ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET

Samankaltaiset tiedostot
Vihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

Tavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Sivistynyt ja kilpailukykyinen Suomi. Sivistystyönantajien viestit

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

#ammattiosaaminen2023

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

#ammattiosaaminen2023

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

Luonnos ViNOn opiskelijapoliittiseksi ohjelmaksi

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa Helsinki

OPISKELIJAPOLIITTINEN LINJAPAPERI

EUROOPAN TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA YLIOPPILASLIIKEEN KEINOJA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEEN

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

Mitä kaikkea tulisi tehdä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi? (%)

Tehyn 5 sanaa Miten Tehy vaikuttaa jäsenten parhaaksi? Terveysalan verkosto Kirsi Sillanpää Johtaja, TtM, MBA, esh

Korkeakoulujemme tulevaisuus. Yliopistopäivä 21.9.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Opiskelijatutkimus 2017 EUROSTUDENT VI tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Suomalainen korkeakoulutus opiskelijan silmin

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Työelämä muuttuu entä osaaminen?

YLIOPPILASLIIKKEEN VAALIOHJELMA EDUSKUNTAVAALEIHIN 2019 NUORTEN AIKA RATKAISUJA OIKEUDENMUKAISEMPAAN SUKUPOLVIPOLITIIKKAAN

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

R U K A. ratkaisijana

Maksullisuuden vaikutuksia

Täytä tähän tiedostoon linjapaperia, toimintasuunnitelmaa ja talousarviota koskevat lisäys-, poisto- ja muutosesitykset sekä yleiset kommentit.

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Tarkoitustaan toteuttaessaan ylioppilaskunnan toiminnan on oltava eeppisesti kestävää.

Tätä me vaadimme. Haluamme jokainen tehdä omat valintamme VAALITEESI #1

Lausuntopyyntö HE 152/2018 vp hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari Hanne Mikkonen

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / ekonomisti

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja Arviointi varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Suomessa

Osaamisen Aika. Jatkuva oppiminen ja rahoitus. Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitra

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja

Suomalaisten sote. Keskustan ratkaisu Suomen arvoisia tekoja

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa

huippu-urheilunmuutos.fi

Suomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus

Kansliapäälliköiden näkemyksiä tuleville vuosille Jouni Varanka, VNK, Strategiaosasto

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmistelu miten alueet näkyvät. Johanna Osenius Varkaus

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

Ajankohtaista lukiokoulutuksesta

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

SAMOKin vaaliohjelma vuoden 2019 eduskuntavaaleihin

Mikä on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön arvo? Petri Hilli

Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / johtava ekonomisti

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

ONKO SUOMEN KORKEAKOULUVISIOSSA TYYLIÄ?

Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous

Opiskelijavalinnat yliopistoissa Hannele Niemi

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

VALMA - säädösten valmistelu

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät AVOIN YLIOPISTO 2011 Nykytavoitteet ja tuleva sopimuskausi

Transkriptio:

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET 1

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan yksi lakisääteinen tehtävä on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Näiden tavoitteiden tarkoitus on nostaa ISYYlle tärkeät eduskuntavaalitavoitteet esille ja sitouttaa eduskuntavaaliehdokkaat vaalikaudella näihin tavoitteisiin. Tavoitteiden painopiste on sukupolvipolitiikassa ja koulutuksessa. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta vetoaa alueensa eduskuntavaaliehdokkaisiin ja vaatii heitä sitoutumaan kaudella 2019-2023 päätöksenteossa seuraaviin teemoihin: SUKUPOLVIPOLITIIKKA PÄÄTÖKSENTEON KESKIÖÖN 1. KOULUTUSTASO 1980-luvun jälkeen syntyneet, nuoret sukupolvet ovat jäämässä vanhempia vähemmän koulutetuiksi. Päättäjien tulee tehdä ratkaisuja, jotka kannustavat ja motivoivat nuoria sukupolvia kouluttautumaan. - Opiskelijoille tulee taata opintojen ajaksi riittävä toimeentulo ilman valtavaa velkataakkaa: Opintotuen lainapainotteisuutta on vähennettävä ja asumistuen ruokakuntakohtaisuudesta on luovuttava. - Opiskelijoiden terveydenhoitopalvelujen tulee olla riittävät ja monipuoliset ja helposti saavutettavat - Opiskelijoiden mielenterveyttä on tuettava kattavasti ja ennaltaehkäisevästi. - Opinto- ja uraohjaukseen on panostettava myös korkeakouluissa. 2. PALKKATASO & ELÄKE Nuorempien sukupolvien elinkaaritulot ovat jäämässä aiempia sukupolvia pienemmiksi. Nykynuoret saavat siis eläkemaksuilleen vähemmän vastinetta. Lisäksi työurien pidennyksiä koskevat muutokset vaikuttavat nuoriin sukupolviin rajummin kuin eläkeikää lähestyviin sukupolviin. Samaan aikaan valta ja varallisuus keskittyvät vanhemmille ikäluokille. Nämä seikat lisäävät sukupolvien välistä eriarvoistumista. - Nuoria on osallistettava työurien pituuteen ja eläkkeisiin liittyvään päätöksentekoon. - Eläkeratkaisut on tehtävä kauaskantoisesti - Arvioidaan eläkkeen omaisuudensuoja uudelleen perustuslakivaliokunnassa ja asetetaan näin eläke muiden sosiaalietuuksien kanssa saman tarkastelun kohteeksi 2

