MERIFOORUMIUUTISET. H vä J u j M es yst Vuo 2016! MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN



Samankaltaiset tiedostot
Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

EnviSuM. EU:n Itämeristrategian sidosryhmätilaisuus Helsinki Sari Repka

VARUSTAMOBAROMETRI Joulukuu 2008

MERIKOTKA tutkimustoiminta

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland. Varustamobarometrin julkistamistilaisuus klo 8:30. Minna Alhosalo. Tapahtumatalo Bank, Helsinki

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

MERENKULKUALAN POHJOISIA JA ARKTISIA KYSYMYKSIÄ SEKÄ HANKERAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA ERIKOISSUUNNITTELIJA KATARIINA ALA-RÄMI

VARUSTAMOBAROMETRI Heinäkuu 2009

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management)

VARUSTAMOBAROMETRI. marraskuu 2006

KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma

TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERIFOORUMIUUTISET MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN UUSIA TUULIA JA PERINTEITÄ

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

Suorituskykyselvitys arktisten maiden lento- ja meripelastustoiminnasta, koulutus- ja harjoitusyhteistyön sekä tiedonvaihdon kehittäminen.

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

MERIFOORUMIUUTISET MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN MKK:N KUULUMISIA

ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS EIJA VELIN VARAJOHTAJA, MKK

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

VARUSTAMOBAROMETRI 2010

Perustietoa hankkeesta

Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen

SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Miten tästä eteenpäin?

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU

Kyselyt matkailutoimijoille kestävästä matkailusta ja matkailun hiilijalanjäljestä

Kasvihuonepäästöt IMOssa tapahtuu. Meriteollisuus ry:n syysseminaari Vilja Klemola

MERIPELASTUSTOIMEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. Meripelastuskeskus Turku Varapäällikkö Ilkka Sahla

Sustainability in Tourism -osahanke

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

EEDI -hanke ja laivamittauskampanja

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue

Julkinen TKI-rahoitus, (viimeisin tilastoitu vuosi) TKI-rahoitus (eur) SOTE-alojen TKI (eur) Koulutus (eur)

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Interreg Itämeren alue

SmartWater -kehittämisen yhteistyöfoorumit

Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta -tutkimusohjelman valmistelu. Mari Walls Valmisteluryhmän pj.

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. marraskuuta 2014 (OR. en)

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo

KUMPPANUUSBAROMETRI

MAMBA. Maximised Mobility and Accessibility of Services in Regions Affected by Demographic Change

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Toimintasuunnitelma 2011

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & Jenni Kuronen

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA

Meriteollisuuden laajenevat näkymät

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tervetuloa luomaan kuvaa Lapin yliopistosta!

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / , ARKTIKUM, Rovaniemi

895 M ,26%*

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

IMDG- muutokset 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA

Itämeri -seminaari

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa Paavo Keränen

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari , Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

VARUSTAMOBAROMETRI Marraskuu 2009

Kestävä Rakentaminen -klusteri

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Meriliikenteen digitalisaatio MERIT. smart maritime industry

Kestävä hyvinvointi kaupungeissa

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU

Fintrip esittely. Fintrip-seminaari liikenteen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, Suomen ja Venäjän välinen liikenne, 20.5.

Olli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto. Merialuesuunnittelun tilannekatsaus

Transkriptio:

