiuttavia muuttujia.
aupan palveluveroselvitys 18 Vähittäisaupan lisätilantarve Nurmijärvellä esustoissa ja muilla alueilla 2025 -m 2 Muut Koo unta Kesustat alueet Päivittäistavaraauppa* 6 500 5 800 600 Tilaa vaativa auppa 15 600 800 14 800 Muu erioisauppa 16 700 13 400 3 300 Erioisauppa yhteensä 32 300 14 200 18 100 Vähittäisauppa yhteensä 38 800 20 000 18 700 Autoauppa ja huoltamot 12 100 600 11 500 Ravintolat 3 600 2 700 900 Muut aupalliset palvelut 7 800 5 800 1 900 Kauppa ja palvelut yhteensä 62 300 29 100 33 000 Vähittäisaupan lisätilantarve Nurmijärvellä esustoissa ja muilla alueilla 2035 -m 2 Muut Koo unta Kesustat alueet Päivittäistavaraauppa* 12 500 11 300 1 300 Tilaa vaativa auppa 32 000 1 600 30 400 Muu erioisauppa 34 100 27 300 6 800 Erioisauppa yhteensä 66 100 28 900 37 200 Vähittäisauppa yhteensä 78 600 40 200 38 500 Autoauppa ja huoltamot 25 400 1 300 24 200 Ravintolat 6 900 5 200 1 700 Muut aupalliset palvelut 15 700 11 800 3 900 Kauppa ja palvelut yhteensä 126 600 58 500 68 300 * sis. aloholijuomaaupan Lähde: Santasalo Ky Liietilatarve voidaan toiminnoittain jaaa esusta-alueiden tarpeeseen ja muiden alueiden tarpeeseen. Kesusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavaraaupan tarpeesta ja suurin osa muotiaupan ja muun erioisaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan aupan seä autoaupan tarpeesta. Tilaa vaativan aupan liietilatarvetta ohdistuu pienessä mittaaavassa myös esusta-alueille. Kesustaalueina taroitetaan tässä Klaualan, Kironylän, Rajamäen ja Röyän seustoja. Muut alueet ovat esustan ulopuolisia alueita, joita tällä hetellä unnassa ovat mm. Järvihaa seä Ilvesvuori (Myllyuo). Oheisen taulun muaan jaettuna esustoihin suuntautuu liietilatarpeesta hieman alle puolet ja muille alueille hieman yli puolet. Näin esustojen lisäliietilan tarve vuonna 2025 on noin 30.000 -m 2 ja vuonna 2035 lähes 60.000 -m 2. Muiden alueiden tarve vastaavina vuosina on 33.000 -m 2 ja 68.000 -m 2 Miäli myyntitehouus tulee tulevaisuudessa asvamaan, tarvitaan Nurmijärvellä tätä laselmaa vähemmän uutta liietilaa. Tavoitteellisella nyyistä 20 % suuremmalla myyntitehouudella lasettuna unnan liietilatarve vuonna 2035 on yhteensä noin 105.000 -m 2, josta noin 50.000 -m 2 suuntautuu esustoihin ja 57.000 -m 2 muille alueille. Miäli myyntitehouus alueella asvaa merittävästi, myös aupan investointihaluuus alueella asvaa. Näin ollen on todennäöistä että Nurmijärven tyyppisellä alueella, jossa
