OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO, 120 ov Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma PINTAKÄSITTELIJÄ Hyväksytty Näyttötoimikunnassa 29.8.2013 ja xx.xx.2014 Ammatillisen koulutuksen johtaja 12.12.2013 Päivitys 11.8.2014, 177 Voimassa 12.8.2013 alkaen
Sisällys 1. JOHDANTO... 4 2. PERUSTUTKINNON OPISKELU... 5 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset... 5 2.1.1. Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma, pintakäsittelijä... 5 2.1.3. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset... 5 2.2. Alan osaamistarpeet... 6 2.3. Pirkanmaan alueen pintakäsittely alan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa.... 6 2.4. Metallituotteiden pintakäsittelyjen, pintakäsittelijä perustutkinnon tavoitteet... 6 2.5. Opinto-ohjaus... 7 3 TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN... 9 3.1. Ammatillisten tutkinnonosien jakaantuminen opiskeluajalle... 10 3.2 Koulutusohjelman valinta pintakäsittelyalan perustutkinnossa... 11 3.3 Koulutuksen järjestäminen... 11 3.4 Arviointi... 13 3.5 Opintopolku... 14 4 Tutkinnon osien kuvaukset... 16 4.1. Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 16 4.1.1. Metallituotemaalaus... 16 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 21 4.2. KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT... 26 4.2.1. Ruiskumaalaustyöt 20 ov... 27 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 30 4.2.2. Suihkupuhdistus 10 ov... 34 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 38 4.2.3. Eri materiaalien korjaus- ja maalaustyöt 10 ov... 41 2
Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 44 4.2.4. Metallituotemaalaus, syventävä 10 ov... 48 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 50 4.2.5. Kuviomaalaustyöt 10 ov... 55 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 57 5. OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA... 62 6 AMMATILLISET VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT... 63 6.1. Auto- ja mainosteippaus 2-8 ov... 64 6.2. Tehostemaalaukset... 69 6.3. Monikerrosmaalaukset... 72 6.4. Raidoitustyöt... 75 6.4 Tarratekstien suunnittelu ja teippaus... 78 7. MUKAUTETUT ARVIOINNIN PERUSTEET ( tulossa syksyllä -14 )... 81 8. Liite tutkinnonosien ammatilliset ydintaidot... 81 3
1. JOHDANTO Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan (linkki) sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman ammattitaitoa täydentävien (ja valinnaisten) opintojen järjestämisestä. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Ammatillisen koulutuksen johtaja on hyväksynyt tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ja Tredun näyttötoimikunta on hyväksynyt sen ammattiosaamisen näyttöjä koskevat osat. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla www.tredu.fi sekä wilma.tredu.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. 4
2. PERUSTUTKINNON OPISKELU Tämä Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa pohjautuu Opetushallituksen määräykseen 32/011/2010, Pintakäsittelyalan perustutkinto 2010, koulutusala Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma, ammatillisen perustutkinnon perusteet. 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset 2.1.1. Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma, pintakäsittelijä Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma/osaamisala, pintakäsittelijä Tutkinnon suorittanut osaa työskennellä teollisen pintakäsittelyn tuotantolaitoksissa. Hän on erikoistunut metallituotteiden ruiskumaalaukseen. Metallituotemaalauksesta hän osaa joko korroosionestomaalauksen tai erittäin hyvää pinnanlaatua vaativien kohteiden, kuten autojen ruiskumaalauksen. Lisäksi hän osaa erilaisten pintakäsittelylinjojen hoitoon kuuluvat tehtävät. Pintakäsittelyalan kehittämisellä on vaikutuksia ihmisten elämän laadun jatkuvaan kehittämiseen ja kestävään kehitykseen sekä rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Pintakäsittelyllä voidaan vaikuttaa luonnonvarojen säästöön, uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön sekä kestävän kehityksen mukaisiin ja tuotteen elinkaaren huomioiviin materiaalivalintoihin. Päämääränä on ympäristöä kuormittavien päästöjen vähentäminen ja jätteiden tarkoituksenmukainen käsittely. Pintakäsittelyalan keskeisiä arvoja ja periaatteita ovat rakennusten ja tuotteiden kestävyys, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus ja toimintavarmuus sekä ulkonäön ja miellyttävyyden parantaminen. Pintakäsittelyalan tuotanto-, korjaus- ja liiketoiminnan keskeisinä periaatteina ovat hyvä laatu, ammattitaidon arvostus, toiminnan kannattavuus, asiakaslähtöisyys ja yrittäjyys. Menestyksellinen ja vastuullinen alan yritystoiminta perustuu ammattitaidon arvostamiseen, ihmisarvon kunnioittamiseen, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen sekä säädösten, sopimusten ja terveen kilpailun periaatteiden noudattamiseen. Työnantajalla ja työyhteisöllä on vastuu henkilöstön hyvinvoinnista sekä työympäristön ja ammattitaidon jatkuvasta kehittämisestä. Pintakäsittelyalan ammattilainen on hyväkuntoinen, oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, luotettava, yhteistyökykyinen ja joustava. Hän on täsmällinen ja työskentelee huolellisesti kiireessäkin. Hän arvostaa omaa ja toisten työtä sekä tuntee vastuunsa työn laadusta, asiakkaiden tarpeista ja sopimusten noudattamisesta. Hän huolehtii työsuojelusta, työturvallisuudesta ja ympäristön suojelusta sekä ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä. 2.1.3. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Työkohteissa voi joutua työskentelemään yksin ahtaissakin työtiloissa ja tästä johtuen epilepsia ja muu yksin ahtaissakin tiloissa työskentelyä haittaava sairaus on alan työtehtävissä rajoittava ominaisuus. 5