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN 10.12.2015 MERIFOORUMIUUTISET H vä J u j M es yst Vuo 2016! MKK:n vilkas ja työntäyteinen syyskausi alkaa lähetä loppuaan. On ollut ilahduttavaa, että vuoden mittaan tehty työ on tuottanut tulosta ja jatkuvasti kovenevassa kilpailussa kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta MKK on pärjännyt hyvin. Tärkeimmistä tutkimusaiheista on pystytty löytämään oikeat näkökulmat, luomaan hyvät hankekonseptit ja muodostamaan asiantuntevat konsortiot niitä toteuttamaan. Niinpä uuden alkavan vuoden myötä lähdemme toteuttamaan esimerkiksi kahta EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hanketta liittyen meriturvallisuuteen ja puhtaan merenkulun tutkimukseen. MKK koordinoi molempia uusia hankkeita. Tulevana vuonna on odotettavissa muutakin mielenkiintoista, kuten Suomen meriklusteri 2020 -hankkeen tulokset ja uudet MKK:n järjestämät laajat täydennyskoulutusohjelmat satamatoiminnoista sekä merituonnista ja -viennistä. Näistä ja muista ajankohtaisista tutkimuksen ja koulutuksen hankkeista olemme koonneet hiukan lisätietoa tähän Merifoorumiuutiset -julkaisuun. Tärkeät päivämäärät tulevista merenkulkualan tilaisuuksistamme on lisäksi listattu uutisten loppuun. Piirun verran kohentuneiden Varustamobarometrin suhdanneodotusten myötä haluamme lähteä tulevaan vuoteen toiveikkain mielin. Toivotan kaikille hyvää ja rauhallista joulua sekä menestyksekästä alkavaa vuotta. Sakari Kajander Yksikönjohtaja Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

VARUSTAMOBAROMETRI 2015: MERIKULJETUSMARKKINOIDEN SUHDANTEISSA NÄKYVISSÄ LIEVÄÄ ELPYMISTÄ Varustamobarometrin 2015 mukaan merikuljetusmarkkinoiden suhdannetilanne on parantunut viime vuoteen verrattuna. Hajonta vastaajien kesken on kuitenkin edelleen suurta. Tulevaisuus nähdään positiivisena, mistä osoituksena on tulevia suhdanteita kuvaavan saldoluvun vaihtuminen negatiivisesta positiiviseksi. Polttoaineen hinnan romahdus näkyy alentuneina rahtihintoina. Teemakysymyksellä kartoitettiin varustamojen älyliikenteen suunnitelmia. Kehityksen oletetaan olevan nopeaa lähivuosien aikana: kolme neljästä vastaajasta aikoo lisätä tietoteknisten (ICT) ratkaisujen käyttöönottoa vuoteen 2020 mennessä. Tiedot ilmenevät MKK:n yhteydessä toimivan Shortsea Promotion Centerin julkaisemasta Varustamobarometristä, joka kartoittaa varustamoalan ylimmän johdon näkemyksiä merikuljetusten ja varustamoalan kehityksestä. Kuljetuskysynnän saldoluku on edelleen negatiivinen eli heikkenemistä kuvaava. Saldoluvun ennakoidaan kuitenkin kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana hieman positiiviseksi. Vientikuljetusten osalta suhdanne näyttää elpymisen merkkejä ja tulevaisuuden odotukset ovat muuttuneet usean vuoden tauon jälkeen positiivisiksi. Tuontikuljetusten ennusteessa on nähtävissä pientä laskua. Merikuljetusmarkkinoiden kilpailu on edelleen kireää: toteutuneen kauden saldoluku on täysin sama kuin viime vuonna. Vastauksissa on nyt enemmän hajontaa, ja viidennes vastaajista on sitä mieltä, että kilpailu merikuljetusmarkkinoilla on kiristynyt huomattavasti. Viime vuoden oleelliseen nousuun verrattuna varustamoiden liikevaihdon saldoluku on hieman laskenut. Alan yleinen suhdannetilanne on vaikuttanut eri lailla eri yrityksiin, joihinkin positiivisesti ja joihinkin varustamoihin negatiivisesti. Saldoluku on kuitenkin edelleen keskimääräisesti liikevaihdon nousua kuvaava eli positiivinen. Varustamoiden kapasiteetin käyttöastetta kuvaava saldoluku ja ennusteet ovat lähes muuttumattomia. Talouden yleinen epävarmuus sekä huono hintakehitys olivat edellisen vuoden tapaan merkittävimmät kasvun esteet. Kolmantena esteenä oli kysynnän riittämättömyys. Viime vuoteen verrattuna suurimmat erot esiintyivät Suomen lipun hinnan ja bunkkerin hinnan nousun kohdalla, joiden merkitys kasvun esteenä oli laskenut huomattavasti. Shortsea Promotion Centre (SPC) Finlandin 13. varustamobarometri julkistettiin 9. joulukuuta 2015. Barometri kartoittaa varustamoalan ylimmän johdon näkemyksiä merikuljetusten ja varustamoalan kehityksestä. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä lokakuussa 2015. Kysely lähetettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa suomalaisten varustamojen lisäksi Suomen meriliikenteen kannalta oleellisille ulkomaisille varustamoille. Kriteerinä on, että varustamot kuljettavat rahtitavaraa ulkomaan liikenteessä. Koko Varustamobarometri on luettavissa osoitteessa: http://urly.fi/xfh Merikuljetusrahtien hintoja kuvaava saldoluku on laskenut viime vuodesta ja ennusteen mukaan rahtihinnat pysyvät ennallaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Viime vuonna alkanut polttoaineen hinnan lasku on jatkunut, ja siihen viittaava saldoluku on varustamobarometrin historian selvästi korkein. Polttoaineen hinnan odotetaan seuraavan 12 kuukauden aikana joko pysyvän ennallaan tai nousevan jonkun verran.