aupan palveluveroselvitys 19 väestö asvaa voimaaasti, ei myyntitehouus välttämättä pääse suuresti asvamaan. Oletusena on, että aupan ehitysmahdollisuusia halutaan alueella tuea eli aavoitetaan sopiva auppapaioja ja luodaan mahdollisuusia aupan asvulle. Miäli ei unnassa luoda riittävästi mahdollisuusia, ostovoimaa suuntautuu unnan ulopuolelle, eli myyntitehouus ei asva näinään. Vähittäisaupan lisätilantarve Nurmijärvellä esustoissa ja muilla alueilla 2035 myyntitehouus + 20 % -m 2 Muut Koo unta Kesusta alueet Päivittäistavaraauppa* 10 400 9 400 1 000 Tilaa vaativa auppa 26 600 1 300 25 300 Muu erioisauppa 28 400 22 700 5 700 Erioisauppa yhteensä 55 000 24 000 31 000 Vähittäisauppa yhteensä 65 400 33 400 32 000 Autoauppa ja huoltamot 21 200 1 100 20 100 Ravintolat 5 800 4 300 1 400 Muut aupalliset palvelut 13 100 9 800 3 300 Kauppa ja palvelut yhteensä 105 500 48 600 56 800 * sis. aloholijuomaaupan
aupan palveluveroselvitys 20 4 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITYSNÄKYMÄT Nurmijärven aupan palveluveron ehitysnäymiä tarastellaan tässä aupan haneiden ja unnan aavasuunnitelmien pohjalta. Lisäsi tuodaan esille aupan näemys unnan eri alueiden ehittämisestä. Nyyisen palveluveron seä ehittämisajatusten pohjalta analysoidaan palveluveron ehitystä oonaisuutena ja eri alueiden mitoitusvaihtoehtoja. Tämän lisäsi tarastellaan vielä vähittäisaupan suurysiöiden sijoittumista Nurmijärvellä. 4.1 Kaupan haneita Nurmijärvellä Nurmijärven väestö ja ostovoima ovat asvussa. Tämä luo mahdollisuusia aupan asvulle. Haneita ja aupan ehityssuunnitelmia on usealla eri aupan alueella Nurmijärvellä. Kironylässä raennetaan esustaan uutta vähittäisaupan suurysiöä. Kiinteistöön on sijoittumassa K-supermaret. Lisäsi tämän yhteyteen on tulossa pienliietilaa erioisaupalle ja palveluyritysille. Koonaisuudessaan raennusella on pinta-alaa 5200 -m 2. Päivittäistavaraauppaa iinteistöön on tulossa noin 3000 m 2 ja erioisliietiloja noin 1500 m 2. Kaupan haneita Nurmijärvellä K-m 2 Uutta pintaalahaneet Kesusta- Muut alueet Kironylä 5 200 5 200 Myllyuo 15 000 15 000 Ilvesvuori eteläinen 2 000 2 000 Viirinlaaso 23 000 23 000 Rajamäi 2 000 2 000 Yhteensä 47 200 30 200 17 000 Myllyuon alueella on vireillä asemaaavan muutos. Alueelle suunnitellaan sallittavan sijoittaa liietiloja yhteensä noin 20.000 -m 2. Uuden liietilan osuus tästä on noin 15.000 - m 2. Luonnosvaiheessa alueelle suunnitellaan sallittavan päivittäistavaraauppaa enintään 1700 -m 2. Myllyuon alueen aavamuutosen lisäsi Ilvesvuoren alueella on voimassa oleva asemaaava, jossa sallitaan alueelle sijoitettavan liietilaa vähittäisaupalle enintään 2000 -m 2. Klaualassa on vireillä suurimmat aupan ehityshaneet. Viiriinlaason alueelle suunnitellaan Prismaa seä pienliietiloja. Lisäsi alueella nyyisin toimivalle Citymaretille ja Tarjoustalolle esitetään aavassa laajennusmahdollisuusia. Viirinlaasosta suunnitellaan Klaualan esustan uutta ydinaluetta. Alueelle suunnitellaan aupan liietilojen lisäsi mm. mataesusta, torialuetta seä asuntoja. Alueen liieraennusoieus on yhteensä noin 30.000 -m 2, josta uutta pinta-alaa on noin 23.000 -m 2. Päivittäistavaraauppaa on tästä aavaselostusen muaan noin 7000 -m 2, tilaa vaativaa auppaa noin 2000 -m 2 ja erioisauppaa ja palveluita noin 14.000 -m 2.
