Maakuntien rahoitus. Yleistä maakuntien rahoituksesta

Samankaltaiset tiedostot
Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista

Maakuntien rahoitus HE 15/2017 vp, HE 57/2017 vp ja HE 15/2018 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Maakuntien rahoituslaskelmat vuoden 2019 tiedoilla VM/KAO Miikka Vähänen

Yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus Paasitorni

Maakuntien yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen

Maakuntien talouden ohjaus. Hallintovaliokunta Neuvotteleva virkamies Tanja Rantanen, VM

Maakunnan talous ja omaisuus

Maakuntien ohjaus. Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Kuntamarkkinat

Maakuntien rahoitus. Hallintovaliokunnan kuuleminen Virpi Vuorinen, VM/BO Virpi Vuorinen

Liite 2 Valtiovarainministeriön pykälämuutosehdotukset

Kuntien, kuntayhtymien ja maakuntien taloustiedot. Pasi Leppänen

Yleiskuva maakuntien ohjauksesta ja rahoituksesta. Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus 7.9.

Laki maakuntien rahoituksesta - lakiehdotuksen täydentäminen HE 57/2017 vp

Maakuntatalouden simulointi

Maakuntien resurssiohjaus

Maakunta- ja soteuudistus

Maakuntien rahoitus - säätämisjärjestysperustelujen läpikäynti

Tilannekatsaus maakuntatalouden ja siihen liittyvien yhteistyöprosessien simulointiin keväällä Maakuntien muutosjohtajaverkosto 15.2.

Kannattaako sote-menoja lisätä vai vähentää vuosina 2018 ja 2019?

Maakunta- ja soteuudistus

STM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot

Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat

Uudenmaan tilannekuva

Maakuntien rahoituksen muodostuminen sekä kustannustason tarkistus

Maakunnan rahoitusnäkymä

Lausunto luonnokseen maakuntien rahoitusta koskevan lakiesityksen (HE 15/2017) täydentämiseksi

Laki maakuntien rahoituksesta - lakiehdotuksen täydentäminen HE 57/2017 vp

Kustannusten hallinta maakunta- ja soteuudistuksessa

Maakuntatalouden simulointi

Mistä miljardisäästöt tulevat?

VÄLIRAPORTOINTI TALOUS JA KIINTEISTÖT

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

2. Maakuntien ja tuottajien kannustimet kustannustehokkaaseen toimintaan?

Lausunto luonnokseen maakuntien rahoitusta koskevan lakiesityksen (HE 15/2017) täydentämiseksi

Sote- ja maakuntauudistus

Kuntien talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

Maakunnallisen itsehallinnon valmistelun tilannekatsaus

Lausunto. Lausunto maakuntien rahoitusta koskevan lakiehdotuksen (HE 15/2017) täydentämistä

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Oma Häme -hankkeen väliraportti

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

Hallituksen esitykset 15/ / / / /2018. Verojaosto

Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys. Sopimusohjauksen kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen

Maakuntauudistuk sen tilannekatsaus. Lahti Finanssineuvos Teemu Eriksson

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely

Simuloinnin yleiskuvaus ja tavoitteet. Finanssineuvos Teemu Eriksson Simuloinnin aloitustilaisuus

Koetalousarvion valmistelu Tietopyyntöjen yhteenvetoa. Projektipäällikkö Heidi Alatalo

Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp)

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

Maakunta- ja sote-uudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola VATE

Siun soten kehys Omistajaohjaus

Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen simulointi

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Olavi Hiekka Tilaisuus Maakuntaryhmän kokous Pvm

Maakuntauudistus. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi

Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Paasitorni, Helsinki

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

KATSAUS MAAKUNTAUUDISTUKSEEN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Valtuutettujen koulutus

Lausunto luonnokseen maakuntien rahoitusta koskevan lakiesityksen (HE 15/2017) täydentämiseksi

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Valtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt

KYSin talous 2017 ja 2018 sekä kertaluonteiset erät

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten

Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen

Yleisperustelut. Maakuntien rahoituslaki. Nykytilan arviointi

9 Maakuntien rahoitus toimiiko teoria käytännössä?

Muistio 1 (6) Dnro 489b/03/2017. Sanna Lehtonen Hallintovaliokunta EDUSKUNTA. Lausuntopyyntönne

