Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa Lähtötietoanalyysi 1
Lähtötietoanalyysi Analyysi koostuu seuraavista osioista Liikenneturvallisuuskyselyn tulokset Päättäjäkyselyn tulokset Työntekijäkyselyn tulokset Työssäkäyntitilastot Liikenneonnettomuustilastot Kävelyn ja pyöräilyn taloudelliset vaikutukset
LIIKENNETURVALLISUUSKYSELYN TULOKSET
Liikenneturvallisuuskyselyiden sisältö Liikenneturvallisuuskyselyt on toteutettu osana Keski- Suomen liikenneturvallisuustoimijatyötä Pääpaino on ollut karttaosioissa, joiden avulla on etsitty asukkaiden ja alueella liikkuvien näkemyksiä vaaranpaikoista ja ongelmakohdista Lisäksi kyselyissä on selvitetty vastaajien liikkumistapoja, matkojen pituuksia sekä tyytyväisyyttä liikkumisolosuhteisiin Kysely toteutettiin seuraavasti Saarijärvi ja Viitasaari: 15.1.-5.2.2018 Jämsä ja Keuruu: 5.-25.2.2018 Äänekoski: kysely toteutetaan syyskuussa 2018
Liikenneturvallisuuskyselyt: Karttaosio Karttaosiossa sai merkitä vapaasti ongelmakohtia tai vaaranpaikkoja kartalle seuraavien teemojen alla Turvaton tienylityspaikka Puuttuva kävely- tai pyörätieyhteys Puutteita kävely- tai pyöräteiden laadussa tai kunnossapidossa Puutteellinen pysäkkijärjestely tai -yhteys Korkeat ajonopeudet Hankala tai turvaton risteys Pysäköintiongelma (autot, mopot, pyörät) Jokin muu ongelma Erityisesti lihavoidut kohteet liittyvät kestävän liikkumisen edistämiseen ja ne on käyty tarkemmin läpi seuraavilla kalvoilla
Ongelmapaikkojen määrä Turvaton tienylityspaikka Puuttuva kävely- tai pyörätieyhteys Puutteita kävely- tai pyöräteiden laadussa tai kunnossapidossa Puutteellinen pysäkkijärjestely tai -yhteys Pisteitä yhteensä (myös muut kuin yllä mainitut) Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari 151 14 % 52 9 % 115 18 % 36 13 % 113 11 % 65 12 % 101 16 % 27 9 % 63 6 % 17 3 % 45 7 % 13 5 % 12 1 % 5 1 % 8 1 % 6 2 % 1043 555 635 286
Jämsän ongelmakohteet kartalla Vastaajat arvioivat Jämsän liikenneturvallisuusarvosanaksi 7,3 (N=255) Kommentteja voi selata osoitteessa: http://apps.strafica.fi/karpalo/tulokset/lounaisks/
Keuruun ongelmakohteet kartalla Vastaajat arvioivat Keuruun liikenneturvallisuusarvosanaksi 7,5 (N=133) Kommentteja voi selata osoitteessa: http://apps.strafica.fi/karpalo/tulokset/lounaisks/
Saarijärven ongelmakohteet kartalla Vastaajat arvioivat Saarijärven liikenneturvallisuusarvosanaksi 6,8 (N=157) Kommentteja voi selata osoitteessa: http://apps.strafica.fi/karpalo/tulokset/pohjoisks/
Viitasaaren ongelmakohteet kartalla Vastaajat arvioivat Viitasaaren liikenneturvallisuusarvosanaksi 6,5 (N=71) Kommentteja voi selata osoitteessa: http://apps.strafica.fi/karpalo/tulokset/pohjoisks/
Liikenneturvallisuuskyselyt: Liikkumiskysely Neljän kaupungin osalta kyselyyn saatiin 637 vastausta Kaikista vastaajista 494 (78 %) on työelämässä 74 (12 %) on eläkeläisiä 65 (11 %) on opiskelijoita, työttömiä, lapsia jne. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan omaa päivittäistä liikkumista riippuen siitä, minkä sosiaalisen luokan valitsi Työssäkäyvät tai elinkeinonharjoittajat arvioivat työmatkojaan Eläkeläiset, työttömät ja muut työelämän ulkopuolella olevat arvioivat arjen matkojaan Opiskelijat ja koululaiset arvioivat opiskelu- tai koulumatkojaan Vastaajamäärä 74 265 163 135 Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari
N=265 N=135 N=163 N=74 Liikenneturvallisuuskyselyt: Liikkumiskysely Asukkaiden työmatkoista (n=492) 30 % on alle 5 km ja tyypillisimmin välillä 20-50 km (23 %) 100 % 90 % 80 % 70 % Työmatkojen pituusjakauma 9% 9% 12% 11% 16% 23% 26% 33% 17% Opiskelu-, koulu- ja muista arjen matkoista (n=117) jopa 46 % on alle 5 km pituisia ja tyypillisimmin välillä 1-3 km (21 %) 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 14% 12% 23% 9% 29% 17% 15% 14% 16% 8% 20% 14% 13% 11% 4% 7% 15% 4% 2% Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Alle 1 km 1-3 km 3-5 km 5-10 km 10-20 km 20-50 km Yli 50 km
Liikenneturvallisuuskyselyt: Liikkumiskysely Liikkuminen tukeutuu selvästi autoiluun 83 % vastaajista ajaa itse autolla työtai muita arkimatkojaan usein tai aina 25 % vastaajista kävelee työ- tai muita arkimatkojaan usein tai aina 21 % vastaajista pyöräilee työ- tai muita arkimatkojaan usein tai aina Vain 3 % vastaajista kulkee työ- tai muita arkimatkojaan usein tai aina joukkoliikenteellä 75 % ei koskaan käytä joukkoliikennettä 48 % alle 3 km työmatkoista (n=91) kävellään usein tai aina 31 % alle 5 km työmatkoista (n=150) pyöräillään usein tai aina Auto (kuljettaja) Auto (matkustaja) Joukkoliikenne Pyöräily Kävely Kuinka usein vastaaja käyttää eri kulkutapoja arjen matkoillaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 = ei koskaan 2 3 4 5 = aina N=552-594
N=245 N=128 N=150 N=71 N=243 N=126 N=151 N=70 Liikenneturvallisuuskyselyt: Liikkumiskysely Kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat kävelyolosuhteisiin Kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat pyöräilyolosuhteisiin 100 % 100 % 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % 50 % 40 % 40 % 30 % 30 % 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari 0 % Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari 1 = ei lainkaan tyytyväinen 2 3 4 5 = erittäin tyytyväinen 1 = ei lainkaan tyytyväinen 2 3 4 5 = erittäin tyytyväinen
N=238 N=128 N=153 N=72 N=222 N=124 N=139 N=67 Liikenneturvallisuuskyselyt: Liikkumiskysely Kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat autoiluolosuhteisiin Kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat joukkoliikenteen olosuhteisiin 100 % 100 % 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % 50 % 40 % 40 % 30 % 30 % 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari 0 % Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari 1 = ei lainkaan tyytyväinen 2 3 4 5 = erittäin tyytyväinen 1 = ei lainkaan tyytyväinen 2 3 4 5 = erittäin tyytyväinen
