Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto Rehtorin hyväksymä kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelmat ja muun arvioinnin. Hyväksytty 3.11.2010 Rehtori Jarmo Paloniemi Lisäykset hyväksytty 11.5.2012 Rehtori Jarmo Paloniemi Lisäykset ja täydennykset hyväksytty 17.06.2013 Rehtori Saija Niemelä-Pentti
Sisältö 1. Kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman muodostuminen... 3 2. Tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista... 4 3. Opintojen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen... 6 3.1 Opintojen eteneminen ja ajoitus... 6 3.2 Opintojen järjestäminen... 7 4. Kone- ja metallialan ammatilliset tutkinnon osat, toteutus- ja arviointisuunnitelmat... 9 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 9 4.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt, 10 ov... 9 4.1.2 Koneistuksen perustyöt, 10 ov... 11 4.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 10 ov... 12 4.2 Valmistustekniikan koulutusohjelma... 14 4.2.1 Koneistus, 20 ov... 14 4.2.2 Levy- ja hitsaustyöt, 20ov... 16 4.2.3 Koneenasennus, 20 ov... 19 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat... 21 4.5.2 Koneautomaation asennus, 10ov... 21 4.5.4 Hydrauliikka-asennukset, 10 ov... 23 4.5.14 Asennushitsaus, 10ov... 24 4.5.15 Hitsaus, 10ov... 27 4.5.16 IW hitsaus, 10ov... 29 4.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC - valmistus, 10ov... 31 4.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt... 33 4.5.27 CNC sorvaus, 10 ov... 36 4.5.28 CNC jyrsintä, 10 ov... 38 4.5.31 Manuaalikoneistus, 10 ov... 40 4.5.49 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa... 42 4.5.49.1 Valmistustekniikka 10 ov,... 42 4.5.49.2 Kunnossapito 10 ov... 47 4.6 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa koulutuksessa... 51 4.6.1 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov... 51 4.6.2 Yrittäjyys, 10 ov... 52 4.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat)... 54 4.7.1 Yritystoiminta, 10 ov... 54 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (ATTO) 20 ov... 55 6. Vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta... 55 7. Arviointi... 55 2
1. Kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman muodostuminen Kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelma muodostuu neljästä osasta: Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) opetussuunnitelman yhteinen osa, jossa määritellään Oulun seudun ammattiopiston kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä kuvataan Oulun seudun koulutuskuntayhtymän keskeiset arvot. Opetussuunnitelman yhteinen osa koskee opetussuunnitelmaperusteisen perustutkintokoulutuksen järjestämistä. Yhteisessä osassa määritellään myös koulutuksen toteuttaminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Kone- ja metallialan ammatillisen perustutkinnon perusteet, jossa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien tai osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa (tämä asiakirja), jossa määrätään tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot). Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet sekä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä, vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta sekä tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit siltä osin kuin niitä ei ole tutkinnon perusteissa määritelty. Tutkintokohtaisessa osassa määrätään myös koulutuksen järjestäjän tarjoamat opinnot muista tutkinnoista sekä opiskelijan mahdollisuudet suorittaa useampia kuin yksi tutkinto. Siinä päätetään ammatillisten ja yhteisten opintojen arviointisuunnitelma, joka sisältää ammattiosaamisen näytöt ja muun osaamisen arvioinnin. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot), jossa on esitetty kaikille tutkinnoille yhteiset tutkinnon osat ja niiden tavoitteet, arviointikriteerit sekä toteutus- ja arviointisuunnitelmat. 3
0 10 ov Valinnaiset, valittava 30 ov Pakolliset 20 ov Kaikille pakolliset 30 ov 2. Tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista Oulun seudun ammattiopistossa Kone- ja metallialan perustutkinnon, 120 ov, valmistustekniikan koulutusohjelmassa tarjotaan seuraavat tutkinnon osat: Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov, ammattitaitoa osoittava opinnäyte vähintään 2 ov ja opinto-ohjausta vähintään 3 ov. Valmistustekniikan koulutusohjelma, kone- ja metallialan perustutkinto 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov 4.1.2 Koneistuksen perustyöt 10 ov 4.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov 4.2 Tutkintonimikkeittäin eriytyvät pakolliset tutkinnon osat Koneistaja 4.2.1 Koneistus 20 ov Levyseppähitsaaja 4.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 20 ov Koneenasentaja 4.2.3 Koneenasennus 20 ov 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 4.5.2 Koneautomaation asennus 10 ov 4.5.4 Hydrauliikka-asennukset 10 ov 4.5.14 Asennushitsaus 10 ov 4.5.15 Hitsaus 10 ov 4.5.16 IW hitsaus 10 ov 4.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC -valmistus 10 ov 4.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 10 ov 4.5.27 CNC -sorvaus 10 ov 4.5.28 CNC -jyrsintä 10 ov 4.5.31 Manuaalikoneistus 10 ov Muut valinnaiset tutkinnon osat 4.5.49-1 Valmistustekniikka 10ov, paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 4.5.49-2 Kunnossapito 10 ov, paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 4.6.1 Yrittäjyys 10 ov 4