Myös allergioilla ja hengitystiesairauksilla on taipumusta pahentua ammattiin liittyvien liuote- ja pölyhaittojen seurauksena. Sairauksista jotka voivat rajoittaa työllistymistä on keskusteltava jo ennen opintoihin hakemista esim. oman oppilaitoksen terveydenhoitohenkilöstön kanssa. 2.2. Alan osaamistarpeet Pintakäsittelijän työn luonne on aina perustunut omatoimisuuteen ja itsenäiseen vastuuseen työn valmistumisesta aikataulussa. Tämä työn kuva on entisestään painottunut kovan kilpailun tuloksena. Kehitysnäkymät vaativat opiskelijalta yhä kasvavia vaatimuksia yrittäjyyteen. Työsuhteet ovat olleet aina muutosherkkiä. Tällä hetkellä on ollut nähtävissä määräaikaisuuden sekä koeaikojen käytön lisääntymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa usein määräaikaisia työsuhteita. Myös toiminimellä ja osuuskuntien kautta tehtävät työsuoritukset ovat lisääntyneet. Asiakaspalvelu on aina ollut myös pintakäsittelijän työssä tärkeä taito ja opiskelijalta vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä selviytyä työtilanteista vierailla kielillä. Työturvallisuuden opetuksessa on myös huomioitava alakohtaiset tarpeet Alan yrittäjien ja ammatillisen neuvottelukunnan informaation mukaan ryhmätyötaidot, oman työn ja kokonaisuuksien osan aikataulutus sekä tuotantoprosessin kokonaishallinta nousevat yhä suurempaan rooliin ammattitaitovaatimuksissa. 2.3. Pirkanmaan alueen pintakäsittely alan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Pirkanmaalla ja Tampereella on sekä pieniä että suuria pintakäsittelyalan yrityksiä. Molemman tyyppisiin yrityksiin työllistytään. Pintakäsittelijän koulutuksella pyritään vastaamaan alueelliseen työvoimantarpeeseen. Tutkintoalalla on koulutusta tulevat verkostot ja pitkät yhteistyösuhteet työelämän, teollisuuden sekä kuntasektorin kanssa. Ne ovat syntyneet pintakäsittelyalan opettajien työelämätaustojen kautta. Tutkintoalalla pyritään toimimaan mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä yrityselämän kanssa, opettamaan ja oppimaan todellisten asiakas- ja harjoitustöiden ja projektien kautta. Kestävän kehityksen näkökulma ja kansainvälisyys ovat myös vahvasti mukana koulutuksessa. 2.4. Metallituotteiden pintakäsittelyjen, pintakäsittelijä perustutkinnon tavoitteet Pintakäsittelyn perustutkinnon suorittanut osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon haussa, viestinnässä ja raportoinnissa, ja hänellä on perustaidot tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien käyttöön. Hän on kustannustietoinen, tekee työnsä taloudellisesti ja vastuuntuntoisesti, on täsmällinen ja noudattaa työaikoja. Hän tulee toimeen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja osaa käyttäytyä työyhteisössä ja asiakaspalvelutilanteissa. 6
Pintakäsittelyn perustutkinnon tavoitteissa on keskeistä työelämässä toimimisen avaintaitojen saavuttaminen elinikäisen oppimisen avaintaitojen mukaisesti niitä täydentäen ja täsmentäen niin, että ne kohdistuvat pintakäsittelyalan työpaikoilla vaadittavaan ammattitaitoon. Tutkinnon suorittanut osaa työssään soveltaa oppimaansa tietoa sekä arvioida ja jäsentää sitä. Hän toimii suunnitelmallisesti, mutta pystyy tarvittaessa käyttämään myös vaihtoehtoisia työmenetelmiä. Hän osaa suunnitella työtään, tehdä valintoja ja ratkaista työssä esiin tulevia ongelmia. Tarvittaessa hän osaa kysyä neuvoa. Hän osaa arvioida omaa osaamistaan, työn onnistumista ja sitä, mikä mahdollisesti olisi pitänyt tehdä toisin. Hän kehittää itseään ja työtään. Tutkinnon suorittanut toimii työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä joustavasti ja rakentavasti sekä kohtelee muita tasavertaisesti. Hän toimii työelämän toimintatavoilla ja osaa käyttäytyä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Hän on yhteistyökykyinen ja hyödyntää saamansa palautteen toiminnassaan. Hän osaa ilmaista mielipiteitään selkeästi, rakentavasti ja luotettavasti. Tutkinnon suorittanut on sitoutunut työhönsä sekä tekee työtä sovitulla tavalla ja vastuuntuntoisesti. Hän työskentelee hyvien ammattikäytäntöjen mukaisesti ja työtään arvostaen. Hän on rehellinen, oikeudenmukainen ja suvaitseva sekä noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja tietosuojaa. Hän pyrkii edistämään toiminnallaan työssä viihtymistä, yhteistyötä ja avoimuutta työyhteisössä. Tutkinnon suorittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. Hän tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä osaa torjua niitä ja suojautua niiltä. Hän osaa varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia. Hän käyttää työtehtävän ja käyttöturvallisuustiedotteen mukaisia suojavaatteita, suojakäsineitä ja hengityksensuojaimia. Aina tarvittaessa hän käyttää raitisilmalaitteita ja kuulonsuojaimia. Hän käyttää henkilönsuojaimia ja turvalaitteita tarkoituksenmukaisesti ja huolehtii niiden kunnosta. Tutkinnon suorittanut huolehtii työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä. Hän käyttää terveellisiä työtapoja ja asentoja sekä osaa käsitellä raskaitakin taakkoja. Hän huolehtii terveydestään ja toimintakyvystään sekä toimii omaa ja muiden terveyttä ja toimintakykyä edistävällä tavalla. Tutkinnon suorittanut työskentelee taloudellisesti ja tuloksellisesti. Hän asennoituu työhönsä niin, että hän toimii kaikissa tilanteissa työyhteisön parhaaksi ja pitää kiinni asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan tuottavuudesta. Hän toimii yritteliäästi ja on aktiivinen työyhteisön jäsen. Hän osaa laskea oman palkkansa ja arvioida palkan sivukulut sekä laskea ja arvioida materiaalikustannuksia ja yleiskustannuksia. Hän osaa tehdä työtapavalintoja kokonaistaloudellisesti (L630/98 5 ) 2.5. Opinto-ohjaus Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa. Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Ohjaukseen osallistuvat kaikki ammattiopiston opettajat, ryhmänohjaajat ja oppimisen tukipalveluhenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävinä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ha opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittää oppimisen valmiuksiaan. Opettajat ovat myös opiskelijoiden tukena ammatillisessa kasvussa. 7
Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähimpänä tukena opintojen ajan. Ryhmänohjaaja laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ohjaa opiskelijaa ammatillisiin opintoihin ja seuraa opintojen etenemistä suunnitellulla tavalla. Hän on myös opiskelijan tukena ammatillisessa kasvussa ja arjen asioissa. Ryhmänohjaaja on tärkeä yhteyshenkilö oppilaitoksen ja alaikäisen opiskelijan huoltajan välillä. Ryhmänohjaajan vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Opinto-ohjaaja on opiskelijoiden tukena kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa mm. henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa, ammatillisen kasvun tukemisessa, opintojen etenemisessä ja työelämään ja jatko-opintoihin ohjaamisessa. 2.5.1. Opintojen alkuvaiheen ohjaus Opintojen alussa ns. orientaatiojaksolla koko henkilökunta ja ryhmänohjaaja osallistuvat opiskelijan perehdyttämiseen oppilaitosyhteisöön ja opiskeluun liittyviin asioihin. Ryhmänohjaaja pitää tulohaastattelun ja sen pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS ). Sen tarve korostuu etenkin jos opiskelijan opintojen eteneminen poikkeaa oman ryhmän polusta. 2.5.2. Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana opiskelija saa ohjausta ja tukea opintojen suunnittelussa, koulutusohjelmavalinnoissa, ammatillisten-, yhteisten-, ja vapaasti valittavien opintojen valinnoissa. Opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja elämänhallinnassa opiskelija saa tukea ja ohjausta oppimisen tukipalveluhenkilöstöltä, opinto-ohjaajalta, kuraattorilta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta ja erityisohjaajilta. 2.5.3. Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Päättövaiheen opinto-ohjauksella varmistetaan, että kaikki opinnot tulevat suoritetuiksi ja arvioiduksi. Ohjauksessa keskitytään myös jatko-opintojen suunnitteluun ja työelämään ohjaukseen. Opiskelijaryhmille järjestetään jatko-opintoinformaatiotilaisuuksia. Opinto-ohjaajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta niille opiskelijoille, jotka haluavat keskustella jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Työnhakuun liittyvistä asioista annetaan ryhmäohjausta tai henkilökohtaista ohjausta. Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (601/2005 25a ) mukaan näyttötoimikunnan tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, määrätä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. lisäksi toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen. Näyttötoimikunnassa on edustettuna koulutuksen järjestäjä, työelämä, opettajat ja opiskelijat. Sen toimintaa tukevat ammatilliset neuvottelukunnat joita on 18 kpl. Pintakäsittelyalan perustutkintoa koskevat asiat valmistellaan pintakäsittelyalan ammatillisessa neuvottelukunnassa. Näyttötoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. ammatilliset neuvottelukunnat kokoontuvat kuukautta ennen näyttötoimikunnan kokouksia valmistelemaan kokoukseen tulevat asiat. Ammatilliset neuvottelukunnat käsittelevät ajankohtaisia tutkintoalaa ja työelämälähtöisyyttä koskevia aiheita sekä alustavasti ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat ja raportit. 8
3 TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon voidaan yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat) Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 30 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 60 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 16 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 4 ov Sisältäen: työssäoppiminen väh. 20 ov, yrittäjyys 5 ov, opinnäyte väh. 2 ov Opinto-ohjauksen opintojaksot väh. 1,5 ov 9
3.1. Ammatillisten tutkinnonosien jakaantuminen opiskeluajalle Opintojen jakautuminen opiskeluajalle opiskeluvuosi Pintakäsittelyalan perustutkinto 1 2 3 4 Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma Pintakäsittelijä 90 ov Ammatilliset tutkinnon osat 30 30 30 4.2 Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat top 30 ov Metallituotemaalaus (näyttö 1)(yrittäjyys 1,75 ov ) 10 ov Metallituotemaalauksen perusteet 10 10 ov Hajotusilmaruiskumaalaus 10 10 ov Suurpaineruiskumaalaus 10 60 ov 4.3 Koulutusohjelman /Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 20 ov Ruiskumaalaustyöt (näyttö 2) (yrittäjyys 1,25 ov ) (autoalan pt) 10 ov Auton perusmaalaus 10 10 ov Auton osa- ja paikkamaalaus 10 10 ov Suihkupuhdistus, ( Näyttö 3 )(yrittäjyys 0,5 ov ) 10 ov Suihkupuhdistus 10 10 ov Eri materiaalien korjaus- ja maalaustyöt (näyttö 4)(yrittäjyys 0,5 ov ) (autoalan pt ) 10 ov Eri materiaalien korjaus- ja maalaustyöt 10 10 ov Metallituotemaalaus, syventävä (näyttö 5)(yrittäjyys 0,5 ov) (paikallinen) 10 ov Auto- ja mainosteippaus 10 10 ov Kuviomaalaustyöt (näyttö 6)(yrittäjyys 0,5 ov )(autoalan pt ) Kuviomaalaustyöt 10 Muut valinnaiset tutkinnon osat peruskoulutuksessa 20 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 10 10 5.1.1 4ov Äidinkieli 10