aupan palveluveroselvitys 21 Viirinlaason uusi pinta-ala K-m 2 Pt-auppa 6 900 Tiva 2 000 Muu erioisauppa 11 700 Ravintolat ja palvelut 2 200 Yhteensä 22 800 Lähde: Ramboll / Viirinlaaso aavaselostus Klaualan ja Kironylän lisäsi Rajamäellä on vireillä alustavia aupan ehityssuunnitelmia. Rajamäentien länsipuolelle suunnitellaan nyyisen S-maretin orvaavaa S-marettia seä uutta K-supermarettia. Alueelle suunnitellaan sijoitettavan myös asuntoja. 4.2 Kaupan näemys esustojen ja muiden aupan alueiden ehittämisestä Kaupan palveluveroselvitystyön yhteydessä haastateltiin HOK-Elannon, Keson seä Lähiauppa Oy:n toimijoita (s. liite haastattelut). Haastattelun tavoitteena oli saada aupan ryhmien näemys Nurmijärven esustojen ehitysmahdollisuusista. Yleisesti aupan ryhmiä iinnostaa aupan ehittäminen Nurmijärvellä, osa alueella on paljon ostovoimaisia asuaita, ja lisäsi alueen asuasmäärä on asvussa. HOK-Elannon ensisijainen ehityshane Nurmijärvellä on Viirinlaasoon suunniteltu Prismaesus. Tämän myötä nyyinen S-maret lopettaa toimintansa, mutta Alepan myymälä tulee säilymään. S-maretin alueella on laajennusmahdollisuusia, mutta alueen oo ei ollut HOK-Elannolle sopiva. Kesolla suurin ehityshane tällä hetellä on Kironylän K-supermaretin raentaminen. Tämän yhteyteen suunnitellaan myös pienliietiloja. Uuden K-supermaretin myötä nyyinen esustan K-maret lopettaa toimintansa. Heiiläntien K-maretin myymälä tulee säilymään. Viirinlaason aavassa on mahdollisuus K-Citymaretin laajentamiselle. Laajennusmahdollisuus on tulevaisuuden varaus. Lähiaupalla ei ole tällä hetellä vireillä ehityshaneita Nurmijärvellä. Kunta on uitenin iinnostava auppapaia, ja miäli alueelle suunnitellaan uusia asuinalueita on alueelle syytä jättää varaus myös lähipalveluille. Ilvesvuoren alue nähdään tulevaisuuden aupan alueena. Alueelle soveltuu lähinnä tilaa vaativaa auppaa. Pitällä tähtäimellä, jos väestö asvaa odotetulla lailla, voidaan alueelle harita myös päivittäistavaraauppaa. Röyän aluetta ei nähdä iinnostavana aupan sijoittumisalueena. Alueella toimii tällä hetellä Valintatalo ja sen nähdään alueelle riittävän. Alueen väestö ei elättäisi hyvin ahta päivittäistavaraauppaa.
aupan palveluveroselvitys 22 4.3 Maauntaaavan aupan mitoitus Nurmijärvellä Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavaehdotusessa on Nurmijärvelle osoitettu olme untaesusta Klauala, Nurmijärven ironylä ja Rajamäi. Voimassa olevassa maauntaaavassa on vähittäisaupan suurysiömerintä Ilvesvuoressa. Tätä ei tulla vaihemaauntaaavassa umoamaan. Uusi vähittäisaupan suurysiömerintä on osoitettu Mäyränallion alueelle. Uudenmaan maauntaaavan aupan palveluveroselvitysessä (Uudenmaan maauntaaava, Kaupan palveluveron mitoittaminen ja vaiutusten arviointi) lasettiin maauntaaavan esustoille seä vähittäisaupan suurysiöalueille mitoitus, joa perustuu alueiden nyyiseen liietilamäärän ja liietilan lisätarpeeseen. Liietilan lisätarve on