Valinnaiset lisäosat 4 ov Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat 4.6.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 4.6.3 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat, 0-10 ov 4.6.4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot), 0 10 ov 4.6.5 Lukio-opinnot Yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat 4.7.1 Yritystoiminta, 10 ov 4.7.2 Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) 4.7.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (ATTO) 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Valinnaiset 5.1.1 Äidinkieli 4 ov 0 4 5.1.2 Toinen kotimainen kieli, 1 ov 0 4 ruotsi 5.1.3 Toinen kotimainen kieli, 2 ov suomi 5.1.4 Vieras kieli 2 ov 0 4 5.1.5 Matematiikka 3 ov 0 4 5.1.6 Fysiikka ja kemia 2 ov 0 4 5.1.7 Yhteiskunta-, yritys- ja 1 ov 0 4 työelämätieto 5.1.8 Liikunta 1 ov 0 4 5.1.9 Terveystieto 1 ov 0 4 5.1.10 Taide ja kulttuuri 1 ov 0 4 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat 5.2.1 Ammattitaito täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat 5.1.1 5.1.9 5.2.2 Ympäristötieto 0 4 5.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 5.2.4 Etiikka 0 4 5.2.5 Kulttuurien tuntemus 0 4 5.2.6 Psykologia 0 4 5.2.7 Yritystoiminta 0 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov 5
3. Opintojen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen 3.1 Opintojen eteneminen ja ajoitus Kone- ja metallialan perustutkinto, valmistustekniikan koulutusohjelma 1. opiskeluvuosi 2. opiskeluvuosi 3.opiskeluvuosi Kone- ja metallialan perusosaaminen, 30 ov Koneistaja: Koneistus 20ov, CNC -sorvaus 10ov, CNC- jyrsintä 10ov, Manuaalikoneistus 10ov, Valmistustekniikka 10ov, joista työssäoppimalla vähintään 20ov. Yhteensä 60ov. Koneenasentaja: Koneenasennus 20ov, Koneautomaation asennus 10 ov, Hydrauliikka-asennukset 10 ov, Kunnossapito 10ov, Valmistustekniikka 10ov, joista työssäoppimalla vähintään 20ov. Yhteensä 60ov. Levyseppä hitsaaja (hitsaukseen suuntautunut): Levy- ja hitsaustyöt 20 ov, Hitsaus 10 ov, Asennushitsaus 10ov, IW -hitsaus 10 ov, Valmistustekniikka 10ov, joista työssäoppimalla vähintään 20ov. Yhteensä 60ov. Levyseppä hitsaaja (teräsrakentamiseen suunt): Levy- ja hitsaustyöt 20 ov, Hitsaus 10 ov, Levy- ja hitsausalan CNC -valmistus 10 ov, Levy- ja teräsrakennetyöt 10 ov, Valmistustekniikka 10ov, joista työssäoppimalla vähintään 20ov Yhteensä 60ov. Edelliset sisältävät: Vapaasti valittavat opinnot: 10ov Opinto-ohjaus: 1 ov 1 ov 1 ov Lisäksi: Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat: 20 ov yhteensä 40 ov yhteensä 40 ov yhteensä 40 ov Nuolikaavion mukaisessa etenemisessä voi olla ryhmäkohtaisia eroja. 6
3.2 Opintojen järjestäminen Tutkinnon suorittaminen osina ja tutkinnon täydentäminen Koko tutkinnon suorittamien on tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Tutkinnon suorittamisesta osina on kerrottu yhteisen osan luvussa 2. Opintojen tarjonta ja valinta OSEKK:n yksiköiden ja muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa on kerrottu opetussuunnitelman yhteisessä osassa. Mahdollisuus suorittaa useampi kuin yksi tutkinto Ammattiopistossa opiskeleva voi sisällyttää tutkintoonsa lukio-opintoja (Ammattilukio). Oulun seudun ammattiopiston yksiköt tarjoavat lukio-opintoja, joilla voidaan täydentää perustutkintoa ja / tai suorittaa ylioppilastutkinnon yhdessä ammatillisen tutkinnon (= kaksoistutkinto) kanssa taikka suorittaa kolmoistutkinnon (= ammatillinen perustutkinto, ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä). Tutkinnon osan jaksosuunnitelma Jokaisesta tutkinnon osasta laaditaan opetusjaksosuunnitelma, jossa määritetään mm. keskeiset sisällöt, toteutustavat/opiskelu- ja ohjausmenetelmät, oppimateriaali ja arviointi sekä avaintaidot. Opettaja esittelee opetusjaksosuunnitelman opiskelijoille ja antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa suunnitelmaan. Opiskelijat esittävät omia ideoitaan opintosisällöiksi, toteuttamistavoiksi ja oppimisympäristöiksi. (opetus ja oppimisen ohjaus prosessikuvaus, OSAOn intra) Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Kaikkiin tutkintoihin sisältyy työpaikalla tapahtuvaa työssäoppimista vähintään 20 ov (opetussuunnitelman yhteinen osa). Ammattiosaamisen näytöt järjestetään ensisijaisesti työpaikoilla työssäoppimisen yhteydessä tutkinnon osan toteutus- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Työssäoppimisen voi suorittaa myös ulkomailla (ks. Kansainvälisyysopas). Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Se on koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Vain poikkeustapauksessa opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Tutkintoon sisältyvät näytöt: Tutkintoon sisältyvät näytöt: NÄYTTÖ Pakolliset tutkinnon osat NÄYTTÖ 1 kone- ja metallialan perusosaaminen, kaikille SUUNNITELTU AJANKOHTA TUTKINNON OSA 1. lukuvuosi Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov, Koneistuksen perustyöt 10 ov, NÄYTÖN SUORIT- TAMISPAIKKA Oppilaitos 7
NÄYTTÖ 2 koneistajat NÄYTTÖ 2 koneenasentajat NÄYTTÖ 2 levyseppä hitsaajat NÄYTTÖ 3 koneistajat NÄYTTÖ 3 koneenasentajat NÄYTTÖ 3 levyseppä hitsaajat, hitsaukseen suuntautuvat NÄYTTÖ 3 levyseppä hitsaajat, teräsrakentamiseen suuntautuvat NÄYTTÖ 4 valinnainen näyttö Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10ov. 2. lukuvuosi Koneistus 20 ov, Työssäoppimispaikka tai oppilaitos 2. lukuvuosi Koneenasennus Työssäoppimispaikka 20 ov tai oppilaitos 2. lukuvuosi Levy- ja hitsaustyöt Työssäoppimispaikka 20 ov tai oppilaitos 3. lukuvuosi CNC -sorvaus 10ov, CNC- jyrsintä 10ov ja manuaalikoneistus 10ov 3. lukuvuosi Koneautomaation asennus 10 ov, kunnossapito 10ov ja hydrauliikkaasennukset 10ov 3. lukuvuosi Hitsaus 10 ov, asennushitsaus 10ov ja IW -hitsaus 10 ov 3. lukuvuosi Hitsaus 10 ov, levy- ja hitsausalan CNC - valmistus 10 ov, levyja teräsrakennetyöt 10 ov 3. lukuvuosi Valmistustekniikka 10ov Työssäoppimispaikka tai oppilaitos Työssäoppimispaikka tai oppilaitos Työssäoppimispaikka tai oppilaitos Työssäoppimispaikka tai oppilaitos Työssäoppimispaikka tai oppilaitos Opinto-ohjaus Oulun seudun ammattiopistossa perustutkintoihin sisältyy luokka- ja ryhmämuotoista opintoohjausta yhteensä 3 opintoviikkoa kolmen vuoden tutkinnossa (VN:n päätös 213/1999: vähintään 1,5 opintoviikkoa). (opetussuunnitelman yhteinen) Opinnäyte Kone- ja metallialan tutkintoon sisältyy opinnäyte, jonka laajuus on 2 opintoviikkoa. (opetussuunnitelman yhteinen osa luku 10) Erityisopetus Oulun seudun ammattiopistossa järjestetään opetus erityisopetuksena silloin, kun opiskelija tarvitsee erityistä tukea opiskeluunsa. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on taata kaikille opiskelijoille sopiva, esteetön ja helposti saavutettava oppimisympäristö. Opetussuunnitelman yhteisessä osassa kuvataan erityisopetuksen järjestämisen periaatteet, ja erityisopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa kuvataan toiminnan järjestäminen käytännössä. Suunnitelmaa täydennetään yksikkökohtaisilla erityisopetuksen toteutussuunnitelmilla. (opetussuunnitelman yhteinen osa ja liite) 8
4. Kone- ja metallialan ammatilliset tutkinnon osat, toteutusja arviointisuunnitelmat Mikäli arviointikriteereistä puuttuu kriteeri T1 tasolta tai T1 ja H2 tasoilta, niin kyseistä arvioinnin kohdetta ei silloin arvioida, mutta jos arviointikriteeri puuttuu tasolta H2 tai K3 arviointi tehdään alemman tason kriteerin mukaan. 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt, 10 ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) 4.1.1 Asennuksen ja automaation Asennuksen ja aumusten mukaiset asiat opiskel- perustöiden ammattitaitovaatitomaatiolaan oppilaitoksessa luokka- ja perustyöt työsaliopiskeluna. 10ov Sisältää opintoohjausta 1. vuoden aikana yhteensä 1ov Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - Perehtymällä asennus- ja kokoonpanopiirustuksiin, suorittamalla niiden lukuharjoituksia. - Perehtymällä lukuharjoituksin sähkö-, pneumatiikka- ja hydrauliikkakytkentäkaavioihin sekä toimintaperiaattei- 4.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 22. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: - sähkö- ja pneumatiikkajärjestelmät - laiteasennusmittaukset - asennustyöt Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. Tutkinnon osa suoritetaan kokonaisuudessaan 1. lukuvuoden aikana. Ammattiosaamisen näyttö sekä muu arviointi toteutetaan 1. lukuvuoden aikana 9
siin ja peruskomponentteihin. Tekemällä pneumatiikkajärjestelmien asennusharjoituksia. - Suorittamalla sähköisiä perusmittauksia, perehtymällä standardin SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskoulutuksen mukaisiin asioihin. - Perehtymällä työohjeisiin, käyttö- ja huolto-ohjeisiin sekä harjoittelemalla erilaisten työvälineiden ja menetelmien käyttöä. - Harjoittelemalla käsityövälineiden turvallista käyttöä. - Perehtymällä koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteisiin, rakenteisiin sekä koneenelimiin. - Harjoittelemalla vierintälaakereiden sekä ketju- ja hihnakäyttöjen ja tiivisteiden asennustöitä. - Suorittamalla laiteasennusten perusmittauksia. - Perehtymällä laatujärjestelmiin sekä laadunvalvonnan periaatteisiin asennustöissä. Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu opiskelija ja opettaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja/opettajat. 10