TURUN YLIOPISTO JA MERILIITTO LAATIVAT AJANKOHTAISTA MERIKLUSTERISELVITYSTÄ Suomen merelliset elinkeinot ovat viime vuosina käyneet läpi merkittäviä rakenteellisia muutoksia, jotka ovat johtuneet globalisaatiosta, kansallisista kilpailukykytekijöistä sekä runsaista omistusmuutoksista. Tämän johdosta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelman osana Meriliitto ry yhteistyössä Turun yliopiston kanssa toteuttaa parhaillaan selvitystä Suomen meriklusterin nykytilasta ja sen tulevaisuudesta. Hankkeessa selvitetään meriklusterin nykyinen laajuus, päivitetään sen vaikuttavuusluvut, analysoidaan klusterissa tapahtuneet muutokset, arvioidaan ulkomaisen omistuksen vaikutusta ja Suomen investointi-ilmapiiriä sekä kilpailukykytekijöitä vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi analysoidaan meriklusterin nykyistä innovaatiojärjestelmää, arvioidaan Suomen meriklusterin nykyistä osallistumista kansainvälisiin arvo- verkostoihin ja tehdään ehdotuksia alan kehittämiseksi. Työ sisältää myös ehdotuksen järjestelyistä, joilla klusterin tiedot voitaisiin vuosittain päivittää. Tutkijat suorittavat parhaillaan yrityshaastatteluja ja analysoivat yli 2000 alan toimijalle lähetettyjä kyselyitä. Syksyllä teemasta järjestetään alustavien tulosten pohjalta vuorovaikutuksellisia seminaareja. Loppuraportti toimialan tilasta julkaistaan keväällä 2016. Meriteollisuus, varustamot ja satamat ovat olleet nopeassa muutoksessa ja niistä on paljon esitetty mielipiteitä myös mediassa. Kuitenkaan käytettävissä ei ole ollut tuoretta, luotettavaa klusterin vaikuttavuustietoa. Siksi on merkittävää, että uusi selvitys on saatu liikkeelle TEM:n ja elinkeinojen yhteistyöllä. Samalla meille on avautunut myös mahdollisuus arvioida klusterin tulevaisuuden menestystekijöitä, korostaa Meriliitto ry:n puheenjohtaja Mikko Niini. UUDET MERENKULUN ENGLANNIN KOULUTUSMODULIT KÄYTETTÄVISSÄ Merenkulussa tapahtuvista onnettomuuksista ja rikkomuksista yli 80 %:ssa takana on inhimillinen tekijä. Yksi merkittävimmistä syistä on puutteellinen merenkulun englannin taito ja sen aiheuttamat väärinymmärrykset. Parantaakseen merenkulun turvallisuutta IMO päätti vuonna 1995, että englanti on merenkulun virallinen ammattikieli. Siitä huolimatta sen osaamiselle ei ole vieläkään asetettu muodollisia pätevyysvaatimuksia, kertoo SeaTalk-hankkeessa mukana ollut suunnittelija Sari Nyroos Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta (MKK). Euroopan laajuisesti tarkasteltuna voidaan myös todeta, että alan ammattikielenä merenkulun englannin opetussisältöjä, arviointia ja vertailtavuutta on tarpeen edistää, ja että ajantasaisille merenkulun englannin oppimateriaaleille on kysyntää. Tähän tarpeeseen on pyritty vastaamaan SeaTalk-hankkeessa, jossa MKK on ollut mukana. Eu:n rahoittamaan hankkeeseen on MKK:n lisäksi osallistunut useita eurooppalaisia oppilaitoksia ja myös alan yrityskumppaneita. Hankkeessa on luotu standardi merenkulun englannin arvioimiseksi sekä tuotettu yhteiseurooppalaiset merenkulun englannin koulutusmoduulit eri ammattikategorioille. Hanke tukee ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) tavoitteiden toteutumista edistämällä opintojen vastaavuutta ja opiskelijoiden liikkuvuutta ammatillisessa koulutuksessa. Kaikki koulutusmoduulit ovat ladattavissa netistä hankkeen sivuilta, ja niitä voivat käyttää niin merenkulun englannin opettajat kuin merenkulun ammattilaiset omatoimisesti. Koulutusmoduuleita löytyy 7:lle eri ammattikategorialle, miehistöstä merikapteeneihin asti. Lisätietoa ja koulutusmoduulit: www.seatalk.pro