5.1.2 1ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 5.1.3 2 ov Vieras kieli 5.1.4 3 ov Matematiikka 5.1.5 2 ov Fysiikka ja kemia 5.1.6 1 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 5.1.7 1 ov Liikunta 5.1.8 1 ov Terveystieto 5.1.9 1 ov Taide- ja kulttuuriopinnot 5.2 4 ov Valinnaiset tutkinnon osat 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 8 2-8 ov Tehostemaalaukset 2-8 2-8 ov Monikerrosmaalaukset 2-8 2-8ov Raidoitustyöt 2-8 2-8ov Tarratekstien suunnittelu ja teippaus 2-8 2-8 ov Auto- ja mainosteippaus 2-8 120 ov yhteensä 40 40 40 3.2 Koulutusohjelman valinta pintakäsittelyalan perustutkinnossa Valinta koulutusohjelmien välillä tehdään opiskelupaikan hyväksymisen yhteydessä. Opinto-ohjaaja lähettää valintakirjeen mukana tiedustelun koulutusalan valinnasta/hyväksymisestä. Suuntautumisalan opiskelupaikkojen täytyttyä yhteisvalinnan ja opiskelupaikan vastaanoton jälkeen tarjotaan paikkaa vähemmän yhteishaussa suositun pintakäsittelyalan perustutkinnon koulutusohjelman opinnoissa. 3.3 Koulutuksen järjestäminen Työssäoppimista opintoihin sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa. Mikäli opiskelijan opinnoissa etenemisen kannalta on perusteltua, niin työssäoppiminen voidaan toteuttaa myös laajennettuna, jolloin opintoviikkomäärä voi olla suurempi kuin 20 ov. Työssäoppiminen suoritetaan pääsääntöisesti 2. ja 3. vuotena normaalisti kahdessa tai useammassa jaksossa vallitsevien tilanteiden mukaan. Työssäoppimispaikoissa noudatetaan alan työehtosopimuksissa mainittuja työaikoja. Työssäoppiminen toteutetaan Tampereen seudun ammattiopiston ohjeiden mukaan, pääosin alan yrityksissä tai oppilaitoksen hyväksymillä työtilauksilla, toimeksiannoilla ja asiakastöillä. Pääsääntöisesti opiskelija etsii itselleen työssäoppimispaikan. Tutkinnon osan opettaja avustaa työssäoppimispaikan hankinnassa tarpeen vaatiessa, mutta päävastuu työssäoppimispaikan hankinnasta on opiskelijalla. Työssäoppimisen ohjauksesta vastaa tutkinnon osan lukujärjestykseen merkitty opettaja. 11
3.3.1. Yrittäjyys 5 ov Tredussa ja Pintakäsittelyalan perustutkinnossa, koulutusalalla Rakennusten pintakäsittelyt yrittäjyys sisältää kolme erilaista näkökulmaa: yrittäjämäisen tavan tehdä työtä, sisäisen yrittäjyyden ja ulkoisen yrittäjyyden. Yrittäjämäinen tapa tehdä työtä ( = omaehtoinen yrittäjyys ) Yrittäjämäinen tapa tehdä työtä tarkoittaa aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta ja laadukkaan työtuloksen aikaansaamista. Yrittäjämäinen työtapa on tärkeä osa arviointia kaikissa tutkinnon osissa ja opintojaksoissa. Tutkinnossa maalari voi syntyä vaaratilanteita ja omatoimisuus ei saa vaarantaa turvallisuutta. Omatoimisen ajattelun ja ideoinnin jälkeen opettajalta/esimieheltä on pyydettävä varmistus ennen toteutusvaihetta. Arviointikriteerit tähän löytyvät elinikäisen oppimisen kuvauksesta valtakunnallisista tutkinnon perusteista sivulta 200, Rakennusten korjausmaalaus tutkinnonosassa sivulta 33, Uudisrakennusmaalaus tutkinnon osassa sivulta 37. Kaikille valinnaisissa opinnoissa yrittäjyyden arviointiperusteet löytyvät aina kyseisen tutkinnonosan arvioinnin perusteista. Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa oman alan työnantajien liiketoiminnan ymmärtämistä ja halua edistää oman työnantajansa toimintaa. Sisäinen yrittäjyys sisältyy kaikkien eri ammatillisten tutkinnon osien tavoitteisiin ja on myös osa jokaisen opintojakson arviointia. Ymmärrys on tärkeää, jotta opiskelija tietää, miten hänen työnsä vaikuttaa työnantajan toimintaan. Näin hän voi tehdä parhaansa työnantajansa toiminnan edistämiseksi omassa työssään ja laajemminkin. Työnantaja voi olla valtio, kunnat, kolmas sektori, yksityinen yritys tai opiskelijan oma yritys Arviointikriteerit tähän löytyvät elinikäisen oppimisen kuvauksesta valtakunnallisista ammatillisen tutkinnon perusteista tutkinnon osittain. Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa yrityksen perustamista ja liiketoiminnan pyörittämistä. Ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvää sisältöä on mm. yrityksen perustamistoimenpiteet, yrityksen kannattavuus, asiakaspalvelu, myyntityö, eri kustannusten tunnistaminen, työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvoitteet. Arviointikriteerit löytyvät tutkinnon perusteista tutkinnon osittain. Tutkinnossa Metallituotteiden pintakäsittelyt, pintakäsittelijä yrittäjyys sisältyy kaikkiin tutkinnon osiin Yrittäjyys suoritetaan läpäisynä tutkinnon osittain ja se näkyy harjoitus/asiakastöissä tutkinnon osan sisällä niin oppilaitoksessa kuin työssäoppimispaikallakin tapahtuvassa oppimisessa. opintojakso/tutkinnon osa opintojakson laajuus/josta yrittäjyyden osuus arviointikriteerit opetusmenetelmiä (esim ) yhteiskunta-,yritys- ja 1 ov/ 1 ov valtakunnallisen mm. vierailut erilaisiin 12
työelämätieto /atto asiakaspalvelun perusteet/asiakaspalvelu asiakaspalvelun työssäoppiminen/asiakaspalvelu 5ov/ 3,5 ov pintakäsittelyalan perustutkinnon perusteiden sivu 238-239 Metallituotteiden pintakäsittelyt, pintakäsittelijä opetussuunnitelman kaikki pakolliset ja kaikille valinnaiset tutkinnon osat 5 ov/ 0,5 ov Metallituotteiden pintakäsittelyt, pintakäsittelijä valtakunnallisten tutkinnon perusteiden ja tutkintokohtaisen opetussuunnitelman mukaiset tutkinnon osat työpaikkoihin, yrittäjien vierailut koululla, yrittäjätarinoihin tutustumista, kirjallisia tehtäviä asiakkaan kohtaaminen, tapahtumiin osallistuminen ja tapahtumien järjestäminen, tuotetiedustelut asiakkaan näkökulmasta, etukäteissuunnitelmien asiakaslähtöinen suorittaminen ja oman työn luovutus (myyminen ) asiakaspalvelu työmaalla, oman työskentelyn tehokkuuden seuranta, työpaikan kustannusten ja tuottavuuden huomioiminen osana omaa työtä 3.4 Arviointi Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opiskelija-arvioinnissa noudatetaan Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman nuorten koulutuksen yhteisen osan ohjeita (luku 7 ) Oppimista arvioidaan havainnoimalla ja käsittelemällä palautekeskusteluissa työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä, kokeita ja havainnointia opiskelijan taidoista oppimisen aikana. Opiskelijan itsearviointi ja ryhmän sisäinen vertaisarviointi toimivat osana arviointia. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Opintojakson aikana opettaja kannustaa ja motivoi, sekä antaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia. Tutkinnon osan arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön perusteella. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen tai pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, työvälineiden, menetelmien ja materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana. Osaaminen arvioidaan näyttöinä sekä niihin mahdollisesti liitettävinä muina kokoavina arviointeina. Arviointi suoritetaan kolmikantaisesti 13