4.1.2 Koneistuksen perustyöt, 10 ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) 4.1.2 Koneistuksen perustöiden ammattitaitovaatimusten mukaiset Koneistuksen perustyösa luokka- ja työsaliopiskeluna. asiat opiskellaan oppilaitokses- 10ov Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - Harjoittelemalla teknistä piirtämistä sekä opiskelemalla materiaaliopin perusteita. - Perehtymällä työstökoneiden osalta työturvallisuuteen - Harjoittelemalla tavanomaisten mittalaitteiden käyttöä mittaustehtävin 4.1.2 Koneistuksen perustyöt 10 ov Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 25. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: Raaka-aineen: - sorvaus - jyrsintä - poraus - mittaaminen Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. Tutkinnon osa suoritetaan kokonaisuudessaan 1. lukuvuoden aikana. Ammattiosaamisen näyttö sekä muu arviointi toteutetaan 1. lukuvuoden aikana - Perehtymällä sorvien, jyrsinsekä porakoneiden rakenteisiin - Perehtymällä työstöterätyyppeihin ja -materiaaleihin sekä harjoittelemalla niiden valintaa - Harjoittelemalla työstöarvo- 11
jen laskentaa ja valintaperusteita - Harjoittelemalla sorvausta: lieriöpinnat ja viisteet, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäiset - Harjoittelemalla jyrsintää: tasopintojen jyrsiminen - Harjoittelemalla porakoneiden ja poraustyökalujen käyttöä - Perehtymällä kierretyyppeihin sekä valmistetaan kierteitä Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu opiskelija ja opettaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja/opettajat. 4.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 10 ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: 12
TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) 4.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustöiden Levytöiden ammattitaitovaatimusten ja hitsauksen mukaiset asiat opiskellaan oppityöliopiskeluna peruslaitoksessa luokka- ja työsa- sekä työssäoppimisjaksolla 10ov työpaikalla. Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - Perehtymällä työturvallisuuden ja ympäristönsuojelun perusteisiin siten, että saavutetaan työturvallisuuskorttia vastaavat tiedot - Harjoittelemalla teknistä piirtämistä sekä opiskelemalla materiaaliopin perusteita. 4.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 28. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: Teräslevyn / raaka-aineen: - piirrottaminen - leikkaus - kulmaus - poraus - hitsaus - mittaaminen Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. Tutkinnon osa suoritetaan kokonaisuudessaan 1. lukuvuoden aikana. Ammattiosaamisen näyttö sekä muu arviointi toteutetaan 1. lukuvuoden aikana - Harjoittelemalla tavanomaisten mittalaitteiden käyttämistä mittaustehtävin Harjoittelemalla levyn / raakaaineen: - piirrottamista - leikkausta - särmäystä - kulmaamista - pyöristystä - porausta - sahausta - hiontaa Harjoittelemalla levyn / raakaaineen: - polttoleikkausta - kaasuhitsausta 13
- juottamista - puikkohitsausta - MAG -hitsausta - pistehitsausta Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu opiskelija ja opettaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja/opettajat. 4.2 Valmistustekniikan koulutusohjelma 4.2.1 Koneistus, 20 ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) 4.2.1 Koneistuksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opiskel- Koneistus 20 ov laan oppilaitoksessa luokka- ja työsaliopiskeluna sekä työssäoppimisjaksolla työpaikalla. 4.1.2 Koneistus Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 32. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Näytön arvioinnissa huomi- Tutkinnon osa suoritetaan 2.ja 3. lukuvuoden aikana. 14
Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - Perehtymällä työstökoneiden turvalliseen käyttöön - Harjoittelemalla lukemaan piirustuksissa olevia projektioita, leikkauskuvantoja ja mitoituksia. - Harjoittelemalla piirustuksissa olevien toleranssi- ja pintamerkkien vaikutus työmenetelmän, työstöjärjestyksen ja apukoneistuksien suunnittelussa. - CAD-piirtämisen perusteet harjoitustöitä piirtämällä. - CNC -tekniikan perusteet, - tekemällä työstökoneen NC - koodia. - Suunnittelemalla ja harjoittelemalla työkappaleiden kiinnitystä käyttäen erityyppisiä kiinnitys-välineitä. - Harjoittelemalla jakolaitteen välitöntä ja välillistä käyttöä apuvälineenä jyrsinkoneessa, kulmien ja hammaspyörien valmistamisessa. - Valmistamalla tarkkamittaisia reikiä, upotuksia, viisteitä sorvilla ja jyrsinkoneella käyttäen avennuspäätä, väljentimiä, kalvaimia, upottimia. - Valmistamalla kierteitä sorvaamalla ja kierretyö- välineillä. - Mittaamalla koneistettuja kappaleita opitaan mittausvälineiden, kierretulkkien ja oidaan erityisesti seuraavat kohteet: - Työturvallisuus - Laatu / vaatimustenmukaisuus Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. Näyttö toteutetaan 2. ja 3. lukuvuoden aikana työssäoppimisjaksoilla tai tarvittaessa Muu tutkinnon osaan liittyvä arviointi toteutetaan 15
kierrekampojen käyttö sekä valmistusmittojen hakeminen toleranssitaulukoista - Huoltamalla ja teroittamalla työstöteriä, kunnos-tamalla kovametallityö-kaluja ja teroittamalla pikaterästyökaluihin oikeat teräkulmat eri materiaaleille - Harjoitellaan tarvittaessa korjaamaan työstöarvoja ja asetuksia piirustuksen mukaisen tuotteen valmistamiseksi. Etenemisen ehdot Ennen työssäoppimisjaksoa opiskelijan tulee hallita työturvallisuus- ja tulityökorttia vastaavat tiedot. Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu oppilaitoksessa opiskelija ja opettaja. Näytön arviointiin työssäoppimispaikalla osallistuu opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja tai opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja/opettajat. 4.2.2 Levy- ja hitsaustyöt, 20ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: 16
TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) 4.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 20ov Sisältää opintoohjausta 2. vuoden aikana yhteensä 1ov Levy ja hitsaustöiden ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opiskellaan oppilaitoksessa luokka- ja työsaliopiskeluna sekä työssäoppimisjaksolla työpaikalla. Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - Työsaliopiskelussa sekä työssäoppimisen yhteydessä opitaan harjoitustöitä, tuotteita ja tuotantoa tekemällä hitsauksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat käytännössä: 4.2.2 Levy- ja hitsaustyöt Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 36. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista. Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: - Työturvallisuus - Laatu / vaatimustenmukaisuus Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. Tutkinnon osa suoritetaan 2.ja 3. lukuvuoden aikana. Näyttö toteutetaan 2. ja 3. lukuvuoden aikana työssäoppimisjaksoilla tai tarvittaessa Muu tutkinnon osaan liittyvä arviointi toteutetaan - Opiskelija perehtyy ja oppii työsalissa harjoitustöitä ja tuotteita tekemällä tulitöiden turvallista suorittamista siten, että saavutetaan tulityökorttia vastaavat käytännön tiedot ja taidot - Opiskelija lukee ja tulkitsee teknisiä piirustuksia, suorittaa piirrottamista ja mittauksia tavanomaisilla mittalaitteilla harjoitustöitä ja tuotteita sekä tuotantoa tekemällä. Opiskelija valitsee kulloiseenkin harjoitustyöhön tai tuotteen valmistukseen liittyvän, parhaiten soveltuvan työmenetelmän ja hallitsee työmenetelmät ja niihin liittyvät työturvallisuusasiat seu- 17
raavasti; - suuntaisleikkurin ja muiden tavanomaisten leikkausmenetelmien käytön, kiinnitykset ja säädöt - levyn pyöristyksen, oikaistun pituuden laskemisen - levyn kulmauksen ja särmäyksen ja niihin liittyävän taivutusjärjestyksen - porauksen ja hionnan erilaisilla laitteilla ja koneilla - ruuvi- ja niittiliitosten teon sekä viimeistelytyöt - termisen leikkauksen tavanomaisilla menetelmillä Opiskelija tekee työsalissa ja/tai työssäoppimispaikalla piirustusten ja ohjeiden mukaisia tavallisten levyrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustöitä, lukee ja tulkitsee standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS), hallitsee hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät sekä osaa tehdä hitsien tarkistusmittaukset sekä hallitsee ja huomioi standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D Opiskelija tekee itsenäisesti piirustusten ja ohjeiden mukaisia harjoitustöitä ja tuotteita seuraavilla hitsausprosesseilla; - Puikkohitsaus - MAG, umpi- ja täytelanka - TIG - Kaasuhitsaus Opiskelija hitsaa itsenäisesti valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 ja SFS- EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl, hitsiluokka C silmämääräisesti arvioituna 18