UUSIA TUTKIMUSHANKKEITA MKK menestyi EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelman haussa. Haun ensimmäisellä kierroksella MKK:lta hyväksyttiin kaksi hakemusta, joista toinen liittyy meriturvallisuuden parantamiseen (ChemSAR) ja toinen merenkulun ympäristövaikutuksiin (EnviSuM). MKK on molempien hankkeiden pääpartneri. Hankkeet ovat kolmivuotisia ja käynnistyvät vuonna 2016. CHEMSAR OPERATIONAL PLANS AND PROCEDURES FOR MARITIME SEARCH AND RESCUE IN HAZARDOUS AND NOXIOUS SUBSTANCES (HNS) INCIDENTS Pelastusviranomaisten ja aiheesta tehtyjen selvitysten mukaan Itämeren alueelta puuttuvat yhtenäiset toiminta- ja johtamisohjeet meripelastusoperaatioille (SAR) kemikaalionnettomuuksien varalta. Itämeren alueella sattuvat vakavat merionnettomuudet vaativat lähes aina usean eri maan meripelastushenkilöstöä, jolloin yhteneväisillä kansainvälisillä käytännöillä ja tieto-taidoilla on suuri merkitys pelastus-operaatioissa. ChemSAR-hankkeen tarkoituksena on luoda yhtenäiset toimintamallit meripelastusoperaatioille kemikaalionnettomuusalueella. Hankkeessa kehitetään myös verkko-opetusmateriaalia parantamaan ja harmonisoimaan operaatioissa mukana olevien tieto-taitoa sekä tietopankki kemikaalionnettomuuksien varalle. Lisäksi hankkeessa järjestetään meripelastusharjoitus. Hankkeen kumppaneina ovat Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (päähakija), Rajavartiolaitos, Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi/Sjöfart, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Ruotsin Kustbevakning, Estonian Police and Border Guard Board, Lithuanian Navy/Klaipeda University, Free and Hanseatic City of Hamburg ja Central Command for Maritime Emergencies (Saksa). HELCOMin Repsonse Working Groupin mukaan hankkeen tuotoksista on hyötyä ryhmän toiminnalle, erityisesti HELCOM Response Manual Volume II (chemical spills) -manuaalin päivittämisessä. Lisätietoa: http://urly.fi/xfi ENVISUM ENVIRONMENTAL IMPACT OF LOW EMISSION SHIPPING: MEASUREMENTS AND MODELLING STRATEGIES Useat varustamot harkitsevat siirtymistä ympäristöystävällisempiin polttoaineisiin, mutta ratkaisujen vaikutuksista ei ole tarkkaa tietoa. Envisum-tutkimushankkeessa tuotetaan testattua ja analysoitua tietoa puhdasta merenkulkua tukevien ratkaisujen teknisestä tehokkuudesta sekä sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Varustamot tekevät nyt kukin omia ratkaisujaan, vaikka niiden kannattavuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Hankkeessa mitataan laboratorio-oloissa erilaisten mallien vaikutuksia. Laivojen reitit ja varustukset tiedetään, joten pystytään laskemaan päästöjen yhteisvaikutuksia. Lisäksi hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia, jotka eivät ole vielä käytössä. Hankkeen partnereina ovat MKK:n lisäksi Ilmatieteenlaitos, Chalmers University of Technology, Maritime Development Center of Europe, Norwegian Meteorological Institute, Maritime University of Szczecin, Tallinn University of Technology, City of Gothenburg, University of Gothenburg, Baltic Marine Consult GmbH, Nordkalk Corporation ja Helcom. Lisätietoa: http://urly.fi/xt7

