Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kelan ja kuntien yhteistyö Toimeentulotukisiirron jälkeen Hankejohtaja Jutta Paavola
Pari sanaa hankkeesta Sosiaalialan osaamiskeskukset (7 + JY/KYC); hallinnoija SeAMK/ SONet BOTNIA (94 kuntaa ja Kuntaliitto) ESR TL 5 hanke (Osallisuus)/ STM päätös Hankkeen taustalla: Perustoimeentulotuen Kela-siirto toimeentulotukikeskeisestä sosiaalityöstä kohti UUTTA SOSIAALITYÖTÄ SOTEMAKU rakennemuutokset Sosiaalityö uusissa rakenteissa Uuden Sosiaalihuoltolain (2015) toimeenpano Aikuissosiaalityön kehittäminen osallisuutta edistävänä palveluna
Kelasiirron jälkeinen sosiaalityö Ajatukselliset lähtökohdat Monialaisen yhteistyön ja sosiaalityön menetelmällinen kehittäminen osana perustoimeentulotuen siirtoa; Kelan ja maakunnallistuvan sosiaalityön työnjako Aikuissosiaalityön tyhjentyminen tt-tuen laskemisesta Sosiaalityöstä poistuu asiakkaita, joilla kykyä hoitaa asioitaan Kela-siirto mahdollisuus kohdentaa sosiaalityötä ja ohjausta heikoimmassa asemassa olevien palvelujen kehittämiseen
Kehittämistyön toteuttamisesta Yhteistoimintamallin luominen Kela, Kuntaliitto, alueiden sosiaalityöntekijät ja ohjaajat, asiakkaat alueellissa pajoissa, hankeväki Focus asiakkaan hyvässä (yhteisessä) palvelussa ja miten turvataan asiakkaiden tarvitsemien palvelujen saatavuus Tavoitteena yhteistoimintamallin kuvaaminen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen Yhteistoimintamalli valmistuu maaliskuu 2018 Kehittämistyö käynnistynyt Mallin toimeenpanon, jalkauttamisen ja juurruttamisen suunnittelu käynnissä
Tunnistettuja yhteistyön ja toiminnan haasteita 1. Asiakkaat eivät ohjaudu sosiaalityöhön; sosiaalityön palveluita ei saavuteta TT-tuki toimi aiemmin sisäänheittotuotteena, jonka kautta toimeentulon, työllisyyden, osallisuuden ja arjen haasteisiin päästiin kiinni Asiakkaat eivät tunnista sosiaalityötä palveluna, johon em. tilanteisiin voidaan hakea apua ja osin avun tarvetta ei edes tunnisteta (sossun luukku leima / punainen pankki )
Toistemme (Kela-Sosiaalihuolto) organisaation/ palvelujen/työn/työtapojen tunteminen haasteellista Keitä ja miksi ohjata? Tarpeen tunnistamisen haasteet Miten Kelan ratkaisija/asiakaspalvelija tunnistaa sosiaalihuollon tarpeessa olevan? Sosiaalityön hyöty näkökulma; kuka hyötyy? Erityinen huoli nuorissa Entä muut ns. erityisen tuen tarpeessa olevat? Haja-asutusalueiden haasteet Ei palveluja
2. Kunnan ja Kelan välinen työnjako on epäselvä Asiakkaiden pompottelu ja poiskäännyttäminen Asioista ei ole yhdessä sovittu/keskusteltu Turhautuminen tiedon puutteen vuoksi Tiedonkulun haasteet monella tasolla organisaatioiden sisällä ja välillä Ketkä keskustelee? 300 kuntaa ja Kela (Kuka on Kela?)