3. ILMASTO Ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen ja lajien joukkosukupuutto ovat ovat vaikeasti ennakoitavia ilmiöitä ja ne voivat pahimmillaan uhata ihmisen olemassaoloa. Niiden aiheuttama kärsimys, epävarmuus ja kustannukset kasautuvat nuorten ja tulevien sukupolvien harteille. Toimiin ympäristön suojelemiseksi on ryhdyttävä nyt! - Ilmasto- ja ympäristövaikutukset on arvioitava kaikessa päätöksenteossa - Vero- ja tukijärjestelmiä on muutettava siten, että ne edistävät päästöjen vähentämistä ja ympäristöstä huolehtimiseen - Ilmasto-, asenne- ja ympäristökasvatus olennaiseksi osaksi opetussuunnitelmaa kaikilla koulutusasteilla KOULUTUS AIDOSTI SAAVUTETTAVAKSI Koulutuksen saavutettavuus ei ole itsestäänselvyys. Sosioekonominen tausta sekä erilaiset henkiset tai fyysiset esteet voivat vaikuttaa negatiivisesti koulutukseen hakeutumiseen. Nämä esteet tulee poistaa ja mahdollistaa kaikille samat lähtökohdat koulutukseen hakeutumiselle ja siinä pärjäämiselle. Myös opintojen aikainen hyvinvointi on taattava, sillä esimerkiksi liian jäykät tutkinto-ajat ovat uhka fyysiselle ja psyykkiselle jaksamiselle ja lisäävät koulutusten keskeytyksiä ja hidastavat työelämään siirtymistä. - Korkeakouluverkosto on pidettävä elinvoimaisena ja koko maan kattavana. Profiloituminen ei saa tarkoittaa pelkkää oppiaineiden keskittymistä tiettyihin yliopistoihin - Toisen asteen sekä korkeakoulutuksen tulee olla aidosti maksutonta. Toisen asteen maksuttomuuden tulee näkyä kuntien rahoituksessa. Kouluttautuminen ei saa koskaan olla varallisuudesta kiinni. - Koulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi on laadittava kansallinen koulutuksellisen tasa-arvon ohjelma. - EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista on luovuttava. - Koulutuksen tulee olla aidosti esteetöntä. - Opiskelijavalintojen ensikertalaiskiintiöstä on luovuttava. - Opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet (esim. perheellisyys) huomioidaan koulutuksen järjestämisessä ja opintojen joustavuus taataan. Tutkinto-ajat eivät saa olla liian tiukkoja. 3

- Opinto- ja uraohjausta tulee järjestää riittävästi ja erilaisia koulutusmahdollisuuksia tulee pitää esillä - Valintakokeiden painoarvoa korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa on lisättävä ja niitä on kehitettävä nykyistä enemmän alalle soveltuvuutta mittaavaksi. Valintakokeisiin valmistautuminen ei saa olla taloudellinen kysymys. - The government should put more focus on lifelong learning opportunities so that the learning would not stop when the students leave the classroom. TAATAAN LAADUKAS TIEDE 1. TIETEEN VAPAUS Tieteen ja tutkimuksen vapaus on taattava. Tiedeyhteisössä on paras asiantuntemus tieteen ja tutkimuksen tekemiseen. Tieteen tekemisen perustana toimivat tieteellisen tutkimuksen menetelmät. Päättäjien ei tule määrätä tiedeyhteisön tutkimuskohteita. - Tiedeyhteisö valitsee itse merkittävät tutkimuksen kohteet - Mahdollisuudet kriittiseen tieteen tekemiseen on taattava - Kaikki tutkimus tuloksineen tulee olla avointa ja kaikkien hyödynnettävissä 2. TUTKIMUKSEN RAHOITTAMINEN LAADUN TAKEENA Laadukkaan tutkimuksen ja tieteen tekeminen vaatii taloudellista panostusta, mutta tutkimukseen sijoitettu raha tuottaa takaisin moninkertaisen summan tulevaisuudessa. Pitkäjänteinen ja luotettava rahoitusmalli mahdollistaa laadukkaan korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen pitkällä aikavälillä. Suomessa on pitkään luotettu laadukkaaseen koulutukseen ja koulutusjärjestelmään, jonka hedelmistä nautimme tänäkin päivänä. Tätä järjestelmää ei ole syytä rampauttaa vaan vahvistaa entisestään. Korkeakoulutuksen rahoitusta on siis edelleen nostettava. Laadukas perustutkimus mahdollistaa pohjan useille soveltaville innovaatioille ja jatkotutkimuksille. - Korkeakoulujen rahoitus on oltava vähintään 4 % bruttokansantuotteesta vaalikauden loppuun mennessä - Korkeakoulujen pitkäaikaisen rahoituksen osuutta kokonaisrahoituksen osalta on lisättävä ja yliopistoindeksi palautettava 4

- Korkeakoulujen rahoituksen tulee olla ennakoitavaa ja tasaista. Korkeakoulujen rahoitus ei saa koostua pelkästään erilaisista hakukilpailuista. 5