MERMAID MERENKULUN JA MATKAILUN RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN IDENTIFIOINTI ARKTISELLA ALUEELLA Kuluvan vuoden aikana MKK on ollut mukana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahoista rahoitettavassa MERMAID-hankkeessa. Hanke tukee Suomen arktisen strategian toimeenpanon suunnittelua ja valmistautumista Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauteen 2017 2019. Hanke tuottaa Suomelle oleellisia tulevaisuuskuvia arktisen alueen taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kehityksestä. Lisäksi arvioidaan, miten Suomi ulkomaan-, kauppa- sekä innovaatiopoliittisilla toimilla voi vähentää alueen uhkia ja riskejä ja hyödyntää mahdollisuuksia, ja kartoitetaan Suomelle relevantteja ratkaisumalleja ja toimenpiteitä. Hankkeessa ennakoidaan myös koko Euraasian puoleisen arktisen alueen ja erityisesti Venäjälle erittäin tärkeän alueen muutostrendejä. Hankkeen työpajoihin on osallistunut edustajia ministeriöistä, kansalais- ja edunvalvontajärjestöistä, yrityksistä sekä tutkimusmaailmasta. Työskentely on tapahtunut kolmessa teemaryhmässä: arktisen alueen yleinen kehitys, matkailu ja merenkulku. Merenkulun tulevaisuuskuvat on kohdistettu vuoteen 2030. Merenkulun osalta työpajakeskusteluissa on kiinnitetty huomiota erityisesti sopimusten ja sääntelyn vaikutuksiin arktisen merenkulun kehitykseen sekä siihen, miten luonnonolosuhteiden muuttumista voidaan ennustaa ja mitkä ovat vaikutukset alueen saavutettavuuteen. Suomen vahvuutena on juuri arktisten olosuhteiden ja arktisiin olosuhteisiin soveltuva teknologinen osaaminen. Erilaiset mahdolliset tulevaisuuskuvat ja niihin johtavat polut edellyttävät, että seuraamme laajasti arktisen alueen hyödyntämiseen vaikuttavia tekijöitä, joilla voi olla yllättäviäkin vaikutuksia. Suomalaisen arktisen teknologiaosaamisen syventäminen edellyttäisi yhteistyötä ja laajempaa verkostoitumista meriklusterin ohella öljy- ja kaasualan sekä raaka-ainetuotantosektorin kanssa. Koulutus, osaamisen terävöittäminen ja uudet innovaatiot ovat tärkeitä eri tulevaisuuskuvissa. Keskusteluissa on noussut myös esille rahoituksen turvaaminen yrityksille erityisesti pilotteihin. Hankkeen loppuvaiheessa keskitymmekin vaihtoehtoisten toimenpide-ehdotusten koostamiseen, toteaa yksikön päällikkö Sari Repka MKK:sta. Hankkeen loppuraportti julkaistaan tammikuussa 2016, ja tuloksia esitellään Helsingissä 9.2.2016 pidettävässä loppuseminaarissa. Hankkeen koordinaattorina toimii Ilmatieteen laitos, ja MKK:n ohella toteuttajia ovat Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti ja Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Rovaniemeltä.

