NUORTEN OSALLISUUS KERSOJEN KAHVITTAMISTA VAI AITOA VUOROVAIKUTUSTA? Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Riina Lumme, osallisuusasiantuntija

Mikä Nuva ry? Edustaa kaikkia Suomen nuorisovaltuustoja Nuorisovaltuutettujen edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö Nuorten osallisuuden asiantuntija ja edistäjä Nuorilta nuorille

Mitä on osallisuus? Omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista ja vastuun ottamista (Viirkorpi, 2003) Osattomuuden ja syrjäytymisen vastakohta Subjektiivinen kokemus! Nothing about us, without us Käytännössä asiakasraateja, palautekyselyitä, budjetoinnin avaamista ja kuntalaisista koottuja vaikuttajaryhmiä, kuten nuorisovaltuustot

Miksi osallistaisin? Laki määrittelee, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan Myös muutamia spesifimpiä kirjauksia, kuten nuorisovaltuustot, vammais- ja vanhusneuvostot Osallisuudella parempia päätöksiä Aito tarve tietoon ennen hankintaa Asiakastyytyväisyys Sitoutuminen palveluun ja koko kuntaan

Kuntalaki 26 Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen. Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa. Lasten ja nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta säädetään nuorisolain (72/2006) 8 :ssä.

Nuorisovaltuustoselvitys 2018 97% Suomen kunnista on jo nuorisovaltuusto tai vastaava Vrt. 2017 vain 79% Kaikki ei kuitenkaan lainmukaisesti kunnanhallituksen asettamia Perusasiat usein kunnossa Nuorisovaltuusto saa tehtäväänsä tukea (esim. apu kokousten järjestämisessä) 92% Nuorisovaltuusto tekee omia avauksia, kannanottoja ja aloitteita. 81 % Haasteita: Valmisteluun osallistuminen ja aito vaikuttavuus Nuorisovaltuustolla on aloiteoikeus valtuustolle 58% Nuorisovaltuusto ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä viranhaltijoihin vaikuttaakseen valmisteluun. 47%

Nuorisovaltuustoselvitys 2018 Me katsotaan sitten täällä, mitkä asiat viedään nuorisovaltuuston käsittelyyn - johtava viranhaltija Läsnäolo- ja puheoikeus antaa mahdollisuuden määritellä agendan itse Edustaja läsnä kunnanvaltuuston kokouksissa 47% Edustaja puhe- ja läsnäolo-oikeudella vähintään yhdessä lautakunnassa - 75%

OSALLISUUDEN OSAAMISKESKUS Aino Pohjanvirta / osallisuuskoordinaattori

Osallisuuden osaamiskeskus Nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuus on myönnetty 12 hakijalle kahdeksi vuodeksi. Nuorisoalan osaamiskeskusten toiminnalle on neljä painopistettä. Nuva mukana Nuorten Akatemian ja Opinkirjon yhteistyössä toteutettavassa osaamiskeskuksessa. Osaamiskeskuksen painopiste on osallisuus ja tehtävänä on: Prosessikoulutuksen rakentaminen viranomaisille Laatukriteerien tuottaminen nuorten osallisuuteen Nuorisovaikutusten arvioinnin kehittäminen

Prosessikoulutukset 1 nuorten työpaja ja 4 viranhaltijoiden koulutuspäivää Suunnattu johtaville viranhaltijoille ja esimiesasemassa työskenteleville Vuoden 2018 aikana yhteensä 4 kuntaa käy läpi koko prosessin Sisältöinä yhteisen osallisuuskäsityksen luominen, hyvien käytänteiden jakaminen, laatu, mittaaminen, johtaminen Tärkeänä tavoitteena eri toimijoiden välinen keskustelu

Laatukriteerit Tavoitteena luoda yhteinen laatukriteeristö nuorten osallisuudelle ja vaikuttamiselle Pohjana niin nuorten kuin viranhaltijoiden kokemat hyvät käytännöt Työstetään yhdessä nuorten ja nuorten vaikuttajaryhmien sekä kunta- ja järjestöpuolen työntekijöiden kanssa

Nuorisovaikutusten arviointi Tavoitteena fokusoida vaikutusten arviointia myös nuorten ryhmään Nuoret yksi haavoittuvista ryhmistä, jotka tulee huomioida päätöksenteko- ja valmisteluprosessissa. Päätösten vaikutus nuoriin on erilainen kuin lapsiin.