PÄÄTTÄJÄKYSELYN TULOKSET
Päättäjäkyselyn sisältö Päättäjäkyselyssä kartoitettiin kaupunkien luottamushenkilöiden näkemyksiä seuraavista aiheista: Eri kulkumuotojen merkittävyys vastaajan omasta ja muiden näkökulmasta Tyytyväisyys kulkumuotojen olosuhteisiin Rahoitushalukkuus Keinot edistää kestävää liikkumista erityisesti lasten ja nuorten tai kaupunkien työntekijöiden osalta Kysely oli auki 25.4.-9.5.2018
Päättäjäkysely Kyselyyn vastasi yhteensä 52 luottamushenkilöä 45 vastaajaa (87 %) on kaupunginvaltuutettuja Kaikkiaan alueen kaupungeissa on 179 valtuutettua eli heidän vastausprosenttinsa on keskimäärin 25 % Aktiivisimmin vastattiin Keuruulla (34 %) ja passiivisimmin Viitasaarella (15 %) 14 vastaajaa (27 %) toimii kaupunginhallituksessa Vain 10 vastaajaa (14 %) toimii tekniikan, ympäristön kaavoituksen tai rakentamisen lautakunnassa Vastaajamäärä 14 13 7 12 6 Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari (ja Pihtipudas) Äänekoski
Päättäjäkysely Autolla kulkeminen on hyvin suosittua. Alla on esitetty vastaajien näkemyksiä kulkutapojen käytöstä kesäaikaan 100 % vastaajista kulkee vähintään kerran viikossa autolla itse ajaen 57 % vastaajista kävelee vähintään kerran viikossa 40 % vastaajista pyöräilee vähintään kerran viikossa 53 % vastaajista ei käytä koskaan joukkoliikennettä Päättäjien arkimatkat kesäaikaan Henkilöautolla (kuljettajana) Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (matkustajana) Muulla tavalla Linja-autolla Matkaketju (väh. 2 kulkutapaa) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan
Päättäjäkysely 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Kuinka tyytyväinen olette seuraavien kulkumuotojen olosuhteisiin kaupungissanne? 0,0 Kävely Pyöräily Sisäinen tai seudullinen joukkoliikenne Pitkän matkan joukkoliikenne Henkilöautoliikenne Mopoliikenne Matkaketjut N=50-52
Päättäjäkysely 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Kuinka merkittävänä pidätte seuraavien kulkumuotojen tai niiden olosuhteiden kehittämistä kaupungissanne? 0,0 Kävely Pyöräily Sisäinen tai seudullinen joukkoliikenne Pitkän matkan joukkoliikenne Henkilöautoliikenne Mopoliikenne Matkaketjut N=47-52
Päättäjäkysely 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Kuinka merkittävinä arvioitte kaupunkinne asukkaiden pitävän seuraavien kulkumuotojen kehittämistä? 0,0 Kävely Pyöräily Sisäinen tai seudullinen joukkoliikenne Pitkän matkan joukkoliikenne Henkilöautoliikenne Mopoliikenne Matkaketjut N=49-52
Päättäjäkysely 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Kuinka merkittävässä roolissa seuraavien kulkumuotojen kehittäminen on mielestänne nykyisen valtuuston tavoitteissa? 0,0 Kävely Pyöräily Sisäinen tai seudullinen joukkoliikenne Pitkän matkan joukkoliikenne Henkilöautoliikenne Mopoliikenne Matkaketjut N=46-52
Päättäjäkysely Jämsä 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Tyytyväisyys olosuhteisiin Merkittävyys omasta mielestä Arvio merkittävyydestä asukkaan näkökulmasta Merkittävyys valtuuston tavoitteissa N=10-13
Päättäjäkysely Keuruu 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Tyytyväisyys olosuhteisiin Merkittävyys omasta mielestä Arvio merkittävyydestä asukkaan näkökulmasta Merkittävyys valtuuston tavoitteissa N=11-12
Päättäjäkysely Saarijärvi 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Tyytyväisyys olosuhteisiin Merkittävyys omasta mielestä Arvio merkittävyydestä asukkaan näkökulmasta Merkittävyys valtuuston tavoitteissa N=5-6
Päättäjäkysely Viitasaari 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Tyytyväisyys olosuhteisiin Merkittävyys omasta mielestä Arvio merkittävyydestä asukkaan näkökulmasta Merkittävyys valtuuston tavoitteissa N=6-7
Päättäjäkysely Äänekoski 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Tyytyväisyys olosuhteisiin Merkittävyys omasta mielestä Arvio merkittävyydestä asukkaan näkökulmasta Merkittävyys valtuuston tavoitteissa N=13-14
Päättäjäkysely: Rahoitus Päätöksentekijöiltä kysyttiin, pitäisikö kestävän liikkumisen edistämiselle olla oma rahoitusosuus kaupungin talousarviossa 24 vastaajaa (49 %) oli sitä mieltä, että sekä väylien rakentamiselle että liikkumisen ohjaukselle pitäisi olla oma rahoitusosuutensa Kahdeksan vastaajaa (16 %) ei pitänyt erillistä osuutta tarpeellisena ja seitsemän ei osannut sanoa (14 %) Rahoitusosuuden suuruuden arviointi koettiin hankalaksi, mutta jos sillä katettaisiin sekä väyläinvestoinnit että liikkumisen ohjauksen toiminta, arvioi yhdeksän vastaajaa että vuosibudjetin tulisi olla 100-500 000 euron välillä
Päättäjäkysely: Rahoitus Päättäjät olisivat valmiita rahoittamaan erityisesti joukkoliikenteen ja pyöräliikenteen kehittämistä 29% 18% 24% 29% Kävely Pyöräliikenne Autoliikenne Joukkoliikenne
Päättäjäkysely: Poimintoja avoimista vastauksista (Jämsä) Tarkennuksia kulkumuotokohtaisiin arvioihin En tunnista strategiasta paikallisen liikenteen kehittämisen tavoitteita. Henkilöautoliikenteen kehittäminen tulisi kohdentaa työmatkaliikenteen sujuvuuteen. Miten kaupunki voisi edistää koululaistensa kestävää liikkumista? Koulujen yhteydessä tulee olla toimiva lähiliikuntapaikka. Kaavoittamalla asuinalueita kohtuullisen matkan päähän koulusta (1-2km) Pitämällä kyläkoulut hengissä Miten kaupunki voisi edistää työntekijöidensä kestävää liikkumista? Verkostoitumalla yritysten kanssa, keskustelemalla tarpeista ja jo tarjolla olevista palveluista. Asiointipyöriä eri toimialoille Mitä muita kestävää liikkumista edistäviä toimenpiteitä haluaisitte kaupungin edistävän? Retkeilykohteiden lisääminen, kuten laavuja ja reittejä. Näiden rinnalle verkkoon hyvät ohjeet mistä mitäkin löytyy. Yhteiset suuret kävelytapahtumat joissa olisi kaikki kaupungin viranhaltijat, luottamusmiehet, yritysten johtajat ja sivistystoimi rehtoreineen ja opettajineen mukana.