Etenemisen ehdot Ennen työssäoppimisjaksoa opiskelijan tulee hallita työturvallisuus- ja tulityökorttia vastaavat tiedot. Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu oppilaitoksessa opiskelija ja opettaja. Näytön arviointiin työssäoppimispaikalla osallistuu opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja tai opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja/opettajat. 4.2.3 Koneenasennus, 20 ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) 4.2.3 Koneenasennuksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat Koneenasennus 20ov luokka- ja työsaliopiskeluna se- opiskellaan oppilaitoksessa kä työssäoppimisjaksolla työpaikalla. Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. 4.2.3 Koneenasennus Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 40. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: - asennettavien laitteiden tuntemus - koneiden ja laitteiden Tutkinnon osa suoritetaan 2.ja 3. lukuvuoden aikana. Näyttö toteutetaan 2. ja 3. lukuvuoden aikana työssäoppimisjaksoilla tai tarvitta- 19
Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - lukemalla piirustuksia ja työohjeita sekä tekemällä niiden pohjalta kokoonpanosuunnitelmia - tekemällä yleisimmät mekaaniset liitokset - tekemällä mittauksia yleisimmillä mittavälineillä - tekemällä liuku- ja vierintälaakereiden asennuksia - opettelemalla yleisimmät tehonsiirtoelimet sekä tekemällä niiden asennuksia - asentamalla koneet ja laitteet konealustalle - ymmärtämään voiteluhuollon merkitys tutkimalla eri voitelumenetelmiä - ymmärtämään kustannusten muodostuminen asennustöissä valitsemalla oikea työmenetelmä / työkalut työvaiheeseen - ymmärtämään työturvallisuuden merkitys ottamalla ne huomioon asennustöissä kokoonpano - työhön soveltuvien työvälineiden valinta - koneiden ja laitteiden asennus Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. essa Muu tutkinnon osaan liittyvä arviointi toteutetaan Etenemisen ehdot Ennen työssäoppimisjaksoa opiskelijan tulee hallita työturvallisuus- ja tulityökorttia vastaavat tiedot. Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu oppilaitoksessa opiskelija ja opettaja. Näytön arviointiin työssäoppimispaikalla osallistuu opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja tai opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. 20
Arvosanasta päättää asianomainen opettaja / opettajat. 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 4.5.2 Koneautomaation asennus, 10ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA 4.5.2 Koneautomaation asennus Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) 4.5.2 Koneautomaation asennuksen Koneautomaatioset asiat opiskellaan oppilaitok- ammattitaitovaatimusten mukai- asennus sessa luokka- ja työsaliopiskeluna sekä työssäoppimisjaksolla 10ov työpaikalla. Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - Tekemällä hydrauliikka-, pneumatiikka- sekä sähköpiirikaavioiden mukaisia kytkentöjä sekä mittausharjoituksia - Perehtymällä työohjeisiin, käyttö- ja huolto-ohjeisiin sekä työvälineisiin ja - Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 89 Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: - Työturvallisuus - Piirustusten sekä piirikaavioiden luku - Työkalujen ja - menetelmien hallinta - Pneumatiikka- sekä hydrauliikka-asennusten hallinta - Ohjausjärjestelmien hallinta Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioi- Tutkinnon osa suoritetaan 2.ja 3. lukuvuoden aikana. Näyttö toteutetaan 2. ja 3. lukuvuoden aikana työssäoppimisjaksoilla tai tarvittaessa Muu tutkinnon osaan liittyvä arviointi toteutetaan 21
menetelmiin suomen ja englannin kielillä sekä harjoitellaan niiden käyttöä. da esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. - Harjoittelemalla erilaisten työvälineiden turvallista käyttöä sekä niiden soveltuvuutta erilaisiin asennustehtäviin - Tutustumalla erilaisten hydrauliikka-, pneumatiikka- sekä sähköisten komponenttien toimintaperiaatteisiin ja rakenteisiin - Harjoittelemalla erilaisten komponenttien asentamista sekä laiterakennusta - Tekemällä automaattiseen kappaleenkäsittelyyn liittyviä perusmittauksia - Tutustumalla laatujärjestelmiin sekä laadunvalvonnan periaatteisiin asennustöissä Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu oppilaitoksessa opiskelija ja opettaja. Näytön arviointiin työssäoppimispaikalla osallistuu opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja tai opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja/opettajat. 22
4.5.4 Hydrauliikka-asennukset, 10 ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) 4.5.4 Hydrauliikka-asennusten ammattitaitovaatimusten mukaiset Hydrauliikkaasennuksesa luokka- ja työsaliopiskeluna asiat opiskellaan oppilaitokses- 10ov sekä työssäoppimisjaksolla työpaikalla. Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - lukemalla hydrauliikkakaavioita sekä tekemällä niiden pohjalta hydrauliikkajärjestelmien kokoonpanoja - harjoittelemalla erilaisten työvälineiden turvallista käyttöä sekä niiden soveltuvuutta erilaisiin hydrauliikan asennustehtäviin 4.2.4 Hydrauliikka-asennukset Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 94. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: - asennettavien laitteiden tuntemus - koneiden ja laitteiden kokoonpano - työhön soveltuvien työvälineiden valinta - koneiden ja laitteiden asennus Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä Tutkinnon osa suoritetaan 2.ja 3. lukuvuoden aikana. Näyttö toteutetaan 2. ja 3. lukuvuoden aikana työssäoppimisjaksoilla tai tarvittaessa Muu tutkinnon osaan liittyvä arviointi toteutetaan - kokeilemalla eri hydrauliikka komponenttien toimintaperiaatteita sekä tutkimalla niiden rakenteita - harjoittelemalla erilaisten hydraulisten komponenttien asentamista 23