lasettu ostovoiman asvun pohjalta. Liietilan lisätarvelaselmassa on äytetty tavoitteellista myyntitehouutta (+20 %), veroaupan vähennystä (-10%) seä ylimitoitusta (1,3 -ertoimella). Uudenmaan palveluveroselvitysen laselman muaan liietilan lisätarve Nurmijärvellä vuoteen 2035 mennessä on yhteensä 103.000 -m 2, josta 47.000 -m 2 suuntautuu esustoihin ja 56.000 -m 2 muille aupan alueille. Selvitysessä arvioidaan, että Nurmijärvelle saattaa uuden vähittäisaupan suurysiön myötä suuntautua ostovoimaa pienessä mittaaavassa myös Vantaalta. Selvitysessä lasennallinen liietilan lisätarve, joa pitää sisällään myös suunnatun liietilatarpeen on näin ollen muilla aupan alueilla 71.000 -m 2. Nurmijärven esustoihin ei selvitysessä arvioida suuntautuvan ostovoimaa unnan ulopuolelta. Uudenmaan palveluveroselvitysen muainen aupan lasennallinen liietilan lisätarve eroaa jonin verran tässä unnan selvitysessä lasetusta lisätarpeesta. Tässä selvitysessä laselma pohjautuu vain nurmijärveläisten ostovoiman asvuun. Selvitysessä ei oleteta myyntitehouuden Nurmijärvellä asvavan. Lisäsi laselmassa ei ole huomioitu veroauppaa. Veroaupan vaiutusista liietilan lisätarpeeseen ei ole tutittua tietoa. Nurmijärvellä vaiutus voi myös olla positiivinen. Toimiessaan verossa Nurmijärven myymälät voivat laajentaa marina-aluettaan ja näin asvattaa myyntiään. Uudenmaan selvitysessä liietilan lisätarpeeseen lasettiin muaan myös joustovaraa ylimitoitusertoimella. Tässä selvitysessä ei liietilatarpeessa ole lasettu muaan ylimitoitusta. Joustovaraa ja vaihtoehtoiset auppapaiat otetaan huomioon siinä vaiheessa un liietilatarvetta suunnataan eri esusiin ja aupan alueille. Maauntaaavan palveluveroselvitysessä esustojen liietilatarve on suunnattu maauntaaavan esusiin nyyisen liietilamäärän suhteen painottaen uitenin unnan pääesusta eli Klaualaa. Nurmijärven ironylän nyytilaan ei ole lasettu muaan maret-alueen liietiloja. Muiden alueiden tarpeesta 80 % on suunnattu vähittäisaupan suurysiöalueille, paiallisille aupan alueille on jätetty 20 %. Tarve on Ilvesvuoren ja Mäyränallion välillä jaettu asuasmäärään pohjautuen. Maauntaaavan palveluveroselvitysen lasennallinen mitoitus 2035 K-m 2 Kironylä Ilvesvuori Klauala Mäyränallio Rajamäi Nyytila 13 000 5 000 38 000 0 7 000 Liietilan lisätarve 8 000 21 000 35 000 36 000 4 000 Mitoitus 21 000 26 000 73 000 36 000 11 000 Kaavan masimimitoitus* 30 000 50 000 50 000 20 000 * Kesustassa osee vain suurysiöitä
aupan palveluveroselvitys 23 Varsinaisen Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavaehdotusen aupan mitoitus eroaa palveluveroselvitysen lasennallisesta mitoitusesta. Klaualassa ei ole aupan mitoitusta. Vähittäisaupan suurysiöiden yhteenlasettu errosala saa olla Nurmijärven ironylässä enintään 30.000 -m 2 ja Rajamäellä enintään 20.000 -m 2. Seä Ilvesvuoren että Mäyränallion liietilan enimmäismitoitus on 50.000 -m 2. Mitoitus osee aiea liietilaa.