Päättäjäkysely: Poimintoja avoimista vastauksista (Keuruu) Tarkennuksia kulkumuotokohtaisiin arvioihin Kaikkeahan olisi kiva kehittää, mutta taloudelliset resurssit ovat hyvin rajalliset. Eipä ole kovastikaan valtuustossa asiasta puhuttu. Miten kaupunki voisi edistää koululaistensa kestävää liikkumista? Turvallisuus kevyen liikenteen väylällä Huolehtimalla, että pyörätiet ovat kunnossa. Innostamalla liikkumaan, kilpailuilla, palkitsemalla, tiedottamalla Miten kaupunki voisi edistää työntekijöidensä kestävää liikkumista? Kannustamalla sisäisten kilpailujen keinoin tekemään matkoja. Valistamalla terveysvaikutuksista. Tehdä nostoja talousvaikutuksista yksilön talouteen. Toimipisteisiin muutama fillari, joita voi lainata työasiamatkoja varten. Kyllä kai tämä pitäisi olla yksilön itsensä asia ymmärtää. Mitä muita kestävää liikkumista edistäviä toimenpiteitä haluaisitte kaupungin edistävän? Sähköautoilua. Kannustaisi yrittäjiä ja taloyhtiöitä vetämään tolppia saataville. Kimppakyytien koordinointia ja siihen kannustamista. Useampia junavuoroja
Päättäjäkysely: Poimintoja avoimista vastauksista (Saarijärvi) Tarkennuksia kulkumuotokohtaisiin arvioihin Kestävä kehitys - puhtaampi ympäristö - pakokaasujen väheneminen. Pakokaasut, katupölyt aiheuttavat oireita allergisille, pakko huomioida enemmän tulevaisuudessa. Miten kaupunki voisi edistää koululaistensa kestävää liikkumista? Koulusuunnittelun yhteydessä tutkitaan, mistä suunnista lapset tulevat kouluun Luomalla turvallisen koulutien oppilaille. Kerhotoiminnan pitäisi lisätä koululaisille, siten että niihin on matala kynnys osallistua. Miten kaupunki voisi edistää työntekijöidensä kestävää liikkumista? Osan asioinnista voisi hoitaa kävellen tai pyöräillen. Kampanjoida esim. - - kesällä pyöräilypassi, kun on tietyn verran pyöräillyt, osallistuu johonkin arvontaan, sama talvella esim. hiihto, voi olla useampia lajia, että innostus olisi mahdollisimman iso työntekijöiden keskuudessa, sekä sellaisetkin innostuisivat, jotka eivät ole liikunta ennen harrastaneet Mitä muita kestävää liikkumista edistäviä toimenpiteitä haluaisitte kaupungin edistävän? Kulkuyhteydet ja parkkipaikat - ei ainoastaan autoille vaan pyörille, potkureille... Ei mitään. Ei kuulu kaupungin tehtäviin. On ihmisten omalla vastuulla. Palkitsemalla pienellä rahasummalla sellaisia kylätoimikuntia jotka järjestetävät liikuntaa lisääviä tilaisuuksia.
Päättäjäkysely: Poimintoja avoimista vastauksista (Viitasaari) Tarkennuksia kulkumuotokohtaisiin arvioihin Tiet pitää saada kuntoon, jotta niissä on turvallista liikkua millä tahansa kulkuvälineellä. Vaarallista liikkua polkupyörällä, reikiä ja kupruja tiessä, joita ei ole merkattu. Kyläkuntien liikenneyhteydet on turvattava, jotta siellä vielä asuva vanhempi väestö pääsee kulkemaan asioilla keskustassa. Miten kaupunki voisi edistää koululaistensa kestävää liikkumista? Näkyvällä kampanjalla lasten koulumatkoista ja etenkin suojateistä. Vanhempia kannustamaan lapsiaan liikkumaan koulumatkat kävellen tai pyörällä jos matka on alle 3 km. Miten kaupunki voisi edistää työntekijöidensä kestävää liikkumista? Kaupungin omat fillarit käyttöön. Myös pitkämatkalaisilla olisi tällöin pyörä käytettävissä päivän aikana. Kimppakyydit Mitä muita kestävää liikkumista edistäviä toimenpiteitä haluaisitte kaupungin edistävän? Palkitsemista liikkumisesta jalkaisin ja pyörällä, liikuntaharrastusten arvostusta jne. Muistuttamalla säännöllisesti ELY-keskuksista kävely- ja pyöräteiden tarpeellisuudesta ja hyvästä kunnosta kuntakeskusten kohdilla valta- ja kantateiden varsilla
Päättäjäkysely: Poimintoja avoimista vastauksista (Äänekoski) Tarkennuksia kulkumuotokohtaisiin arvioihin Yhdyskuntasuunnittelu (lue suunnittelemattomuus) hajottanut asumis- ja palvelurakenteen niin, että se suosii yksityisautoilua. Ääneseudulle olisi tärkeää, että henkilöjunaliikenne saataisiin toimimaan. Tätä ovat päättäjät aktiivisesti ajaneet mikä hieno asia. Miten kaupunki voisi edistää koululaistensa kestävää liikkumista? Äänekoskella on hyvät mahdollisuudet monipuoliseen liikuntaan niin koululaisilla koulussa kuin vapaa- ajalla. Kaupunki voisi luoda vaikkapa kummisuhteita yritysten kanssa jotka lähtisivät tukemaan vuosittain nuorten liikuntaharrastusta maksamalla jonkun lapsen/ nuoren kuluja. Miten kaupunki voisi edistää työntekijöidensä kestävää liikkumista? Kannustaa liikuntaseteleillä ja joustaa työajoissa Paremmat julkisen liikenteen palvelut välille Jyväskylä-Äänekoski. Ei virkamiesten tarvisi tulla omalla autolla töihin Äänekoskelle. Mitä muita kestävää liikkumista edistäviä toimenpiteitä haluaisitte kaupungin edistävän? Vanhus- ja seniorikeskuksen sekä palvelutalojen asukkaat tarvitsevat esim. ulkoiluttajia. POKEN ja vaikkapa ylä-asteen ja lukion liikuntatunnin voisi joskus suunnata heidän kanssaan yhteistyöhön Paljon vuorotyöläisiä. Siksi esimerkiksi syys-ja talvikaudella uimahaliien aamu-uintien määrää tulisi lisätä.