3.5 Opintopolku Opiskelijalla on mahdollisuus muodostaa tutkintonsa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Peruspolku Kaikille pakolliset tutkinnon osat ATTO 10 ov ATTO 10 ov Koulutusohjelmaopinnot metallituotemaalaus 30 ov Valinnaiset tutkinnon osat suihkupuhdistus 10 ov eri materiaalien korjaus- ja..10 ov maalaustyöt 10 ov auto- ja mainosteippaus 10 10 ov ov kuviomaalaust yöt 10 ov ruiskum 20 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Lukiopolku Kaikille pakolliset tutkinnon osat ATTO 10 ov ATTO 10 ov 14
metallituotemaalaus 30 ov Valinnaiset tutkinnon osat ammatilliset valinnaiset 50 ov lukio-opinnot 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat Lukio-opinnot 10 ov 2+1 polku Kaikille pakolliset tutkinnon osat ATTO 20 ov Koulutusohjelmaopinnot Koulutusohjelmaopinnot metallituotemaalaus 30 ov Oppisopimukseen opiskelija voi siirtyä kun atto-opinnot 20 ov on suoritettu ja opiskelija hallitsee ammatin perustiedot ja -taidot Valinnaiset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatilliset valinnaiset ammatilliset valinnaiset ammatilliset valinnaiset ammatilliset valinnaiset ammatilliset valinnaiset Kahden koulutusohjelman suorittaminen ( metallituotteiden pintakäsittely + rakennusten pintakäsittely Kaikille pakolliset tutkinnon osat ATTO 20 ov 15
Koulutusohjelmaopinnot rakennusten korjausmaalaus 30 ov Uudisrakennusm aalaus 20 ov Metallituotemaa laus 30 ov Valinnaiset tutkinnon osat ammatilliset valinnaiset 10 ov ammatilliset valinnaiset 10 ov ammatilliset valinnaiset 10 ov ammatilliset valinnaiset 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov 4 Tutkinnon osien kuvaukset 4.1. Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1. Metallituotemaalaus ( Tutkinnon osa sisältää työssäoppimista Hopsin mukaisesti ja yrittäjyyttä 1,75 ov) Tutkinnonosa sisältää kolme opintojaksoa - Metallituotemaalauksen perusteet (10 ov) - Hajotusilmaruiskumaalaus (10 ov) - Suurpaineruiskumaalaus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa : - tehdä metallituotteiden ruiskumaalausta annettujen ohjeiden mukaisesti. - tehdä metallituotteiden ruiskumaalaustöitä työturvallisuusmääräysten mukaisesti - lukea standardien mukaisia pintakäsittelyjärjestelmämerkintöjä - suunnitella oman työnsä kulun ja arvioida työhön tarvittavia materiaalimääriä - suorittaa ennen metallituotemaalauksia tehtävät valmistelut ja esikäsittelyt kuten pesut ja hionnat käsin sekä koneellisesti - tehdä pintavirheiden korjauksia kittaamalla - suojata käsittelemättä jäävät pinnat - tehdä kappaleiden käsittelyyn ja kuljetukseen liittyviä töitä - saattaa metallituotemaalauksessa tarvittavat maalit ja pesuohenteet turvallisesti käyttökuntoon ja käyttää niitä oikein - käyttää hänelle työkohtaisesti määrättyjä henkilökohtaisia suojaimia 16
- ruiskumaalauksen hajotusilmaruiskulla ja suurpaineruiskulla - pitää hajotusilma- ja suurpaineruiskun toimintakuntoisina - tarkastaa maalauksen lopputuloksen silmämääräisesti ja mitata kuivakalvon paksuuden ja tartunnan - suorittaa valmiiden tuotteiden pakkaukseen ja siirtelyyn liittyviä töitä - selvittää pintakäsittely-yhdistelmän tarkoituksen - huolehtia työpaikan järjestyksestä, siisteydestä ja suojauksesta niin, että metallituotemaalaustyöstä ei aiheudu ylimääräistä puhdistustarvetta kohdetta ympäröiville pinnoille - laskea työkustannuksia ja tarvittavia maalimääriä - tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet - selviytyä työtilanteista englannin kielellä - tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen - tiedollisesti ja taidollisesti EA 1:tä vastaavan ensiavun annon - tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. 4.1.1.1 Metallituotemaalauksen perusteet 10 ov Opiskelija osaa: - käyttää ja huoltaa metallituotemaalauksessa käytettäviä koneita ja laitteita - tehdä metallipintojen esikäsittelyjä ja kittauksia annettujen ohjeiden mukaisesti - tehdä metallituotteiden esikäsittelytöitä työturvallisuusmääräysten mukaisesti - suorittaa ennen metallituotemaalauksia tehtävät valmistelut ja esikäsittelyt, kuten pesut ja hionnat sekä käsin että koneellisesti - tehdä tarvittaessa pintavirheiden korjauksia kittaamalla - huolehtia työpaikkansa siisteydestä niin, ettei aiheuta vaaraa itselleen, kanssatyöntekijöilleen tai ympäristölle - noudattaa työturvallisuusohjeita - käyttää henkilökohtaisia suojaimia työtehtävissä - tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen - tiedollisesti ja taidollisesti tulityöturvallisuuteen liittyvät asiat niin että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen - tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun antamisen 4.1.1.2 Hajoitusilmaruiskutus 10 ov Opiskelija osaa: - tehdä metallituotteiden ruiskumaalausta hajoitusilmaruiskulla turvallisesti annettujen ohjeiden mukaisesti - käyttää henkilökohtaisia suojaimia työtehtävissä - suojata käsittelemättä jäävät pinnat - suunnitella oman työnsä kulun ja arvioida työhön tarvittavia materiaalimääriä saattaa metallimaalauksessa tarvittavat maalit ja pesuohenteet turvallisesti käyttökuntoon ja käyttää niitä oikein - säilyttää ja varastoida maalaustarvikkeita oikein 17