- tekemällä hydrauliikkaputkistojen ja letkujen asennusta - tekemällä hydrauliikan perusmittauksia - tutkimalla laatujärjestelmiä sekä laadunvalvonnan periaatteita asennustöissä Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu oppilaitoksessa opiskelija ja opettaja. Näytön arviointiin työssäoppimispaikalla osallistuu opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja tai opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja / opettajat. 4.5.14 Asennushitsaus, 10ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: 24
TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) 4.5.14 Asennushitsaus 10ov Sisältää opintoohjausta 2. ja 3. vuoden aikana yhteensä 1ov Asennushitsauksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opiskellaan oppilaitoksessa luokka- ja työsaliopiskeluna sekä työssäoppimisjaksolla työpaikalla. Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: - Työsaliopiskelussa sekä työssäoppimisen yhteydessä opitaan harjoitustöitä, tuotteita ja tuotantoa tekemällä hitsauksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat käytännössä: 4.5.14 Asennushitsaus Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla 123. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: - Työturvallisuus - Itsearviointi - Laatu / vaatimustenmukaisuus Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. Tutkinnon osa suoritetaan 2.ja 3. lukuvuoden aikana. Näyttö toteutetaan 2. ja 3. lukuvuoden aikana työssäoppimisjaksoilla tai tarvittaessa. Muu tutkinnon osaan liittyvä arviointi toteutetaan - Opiskelija esivalmistelee ja tekee työpiirustusten, hitsausohjeiden ja laatuvaatimusten mukaisia hitsausharjoitus-, korjaushitsaus-, kunnossapitohitsaus-, asennushitsaustöitä puikko-, MIG-, MAG- ja TIG - hitsausprosesseilla, niiden keskeiset ominaisuudet ja yleisimmät hitsausvirheet tunnistaen sekä käyttöä rajoittavat tekijät asennusolosuhteissa tiedostaen ja halliten. - Opiskelija tekee pääasiassa teräksen ja / tai alumiinin ja ruostumattoman teräksen kaasuhitsausharjoitustöitä ja kovajuottamista, osavalmistusta ja tuotevalmistusta ja 25
kunnossapito- ja korjaustöitä erilaiset asennusolosuhteet ja laatuvaatimukset huomioiden. - Opiskelija tekee hitsausharjoituksia ja tuotteiden kunnossapito-, korjaus ja asennushitsaustöitä lämmöntuonnin ja hitsausjännitysten sekä muodonmuutosten merkityksen työkappaleeseen tiedostaen ja huomioonottaen. - Opiskelija tekee itsenäisesti harjoitustöiden ja korjaus-, sekä asennushitsauksien kappaleille aiheuttamien muodonmuutosten oikaisut mekaanisesti ja kuumaoikaisemalla. - Opiskelija tekee tekemilleen hitsausharjoituksille ja tuotteille työpiirustusten ja - ohjeiden mukaisia hitsien jälkikäsittelytoimenpiteitä tiedostaen ja huomioiden työn viimeistelyn merkityksen sekä korroosioneston periaatteet erilaisissa rakenneratkaisuissa. Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu oppilaitoksessa opiskelija ja opettaja. Näytön arviointiin työssäoppimispaikalla osallistuu opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja tai opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja/opettajat. 26
4.5.15 Hitsaus, 10ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) 4.5.15 Hitsaus 10ov Sisältää opintoohjausta 2. ja 3. vuoden aikana yhteensä 1ov Hitsauksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opiskellaan oppilaitoksessa luokka- ja työsaliopiskeluna sekä työssäoppimisjaksolla työpaikalla. Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: Työsaliopiskelussa sekä työssäoppimisen yhteydessä opitaan harjoitustöitä, tuotteita ja tuotantoa tekemällä hitsauksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat käytännössä: 4.5.15 Hitsaus Ammattitaitovaatimukset on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla s. 127 Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: - Työturvallisuus - Itsearviointi - Laatu / vaatimustenmukaisuus Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. Tutkinnon osa suoritetaan 2.ja 3. lukuvuoden aikana. Näyttö toteutetaan 2. ja 3. lukuvuoden aikana työssäoppimisjaksoilla tai tarvittaessa Muu tutkinnon osaan liittyvä arviointi toteutetaan - Opiskelijaa tulkitsee ja laatii hitsausohjeita (WPS) standardin SFS-EN-ISO 15609-1 mukaisesti - Opiskelija tekee itsenäisesti piirustusten ja hitsausohjeiden (WPS) mukaisia hitsausharjoituksia ja tuotteita standardin SFS-EN ISO 5817 hitsaukselle eri hitsiluokissa asettamien laatuvaatimusten B, C ja D mukaisesti, muodonmuutokset 27