TYÖNTEKIJÄKYSELYN TULOKSET
Työntekijäkyselyn sisältö Kaupunkien omille työntekijöille suunnatussa kyselyssä kartoitettiin mm.: Työmatka- ja työasiamatkaliikkumisen tapoja ja matkojen pituuksia Perusteita kestävien kulkumuotojen käyttämättömyyteen Etätyömahdollisuuksia Työnantajan ja työntekijän itsensä mahdollisuuksia lisätä kestävän liikkumisen osuutta Mitä kaupungin pitäisi tehdä kestävän liikkumisen eteen Kysely oli auki 25.4.-9.5.2018
Työntekijäkysely Kyselyyn vastasi yhteensä 783 kaupunkien työntekijää Vastaajat valitsivat myös oman toimialansa tai hallintokuntansa seuraavan jaon perusteella Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukio- ja muu koulutus Vapaa-ajan palvelut Nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja museopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Neuvolapalvelut, terveysasemat, vanhuspalvelut Tekninen ja ympäristötoimi Kuntatekninen suunnittelu, kaavoitus, rakentaminen, kunnossapito Muu hallinto Viestintä, henkilöstöhallinto, johdon avustavat toiminnot, ylin johto Muut (vastaajat tarkensivat näitä itse) Erilaiset liikelaitokset, ateria- ja siivouspalvelut, IT-hallinto, työllisyyspalvelut jne. Vastaajamäärä 140 320 94 103 126 Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski
N=781 N=316 N=128 N=103 N=94 N=140 Työntekijäkysely Suurin osa vastaajista työskentelee sivistyspalveluissa (37 %) tai sosiaali- ja terveyspalveluissa (28 %) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Toimialat/hallintokunnat 20 % 10 % 0 % Kaikki kaupungit Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Muu hallinto Vapaa-ajan palvelut Tekninen ja ympäristötoimi Jokin muu
N=780 N=318 N=126 N=103 N=93 N=140 Työntekijäkysely Työmatkoista eli kodin ja työpaikan välisistä matkoista valtaosa on kaikissa kunnissa pituudeltaan alle 10 km Lähimpänä työpaikkaa asutaan Keuruulla (60 % asuu alle 5 km päässä) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Kauimpana taas asutaan 20 % Viitasaarella (30 % asuu yli 10 % 20 km päässä) 0 % Kaikki kaupungit Kodin ja työpaikan välinen työmatka Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Alle 1 km 1-3 km 3-5 km 5-10 km 10-20 km 20-50 km Yli 50 km
Työntekijäkysely Kulkutavat työmatkoilla kesäaikaan (kaikki matkat) Epäoleellisia kuntakohtaisissa tarkasteluissa Etätyöpäivät Muulla tavalla Matkaketju (väh. 2 kulkutapaa) Joukkoliikenteellä Henkilöautolla (matkustajana) Henkilöautolla (kuljettajana) Polkupyörällä Kävellen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan N=499-689
N=762 N=316 N=127 N=102 N=93 N=129 Työntekijäkysely Suurin osa päivittäisestä työmatkaliikkumisesta tukeutuu henkilöautoon ja erityisesti itse ajamiseen (67 %) Viitasaarella jopa 79 % vastaajista kulkee itse autolla päivittäin Toiseksi käytetyin on polkupyörä (29 %) Innokkaimmat pyöräilijät löytyvät Keuruulta (39 %) Vain kahdeksan vastaajaa koko alueelta (2 %) käyttää joukkoliikennettä päivittäiseen työmatkaliikkumiseen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Päivittäin kulkevien kulkutavat kesällä Kaikki kaupungit Kävellen Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Henkilöautolla (kuljettajana) Polkupyörällä Henkilöautolla (matkustajana)
Työntekijäkysely Kulkutavat työmatkoilla talviaikaan Epäoleellisia kuntakohtaisissa tarkasteluissa Etätyöpäivät Muulla tavalla Matkaketju (väh. 2 kulkutapaa) Joukkoliikenteellä Henkilöautolla (matkustajana) Henkilöautolla (kuljettajana) Polkupyörällä Kävellen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan N=501-702
N=778 N=304 N=120 N=102 N=91 N=131 Työntekijäkysely Talviaikaan henkilöauton käyttö lisääntyy entisestään Kesällä 67 % vastaajista ajaa autolla, talvella osuus on jopa 75 % Myös kävelyn osuus työmatkoista kasvaa 16 prosentista aina 25 prosenttiin saakka Toisaalta pyöräilyn osuus tippuu merkittävästi 29 prosentista noin 7 prosenttiin Pudotus on merkittävintä Saarijärvellä, jossa jopa 96 % luopuu pyöräilystä talvella 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaikki kaupungit Kävellen Päivittäin kulkevien kulkutavat Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Henkilöautolla (kuljettajana) Polkupyörällä Henkilöautolla (matkustajana)
Työntekijäkysely Jämsän kaupungin työntekijöiden työmatkat kesällä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (matkustajana) Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (matkustajana) Jämsän kaupungin työntekijöiden työmatkat talvella 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % N=220-278 N=219-283 Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan
Työntekijäkysely Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (matkustajana) Keuruun kaupungin työntekijöiden työmatkat kesällä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (matkustajana) Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Keuruun kaupungin työntekijöiden työmatkat talvella 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % N=96-108 N=90-110 Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan
Työntekijäkysely Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (matkustajana) Saarijärven kaupungin työntekijöiden työmatkat kesällä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (matkustajana) Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Saarijärven kaupungin työntekijöiden työmatkat talvella 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % N=65-91 N=61-94 Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan
Työntekijäkysely Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (matkustajana) Viitasaaren kaupungin työntekijöiden työmatkat kesällä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (matkustajana) Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Viitasaaren kaupungin työntekijöiden työmatkat talvella 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % N=61-87 N=57-89 Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan
Työntekijäkysely Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (matkustajana) Äänekosken kaupungin työntekijöiden työmatkat kesällä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (matkustajana) Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Äänekosken kaupungin työntekijöiden työmatkat talvella 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % N=86-125 N=88-126 Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan
Työntekijäkysely Työntekijöiltä kysyttiin syitä, miksi he eivät kulkeneet työmatkojaan kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä Vastaajat saivat valita perusteluita useiden vaihtoehtojen väliltä taikka kirjoittaa omia syitä Tärkeimmät syyt kulkemiseen muuten kuin kävellen Matka on liian pitkä tai raskas (40 %) Henkilö tarvitsee pyörää tai autoa työpäivän aikana (34 %) Omalla autolla kulkeminen on helpointa (28 %) Tärkeimmät syyt kulkemiseen muuten kuin pyörällä Matka on liian pitkä tai raskas (31 %) Henkilö tarvitsee autoa työpäivän aikana (31 %) Omalla autolla kulkeminen on helpointa (28 %) Tärkeimmät syyt kulkemiseen muuten kuin joukkoliikenteellä Kodin ja työpaikan välillä ei ole lainkaan joukkoliikenneyhteyttä (29 %) Omalla autolla kulkeminen on helpointa (29 %) Tarvitsen autoa tai pyörää työpäivän aikana (26 %) Joukkoliikenteen aikataulut eivät sovi työpäiviini (26 %)
Työntekijäkysely Syyt, joiden vuoksi vastaaja ei kulje kävellen töihin (Kaikki työmatkat) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Matka on liian pitkä tai raskas Tarvitsen autoa tai pyörää työpäivän aikana Omalla autolla kulkeminen on helpointa Pääsen pyörällä kätevämmin Tarvitsen autoa tai pyörää ennen työpäivää tai sen jälkeen Sääolosuhteet Mukavuudenhalu Terveydelliset seikat Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Kaikki N=93-318
Työntekijäkysely Syyt, joiden vuoksi vastaaja ei kulje kävellen töihin (Alle 3 km työmatkat) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Pääsen pyörällä kätevämmin Tarvitsen autoa tai pyörää työpäivän aikana Tarvitsen autoa tai pyörää ennen työpäivää tai sen jälkeen Sääolosuhteet Omalla autolla kulkeminen on helpointa Mukavuudenhalu Terveydelliset seikat Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Kaikki N=36-107
Työntekijäkysely Poimintoja avoimista perusteluista siihen, ettei vastaaja kävele työmatkojaan Lapsen haku hoidosta. Olen perhepäivähoitaja, joten työpaikka on kotonani ja näin ollen minulla ei ole työmatkaa kuljettavanani lainkaan. Toimin kiertävänä varahoitajana, työpaikka saattaa vaihtua kolmekin kertaa päivässä. Käyn syömässä ruokatunnilla kotona ja siksi kuljen autolla. En jaksa herätä sen verran aikaisemmin, että ehtisin kävellen/pyörällä. Vapaa-aikana lenkkeily on minulle lähes jokapäiväistä. Työajat ovat hyvin vaihtelevat työvuoro saattaa alkaa aamulla jo 4.45 ja taas toinen ääripää: työt saattaa loppua illalla n. klo 23.00. Sairastan astmaa, ja pakkaskeleillä minun on vaikea kulkea kävellen. Työnantaja sijoittaa työntekijät haluamallaan tavalla. Työpisteitä olisi myös lähempänä, jolloinka mahdollistaisi kävelyn tai pyöräilyn. Teen ruokaostokset työpäivän jälkeen ja autolla kätevin kuljettaa ostokset kotiin. Autolla kuljen työmatkat myös sen vuoksi, kun minulla on yleensä kiire kotiin, että ehtisin taas lähteä iltaharrastusten pariin.