- tarkastaa maalauksen lopputuloksen silmämääräisesti ja mitata kalvonpaksuuden ja tartunnan - tehdä metallituotteiden ruiskumaalaustöitä hajoitusilmaruiskulla työturvallisuusmääräysten mukaisesti - pitää hajoitusilmaruiskun toimintakuntoisena - huolehtia työpaikan järjestyksestä, siisteydestä ja suojauksesta niin, että metallituotemaalaustyöstä ei aiheudu ylimääräistä puhdistustarvetta kohdetta ympäröiville pinnoille - huolehtia työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä niin, että ei aiheuta vaaraa itselleen, kanssatyöntekijöilleen tai työympäristölleen 4.1.1.3 Suurpaineruiskumaalaus 10 ov Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa: - tehdä suurpaineruiskulla metallituotemaalauksia turvallisesti ohjeiden mukaan - käyttää hänelle työkohtaisesti määrättyjä henkilökohtaisia suojaimia - tehdä metallituotteiden ruiskumaalaustöitä työturvallisuusmääräysten mukaisesti - huoltaa ja pitää kunnossa koneita ja laitteita - laskea työkustannuksia ja tarvittavia maalimääriä - tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet - tarkastaa maalauksen lopputuloksen silmämääräisesti ja mitata kuivakalvon paksuuden sekä tartunnan - lukea standardien mukaisia pintakäsittelymerkintöjä - ruiskumaalata suurpaineruiskulla - huoltaa ja pitää suurpaineruiskun toimintakunnossa - suorittaa valmiiden töiden pakkaukseen ja siirtelyyn liittyviä töitä - selviytyä ongelmatilanteista englannin kielellä - huolehtia työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä niin, että ei aiheuta vaaraa itselleen, kanssatyöntekijöilleen tai työympäristölleen OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimisympäristöt: - luokka / työtila, harjoitustyömaa, työssäoppimispaikka, verkkoympäristöt,kansainväliset oppimisympäristöt Menetelmät soveltuvin osin : - teoriaopetus, tehtävät, harjoitukset ja harjoitustyökohteet - tekemällä oppiminen - itsenäinen oppiminen - projektioppiminen - opintokäynnit - työssäoppiminen - sosiaalisen median ja verkkoalustojen hyödyntäminen - Arviointi 18
OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimisympäristöt: - luokka / työtila, harjoitustyömaa, työssäoppimispaikka, verkkoympäristöt,kansainväliset oppimisympäristöt Menetelmät soveltuvin osin : - teoriaopetus, tehtävät, harjoitukset ja harjoitustyömaat - tekemällä oppiminen - itsenäinen oppiminen - projektioppiminen - opintokäynnit - työssäoppiminen - sosiaalisen median ja verkkoalustojen hyödyntäminen työssäoppimisaikana - Arviointi Tutkinnon osa jakautuu 3 opintojaksoon, ja kunkin opintojakson oppiminen arvioidaan erikseen merkinnällä S, kun opintojakson oppimistavoitteet on saavutettu. Näyttöön osallistumisen edellytyksenä on, että opiskelijalla on Korjausmaalauksen perusteissa ja Maalaustöissä hankittu osaaminen. Viimeinen opintojakso eli Rakennusten sisämaalaus oppimisen arvioinnin puuttuvat elementit voidaan suorittaa näytössä. Näytössä vähintään suoritettavat työsuoritukset ovat näyttösuunnitelmassa määritettyjä. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista ja yrittäjyydestä oppimisen aikana. Oppimisen yhtenä mittari käytetään opiskelijan itsearviointia sekä vertaisarviointia. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat) kunnes kaikki tutkinnonosaan sisältyvät opintojaksot ja osaamisen näyttö on suoritettu. J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Alla olevaan taulukkoon on koottu tutkinnon osan arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Ryhmänohjaaja tai opintojakson opettaja tutustuttaa opiskelijan opintojakson ja tutkinnon osan sisältöön sekä ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin Hopsien mukaisesti. Tutkinnon osan arviointi koostuu oppimisen arvioinnista opintojaksoittain sekä tutkinnon osan osaamisen näytöstä. Opintojaksoittain suoritettu oppimista ja näyttöä tukeva, osaamista mittaava materiaali voidaan 19
tarvittaessa viedä näyttötilaisuuteen täydentämään keskeisten ammattitaitovaatimusten osaamisen arviointia työsuoritteissa, joita ei voida näytössä kiistattomasti osoittaa. Näyttöä tukevaa materiaalia ovat mm. erilaiset oppimistehtävät joista erikseen mainittakoon asiakas- ja harjoitustyöt sekä portfolio. Ryhmänohjaaja kirjaa suoritetut näytöt oppilashallinnointiohjelmaan aihetta opettaneiden opettajien arviointikokouksen jälkeen. Muun osaamisen arviointi Opintojaksojen aikaiset osaamistehtävät ja niiden arviointi kirjataan ryhmänohjaajan tai opintojaksoa opettavan opettajan toimesta sitä varten laadittuun ydintaitojen vihkoseen. Dokumentti viedään tarvittaessa näyttötilaisuuteen näyttöä tukevana materiaalina. Opintojaksojen sisältöjen osaaminen todennetaan ammattitaitovaatimusten mukaisesta työkokonaisuudesta näytöllä. 20
Näytön numero Tutkinnon osa 1 4.1.1. Metallituotemaalaus Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opintojaksojen tai /ja työssäoppimisen aikana opiskelija osoittaa valmiutensa näyttöön. Näytön suorittamiselle on etenemisehto, jossa opintojaksojen 4.1.1.1. ja 4.1.1.2. osaaminen on hankittu. Ennen ammattiosaamisen näyttöä hän on laatinut ohjatusti kirjallisen näyttösuunnitelman, jonka työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja hyväksyvät. Näytön toteutustapa Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan tämän ammatillisen tutkinnonosan keskeistä ja työn tekemisen kannalta oleellista osaamista. Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa tekemällä laajahkon metallimaalaus työkokonaisuuden Työn pitää sisältää: esikäsittelyt, kittaukset, maalauksen hajoitusilma- tai suurpaineruiskulla sekä valmiin työn viimeistelyn ja luovutuksen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia Näytössä arvioitava osaaminen työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Jos tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida arviointisuunnitelman mukaisesti ammattiosaamisen näytöllä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näyttöön tuotavassa opiskelijan ammattiosaamisen ydintaidot vihkosessa on osaamista arvioitu erillisissä työtehtävissä. Näytön arvioinnissa hyödynnetään em. osaamisen arviointia, jos näyttöä täydentävää muuta osaamista tarvitaan. Näytön arvosanan muodostuminen: perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja) arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttava muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arviointi määräytyy ammattiosaamisen näytön arvosanan perusteella. Näytön arvioijat: opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan (vain jos näyttö työpaikalla ) Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto pintakäsittelyalan neuvottelukunnassa. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 29.8.2013. Voimassa 1.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 21
Työn laatua koskevan arvioinnin tulee perustua mahdollisuuksien mukaan pintakäsittelyalan standardeissa määritettyihin laatuvaatimuksiin Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Oman työn suunnittelu ja suunnitelmallinen toteuttaminen tarvitsee ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen etenee työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta Pystyy vähäisellä ohjauksella korjaamaan suunnitelmaansa tai työsuoritustaan pystyy korjaamaan työsuunnitelmaa työn kestäessä Aloitekyky ja yrittäjyys asennoituu työhönsä siten, ettei aiheuta yritykselle taloudellista vahinkoa toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä kustannusvaikutuksia on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi Oman työn arviointi osaa arvioida omaa työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa osaa arvioida omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti arvioi omaa työtään ja korjaa työtapojaan työn kuluessa Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Pesuvälineiden käyttö käyttää pesuvälineitä saamansa ohjeistuksen mukaisesti käyttää pesuvälineitä itsenäisesti huolehtii pesuvälineiden toimivuudesta pesumateriaalien valinta käyttää välineiden puhdistuksessa oikeita pesuliuottimia käyttää välineiden puhdistuksessa liuotteita 22
taloudellisesti hiontatekniikka käyttää hiomakoneita oikein ja hioo pintoja käsihionnalla vaadittavaan kuntoon ohjeiden avulla hioo itsenäisesti maalattavan pinnan hiomakoneella ja käsin vaadittavaan kuntoon suorittaa hiontatyöt vaadittavaan kuntoon itsenäisesti ja joutuisasti kittaustyöt käyttää oikein kittilastoja ja kittaa pienet pintavirheet itsenäisesti kittaa myös suuremmat pintavirheet itsenäisesti korjaa erilaisia pintavirheitä kittaamalla itsenäisesti ja joutuisasti hajoitusilmaruiskun käyttö puhdistaa ja huoltaa hajoitusilmaruiskun asianmukaisesti ja osaa maalata hajoitusilmaruiskulla yksinkertaisen tuotteen itsenäisesti kun laatuvaatimustaso ei ole korkea maalaa hajoitusilmaruiskulla vaikean muotoisen tuotteen itsenäisesti kun laatuvaatimustaso on korkea maalaa hajoitusilmaruiskulla vaikean muotoisen tuotteen itsenäisesti kun laatuvaatimustaso on korkea Metallituotemaalien käsittely aukaisee ja sulkee maalaustarvikepakkaukset asianmukaisesti ja saattaa tuotteen ohjeiden mukaisesti käyttökuntoon työskentelee siten, että nestemäiset materiaalit eivät tarpeettomasti roisku ympäristöön huolehtii työn jälkeen materiaalien säilytyksestä ja työskentelee siten, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän suurpaineruiskun käyttö maalaa suurpaineruiskulla yksinkertaisia tuotteita itsenäisesti kun laatuvaatimustaso ei ole korkea ja osaa puhdistaa ja huoltaa suurpaineruiskun jossa ei ole apulaitteita maalaa suurpaineruiskulla myös vaikean muotoisen tuotteen itsenäisesti kun laatuvaatimustaso ei ole korkea ja vaihtaa suurpaineruiskuun sopivat suodattimet ja suuttimen, käytettävän maalityypin mukaan maalaa suurpaineruiskulla vaikean muotoisen tuotteen itsenäisesti kun laatuvaatimustaso on korkea ja osaa itsenäisesti huolehtia suurpaineruiskun kunnossapidosta kestävä kehitys tunnistaa työstään muodostuvat ongelmajätteet ja tietää miten estetään ongelmajätteiden joutuminen ympäristöön 23 kerää maali- ja ohennejätteet asianmukaisella tavalla ja osaa tarvittaessa perustella, miksi työssä muodostuvat jätteet luokitellaan käyttää maaleja, ohenteita ja energiaa mahdollisimman vähän työhön nähden
ongelmajätteiksi Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ammatilliset tiedot tunnistaa pintakäsiteltävät metallit arvioi asianmukaisesti maalausalustasta johtuvia vaatimuksia esikäsittelylle osaa valita itsenäisesti oikeat esikäsittelymenetelmät arvioi oikein esikäsittelyn laadun riittävyyden ennen maalausta valitsee hiontatyössä työvaiheen mukaisesti oikean hiontapaperi karkeuden valitsee oikeat hiontapaperikarkeudet työvaiheyhdistelmän mukaisesti ottaa huomioon maalituotteen etiketissä olevat tiedot sekä noudattaa annettuja käyttöohjeita arvioi asianmukaisesti maalausalustasta johtuvia vaatimuksia maalivalinnoille suorittaa maali- tai maalausyhdistelmä valinnan maalattavaan tuotteeseen kohdistuvan rasitukse mukaan tuntee perusasiat tuotteiden koostumuksesta ja mahdollisesta ohentamisesta ottaa työssään huomioon työolosuhteiden mahdolliset vaikutukset pintakäsittelytyön lopputulokseen tunnistaa suurpaineruiskun toimintahäiriöiden aiheuttajat korjaa suurpaineruiskun toimintahäiriöt tarpeen mukaan tunnistaa ruiskumaalausvirheiden aiheuttajat ja osaa tehdä tarvittavat muutokset virheiden poistamiseksi matematiikan ja luonnontieteiden taidot arvioi aloittamaansa työsuoritukseen tarvittavaa työaikaa riittävällä tarkkuudella ja laskee lähes oikein yksinkertaisen muotoisen kappaleen pintaalan ja muut työssä tarvittavat peruslaskutoimitukset arvioi oikein työsuorituksessa tarvittavan maalin menekkiä käyttämällä apuna vastaavanlaisista töistä tallennettuja materiaalitietoja laskee riittävällä tarkkuudella työsuorituksessa tarvittavan maalin menekin pintaalatiedon ja vaadittavan kalvonpaksuuden perusteella ja osaa arvioida tehtävän työsuorituksen 24