aupan palveluveroselvitys 24 Maauntaaava osee vain seudullista auppaa. Kunnassa voidaan paiallista auppaa sijoittaa myös maauntaaavan esustojen ja vähittäisaupan suurysiöalueiden ulopuolelle. Taajamatoimintojen alueilla merityseltään seudullisen tilaa vaativan aupan alaraja on 10.000 -m 2, muun erioistavaran aupan 5000 -m 2 ja päivittäistavaraaupan 2000 -m 2, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta. Nurmijärvellä maauntaaavan työpaia-alueilla merityseltään seudullisen tilaa vaativan aupan oon alaraja on 10.000 -m 2, muun erioistavaran aupan ja päivittäistavaraaupan 2000 -m 2, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta. Kaiialla muualla paitsi taajamatoimintojen tai työpaia-alueilla merityseltään seudullisen vähittäisaupan suurysiön oon alaraja on 2000 -m 2. 4.4 Kaupan palveluveron ehittäminen Nurmijärven aupan palveluveron ehittämisen lähtöohtana tulee olla nyyinen palveluvero, aupan nyyinen tarjonta eri aupan alueilla, liietilan lasennallinen lisätarve seä alueiden vetovoimaisuus aupan ja asiaaan näöulmasta. Tässä selvitysessä lähtöohtana on unnan asuaiden pohjalta lasettu liietilan lisätarve. Seudullista ostovoimaa ei mitoituseen ole lasettu muaan. Lähtöohtaisesti suunniteltu mitoitus vastaa siis paiallisen ostovoiman asvuun. Liietilan lasennallista lisätarvetta voidaan suunnata esusiin ja muille aupan alueille eri tavoin. Tässä suunnataan vuoden 2035 tarve eri tavoin eri alueille. Valitusta vaihtoehdosta lasetaan myös mitoitus vuodelle 2025. Ensimmäisessä vaihtoehdossa alueen asuaiden ostovoiman asvun pohjalta lasettu liietila suunnataan lähimpään potentiaaliseen esuseen. Kironylän alueen asuaiden päivittäistavaraaupan ja erioisaupan liietilatarve suunnataan Kironylään ja tilaa vaativa auppa ja autoauppa suunnataan Ilvesvuoreen. Klaualan alueella vastaavasti Klaualaan ja Mäyränallioon. Röyän tarve suunnataan myös Klaualaan ja Mäyränallioon, osa Röyän omaan ehittämiseen ei löydy suurta ysyntää. Rajamäen pt-aupan tarve suunnataan Rajamäelle, erioisaupan tarve Rajamäelle seä Kironylään ja tivaaupan tarve Ilvesvuoreen. Muiden alueiden tarve suunnataan Klaualaan, osa se on vetovoimaisin esus. Tiva-tarve suunnataan seä Mäyränallioon ja Ilvesvuoreen. Vaihtoehto 1 Liietilan lisätarpeen suuntaaminen Kironylä Klauala Rajamäi Röyä Muut alueet Pt- ja erioisauppa Kironylään Klaualaan Rajamäelle Klaualaan Klaualaan Kironylään Tiva ja autoauppa Ilvesvuoreen MäyränallioonIlvesvuoreen MäyränallioonMäyränallioon Ilvesvuoreen Liietilatarve suunnataan siis vain suurimpiin esusiin, joilla on eniten ysyntää aupan ehityselle. Röyään saattaa pienimuotoisesti tulla lisää liietilaa, mutta tämän osuus oo liietilatarpeesta on niin pientä, ettei sitä annata tässä ottaa huomioon. Osa Mäyränallion tarpeesta voi suuntautua myös Järvihaaan, varsinin lyhyellä aiavälillä, un Mäyränallion alue on vielä oonaan raentumaton.
aupan palveluveroselvitys 25 Vaihtoehto 1 Liietilan lisätarpeen suuntaaminen 2035 K-m 2 Kironylä Mäyrän- Muut Ilvesvuori Klauala allio Rajamäi Yhteensä Kesustat alueet Pt-auppa 2 500 8 100 2 000 12 600 12 600 0 Erioisauppa ja palvelut 16 300 36 300 4 000 56 600 56 600 0 Tiva ja autoauppa 24 300 33 200 57 500 0 57 500 Kauppa ja palvelut yhteens 18 800 24 300 44 400 33 200 6 000 126 700 69 200 57 500 Koonaisuudessaan esustaan suuntautuu liietilan lisätarpeesta noin 70.000 -m 2 ja muille alueille noin 60.000 -m 2. Tämä on esustojen näöulmasta atsottuna tavoitteellisempi jao uin liietilatarvelaselmassa tehty jao esustoihin ja muille alueille (s. luu 3.4). Tässä vaihtoehdossa toimialoittainen suuntautuminen on uitenin ysioioista. Todellisuudessa esusta-alueille sijoittuu myös pienimuotoisesti tilaa vaativaa auppaa ja muille alueille pienimuotoisesti päivittäistavaraauppaa tai erioisauppaa ja palveluita. Toisen vaihtoehdon muaan esustoihin suunnattu lasennallinen tarve suunnataan Nurmijärven esustoihin lähinnä Klaualaan, Kironylään ja Rajamäelle. Muiden alueiden tarve suunnataan Ilvesvuoreen ja Mäyränallioon. Tarpeen tullen Mäyränallion tarvetta voidaan jaaa, samoin uin ensimmäisessä vaihtoehdossa, myös Järvihaan alueelle. Vaihtoehto 2 Liietilan lisätarpeen suuntaaminen Kesusta-alueet Kironylään Klaualaan Rajamäeen Muut alueet Ilvesvuoreen Mäyränallioon Kesusta-alueiden ja muiden alueiden tarpeen suuntaaminen eri aupan alueille voidaan jaaa esimerisi alueittaisen väestöennusteen suhteessa tai nyyliietilan suhteessa. Väestöennusteen suhteessa Ilvesvuori attaa Kironylän ja Rajamäen väestön ja Mäyränallio Klaualan ja Röyän. Mäyränallion alue on tällä hetellä raentumaton, joten muiden alueiden tarvetta ei nyyliietilan suhteessa voi jaaa.