MAAKUNNALLISET NUORISOVALTUUSTOT Miten osallistaa nuoria vuosisadan suurimmassa hallintouudistuksessa? Senja Miettinen, projektipäällikkö

Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamisja kehittämishanke perustana maakuntalakiesitys hanke alkanut keväällä 2017, suunniteltu kolmivuotiseksi 2 työntekijää: projektipäällikkö ja projektikoordinaattori nuorista koostuva ohjausryhmä (6 nuorta, 16-19 v.) yhteistyökumppaneina maakuntien liitot, valmisteluorganisaatiot, ministeriöt, Kuntaliitto, Allianssi jne. Pilotit 3 maakunnassa: Kanta-Häme, Pohjois-Karjala ja Uusimaa tehdään kokeiluja, joilla etsitään parhaat toimintamallit ja käytännöt maakunnallisille nuorisovaltuustoille

Maakunnalliset nuorisovaltuustot HE15/17 Maakuntalakiesitys: Maakunnan on asetettava maakunnallinen nuorisovaltuusto tai muu vaikuttajaryhmä nuorten osallisuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi ja annettava sille mahdollisuus vaikuttaa kaikkien niiden toimialojen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan, joilla on tai joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä lasten ja nuorten ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Jäsenet valitaan kuntien nuorisovaltuustoista ja muista maakunnan nuorista, väh. 1 nuori/kunta Manut toimivat väliaikaisen maakuntahallinnon alaisuudessa kunnes maakuntalaki astuu voimaan

Lähde: alueuudistus.fi

Miksi MaNut? Nuoret pääsevät vaikuttamaan maakuntien ja palvelujen kehittämiseen jo varhaisessa vaiheessa Nuoret mukaan alueelliseen päätöksentekoon! Suora linkki kuntien ja maakuntien välille Nuorten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet huomioitava maakuntastrategiassa ja sote-palvelujen järjestämisessä Jos sote- ja maku-uudistusta ei tulisikaan, on suunta silti kohti isompia aluekokonaisuuksia

Mitä kokemuksia on saatu tähän mennessä? Maakunnalliset nuorisovaltuustot perustettu 3 pilottimaakuntaan, toiminta alkanut v. 2018 alussa kokeilut aloitettu Nuorille jaettu tietoa maku-uudistuksesta ja sen vaikutuksista nuoriin tietoa kaivataan vielä lisää! Yhteistyö maakuntien valmisteluorganisaatioiden kanssa, yhteyshenkilöt maakunnista, päättäjien tapaamiset, työpajat (mm. palvelustrategian valmistelu), nuorten aloitteet, lausunnot kaivataan vielä aitoa osallisuutta enemmän! Kokeiltu mm. sähköisiä osallistumismahdollisuuksia, tiimejä ja kiertäviä kokouksia osa toimii, osa ei

Haasteita Jos maakuntauudistus ei toteudu, olemassaolevia manuja ei välttämättä tunnusteta + alueellinen epätasa-arvo! Miten pidetään huolta siitä, että nuoret pääsevät aidosti vaikuttamaan alueellisesti? rakenteet haastavia Aikuiset päättävät ja linjaavat, eivät ota huomioon nuoria Osallisuus ei aidosti toteudu, ei kuunnella nuorten mielipiteitä Pelätään nuorten osallistamista palvelujen suunnitteluun, arviointiin ja seurantaan? asenteet!

Mahdollisuuksia Maakunnalliset nuvat lakiin, asema tunnustetaan Nuorten alueelliset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet paranevat (myös muut kuin nuvat) Maakunnat ottavat nuoret aidosti mukaan päätöksentekoon (esim. valtuusto- ja lautakuntapaikat) kunnallisten nuvien yhteistyö vahvistuu Alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon Nuorten sitoutuminen omaan maakuntaan lisääntyy

Seuraa meitä Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto @Nuva_ry @Nuva_ry Tilaa maakunnallisten nuorisovaltuustojen uutiskirje www.nuva.fi