Muutokset sosiaali- ja terveystoimen rahoituksessa

Poimintoja siirtolaskelmista, kehyksestä ja vastuiden siirrosta Kuntajohtajat

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Sote- ja maakuntauudistus: Kuntien ja maakuntien rahoitus

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Viite: VM:n lausuntopyyntö (VM023:00/2017; VM/504/ /2017)

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala

Innovatiiviset menetelmät vuokramökkien tilastointiin: Vuosi Johannes Kolu

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Koetalousarvio ja talouden riskitarkastelu

Lukion yksikköhintarahoitus 2019

Maakunta- ja sote-uudistus

OPETUSHALLITUS WERA web-raportointipalvelu. WERAn TILASTOJEN VALMISTUMISAJAT VUONNA 2010 JA VUO- DEN 2011 ALUSSA (tammi- ja helmikuu)

Sisältö. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rakentuminen. Monialaisen maakunnan tulo- ja menovirrat. Talouden ohjausmekanismeista

Maakuntien koetalousarvion laadinta

Transkriptio:

Maakuntien rahoitus Yleistä maakuntien rahoituksesta

Maakuntien kokonaisrahoitus Maakuntien rahoitus perustuu suurelta osin valtionrahoitukseen sekä osin asiakasmaksuihin. Valtionrahoitus jakaantuu vuoden 2019 tasossa: a) yleiskatteiseen (18,66 mrd. ), josta: sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät (17,3 mrd. ) muut tehtävät, kuten pelastustoimi ja kasvupalvelut (1,36 mrd. ) b) erillisrahoitukseen (2,8 mrd. ) esim. EU-tuet, maatalouden tuet ja alueellinen tienpito

Maakuntien yleiskatteinen rahoitus 18,66 mrd. euroa Kustannuspohja kuvaa vuoden 2019 tasoa. Kunnista siirtyvien tehtävien kustannustieto perustuu kuntien talousarviokyselyyn, jonka Tilastokeskus toteutti tammikuussa 2018. Laskelma kuvaa vuoden 2019 kustannustilannetta sekä muutosta kustannusten nykyjakauman ja laskennallisen mallin tuottaman jakauman välillä (järjestelmä täysimääräisesti voimassa).

Rahoituksen vuotuinen tarkistus sisältää kustannustennousun rajoittamisen Maakuntien rahoituslaki määrittelee maakuntien vuotuisen rahoituksen tarkistamisen, johon on sisällytetty kustannusten kasvun rajoitin (3 mrd. säästötavoite vuoteen 2030 mennessä). Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksille tarkistus: maakuntaindeksi + rahoituslain määrittelemä volyymi 2021-22 maku-indeksi + 1,0 % 2023 maku-indeksi + 0,5 % Muiden tehtävien kustannuksille leikattu (40%) maakuntaindeksi.

Siirtymäkauden porrastus Maakuntien yleiskatteisessa rahoituksessa ei siirrytä suoraan sosiaalija terveydenhuollon sekä muiden tehtävien laskennalliseen rahoitusmalliin vaan rahoitus tulee perustumaan alkuvuosina sekä toteutuneisiin kustannuksiin että laskennalliseen rahoitukseen. Toteumasuhteet määritetään yksittäisille maakunnille viimeisempien tilinpäätöstietojen perusteella laskennallinen rahoitus puolestaan viimeisimpien tilastotietojen perusteella. Toteutuneiden kustannusten käyttö ei kuitenkaan vaikuta koko maakuntatalouden kustannuskehitykseen vaan ainoastaan yksittäisten maakuntien raha-allokaatioon, koska koko maakuntatalouden rahoitus noudattaa rahoituslaissa määrättyä kehystä heti aloitusvuodesta.

% Siirtymäkauden porrastus 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 toteutuneet laskennallinen

Maakuntien rahoituslaskelmien päivitysaikataulu

Maakuntien yleiskatteisen rahoituksen laskelmat - laskelmat päivitetään kolme kertaa vuodessa 1 2 3 Helmikuu - Maaliskuu Tilastokeskuksen kunnilta keräämät talousarvio- ja taloussuunnitelmatiedot valmistuvat. Maakuntien rahoituksen kokonaistaso päivittyy. Huhtikuu - Toukokuu Maakuntien rahoituksen määräytymistekijöiden tilastopäivitys (mm. uudet väestötiedot). Syyskuu - Lokakuu Tilastokeskuksen kuntien taloustilasto valmistuu. Teknisiä päivityksiä määräytymistekijöihin ja kustannusaineistoon.