Työntekijäkysely Syyt, joiden vuoksi vastaaja ei kulje pyörällä töihin (Kaikki työmatkat) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Matka on liian pitkä tai raskas Tarvitsen autoa työpäivän aikana Omalla autolla kulkeminen on helpointa Sääolosuhteet Tarvitsen autoa ennen työpäivää tai sen jälkeen Mukavuudenhalu Matka on mielestäni vaarallinen pyöräillä Pääsen kävellen kätevämmin Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Kaikki N=93-318
Työntekijäkysely Syyt, joiden vuoksi vastaaja ei kulje pyörällä töihin (Alle 5 km työmatkat) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Tarvitsen autoa työpäivän aikana Sääolosuhteet Omalla autolla kulkeminen on helpointa Tarvitsen autoa ennen työpäivää tai sen jälkeen Pääsen kävellen kätevämmin Mukavuudenhalu Terveydelliset seikat Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Kaikki N=47-137
Työntekijäkysely Poimintoja avoimista perusteluista siihen, ettei vastaaja pyöräile työmatkojaan En pidä polkupyörällä ajamisesta. Pyöräteiden huono kunto, poikittaishalkeamat iskevät ranteisiin vauhdissa, pitkittäishalkeamat vaarallisia muuten. Tarvitsen autoa kantamusten kuljettamiseen. Ei ole talvipyöräilyyn sopivaa pyörää Alle kouluikäisten hoitoon vienti Pitää viedä lapsi päiväkotiin, lisäksi en halua olla hikisenä asiakaspalvelutyössä eikä työpaikalla ole kunnollisia suihkutiloja Työpaikalla on todella ahtaat sosiaalitilat ja jos pyöräilen töihin haluan peseytyä hieman sen jälkeen ja vaihtaa vaatteet En uskalla ajaa pyörällä talvella. Huonosti puhdistetut pyörätiet. Olen jo kerran kaatunut pyörällä pyörätiellä, jossa oli irtosoraa. Seurauksena nilkkamurtuma ja kahdeksan viikon sairausloma. Menee tukka sekaisin ja vaatteet hikoontuvat. Yritän kesällä pyöräillä muutamana päivänä, kun ei tarvitse lasta kuljettaa. Lasten hoitopaikka on kolme kilometriä eri suuntaan kuin työpaikka, jonne kotoa on 12 km. Pyörä on hankala ottaa pyörävarastosta ulos. Nopeammin olen jo kävellyt töihin
Työntekijäkysely Syyt, joiden vuoksi vastaaja ei kulje joukkoliikenteellä töihin (Kaikki työmatkat) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Kodin ja työpaikan välillä ei ole lainkaan joukkoliikenneyhteyttä Omalla autolla kulkeminen on helpointa Tarvitsen autoa tai pyörää työpäivän aikana Joukkoliikenteen aikataulut eivät sovi työpäiviini Pääsen kävellen tai pyörällä kätevämmin Tarvitsen autoa tai pyörää ennen työpäivää tai sen jälkeen Pysäkki on liian kaukana kotoa Matka joukkoliikenteellä kestää liian kauan Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Kaikki N=93-318
Työntekijäkysely Poimintoja avoimista perusteluista siihen, ettei vastaaja kulje työmatkojaan joukkoliikenteellä Matka liian lyhyt joukkoliikenteen käyttöön. Se, että pitää viedä lapsi hoitoon aamulla. Veisi aikaa mennä bussilla ja kävellä pysäkiltä päiväkodille ja sieltä töihin. Käyn päivällä ruokailemassa kotona (yhdessä vaimoni kanssa) Työmatkani on 8 km, koulukuljetuksia voisi ehkä käyttää, mutta koulubussilla matka aamuisin kestäisi 50 minuuttia kaikkien kierrosten jälkeen Hinnat ovat aika suolaiset. Halvemmalla pääsee säästölipulla jopa junalla Jämsä-Jyväskylä välin, mitä minun työmatkani maksaisi 6 km yhteensuuntaan. Haluan reippailla ja hyötyä terveydellisesti työmatkoista. En pysty lähtemään töistä juuri koskaan tiettyyn kellonaikaan ehtiäkseni bussiin. Kesällä ja koulujen loma-aikoina linja-autoja ei kulje juuri ollenkaan.