SMARTSEA MERTEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄMINEN MKK on mukana Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa, Pohjanlahden kestävän hyödyntämisen mahdollisuuksia tutkiva SmartSea-hankkeessa, joka on saanut rahoituksen Suomen Akatemialta. Hankkeessa on mukana 8 tutkimuslaitosta SmartSea-hankkeen tavoitteena on tukea Pohjanlahden seudun merialan elinkeinotoiminnan kasvua. Pohjanlahti on merkittävä resurssi mm. kalankasvatuksen ja tuulivoiman näkökulmasta, ja myös Pohjanlahden geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen on mahdollista. SmartSea-hanke arvioi, miten Pohjanlahti muuttuu seuraavien vuosikymmenien aikana. Ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioimisen lisäksi hankkeessa selvitetään miten merenpohjan luonnonvaroja voidaan käyttää kestävästi, kartoitetaan elinkeinotoiminnan riskejä meriluonnolle ja kehitetään uusia menetelmiä kalankasvatukselle. Tärkeä osa hanketta on sinisen kasvun eli mereen liittyvän elinkeinotoiminnan käytännöllisten ja hallinnollisten esteiden tunnistaminen. SmartSea tutkii myös, voidaanko ihmistoiminnan rasitusta meriympäristöön vähentää keskittämällä toimintoja, kuten kalankasvatusta ja tuulivoiman tuotantoa, samoille alueille. Hanke tuottaa merialuesuunnittelutyökalun, jonka avulla eri toimintojen kuten rannikkorakentamisen, luonnonsuojelualueiden ja merelle sijoittuvien offshoretoimintojen riskejä voidaan punnita. Ydinajatus on, että kestävä kasvu saavutetaan vain merialueiden käytön järkevällä suunnittelulla. Samalla pystytään lisäämään toimintojen välisiä synergioita. Hanke kestää kuusi vuotta ja sen rahoitus on lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Hankkeessa on mukana miltei 40 tutkijaa 8 eri laitoksesta, jotka ovat Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Helsingin yliopisto, Turun yliopisto (MKK) sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos SMHI. SATAMATOIMINNOISTA JA MERIVIENNISTÄ/-TUONNISTA TULOSSA PITKÄT KOULUTUSOHJELMAT Laajat 30 opintopisteen täydennyskoulutusohjelmat Merituonti ja -vienti sekä Satamatoiminnot käynnistyvät uusina maksullisina toteutuksina syyskuussa 2016. Molemmat ohjelmat yhdistävät vuoden mittaisessa toteutuksessa teoreettista taustaa käytännönläheisiin merenkulku, satama- ja logistiikka-alan tilanteisiin ja haasteisiin. Koulutusten sisältökokonaisuudet on työstetty yhdessä alan toimijoiden kanssa. Ohjelmiin aiemmin osallistuneet ovat kiittäneet opintoja hyvin rakennetuiksi opintokokonaisuuksiksi, jotka varsinaisen sisällön ohella ovat tarjonneet tiiviin ja tarpeellisen verkoston oman alan toimihenkilöistä ympäri Suomen. Koulutukset on ensisijaisesti tarkoitettu korkeakoulutetuille tai pitkän työkokemuksen omaaville alan työntekijöille, joilla on halu syventää osaamistaan työnteon ohella. Koulutukset toteutetaan monimuoto-opintoina, joihin kuuluu 10 lähipäivän lisäksi ohjattua itseopiskelua verkkoympäristössä, sekä kehittämistöitä ja -projekteja omalle työpaikalle. Satamatoiminnot ja Merituonti ja -vienti -koulutusohjelmat on toteutettu MKK:lla menestyksellisesti viimeksi 2014 ja 2012. Haku opintoihin päättyy 31.3.2016. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: http://urly.fi/xfj