Rahoituslaskelmapäivitysten aikataulu (1/2) Rahoituslaskelmat Teknisiä päivityksiä vuoden 2019 tason laskelmiin - Tilinpäätöstieto 2017 aikasarjatarkasteluun Alustava arvio vuoden 2021 maakuntien ja kuntien rahoituksesta - Uusi talousarviokysely kunnilta (Talousarvio 2019 ja Taloussuunnitelma 2020) - Kustannuspohja päivitetään vastaamaan uutta uudistuksen aloitusvuotta 2021-1. arvio leikattavasta kunnallisveroprosentista ja vuoden 2021 rahoitustilanteesta Vuoden 2021 rahoitus tarkentuu - Vuoden 2018 määräytymistekijöiden tilastot täydentyvät - Uudet makroennusteet - Arvio leikattavasta kunnallisveroprosentista tarkentuu Vuoden 2021 rahoitus tarkentuu - Korjauksia kustannustilastoon ja määräytymistekijöiden tilastopäivityksiä - Maakuntien rahoituslaskelmat vuoden 2018 tilinpäätöstiedon perusteella lisätään aikasarjatarkasteluun (ei vaikuta lopulliseen poikkileikkaustasoon) 9/2018 10/2018 11/2018 12/2018 1/2019 2/2019 3/2019 4/2019 5/2019 6/2019 7/2019 8/2019 9/2019 10/2019

Rahoituslaskelmapäivitysten aikataulu (2/2) Rahoituslaskelmat 1. Todellinen arvio vuoden 2021 rahoituksesta - Uusi talousarviokysely kunnilta (Talousarvio 2019 ja Talousarvio 2020) - Määritellään arvio leikattavasta kunnallisveroprosentista sekä maakuntatalouden pohjataso vuodelle 2021 - Lasketaan kunta- ja maakuntakohtaiset arviot vuoden 2021 rahoituksesta Vuoden 2021 rahoitus tarkentuu - Vuoden 2019 määräytymistekijöiden tilastot täydentyvät - Uudet makroennusteet huomioidaan - Mahdolliset tehtävämuutokset tarkentuvat - Määritetään leikattava kunnallisveroprosentti Kuntien ja maakuntien rahoituksen lopullinen määrittäminen vuodelle 2021 - Tilastokeskuksen kuntien taloustilasto vuodelle 2019 valmistuu (syys/loka) - Lasketaan tämän tiedon avulla kunta- ja maakuntalaskelmat varainhoitovuodelle 2021 seuraavien tietojen pohjalta: - Tilinpäätöstieto 2019 - Talousarvio 2020 - Määräytymistekijät 2019 - Tuoreimmat makroennusteet - Tarkentuneet tehtävämuutokset Maksatuspäätös maakuntien ja kuntien rahoituksesta vuodelle 2021 11/2019 12/2019 1/2020 2/2020 3/2020 4/2020 5/2020 6/2020 7/2020 8/2020 9/2020 10/2020 11/2020 12/2020

Talousarviotieto 2020 korjataan vuoden 2022 rahoituksessa Kunnilta siirtyvien kustannusten osalta käytetään 1. vuoden rahoituksessa vuosien tilinpäätös 2019 ja talousarviotiedon 2020 keskiarvoa, joka korotetaan vastaamaan vuoden 2020 tasolle Maakuntien vuoden 2021 rahoitus = kunnilta siirtyvät kustannukset 2020 tasossa * kuphi (kuntien peruspalveluiden hintaindeksiennuste) Vuonna 2021 syksyllä valmistuu tilinpäätöstieto vuodelta 2020 Korjaus talousarviotiedon ja tilinpäätöstiedon välillä tehdään vuoden 2022 rahoitukseen: koko rahoituspohjaan ja yksittäisen maakunnan rahoitukseen Näin maakuntien rahoitus tulee perustumaan toteutuneeseen tilinpäätöstietoon.

Kiitos!