Asiakkaiden asiointikulttuurien erot (henkilökohtainen asiointi sähköinen asiointi) Kieli ja toimintakulttuurierot organisaatioiden välillä Kieli päätöksissä ja asiakkaille Organisaatioiden perustehtävät Perustoimeentulotuen ja täydentävän sekä ehkäisevän rajapinnat Kelan elämäntilanteen kartoitus ei ole sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi
3. Asiakkaan saaman palvelun laatu Perustoimeentulotuki luonteeltaan poikkeava muista Kelan etuuksista ( harkinnallisuus / vaihtuvat tilanteet) Yhdenmukaisuus vs. joustavuus/ harkinnallisuus Alueellisia eroja kuntien myöntämän tttuen välillä haastaa Kelaa Kaikilla ei sähköisiä välineitä tai toimintakykyä toimeentulotuen hakemiseen
Luonnos tammikuu 2018 KELA-KUNTA YHTEISTOIMINTAMALLI Versio 1.0 Hyvä ja laadukas palvelu perustoimeentulotuen asiakkaalle Kelan ja kuntien yhteistyönä
Yhteistoimintamalli: Asiakasprosessi ylätaso Perustoimeentulo - tuen yleinen ohjaus ja neuvonta Hakeminen ja vireilletulo Toimeentulotuen käsittely Kelassa Toimeentulotuesta päättäminen ja toimeenpano Asiakkaan ohjaus sosiaalityöhön Palvelujärjestelmän kehittäminen Mistä ja miten kuntalainen/ kansalainen saa tietoa toimeentulotuesta? Miten kansalainen hakee toimeentulotukea? Miten perustoimeentulo tukihakemus käsitellään Kelassa? Laadukas päätös Miksi ja Miten ohjata perustoimeentulotuen hakijaa sosiaalityöhön? Palvelut tutuiksi! Yhteiskehittäminen
Kehittämisideoista kokeiluiksi ja jatkotyöstettäviksi 6. Miten sähköisesti asioivien elämäntilanne voidaan kartoittaa? Millainen työkalu ja miten usein? 2018 aikana / Kela ja yhteistyökunnat 7. Sosiaalihuollon tarpeessa olevan tunnistaminen/ sosiaalityön arviosta hyötyvän tunnistaminen osana Kelan elämäntilanteen kartoitusta a) Työväline b) koulutus a) Tunnistamista tukeva työkalu (huoliseula) elämätilannekartoituksen osaksi b) Sosiaalityöstä hyötyvän/ sosiaalihuollon tarpeessa olevan tunnistaminen web koulutus 2018 toukokuu: työkalun kehittäminen ja testaaminen / Kela PKS-kuntien ohjausverkosto + Kela Koulutuspalvelut 2018 kevät / Kela PRO SOS -hanke 8. Taloussosiaalityön kuvaaminen ja mallintaminen Palvelumalli: Vaasa, Pirkanmaa, Chydenius Pilotoinnit: Vaasa / Kela läntinen VP ja Pirkanmaa/ Keskinen VP Palvelumalli 2018 lokakuu / PRO SOShanke Pilotoinnit helmi-toukokuu 2018 9. Kelan laatutyö Perustt-tukipäätösten oikeellisuuden ja laadun kehittämistyö Kelassa; myös kiireellisyyden määrittelyn kysymykset Kela + yhteistyökunnat + asiakkaat 10. Maakunnalliset ehkäisevän ja täydentävän ohjeet Ohjeiden kokoaminen, yhteistyö STM, Tuki ja kannustus ohjeiden laadinnalle Koulutus-osa: EHTÄ TOTU 2018 PRO SOS -hanke + STM
Kela- (Maa)kuntien yhteistyö vaatii Osallisuus: asiakkaiden, mutta myös kuntien sosiaalihuollon ja Kelan toimijoiden yhteinen toiminnan kehittäminen Yhdenmukaistuva ja vahvistuva aikuissosiaalityö; paikan ja roolin kirkastuminen suhde työllisyyden hoitoon Vahvistuva aikuissosiaalityö; resurssit? Perustoimeentulotuen luonne; Etuusluonne ja köyhäinavustuksen paluu?
KIITOS! www.prosos.fi