POLARCODE POLAARIKOODIN TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖVAATIMUSTEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMESSA Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n polaarikoodi on kaikkia maita sitova normi, jolla pohjoisilla arktisilla alueilla ja Etelämannerta ympäröivillä alueilla purjehtiville lasti- ja matkustaja-aluksille säädetään muita alueita tiukempia turvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä arktisilla alueilla tapahtuvan merenkulun ympäristöhaittojen ja turvallisuusriskien pienentämiseksi. Polaarikoodi tulee voimaan 1.1.2017 ja Polaarikoodiin liittyvät STCW-sopimusmuutokset 1.1.2018. Koodin toimeenpano edellyttää turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvien erityiskysymysten selvittämistä, uusia toimintatapoja sekä usean hallinnonalan toimintojen yhteensovittamista. 1.9.2015 alkaneen POLARCODE-hankkeen tavoitteena koota yhteen ja tuottaa Polaarikoodin toimeenpanossa tarvittavaa taustatietoa sekä antaa suosituksia erityisesti eri toteutusvaihtoehdoista liittyen alusten turvallisuus- ja ympäristömääräyksiin Suomessa. Selvityksellä pyritään saamaan mahdollisimman kattava käsitys nykytilanteesta, Polaarikoodin toimeenpanon aiheuttamista muutostarpeista sekä olemassa olevista vaihtoehdoista. Erityiskysymyksinä hankkeessa selvitetään mm. miten Polaarikoodin edellyttämä miehistön pätevöitymiskoulutus tulisi järjestää Suomessa, missä polaarijääolosuhteissa suomalais-ruotsalaisen jääluokituksen mukaiset alukset voivat turvallisesti liikkua ja miten rajaukset kirjataan aluksen lippuvaltion hyväksymään Polar Water Operations Manual:in, mikä on olemassa olevien painolastivesien käsittelymenetelmien ja -laitteistojen toi- mivuus arktisissa oloissa sekä mitkä ovat käytettävissä olevat tekniset ja operatiiviset keinot rajoittaa alusten lyhytkestoisia kasvihuonepäästöjä, etenkin mustahiilipäästöjä. Hankkeessa on tähän mennessä koottu kirjallista taustatietoa, järjestetty asiantuntijatapaaminen 28.10. Aboa Maressa Turussa ja työpaja 9.12. Helsingissä sekä haastateltu merenkulkualan eri asiantuntijoita. Asiantuntijatapaamisessa olivat mukana Trafin, Suomen varustamojen sekä eri merenkulkuoppilaitosten edustajat. Tapaamisessa käsiteltiin Polaarikoodiin liittyvän miehistön pätevöitymiskoulutuksen käytännön toteuttamista sekä mahdollisuuksia toteuttaa arktiseen merenkulkuun ja arktisissa oloissa toimimiseen liittyvää koulutusta koulutusvientinä. Laajemmassa, Helsingissä järjestetyssä työpajassa pohdittiin 3 eri ryhmän kesken Polaarikoodiin liittyviä jääluokkakysymyksiä, mustahiilipäästöjen torjuntaa sekä painolastivesien käsittelyä ja laitteistojen toimivuutta kylmissä olosuhteissa. Työpajassa oli mukana mm. merenkulun eri viranomaistahoja, laivasuunnittelu- ja laivanrakennusteollisuusyritysten edustajia, varustamon ja laivoja koskevan omaisuushallintapalveluyrityksen edustaja sekä tutkijoita. Hankkeen tuloksista tullaan julkaisemaan loppuraportti helmikuussa 2016. Hanke toteutetaan 1.9.2015-28.2.2016 Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) ja Oulun yliopiston Thule-instituutin yhteistyönä osana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman 2015 toimeenpanoa (www.vn.fi/teas).