halliten prosesseilla puikko- (111), MAG- (135 ja/tai 136)ja TIG (141) tavanomaisilla perusmateriaaleilla ( teräs, ruostumaton teräs ja alumiini ) - Opiskelija arvioi ja mittaa sekä luokittelee saavuttamiaan tuloksia silmämääräisesti ja mittaamalla, tunnistaen yleisimmät hitsausvirhetyypit ja niiden syntyyn vaikuttavat tekijät sekä tekee tarvittavat korjaavat toimenpiteet - Opiskelija hitsaa valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PB ml (alapiena, monipalko), PF (alhaalta ylös), PD (lakipiena), vaatimuksena hitsiluokka C. Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu oppilaitoksessa opiskelija ja opettaja. Näytön arviointiin työssäoppimispaikalla osallistuu opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Näytön arvosanasta päättää opettaja ja työpaikkaohjaaja tai opettaja/opettajat. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja muusta arvioinnista. Tarvittaessa tutkinnon osan arviointiin voi vaikuttaa korottavasti työn perustana oleva tiedonhallinta, joka on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä. Arvosanasta päättää asianomainen opettaja/opettajat. 28
4.5.16 IW hitsaus, 10ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu kone- ja metallialan perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (nimi ja laajuus ov) 4.5.16 IW -hitsauksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opiskel- International Welder työsaliopiskeluna sekä työssälaan oppilaitoksessa luokka- ja hitsaus 10 oppimisjaksolla työpaikalla. ov Opetusmenetelminä on esimerkiksi luento-opetus, oppimistehtävät, ryhmätyöt, verkko-opetus, ATK-sovellukset, harjoitustyöt, projektit. Ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat opitaan seuraavasti: Työsaliopiskelussa sekä työssäoppimisen yhteydessä opitaan harjoitustöitä, tuotteita ja tuotantoa tekemällä hitsauksen ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat käytännössä: Opiskelijaa tulkitsee ja laatii hitsausohjeita (WPS) standardin SFS-EN-ISO 15609-1 mukaisesti - Opiskelija tekee itsenäisesti piirustusten ja hitsausohjeiden (WPS) mukaisia hitsausharjoituksia ja tuotteita standardin SFS-EN ISO 5817 hitsaukselle eri hitsiluokissa asettamien laatuvaatimusten B, C ja D mukaisesti, muodonmuutokset 4.5.16 IW (International Welder) -hitsaus Ammattitaitovaatimukset on kuvattu koneja metallialan perustutkinnon perusteissa sivulla s. 130 Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti seuraavat kohteet: - Työturvallisuus - Itsearviointi - Laatu / vaatimustenmukaisuus Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista käytännön osaamisen tasoa. Muu arviointi: Näytön arvioinnin lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida esimerkiksi teoriakokeella ja/tai tehtävillä. IW -hitsauskoe Kansainvälisen standardin mukainen hyväksytty pätevyyskoe vaatimustasolla B, johon kuuluu pakollinen teoriatentti, joka tilataan Suomen hitsausteknilliseltä yhdistykseltä (100 kysymystä vähintään 60% oikein). Tutkinnon osa suoritetaan 2.ja 3. lukuvuoden aikana. Näyttö toteutetaan 2. ja 3. lukuvuoden aikana työssäoppimisjaksoilla tai tarvittaessa Muu tutkinnon osaan liittyvä arviointi toteutetaan 29
halliten prosesseilla puikko- (111), MAG- (135 ja/tai 136 ja 138) ja TIG (141) tavanomaisilla perusmateriaaleilla ( teräs ja/tai ruostumaton teräs ja alumiini ) - Opiskelija arvioi ja mittaa sekä luokittelee saavuttamiaan tuloksia silmämääräisesti ja mittaamalla, tunnistaen yleisimmät hitsausvirhetyypit ja niiden syntyyn vaikuttavat tekijät sekä tekee tarvittavat korjaavat toimenpiteet - Opiskelija valmistaa kokeissa tarvittavat hitsausrailot ja asemoi kappaleet pätevyyskoetta varten - Opiskelija hitsaa valitsemallaan prosessilla IIW/IAB mukaiset levy/levy (FW) pienahitsit asennoissa PA (jalkopiena) PB ml (alapiena, monipalko),pg (ylhäältä alas), PF (alhaalta ylös), PD (lakipiena) ja putki/levy pienahitsit asennoissa PB (alapiena), PF (alhaalta ylös), PD (lakipiena) ja PD 60 sekä päittäishitsit (BW) asennoissa PA (jalkoasento) ja PF (alhaalta ylös) vaatimuksena SFS-EN ISO5817 hitsiluokka C IW -hitsauskoe - Opiskelija suorittaa teoriatentin (100 kysymystä, vähintään 60% oikein) ja hitsaa valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 9606-2 vaatimusten mukaisesti IIW/IAB:n määrittelemien levy/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PB ml (alapiena, monipalko) ja PF (alhaalta ylös) sekä putki/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hit- 30