aupan palveluveroselvitys 26 Vaihtoehto 2 a Kesusta-alueiden liietilan lisätarpeen suuntaaminen Nurmijärvellä 2035 Väestöennusteen suhteessa K-m 2 Kironylä Klauala Rajamäi Kesustat Pt-auppa 2 600 6 400 2 300 11 300 Erioisauppa ja palvelut 10 200 25 300 8 900 44 300 Tiva ja autoauppa 700 1 700 600 2 900 Kauppa ja palvelut yhteens 13 500 33 400 11 800 58 700 Vaihtoehto 2 a Muiden alueiden liietilan lisätarpeen suuntaaminen Nurmijärvellä 2035 Väestöennusteen suhteessa K-m 2 Mäyränallio Muut Ilvesvuori alueet Pt-auppa 600 700 1 300 Erioisauppa ja palvelut 5 300 7 100 12 400 Tiva ja autoauppa 23 500 31 100 54 600 Kauppa ja palvelut yhteens 29 400 38 900 68 300 Rajamäi orostuu oheisessa vaihtoehdossa 2 a verrattuna nyyiseen palveluveroon. Väestöä Rajamäellä ja Kironylässä on lähes yhtä paljon, mutta tällä hetellä palvelut ovat selvästi monipuolisemmat Kironylässä. Tämä vaihtoehto ei siis ota liieraentamisen suuntaamisessa huomioon nyyveroa. Vaihtoehdossa 2 b esusta-alueiden tarve jaetaan eri tyyppisille alueille nyyliietilan suhteessa. Tässä vaihtoehdossa Klaualassa uuden liieraentamisen määrä jää selvästi alhaisemmasi uin muissa vaihtoehdoissa. Eli vaihtoehto ei huomioi pääesusen suurempia ehitysmahdollisuusia suhteessa alaesusiin. Vaihtoehto 2 b Kesusta-alueiden liietilan lisätarpeen suuntaaminen Nurmijärvellä 2035 Nyyliietilan suhteessa K-m 2 Kironylä Klauala Rajamäi Kesustat Pt-auppa 4 000 6 100 1 200 11 300 Erioisauppa ja palvelut 15 700 24 000 4 600 44 300 Tiva ja autoauppa 1 000 1 600 300 2 900 Kauppa ja palvelut yhteens 20 700 31 700 6 100 58 500 Edellä esitetyistä vaihtoehdoista ysiään ei ole ylitse muiden. Vaihtoehtojen pohjalta tehdään ompromissi. Vaihtoehdossa 1 on hyvää esusta-alueiden painottuminen uuden liietilan sijoittumisessa. Lisäsi vaihtoehdon 1 muainen suuntaaminen eri alueille lähialueen ostovoiman muaan on hyvä asia. Mutta uten jo todettiin, toimialajao on tässä vaihtoehdossa liian ehdoton. Täten päädyttiin jaamaan vaihtoehdon 1 muaista tarvetta toimialoittain uudelleen. Jao tehdään esusta-alueiden ja muiden alueiden toimialajaon muaan.