Työntekijäkysely Liikkumistapojen lisäksi kyselyssä selvitettiin etätyömahdollisuuksia Vain 7 % on itse tehnyt etätyötä Suurin osa (83 %) vastaajista koki, ettei etätyömahdollisuutta ole (n=774) Kyselyssä ei pyydetty erittelemään, johtuuko mahdottomuus työn luonteesta vai kaupungin käytännöistä 4 % piti sitä mahdollisena, muttei ole itse kokeillut 6 % vastaajista ei tiennyt, onko se mahdollista Kyselyssä selvitettiin myös työntekijöiden liikkumistarvetta työpäivän aikana 55 % vastaajista tekee työasiamatkoja työpäivän aikana (n=776) Pääasiassa työasiamatkoja tehdään joitain kertoja viikossa (31 %) mutta jopa 16 % tekee työasiamatkoja useita kertoja päivässä Työasiamatkojen pituudet jakautuvat melko tasaisesti Useimmiten työasiamatkoja tehdään henkilöautolla 63 % vastaajista ei koskaan tee työasiamatkoja pyörällä
Työntekijäkysely Työpäivän aikana liikkuvien osuus hallintokunnittain Työasiamatkat matkustustiheyden perusteella 100% 40% 90% 80% 70% 60% 35% 30% 25% 50% 20% 40% 30% 20% 10% 15% 10% 5% 0% Kaikki kaupungit Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski 0% Kaikki kaupungit Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Sivistyspalvelut Vapaa-ajan palvelut Useita kertoja päivässä Joka päivä Sosiaali- ja terveyspalvelut Tekninen ja ympäristötoimi Joitain kertoja viikossa Joitain kertoja kuukaudessa Muut N=52-194 Harvemmin N=51-192
Työntekijäkysely Työasiamatkojen pituudet Työasiamatkat kulkutavoittain Yli 50 km Muulla tavalla 20-50 km Matkaketju 10-20 km Joukkoliikenteellä 5-10 km Henkilöautolla (matkustajana) 3-5 km Henkilöautolla (kuljettajana) 1-3 km Polkupyörällä Alle 1 km Kävellen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan N=251-286 Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan N=223-365
Työntekijäkysely Poimintoja avoimista kommenteista etätyön hyödyntämiseen Periaatteessa saattaisi olla mahdollista, mutta silloin jonkun muun täytyisi hoitaa mahdollinen asiakaspalvelutyö. Kotona huonompi työergonomia. Etätyömahdollisuutta selvitetty, mutta sitä ei ole toistaiseksi voitu mahdollistaa tietoteknisistä syistä. En ole kiinnostunut etätyömahdollisuudesta. En ole tarkistanut työnantajan suhtautumista etätyöpäiviin, vaikka työni sisällöt sopisivat etätyönä tehtäviksi. Toimintakulttuuriin se ei kyllä kuulu. Etätyö sopisi minulle ja työhöni erittäin hyvin, harmi kun sitä ei voi tehdä. Haluaisin kyllä pitää, mutta kaupungin henkilöstöhallinnon käytännöt eivät suosi etätyötä. Se on mahdollista vain viranhaltijoille. Työsuhteessa olevilta se on kielletty. Keskustelua ei ole käyty viime vuosina. Aiemmin etätyömahdollisuutta ei ainakaan ollut. Esimiesaseman takia haluan kuitenkin olla mahdollisimman paljon työpaikalla tavattavissa. Etätyömahdollisuudesta on keskusteltu/suunniteltu. Asiaa ei ole vielä päätetty. Kannatan etätyömahdollisuutta. Joitakin olen tehnyt. Ehkä 80% työtehtävistäni voisin tehdä etänä. Eli tätä mahdollisuutta pitäisi lisätä.
Työntekijäkysely 43 % vastaajista koki, että työnantajan pitäisi tukea kestävien kulkutapojen käyttöä työ- tai työasiamatkoilla (n=771) 45 % ei osannut sanoa ja vain 12 % suhtautui kielteisesti asiaan Myönteisimmin asiaan suhtauduttiin Äänekoskella (54 %) ja Keuruulla (50 %) Seuraavalla kalvolla on esitetty vastaajien näkemyksiä parhaista keinoista kestävän liikkumisen edistämiseksi työ- ja työasiamatkoilla
Työntekijäkysely Toimenpiteet, jotka voisivat helpottaa työntekijöiden kulkemista muilla keinoin kuin omalla autolla 0% 5% 10% 15% 20% 25% Liikuntasetelit tai alennukset urheiluliikkeisiin Muut taloudelliset kannustimet (esim. pyöräilyn km-korvaus) Talvipyöräilyn edellytyksiin panostaminen (väylien auraus, pyöräpysäköinnin puhtaanapito, liukkaudentorjunta ym.) Kannustavan materiaalin ta palvelujen tarjoaminen (pyörän huolto, heijastimet, liukuesteet yms.) Työsuhde- tai virkapyörien ottaminen työntekijöiden käyttöön Etätyömahdollisuuksien parantaminen Joukkoliikennevuorojen lisääminen Sosiaalitilojen parantaminen toimipisteellä Toimipisteelle johtavien pyöräteiden lisääminen tai laadun parantaminen Pyöräpysäköinnin määrän tai laadun (runkolukitus, katos, valvonta yms.) parantaminen toimipisteellä Yhteiskäyttöauto työntekijöiden käyttöön Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Kaikki N=94-320
Työntekijäkysely Poimintoja avoimista kommenteista työnantajan toimenpiteisiin kestävän liikkumisen edistämiseksi Kaupunki voisi palkita esim. pyörällä/kävellen työmatkojaan tekeviä! Työnantaja voisi myöntää vapaapäiviä, mitä enemmän työntekijä liikkuu kilometreinä. On käytössä Salon terveyskeskuksessa ja koettu hyväksi liikkumiskannustimeksi. Hankkia sateenvarjoja toimipisteisiin Toimipisteiden hajallaan olo eri puolilla kaupunkia syö työaikaa ja aiheuttaa mm. autolla liikkumista Nastarengaskampanja: renkaat ja niiden vaihto työsuhdehintaan. Kiky-ajan käyttö ennaltaehkäisevänä toimena henkilöstön liikuntatottumusten lisäämiseen Toimiston auto käyttöön työtehtävien hoidossa. Kieltää autojen pysäköinnin henkilökunnan ulko-oven välittömässä läheisyydessä ja järjestää siihen kunnon pyöräparkin. Työpaikalla pitäisi olla pyöränhuolto pari kertaa vuodessa tai tarvittaessa Suunniteltaisiin asiakaskäynnit järkevämmin. Liukuva työaika, jolloin ei tarvitsisi herätä hirveän paljon aikaisemmin työmatkan pidemmän keston vuoksi Työnantajalta tarvittaisiin ohjeistusta asiakaskäyntien toteuttamiseen muutoinkin kuin autoillen. Myös toimipiste lähempänä kaupungin keskustaajamaa helpottaisi.
Työntekijäkysely Poimintoja avoimista kommenteista kaupungin toimenpiteisiin yleensä kestävän liikkumisen edistämiseksi Pyöräteiden kunnossapito (esim. talviajan auraus ja keväiset hiekan poistamiset) Vuokrattavia polkupyöriä tarjolle. Liikuntapaikkojen riittävyys ja kunnossapito. Joukkoliikenteen hinnat alemmaksi, enemmän bussivuoroja. Jos hinnat olisi halvemmat, niin ehkä väki käyttäisi enemmän busseja? Esim pyöräteiden kynnykset risteyskohdissa on paikoin tosi korkeat ja teräväreunaiset, pelottaa että pyörän kumi puhkeaa kun siitä ajaa Kannustaminen kestävään liikuntaan voisi lähteä jo kouluikäisistä, tehdä jotain kilpailuja tm. sellaisia että kouluikäiset käyttäisivät koulumatkoissa pyöriä/scuutteja ja kävelisivät ennemmin kuin kulkisivat esim. bussilla kevät- ja syysaikaan. He yksilöinä tai vaikka koululuokkina voisivat vaikka kerätä kilometrejä pyörämittareilla ja eniten kilometrejä haalineet palkittaisiin jotenkin kunnolla. Ulkoliikuntamahdollisuuksia lisää Kaupunki ja valtiokin voisivat järjestää palvelunsa niin, että ne olisivat kävelymatkan päässä. Sähköautojen latauspaikkojen hankkimista kaupungin toimipaikkojen yhteyteen. Hankkia sähköavusteinen henkilöiden kuljetus pyörä tai pyöriä mummojen ja pappojen kuljetukseen. Sähkö- ja kaasuautoilun edistäminen/mahdollistaminen kaupungissa.