INTERNATIONAL SCIENTIFIC SESSION CHALLENGES OF CSR RESEARCH IN MARITIME TRANSPORT CALL FOR PAPERS Global problems such as climate change, human rights violations, and scarcity of natural resources have resulted in increasing pressures on corporations to take action to mitigate their negative environmental and social impacts, and business risks. Shipping business is also facing unprecedented demands from other businesses, coastal states and consumers to improve sustainability performance. In order to cope with the increasing demands, shipping companies, seaports, maritime industry and other maritime actors around the world have turned their interest into corporate social responsibility. The changes in the way maritime transport operations are carried out have in turn provoked a vivid interest among maritime researchers. However, the international and transboundary nature of maritime transport poses significant challenges in defining, measuring and reporting maritime corporate social responsibility. From a practical viewpoint, integration of CSR into the everyday shipping operations is difficult. The above mentioned issues call after a broad research agenda and discussion within maritime practitioners and scholarly communities. We invite researchers of maritime transport from several academic fields to submit and present scientific papers a special scientific session Challenges of CSR research in Maritime Transport. The session will be held on May 17th, 2016 at University of Turku, Finland. Keynote: CSR in Shipping: Losing Momentum? by Prof. Michele Acciaro, Kühne Logistics University, Hamburg, Germany The scientific session will focus on but is not limited to the following topics: Theoretical and methodological approaches to CSR in maritime transport Definitions, measures, reporting and implementation of CSR in maritime transport, shipping industry and/or logistics research Environmental and safety issues in maritime transport from sustainability perspective Transport geography and CSR Linking an academic approach to CSR with practical relevance Accepted papers will be published in Conference Proceedings. Seminar is free of charge for all participants. Key dates: Submission of abstracts (max 400 words) 15.01.2016 Acceptance of abstracts 15.02.2016 Submission of full papers (max 7000 words) 31.03.2016 Acceptance of full papers 30.04.2016 Submit your abstract by Jan 15th, 2016 to joylpe@utu.fi ICE DAY KONFERENSSI HELMIKUUSSA SAARISELÄLLÄ Jo seitsemättä kertaa järjestettävä talvimerenkulkuun keskittyvä kansainvälinen ICE DAY -konferenssi järjestetään 11. 12.2.2016 Saariselällä. Konferenssissa pureudutaan tällä kertaa mm. arktisten alueiden tulevaisuuteen ja geopolitiikkaan. Puhujien joukossa on mm. entinen pääministeri Paavo Lipponen, joka kertoo pohjoisen ulottuvuuden strategisista visioista. ICE DAYssä käsitellään mm. myös talvimerenkulun teknologiaa, polaarikoodin tuomia haasteita ja SAR- toimintaa arktisilla alueilla. Koko ohjelma on luettavissa nettisivuillamme www.konferenssit.fi/185. Ilmoittautuminen ICE DAY -konferenssiin on käynnissä, tule sinäkin mukaan! Ilmoittautumiset: www.konferenssit.fi/187 7th International Ice Day Conference ICE DAY 11 12 February 2016 Lapland Hotel Riekonlinna Saariselkä, Finland Feel the Real Northern Atmosphere and update your knowledge on Arctic Shipping! Photo: Päivi Söderholm

TULEVIA TAPAHTUMIA 27. 28.1.2016 Johdatus laivatekniikkaan 11. 12.2.2016 Ice Day Conference Saariselkä 9. 10.3.2016 Rahtaussopimukset, toimituslausekkeet ja kuljetusehdot Turku 15.3.2016 Merenkulkualan XXXI teemapäivä 25.4.2016 Focus on Maritime Safety huhtikuu 2016 Konttikuljetukset 24. 25.5.2016 Laivojen LVI-järjestelmät Turku 17.5.2016 CHIP/MariePro loppuseminaari Turku SYKSYLLÄ 2016 ALKAVAT KOULUTUSOHJELMAT: Satamatoiminnot 30 op Merivienti ja -tuonti 30 op Studia Maritima -luentosarja 3 luentoa keväällä 2016. Turku ja Rauma 23. 24.8.2016 ISPS sataman turvapäällikkö 4.10.2016 Työturvallisuuskulttuuri satama yhteisenä työpaikkana Ilmoittautuminen on jo käynnissä. Katso lisätiedot koulutusohjelmista sivulta http://urly.fi/xfj Lisätiedot kaikista tapahtumista nettisivuiltamme mkk.utu.fi ja www.konferenssit.fi Turun yliopiston Brahea-keskus MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Käy tykkäämässä: www.facebook.com/utumkk