aupan palveluveroselvitys 27 Liietilan lisätarpeen suuntaaminen 2035 joustovaralla K-m 2 Kironylä Mäyrän- Muut Ilvesvuori Klauala allio Rajamäi Yhteensä Kesustat alueet Pt-auppa 3 900 600 9 700 800 1 900 16 900 15 500 1 400 Erioisauppa ja palvelut 15 100 5 400 37 900 7 300 7 600 73 300 60 600 12 700 Tiva ja autoauppa 1 000 24 000 2 500 32 000 500 60 000 4 000 56 000 Kauppa ja palvelut yhteens 20 000 30 000 50 100 40 100 10 000 150 200 80 100 70 100 Uuden liietilan mitoitus* 20 000 30 000 50 000 40 000 10 000 150 000 80 000 70 000 Alueille on tässä mitoitettu jonin verran joustonvaraa (seuraavaan 10.000 errosneliömetriin pyöristettynä) verrattuna vaihtoehdon 1 muaiseen taraan mitoituseen. Ohessa esitettyä mitoitusta pidetään lähtöohtana Nurmijärven aupan palveluveron ehittämisessä vuoteen 2035. Vastaavalla tavalla suunnataan joustovaralla vuoden 2025 tarve, joa on esitetty seuraavassa taulussa, jota voidaan pitää ohjeellisena lyhyen aiavälin uuden liietilan mitoitusena aupan eri alueilla Liietilan lisätarpeen suuntaaminen 2025 joustovaralla K-m 2 Kironylä Mäyrän- Muut Ilvesvuori Klauala allio Rajamäi Yhteensä Kesustat alueet Pt-auppa 2 900 300 4 800 400 1 000 9 400 8 700 700 Erioisauppa ja palvelut 11 400 2 700 18 900 3 600 3 800 40 400 34 100 6 300 Tiva ja autoauppa 700 12 000 1 200 16 000 200 30 100 2 100 28 000 Kauppa ja palvelut yhteens 15 000 15 000 24 900 20 000 5 000 79 900 44 900 35 000 Uuden liietilan mitoitus* 15 000 15 000 25 000 20 000 5 000 80 000 45 000 35 000 Tällä hetellä unnan pääesus on Klauala. Kironylä on monipuolinen paiallisesus, Rajamäi aupalliselta tarjonnaltaan tätä suppeampi. Röyässä on lähipalveluja. Uuden liietilan mitoitusen lähtöohtana on nyyinen palveluvero seä väestön sijoittuminen, jotta asiointimatat pysyvät ohtuullisina. Päivittäistavaraauppaa pyritään ehittämään siellä, missä on asuaatin. Klaualaa ehitetään edelleen pääesusena. Klauala on esus, jonne potentiaalisesti voi sijoittua eniten uusia erioisaupan toimijoita. Kironylää ehitetään paiallisesusena. Alueelle voi sijoittua myös uusia erioisauppoja, muttei samassa suhteessa uin Klaualaan. Rajamäelle ei synny merittävää määrää uutta erioisauppaa. Jonin verran erioisauppaa ja muita aupan palveluita voi sijoittua uitenin päivittäistavaraaupan yhteyteen. Röyässä tapahtuva ehitys on niin pienimuotoista, ettei sille tarvitse jättää lasennallista tarvetta. Röyän osalta ei ole näyvissä aupan iinnostusta sijoittaa alueelle uusia päivittäistavaraauppoja eiä alueella myösään ole ysyntää uusille erioisaupoille. Pienimuotoinen palvelutoiminta voi alueella uitenin ehittyä, vaia se ei palveluveron mitoitusessa näyään. Ilvesvuori ja Mäyränallio ovat vetovoimaisimmat tilaa vaativan auan alueet Nurmijärvellä tulevaisuudessa. Järvihaassa ja Kironylän maret-alueella on myös tilaa vaativaa auppaa, mutta näille alueille ei todennäöisesti merittäväsi tule uutta liietilaa. Mäyränallion uuden liietilan mitoitusta voidaan lyhyellä tähtäimellä suunnata ysynnän muaan joo Ilvesvuoreen tai Järvihaan alueelle. Ilvesvuoren tarvetta voidaan suunnata myös Kironylään. Ilvesvuoren ja Mäyränallion alueiden uuden liietilan mitoitus voi siten vaihdella