Työntekijäkysely Poimintoja näkemyksistä, miten vastaaja itse voi lisätä kestävää liikkumista joko työmatkoillaan tai työnkuvansa kautta Pyörällä voisi tulla töihin aina kuin mahdollista. Lapsille voidaan töissä puhua liikkumisesta. Kysellä aktiivisesti kimppakyytejä. Joukkoliikenteen käyttöä voisin lisätä jos aikataulut sattuisivat sopimaan paremmin työpäiviini. Omalla esimerkillä ja mukavuusalueeltani poistumalla (esim. ei antaisi sään haitata). Pyöräilemällä työmatkat myös talvisin Olemme vihreän lipun koulu. Olemme viettäneet päästöttömiä päiviä kerran kuukaudessa. Sähköpyörä Toimipisteessämme on muutama yhteiskäyttöpyörä tarjolla, niiden käyttöä pitäisi lisätä Hissin käytön välttäminen. Työssäni tulee n. 15 000 askelta per päivä. Työmatkat pyöräillen olisi jo liikaa Seuraavaa henkilöautoa hankkiessa voisin harkita sähköautoa, jos latauspaikkoja olisi riittävästi tarjolla. Ehkä siten, etten tulisi koko matkaa autolla/mp:llä, vaan jättäisin auton johonkin kauemmaksi työpaikasta? Asiakkaiden motivointi hyötyliikuntaan, vanhusten motivointi kimppakyyteihin ja seniorikyyteihin mikä lisää myös sosiaalisuutta ja vähentää yksinäisyyttä
TYÖSSÄKÄYNTITILASTOT
Työssäkäynti Työssäkäyntitilasto on Tilastokeskuksen vuositilasto, joka tuottaa alueittaista tietoa väestön taloudellisesta toiminnasta ja työssäkäynnistä. Tilaston henkilöperusjoukon muodostaa maassa vuoden viimeisenä päivänä vakinaisesti asuva väestö. Työlliseen työvoimaan luetaan 18 74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Koordinaattipohjaiset tiedot on aggregoitavissa aluejakoihin. Tässä työssä on saatu tiedot kunta-kunta -aluejakotarkkuudessa vuosilta 2000, 2005, 2010 ja 2015.
3 389 3 245 3 271 2 964 2 180 2 151 7 627 6 739 7 769 6 984 Työssäkäynti 2015 Työllinen työvoima ja työpaikat Työvoiman kohtaanto 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 000 1 500 Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Kuinka moni käy töissä oman kunnan ulkopuolella? työlliset työpaikat pendelöi 300 200 100 0-100 -200-300 -400 100% 80% 142 Kuinka suuri osa käy töissä omassa kunnassa? 82% -144-307 75% 72% -29 81% 245 Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski 75% 1 000 500 0 Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Keski- Suomessa Jyväskylää n 60% 40% 20% 0% Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski
Pendelöinnin tarve Työpaikkojen ja työllisten määrän erotus kohdekaupungeissa kuvaa työvoiman kohtaantoa. Jämsässä ja Äänekoskella on työvoiman tarve ylittää työllisten määrän. Muissa kaupungeissa työntekijöitä enemmän kuin työpaikkoja, mikä synnyttää tarpeen pendelöinnille (työssäkäyntiin kunnan ulkopuolelle) Työssäkäyntiosuus oman kunnan sisällä on suurin Jämsässä ja Viitasaarella, Jämsässä myös määrällisesti suurin. Äänekoskella on eniten pendelöijiä, jotka liikkuvat pääosin Jyväskylään. 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Kuinka moni käy töissä omassa kunnassa? 6 265 2 537 2 354 1 757 5 069 Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Tämän työn kannalta kiinnostuksen kohteena ovat ensisijaisesti kunnan sisällä tehtävät työmatkat ja merkittävimmät kunnan ulkopuolelle suuntautuvat virrat.
ONNETTOMUUSTILASTOT
Jämsän liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet 2007-2017 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuolleet Loukkaantuneet
Jämsän liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki) Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet liikkujaryhmittäin 2007-2017 Tieliikenneonnettomuuksien uhrien osuudet kulkutavoittain 2007-2017 35 30 9% 25 20 15 10 5 14% 14% 62% 0 Henkilö- ja pakettiautot Mopot ja moottoripyörät Jalankulkijat ja pyöräilijät Muut ajoneuvot 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Henkilö- ja pakettiautot Jalankulkijat ja pyöräilijät Mopot ja moottoripyörät Muut ajoneuvot
Jämsän liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Tilastokeskus (linkki) Tieliikenneonnettomuuksien uhrien ikäjakauma Tieliikenneonnettomuuksien uhrien määrä suhteutettuna kunnan ikäjakaumaan 45 60% 40 35 50% 30 40% 25 20 30% 15 10 5 20% 10% 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Alle 15-vuotiaat 15-17-vuotiaat 18-24-vuotiaat 0% Alle 15- vuotiaat 15-17-vuotiaat18-24-vuotiaat25-65-vuotiaatYli 65-vuotiaat 25-65-vuotiaat Yli 65-vuotiaat Ikäluokan osuus väkiluvusta Ikäluokan osuus kaikista uhreista
Keuruun liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 30 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet 2007-2017 25 20 15 10 5 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuolleet Loukkaantuneet
Keuruun liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki) Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet liikkujaryhmittäin 2007-2017 Tieliikenneonnettomuuksien uhrien osuudet kulkutavoittain 2007-2017 30 25 20 13% 4% 15 13% 10 5 70% 0 Henkilö- ja pakettiautot Mopot ja moottoripyörät Jalankulkijat ja pyöräilijät Muut ajoneuvot 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Henkilö- ja pakettiautot Jalankulkijat ja pyöräilijät Mopot ja moottoripyörät Muut ajoneuvot
Keuruun liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Tilastokeskus (linkki) Tieliikenneonnettomuuksien uhrien ikäjakauma Tieliikenneonnettomuuksien uhrien määrä suhteutettuna kunnan ikäjakaumaan 30 60% 25 50% 20 40% 15 30% 10 20% 5 10% 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Alle 15-vuotiaat 15-17-vuotiaat 18-24-vuotiaat 0% Alle 15- vuotiaat 15-17-vuotiaat18-24-vuotiaat25-65-vuotiaatYli 65-vuotiaat 25-65-vuotiaat Yli 65-vuotiaat Ikäluokan osuus väkiluvusta Ikäluokan osuus kaikista uhreista
Saarijärven liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 35 30 25 20 15 10 5 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet 2007-2017 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuolleet Loukkaantuneet
Saarijärven liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki) Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet liikkujaryhmittäin 2007-2017 Tieliikenneonnettomuuksien uhrien osuudet kulkutavoittain 2007-2017 30 25 20 11% 4% 15 16% 10 5 69% 0 Henkilö- ja pakettiautot Mopot ja moottoripyörät Jalankulkijat ja pyöräilijät Muut ajoneuvot 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Henkilö- ja pakettiautot Jalankulkijat ja pyöräilijät Mopot ja moottoripyörät Muut ajoneuvot