kokonaiskustannuksia Esteettiset taidot tuntee värien näkemiseen liittyvät perusasiat pyrkii esteettisesti hyvään maalaustyöhön tekee perusteltuja ehdotuksia värien ja materiaalien yhteensopivuuden parantamiseksi Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Oppiminen ja ongelmanratkaisu soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja - tyylinsä Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii asiallisesti työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä osallistuu eri työvaiheiden suunnitteluun yhdessä ammattitaitoisen pintakäsittelijän kanssa tulkitsee oikein työohjeet ja osallistuu eri työvaiheiden suunnitteluun asiakkaan tai työnjohtajan kanssa Ammattieettiset taidot noudattaa sovittuja työaikoja tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla työskentelee metallituotemaalaamon hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja osaa käyttää hengityssuojaimia ja pölysuojaimia ja tunnistaa työhönsä mahdollisesti liittyvän putoamisvaaran ja tietää miten siltä voi suojautua käyttää terveellisiä työtapoja ja työasentoja ja käyttää tarkoituksenmukaisesti työkoneiden turvalaitteita. Tunnistaa työpaikalla mahdollisesti esiintyvän tulipalon vaaran ja tietää miten se voidaan torjua Tuntee työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. Tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat ja osaa torjua ja suojautua niiltä 25
4.2. KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT Oppilaitoksen resurssien mukaisesti tarjoamme opiskelijoille seuraavia kaikille valinnaisia tutkinnon osia. 4.2.1. Ruiskumaalaustyöt 20 ov 4.2.2. Suihkupuhdistus 10 ov 4.2.3. eri materiaalien korjaus- ja maalaustyöt 10 ov 4.2.4. Metallituotemaalaus, syventävä 10 ov (paikallinen) 4.2.5. Kuviomaalaustyöt 10 ov Kaikille valinnaisista tutkinnonosista osaaminen osoitetaan näytöllä. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimisympäristöt: - luokka / työtila, harjoitustyömaa, työssäoppimispaikka Menetelmät soveltuvin osin : - teoriaopetus, tehtävät, harjoitukset ja harjoitustyömaat - tekemällä oppiminen - itsenäinen oppiminen - projektioppiminen - opintokäynnit - työssäoppiminen - sosiaalisen median ja verkkoalustojen hyödyntäminen työssäoppimisaikana Arviointi OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista ja yrittäjyydestä oppimisen aikana. Oppimisen yhtenä mittari käytetään opiskelijan itsearviointia sekä vertaisarviointia. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu S / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat)kunnes kaikki tutkinnonosaan sisältyvät opintojaksot ja osaamisen näyttö on suoritettu. J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) 26
Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Tutkinnonosan alla olevaan taulukkoon on koottu tutkinnon osan arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Ryhmänohjaaja tai opintojakson opettaja tutustuttaa opiskelijan opintojakson ja tutkinnon osan sisältöön sekä ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin Hopsien mukaisesti. Tutkinnon osan arviointi koostuu oppimisen arvioinnista opintojaksoittain sekä tutkinnon osan osaamisen näytöstä. Opintojaksoittain suoritettu oppimista ja näyttöä tukeva, osaamista mittaava materiaali voidaan tarvittaessa viedä näyttötilaisuuteen täydentämään keskeisten ammattitaitovaatimusten osaamisen arviointia työsuoritteissa, joita ei voida näytössä kiistattomasti osoittaa. Näyttöä tukevaa materiaalia ovat mm. erilaiset oppimistehtävät joista erikseen mainittakoon asiakas- ja harjoitustyöt sekä portfolio. Ryhmänohjaaja kirjaa suoritetut näytöt oppilashallinnointiohjelmaan aihetta opettaneiden opettajien arviointikokouksen jälkeen. Muun osaamisen arviointi Opintojakson oppimisen ja osaamisen arviointi kirjataan ryhmänohjaajan tai opintojaksoa opettavan opettajan toimesta sitä varten laadittavaan ydinosaamisen vihkoseen. Dokumentti viedään tarvittaessa näyttötilaisuuteen näyttöä tukevana materiaalina. Opintojakson sisältöjen osaaminen todennetaan ammattitaitovaatimusten mukaisesta työkokonaisuudesta näytöllä. Työn laatu tulee perustua alan standardeihin 4.2.1. Ruiskumaalaustyöt 20 ov Tutkinnonosa on otettu Autoalan perustutkinnosta automaalauksen koulutusohjelmasta. Mahdollisuus ottaa 40 opintoviikkoa em. koulutusohjelmasta on mahdollistettu pintakäsittelyalan perustutkinnon valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa kohdassa 4.5.43 ( Tutkinnon osa sisältää työssäoppimista Hopsin mukaisest sekä yrittäjyyttä ) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa - hakea ja noudattaa auton- ja maalinvalmistajan korjausohjeita - käsitellä, puhdistaa ja varastoida käytettäviä työvälineitä ja materiaaleja työturvallisuusmääräysten mukaisesti sekä huoltaa niitä - löytää silmämääräisesti värikartaston avulla oikean värisävyn maalattavaan kohteeseen - sävyttää värejä sekoituskonejärjestelmällä - ruiskuttaa osa- ja kokomaalauksia - tehdä häivytysmaalauksia eri maalausmateriaaleilla - korjata mahdolliset maalausvirheet - viimeistellä auton ennen luovutusta asiakkaalle - työskennellä työturvallisesti - ylläpitää työkykyään - huolehtia syntyvistä maalausjätteistä ja ympäristön suojelusta - yrittäjyyden periaatteet ruiskumaalaustöissä 27