Saarijärven liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Tilastokeskus (linkki) Tieliikenneonnettomuuksien uhrien ikäjakauma Tieliikenneonnettomuuksien uhrien määrä suhteutettuna kunnan ikäjakaumaan 35 60% 30 50% 25 20 15 40% 30% 10 20% 5 10% 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Alle 15-vuotiaat 15-17-vuotiaat 18-24-vuotiaat 0% Alle 15- vuotiaat 15-17-vuotiaat18-24-vuotiaat25-65-vuotiaatYli 65-vuotiaat 25-65-vuotiaat Yli 65-vuotiaat Ikäluokan osuus väkiluvusta Ikäluokan osuus kaikista uhreista
Viitasaaren liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 30 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet 2007-2017 25 20 15 10 5 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuolleet Loukkaantuneet
Viitasaaren liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki) Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet liikkujaryhmittäin 2007-2017 Tieliikenneonnettomuuksien uhrien osuudet kulkutavoittain 2007-2017 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Henkilö- ja pakettiautot Mopot ja moottoripyörät Jalankulkijat ja pyöräilijät Muut ajoneuvot 8% 11% 10% 71% 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Henkilö- ja pakettiautot Jalankulkijat ja pyöräilijät Mopot ja moottoripyörät Muut ajoneuvot
Viitasaaren liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Tilastokeskus (linkki) Tieliikenneonnettomuuksien uhrien ikäjakauma Tieliikenneonnettomuuksien uhrien määrä suhteutettuna kunnan ikäjakaumaan 30 60% 25 50% 20 40% 15 30% 10 20% 5 10% 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Alle 15-vuotiaat 15-17-vuotiaat 18-24-vuotiaat 0% Alle 15- vuotiaat 15-17-vuotiaat18-24-vuotiaat25-65-vuotiaatYli 65-vuotiaat 25-65-vuotiaat Yli 65-vuotiaat Ikäluokan osuus väkiluvusta Ikäluokan osuus kaikista uhreista
Äänekosken liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 60 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet 2007-2017 50 40 30 20 10 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuolleet Loukkaantuneet
Äänekosken liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki) Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet liikkujaryhmittäin 2007-2017 Tieliikenneonnettomuuksien uhrien osuudet kulkutavoittain 2007-2017 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Henkilö- ja pakettiautot Mopot ja moottoripyörät Jalankulkijat ja pyöräilijät Muut ajoneuvot 21% 12% 5% 62% 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Henkilö- ja pakettiautot Jalankulkijat ja pyöräilijät Mopot ja moottoripyörät Muut ajoneuvot
Äänekosken liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Tilastokeskus (linkki) Tieliikenneonnettomuuksien uhrien ikäjakauma Tieliikenneonnettomuuksien uhrien määrä suhteutettuna kunnan ikäjakaumaan 60 60% 50 50% 40 40% 30 30% 20 20% 10 10% 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Alle 15-vuotiaat 15-17-vuotiaat 18-24-vuotiaat 0% Alle 15- vuotiaat 15-17-vuotiaat18-24-vuotiaat25-65-vuotiaatYli 65-vuotiaat 25-65-vuotiaat Yli 65-vuotiaat Ikäluokan osuus väkiluvusta Ikäluokan osuus kaikista uhreista
Yleistä onnettomuustilastoista Virallinen tilasto tieliikenneonnettomuuksista perustuu poliisin tuottamaan tietoon Mukana ovat siis vain onnettomuudet, joissa poliisi on käynyt paikalla Jalankulkijan kaatuminen ei ole liikenneonnettomuus Virallisia tilastoja on vertailtu hoito- ja ilmoitusjärjestelmä HILMOn tietoihin Virallisen tilaston kattavuus on erityisesti pyöräilyonnettomuuksien osalta hyvin heikko Keski-Suomessa tapahtuneista vakavista loukkaantumisista jäi vuosina 2014-2016 tilastojen ulkopuolelle 46 % (pyöräilijöiden osalta jopa 77 %) Lievien loukkaantumisten suhteen ero lienee huomattavasti suurempi Tilastoja voidaan täydentää muilla lähteillä Pelastuslaitoksen PRONTO-tietokanta (paikkatieto) Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot työmatkatapaturmista (perustuu tapahtumakuntaan) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot kaatumisista (perustuu potilaan asuinkuntaan) 100 % kattavuutta ei voida saada Etenkin pienissä kunnissa määrät ovat usein liian pieniä tilastolliseen tarkasteluun
KÄVELYN JA PYÖRÄILYN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET
Aktiivisen liikkumisen terveyshyödyt Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien lisääntyvän riskin välillä on yhteys, joka korostaa hyötyliikunnan lisäämisen merkitystä terveyden edistämisessä. Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämällä HEAT-työkalulla (Health Economic Assessment Tools for walking and for cycling) voidaan laskea kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten yhteiskuntataloudellinen arvo. Työkalu auttaa vastaamaan kysymykseen: Menetelmä tuottaa arvion kuolleisuuden vähenemisen seurauksena syntyvistä kävelyn tai pyöräilyn taloudellisista hyödyistä. Työkalu ei ota huomioon lisääntyneen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamia muutoksia sairastavuudessa. Arvioidaan Keski-Suomen kaupungeissa kasvavat terveyshyödyt tilanteessa, jossa sekä kävelyn että pyörälyn määrä kasvaisivat 30 % nykyisestä seuraavan 10 vuoden aikana.
Tiedot nykyliikkumisesta Kohdealueella ei ole tehty matkapäiväkirjatyyppistä liikkumistottumustutkimusta. Nykyisen liikkumiskäyttäytymisen referenssitietoina on käytetty valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT) 2016 tuloksia (Liikennevirasto 1/2018). Jämsä, Keuruu, Äänekoski, Saarijärvi ja Viitasaari ovat kaupunkimaaseutuluokituksessa * aluetyypeiltään maaseudun paikalliskeskuksia (keskustaajamat), ydinmaaseutua (taajamien reunamat) ja harvaan asuttua maaseutua (muut). * Kaupunki-maaseutujako tarjoaa kuntajaosta riippumattoman ja aluerajoiltaan suhteellisen pysyvän tavan tarkastella liikkumista erilaisilla alueilla. Alueluokitus on kehitetty työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) toimeksiannosta Suomen ympäristökeskuksessa.
Liikkuminen eri alueilla ja asuinympäristöissä Lähde: Henkilöliikennetutkimus 2016 (Liikenneviraston tilastoja 1/2018) harvaan asuttu maaseutu 16% 4% 52% 15% 4% ydinmaaseutu 14% 7% 59% 16% 2% kaupungin läheinen maaseutu 14% 5% 56% 15% 5% maaseudun paikalliskeskukset 24% 11% 59% 21% 2% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % jalankulku pyöräily bussi raide henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja