S.. uomessa on 96 kansainvälisesti

Mauri Leivo S.. uomessa on 96 kansainvälisesti tärkeää lintualuetta eli IBA (Jmportant Bird Areas) -kohdetta. IBA-hanke on muutaman viime vuoden aikana tullut tutuksi niin lintuharrastajille ja luonnonsuojelijoille kuin ympäristöviranomaisille ja jopa poliitikoille ympäri Eurooppaa - toisille mieluisana, toisille kiusallisena. IBA nousi parrasvaloihin ennen muuta EU:n Natura 2000 -ohjelman ja Hollannin tapauksen myötä. EU:n komissio omaksui yhteisön tuomioistuimen päätöstä seuraten kannan, jonka mukaan IBA-aineisto on Hollannissa tieteellisesti pätevin saatavilla oleva dokumentti valita EU:n lintudirektiivin erityissuojelualueita (SPA). Hollannin hallitus joutui taipumaan ja esittämään IBA-tietoihin perustuen joukon uusia SPA-alueita. Myös Suomen hallitus on saanut jo toistamiseen virallisen kyselyn komissiolta, miksi se ei ole nimennyt kaikkia Suomen IBA-kohteita Naturaan. BirdLifen maailmanlaajuinen hanke Kansainvälinen lintujensuojeluneuvosto ICBP (International Councilfor Bird Preservation) aloitti IBA-hankkeenjo 980- luvulla. Tiedot Euroopan tärkeistä lintualueista koottiin v. 989 kirjaksi (Grimmet & Jones 989). Suomesta teokseen ilmoitettiin edesmenneen Olli Järvisen johdolla mukaan 35 linnustollisesti arvokkaaksi tiedettyä aluetta. IBA:sta ei meillä vielä tuohon aikaan paljon puhuttu. ICBP:n perustalle synnytetty BirdLife International aloitti 990-luvulla IBA:n kakkosvaiheen, jonka aikana hanketta alettiin aktiivisesti toteuttaa paljon aiempaa laajemmalla alueella. Yritys onnistui hyvin. IBAkohteita on etsitty ja nimetty edustavasti osa- puilleen jokaisesta Euroopan maasta, ja hankkeen parissa on työskennelty innokkaasti Afrikkaa, Kaakkois-Aasiaa ja Etelä Amerikkaa myöten. BirdLife on arvioinut, että v. 2004 maailmassa olisi 20 000 IBA:a. BirdLife Suomi otti tehtäväkseen toteuttaa Suomessa IBA:n toisen kierroksen edellistä paljon perusteellisemmin. Järjestö perusti tätä tehtävää varten erillisen IBA-työryhmän. BirdLife Suomen v. 995 asettaman IBA-työryhmän tehtävänä on ollut vastata IBA-hankkeen lintutieteellisesta pätevyydestä sekä tehdä ehdotus Suomen kansainvälisesti tärkeistä lintualueista. Ryhmä on kokoontunut tarpeen mukaan -3 kertaa vuodessa. Myöhemmin ryhmä muutettiin FINIBA-asiantuntijaryhmäksi edistämään ensisijaisesti Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA) -hanketta. Ryhmään ovat kuuluneet seuraavat linnustonsuojelun asiantuntijat: Timo Asanti, Antti Below (vuoteen 997), Pertti Koskimies, Esa Lammi, Janne Lampolahti, Mauri Leivo, Markku Mikkola-Roos sekä Erkki Virolainen (vuodesta 997). Suomen ympäristökeskuksen mukaantulo hankkeeseen v. 995 lisäsi merkittävästi resursseja, ja tämän ansiosta esimerkiksi pystyttiin hankkeeseen palkkaamaan päätoiminen IBA-koordinaattori. Työ lankesi allekirjoittaneen harteille. IBA:n toisesta vaiheesta tiedotettiin ahkerasti valtakunnallisissa ja alueellisissa lintuharrastajien lehdissä ( esim. Leivo 995, 996b, 997a, c, 998a, 999). IBA-kohteet seulottiin suuresta lintualuejoukosta Suomen tärkeät lintualueet -hanke (FINIBA) käynnistettiin samaan aikaan IBA:n toisen vaiheen kanssa kansallisesti tärkeiden lintualueiden löytämiseksi. IBA-aineistoa kerättiinkin alusta pitäen FINIBA-hankkeen merkittävänä sivutuotoksena. Aluksi kartoitettiin ja kerättiin kaikki saatavilla ja tiedossa oleva lintualueaineisto ja tallennettiin se FINIBA-rekisteriin. Jokaisesta alueesta täytettiin asianmukainen tietolomake, jonka sisältämät tiedot tallennettiin FoxPro-perustaiseen tietokantaan. Kartat rajattiin Arc View-ohjelmistolla sähköisiksi versioiksi valmiina käytettä- Laulujoutsen on paitsi kansallislintumme, myös laji, jonka perusteella valittiin eniten kansainvälisesti tärkeitä kerääntymisalueita Suomessa. Jotkut näistä ovat Euroopan tärkeimpiä laulujoutsenen muutonaikaisia levähdysalueita. Mauri Leivo Except being the national bird af Finland, Whooper Swan is the species which fullfilled the IBA criterias af gongregatory areas on more areas than any other species. Some af the gongregatory areas af Whooper Swan in Finland are among the most important in the whole Europe. LINNUT-VUOSIKIRJA 999 79

Alueellisia linnustotutkimuksia Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet väksi GIS ( Geographical Jnformation System) - eli paikkatietoympäristössä. Sekä mappirivistöihin arkistoidut lomakkeet että tietokoneeseen säilötty FINIBA-rekisteri sijaitsevat Suomen ympäristökeskuksessa. Rekisteri sisälsi alusta alkaen hyvin monenkirjavan joukon lintualuetietoja: metsähallituksen linjalaskenta-aineistoja, alueellisten ympäristökeskustenja kuntien teettämiä selvityksiä, lintulehdissä julkaistuja tutkimuksia ja monia yksityisiä aineistoja. Tarkempi analyysi osoitti kertyneen aineiston monin osin varsin puutteelliseksi. Aukkojen paikkaamiseksi toteutettiin laajat maastotyöt eri puolilla maata kesinä 996 ja 997. Laskijoita saatiin palkattua mm. alueellisten ympäristökeskusten, metsähallituksen, Bongariliiton, paikallisyhdistysten ja luonnonsuojelupiirien varoilla sekä kaikkein merkittävimmissä määrin valtion työllistämisrahoilla. Kartoituksien tuloksista ja rekisteristä yleensä on kirjoitettu mm. Tiira-lehdissä (Leivo 996b, 997a, b ). Kartoitusten lisäksi kerättiin alueellisissa lintulehdissä julkaistuista muuttokatsauksista valtava määrä kerääntymätietoja kaikkialta Suomesta. FINIBA-kartoituksissa panostettiin alueiden arviointiperusteena olevien ns. kriteerilajien parimäärien kartoitukseen. Tätä varten esim. pienten ja keskikokoisten metsä- ja suoalueiden laskennoissa käytettiin useimmiten suppeaa, 2-3 kerran kartoitusta, jonka avulla saatiin luotettavia minimiarvioita harvalukuisista kriteerilajeista. Lintuvesi- ja saaristolaskennat toteutettiin entisen tapaan näille alueille kehitetyillä laskentamenetelmillä. LaajojenkartoitustenjälkeenFINIBArekisterissä oli jo runsaan 2 000 lintualueen tiedot. Tästä joukosta seulottiin kansainvälisesti tärkeät lintualueet eli IBAkohteet BirdLife Intemationalin laatimien kriteereiden (BirdLife International 995; taulukko ) mukaisesti. IBA-valinnat saatettiin tehdä hyvillä mielin, sillä lähes tulkoon kaikista, ainakin kansainvälisesti tärkeistä lintualueista tiedot olivat nyt lintualuerekisterissä. Monipuoliset IBA-kriteerit IBA-kohteiden valinnassa käytettyjä kriteerejä on kaikkiaan seitsemän (Al-4 ja Bl-3) (taulukko, liite ). Omat kriteerinsä on maailman uhanalaisille lintulajeille Taulukko. Birdlife lnternationalin (995) laatimat IBA-kriteerit. Maailman tärkeiden lintualueiden kriteerit A alueella esiintyy säännöllisesti tietty vähimmäismäärä maailmassa uhanalaista lajia A2 alueella esiintyy säännöllisesti merkittävä osuus lajeista, joiden perusteella on määritelty jokin endeeminen (EBA) tai sekundäärinen lintualue (SA) A3 alueella esiintyy säännöllisesti merkittävä osuus lajeista, joiden levinneisyys on kokonaan tai lähes kokonaan rajoittunut yhteen luonnonmaantieteelliseen vyöhykkeeseen eli biomiin A4 alueelle kerääntyy säännöllisesti tietty vähimmäismäärä kriteerilajia Euroopan tärkeiden lintualueiden kriteerit B alueelle kerääntyy säännöllisesti tietty vähimmäismäärä kriteerilajia alueella pesii säännöllisesti tietty vähimmäismäärä lajia, jonka suojelutilanne Euroopassa on epätyydyttävä (SPEC 2-3) B3 alueella pesii säännöllisesti tietty vähimmäismäärä lajia, jonka pesimäkanta tai pesimäaikainen levinneisyys on keskittynyt Eurooppaan (SPEC 4) EU:n tärkeiden lintualueiden kriteerit C-kategoriat (-7): Sovelletaan EU:n alueen tärkeisiin lintualueisiin. Periaatteet samat kuin A- ja B-kategorioissa, mutta lajikohtaiset raja-arvot ovat pienempiä. Ei sovellettu Suomessa lukuun ottamatta yhtä aluetta. (A ), endeemisille (kotoperäisille) lintualueille (A2), eri biomeja (luonnonmaantieteellisiä vyöhykkeitä). edustaville alueille (A3), Euroopan uhanalaisille pesimälajeille (-3) sekä kerääntyville lajeille (A4 ja B ). A-kriteerit koskevat maailmanlaajuisesti tärkeitä lintualueita, B-kriteerit Euroopan. Lisäksi on olemassa C-kategoria EU :n alueen tärkeille lintualueille. Kriteerit maailman uhanalaisille lajeille ja biomialueille Kriteerejä sovelletaan yleensä lajikohtaisesti. Kriteereissä on määritelty jokaiselle suojelun ja IBA-hankkeen kannalta tärkeälle lintulajille lajikohtainen, numeerinen raja-arvo, jonka pitää ylittyä valituilla IBA-kohteilla. Tällä menettelyllä on se etu, että se on verraten lahjomaton ja johdonmukainen, eikä jätä yhtä paljon tilaa subjektiivisuudelle kuin perinteiset, valitsijoiden omaan arvioon perustuvat laadulliset arviointiperusteet. Huono puoli taas on se, että kaikilta arvokkailta alueilta ei ole tarkkoja numerotietoja,jolloin ne saattavat jäädä huomiotta valintaprosessissa. Poikkeuksena yleisperiaatteesta on A2- ja A3-kriteerit, joilla etsitään lajistoltaan mahdollisimman monipuolisia lintualueita. Näistä vain A3-kriteeri koskee Suomea. Sen perusteella nimetyillä IBAkohteilla on oltava vähintään tietty määrää lajeja, joiden pesimäalue on jokseenkin täysin rajoittunut yhteen biomiin. Meillä tämä tarkoittaa linnustoltaan edustavia boreaalisen havumetsän tai arktisen vyöhykkeen alueita. A! -kriteeriä käytetään maailmassa uhanalaisten ja silmällä pidettävien (nearthreatened) lajien esiintymisalueiden valitsemiseen. Eri lajeilla raja-arvo vaihtelee sen mukaan, kuinka suuri niiden kanta on, minkä kokoisia lajit ovat (kuinka tehokkaasti laji lisääntyy) ja pesivätkö ne yksittäin vai yhdyskumissa. Suurikokoisella, yksittäin pesivällä lajilla, jonka Euroopan kanta on alle 000 paria, IBA-kohteen raja-arvo on 2 paria (tai 6 yksilöä), mutta pienellä, yhdyskunnissa pesivällä lajilla, jonka Euroopan kanta on yli 0 000 paria, IBA-kohteella on esiinnyttävä säännöllisesti vähintään 20 paria (tai 60 yksilöä). Useimmat lajeista sijoittunevat näiden ääripäiden väliin. Kiljuhanhella ja merikotkalla esimerkiksi raja-arvo on 5 paria (tai 5 yksilöä), allihaahkalla 30 yksilöä ja heinäkurpalla 20 paria (tai 60 yksilöä). Äärimmäisen (critical) ja erittäin uhanalaisilla ( endangered) lajeilla (Euroopassa vain kaitanokkakuovi Numenius tenuirostris) riittää, kun laji esiintyy alueella säännöllisesti. 80 LINNUT-VUOSIKIRJA 999

Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet Alueellisia linnustotutkimuksia A2-kriteerin mukaisia endeemisiä tai sekundäärisiä alueita ei Suomessa ole, joten tätä kriteeriä ei meillä käytetä IBAkohteiden valinnassa. Endeemisillä alueilla esiintyy vähintään kaksi suppean alueen (lajin koko esiintymisalue enintään 50 000 km 2 ) lajia yhtä aikaa. Sekundäärisellä alueella riittää, kun yksi suppean alueen laji esiintyy säännöllisesti. A3-kriteeriä käytetään kunkin Euroopan alueella esiintyvän luonnonmaantieteellisen alueen linnustoa mahdollisimman hyvin edustavien alueiden valitsemiseen. Tämän kriteerin kohdalla merkittävä määrä tarkoittaa vähintään puolta kyseisen maan alueella pesivistä ao. biomin lajeista. Suomessa pesii sekä boreaaliseen että arktiseen/tundravyöhykkeeseen rajoittuneita lajeja 5, joten laskennallinen raja-arvo IBA-kohteilla olisi 8 biomilajia. Suomen IBA-kohteilla rajana käytettiin kuitenkin 9 lajia, koska ehdokkaita oli tarjolla ehkä liiaksikin. Tällä tavoin myös pynttnn valitsemaan lintulajistoltaan mahdollisimman hyvin boreaalista tai arktista/tundralajistoa edustavat alueet mukaan IBA-verkkoon. Kerääntymisalueiden kriteerit Kerääntymiskriteereitä (A4 ja B ) sovelletaan kaikkiin kerääntyviin lajeihin, siis myös muihin kuin uhanalaisiin lajeihin. Tässä suhteessa kriteerit poikkeavat pesimäalueiden kriteereistä. Yhtenä syynä tähän on se, että kerääntymisalueilla lintu- ja kerääntyy yhtäaikaisesti samalle alueelle poikkeuksellisen suuria määriä,jolloin lajin kannalta riski on yleensä paljon suurempi kuin pesimäalueilla. Mahdolliset häiriötekijät kerääntymisalueilla voivat koskettaa eri lajien kannoista hyvinkin suurta osaa. Kerääntymisalueiden kriteerit ovat numeerisia. Yleiskriteerinä käytetään kansainvälisestä kosteikkojen suojelusopimuksesta (Ramsar) tuttua %:n sääntöä: alueella täytyy kerääntyä säännöllisesti vähintään % jonkin selkeästi määriteltävän populaation linnuista. Maailman tärkeille lintualueille (A4) raja-arvot ovat korkeammat kuin Euroopan tärkeille lintualueille (B ), sillä raja-arvoa sovelletaan laajempiin, maailmanlaajuisesti merkittäviin populaatioihin (liite ). Esim. metsähanhella raja-arvo lasketaan lajin koko läntisen palearktisen alueen kannasta (380 000 yks.), vaikka eri alalajien sekä eri talvehtimis- ja pesimisalueiden kannat voidaankin erotella toisistaan. Yleisin IBA-kohteiden elinympäristötyyppi on lintuvesi. Kuvassa Vilkkilänturaa Virolahdella. Mauri Leivo The most common habitat of IBA sites is wetland. The Vilkkiläntura Bay at Virolahti, SE Finland. B!-kriteeriä koskevat samat periaatteet kuin A4:ää. Raja-arvot lasketaan edellistä pienempien, Euroopan mittapuun mukaan tärkeiden populaatioiden perusteella. Metsähanhella esimerkiksi raja-arvo lasketaan erikseen kummankin Euroopassa tavattavan alalajin (A.f fabalis jaa.f rossicus) kannoista (80 000 ja 300 000 yks. ). Euroopassa suojelun tarpeessa olevien lajien kriteerit -kriteeriä käytetään niiden lajien, joiden suojelutilanne Euroopassa on epätyydyttävä, pesimäalueiden valitsemiseen. Kyseiset lajit BirdLife International on luokitellut SPEC 2 ja 3 -luokkiin (Tucker & Heath 994). SPEC 2 -lajit ovat keskittyneet Eurooppaan (yli 50 % lajin pesimäkannasta tai pesimäaikaisesta levinneisyydestä on Euroopassa) ja niiden suojelutilanne on epätyydyttävä. SPEC 3 -lajien suojelutilanne on myös epätyydyttävä, mutta ne eivät ole keskittyneet Eurooppaan. Pesimälinnuston osalta tavoitteena on löytää IBA-alueverkostoon jokaista suojelun kannalta tärkeää lajia kohti 00 merkittävintä pesimisaluetta Euroopassa. Tähän päästään käyttäen verraten suoraviivaista valintakaavaa: x % Euroopan kannasta = x määrä valittuja IBA-kohteita. Kustakin Euroopan maasta valitaan siis osapuilleen niin monta tarkasteltavan lajin tärkeintä pesimäaluetta kuin kyseisen maan osuus lajin Euroopan kokonaiskannasta edellyttää. Kyseisen valintakaavan mukaisesti esim. n. 50 (46-55) %:n osuutta vastaan nimetään 50 aluetta ja n. 0 (6-5) %:n osuutta vastaan kymmenen. Toisin sanoen, mitä enemmän jokin laji painottuu kyseiseen maahan, sitä useampi IBA-kohde sieltä valitaan tarkasteltavan lajin perusteella Euroopan laajuiseen IBA-verkkoon. Suomessa tämä tarkoittaa esim. räyskän osalta 0 aluetta, koska Suomessa pesii 5 % Euroopan räyskäkannasta (Leivo 996a ). Kuukkelilla vastaavat luvut ovat 36 % ja 40 aluetta sekä jänkäsirriäisellä 72 % ja 70 aluetta. Mikäli tätä valintatapaa noudatettaisiin yksioikoisesti, hajallaan pesivillä lajeilla valittujen alueiden joukkoon voisi tulla hyvin pienten parimäärien alueita. Tämän vuoksi IBA-kohteilta edellytetään lisäksi myös vähintään %:n osuutta maan omasta kannasta. Mehiläishaukalla Suomen 4 %:n osuus Euroopan kannasta edellyttäisi meillä -5 alueen valintaa IBA-kohteeksi. Lisäehdon takia alueita ei kuitenkaan valita Suomesta yhtään, koska % kansallisesta populaatiosta ( 4 000 paria) tarkoittaa meillä vähintään 40 parin esiintymistä valittavilla alueilla. Sellaisia määriä ei tavata millään alueella Suomessa. Selkälokilla vastaava ehto on 60 ja kuukkelilla 400 paria. B3-kriteeriä käytetään niiden lajien, jotka ovat keskittyneet Eurooppaan (yli 50 % lajin pesimäkannasta tai pesimäaikaisesta levinneisyydestä on Euroopassa), mutta joiden suojelutilanne on tyydyttävä Euroopassa (SPEC 4), pesimä- LINNUT-VUOSIKIRJA 999 8

Alueellisia linnustotutkimuksia Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet a b Alle -,9 'i?.c: 0 2-4,9 Otij' ~.i:: ~o m<::> 5-9,9 -<::> 'P... ~<5.. 0-9,9 = (ll a. ~ 5;,q; 20-49,9 () ::l < 50-99,9 00-99,9 200-500 Alueiden lkm No. of sites 0 5 0 5 20 + + + + - - + + r--.. "' - '-!.. IBA-kohteiden pinta-ala (ha) yht. Tota/ area of IBA-sites (ha) 2 780 000 Keskimääräinen koko Mean size 29 000 Suurimman IBA-kohteen pinta-ala The largest site Pienimmän IBA-kohteen pinta-ala The smal/est site 500 000 200 Kuva. Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) sijainti sekä kaikkien IBA-kohteiden jakautuminen pinta-alaluokkiin. Fig.. The location of IBA sites in Finland and the number af sites in different size classes. alueiden valitsemiseen. Kriteeriä koskevat samat periaatteet kuin :ta. Suomen tärkeimpien lintualueiden valintaprosessi Aikaisemmin valintaprosessia on tarkasteltu perusteellisesti jo Tiira-lehdessä (Leivo 997c ). Valintaprosessin ensimmäisessä vaiheessa poimittiin lintualuerekisteristä ne alueet, jotka täyttivät vähintään yhden kriteerin. Tämän vaiheen läpäisi kaikkiaan 65 aluetta,jotkajoutuivat seuraavassa vaiheessa tarkempaan tarkasteluun. IBA-kohteilta edellytettiin yleensä myös muita linnustoarvoja kuin yhden lajin kriteerin täyttyminen, koska niiden haluttiin todella olevan kansainvälisesti merkittäviä. Lisäksi edellytettiin, että laji esiintyy alueella säännöllisesti jokseenkin ilmoitetun runsaana. Mikäli esimerkiksi jollakin kerääntymisalueella raja-arvon ylittänyt havainto tulkittiin vain poikkeukselliseksi, sääoikun tms. aiheuttamaksi onnenkantamoiseksi, aluetta ei kelpuutettu sen perusteella mukaan valittujen joukkoon. Yhdenkään alueen lintualuetietojen luotettavuuden suhteen ei saanut jäädä epäilyksiä. Ilmeisesti tässä ei täysin onnistuttu päätellen IBA-valintojen synnyttämästä keskustelusta (Rajasärkkä 998, Leivo 998b). Matkan varrella oli kysyttävä neuvoa myös BirdLifen IBA-sihteeristöltä Englannista. Jos esimerkiksi Suomesta tulisi valita 70 jänkäsirriäisaluetta IBA-kohteiksi (ks. kriteeri, liite ), mutta kriteerit täyttyvät vain 30 alueella, niin miten menetellään? Olisiko tärkeämpää, että jokaisella jänkäsirriäisalueella täyttyy kriteeri, vai olisiko olennaista saada tavoitteen mukaiset 00 j änkäsirriäisaluetta kansainväliseen IBA-verkkoon? Kerääntymisalueiden osalta olisi tuntunutoikeudenmukaiseltaottaamukaanjoitakin merkittäviä lintualueita, jotka kriteerien mukaan olisivat rimaa hipoen pudonneet jatkosta. Vaikka niillä raja-arvo ei aivan täyttynyt, niin todellisuudessa - koska yhdelläkertaa ei juuri koskaan esiinny samalla paikalla kaikkia sen alueen kautta muuttavan lajin yksilöitä - yhden muuttokauden aikanaraja-arvomeneekirkkaastiyli. Tässä mielessä muutonaikaiset kerääntymisalueet ovat aliarvostettuja verrattuna talvialueisiin, joilla koko kanta saattaa olla pitemmänkin jakson samanaikaisesti yhdessä paikassa helposti laskettavissa. Näihin ja muihin ongelmiin mietittiin yhteistyössä sopiva ratkaisu tapaus kerrallaan. Tämän perusteellisen karsintavaiheen jälkeen, alueiden lintutietoja tarkastellen ja IBA-hankkeen tavoitteita ja perusteita miettien, päästiin lopulta tuohon 96 IBA-kohteeseen. Aikansa Suomen IBA-ehdotusta tutkittuaan IBA-sihteeristö hyväksyi listan sellaisenaan, joskin luokitteli yhden alueen "ainoastaan" EU :n tärkeäksi lintualueeksi (kategoria C). Varsinaisia IBA-kohteita maailman tai Euroopan mittakaavassa tärkeitä lintualueita meillä on siis 95. Millaisia IBA-kohteemme ovat? Suomen 96 IBA-kohteen joukkoon mahtuu monenlaisia alueita: laajoja erämaita ja pieniä lintuvesiä, avaraa saaristoa ja synkkää korpimetsää, yhden lajin viimeisiä suojapaikkoja ja suuren lajijoukon elämää kuhisevia keitaita. Kaikki ovat kuitenkin kansainvälisestikin tarkastellen omalla tavallaan linnustollisesti arvokkaita. Liitteestä 2 ja kuvista -5 käy ilmi, millaisia Suomen IBA-kohteet ovat. Suomen IBA-kohteet ovat suhteellisen laajoja, vaikkakin kokovaihtelu on suurta: pienimmän (2 km 2 ) ja suurimman alueen (5 000 km 2 ) ero on yli tuhatkertainen. Yleisimmin IBA-alueet ovat kuitenkin 50-200 km 2 laajuisia, vaikka keskimääräisen IBA-kohteen ala onkin 290 km 2 (kuva ). Linnustonsuojelussa suuri on yleensä kaunista. Suurilla alueilla elää yleensä 82 LINNUT-VUOSIKIRJA 999

Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet Alueellisia linnustotutkimuksia Kulttuuriympäristö B uilt and agri- Tunturi Selkävesi cultural areas Arctic mountains 4% Large oligo- 3% Lintuvesi trophic lakes Wetlands 5% 27 % Saaristo Baltic archipelagoes and coast 8 % Metsä Forests 2 % Peatlands 22 % Kuva 2. IBA-kohteiden pääelinympäristötyypit. Luku osoittaa, kuinka suuressa osassa kohteita kyseinen ympäristötyyppi on vallitseva. Fig 2. The main habitat af IBA sites. The number indicates the prapartian af IBA sites in which that habitat daminates. suurimmat, elinkelpoisimmat populaatiot, vaikka elinympäristö sinällään ei olisikaan aivan yhtä hyvää kuin jollakin pienemmällä, mutta lajin kannalta aivan liian suppealla alueella. IBA-kohteet keskittyvät selvästi saaristoon ja Pohjois-Suomeen, joissa molemmissa on suuria, suhteellisen luonnontilaisina säilyneitä, linnustoltaan arvokkaita alueita (kuva ). Näillä alueilla ja näissä a Liro Tri gla lsokäpylintu Lox pyt Kuukkeli Per inf Kurki Gru gru Pohjantikka Pic tri Jänkäsirriäinen Lim tai Pikkulokki Lar min Leppälintu Pho pho Kalalokki Lar can Räyskä Ste cas ~,,,.-" Pikkukuovi Num pha Niittykiivinen Ant pra Sinisuohaukka Cir cya Teeri Tet rix Riskilä Cep gry Harmaaseppo Mus str Uivelo Mer alb Selkälokki Lar fus Suopöllö Asi fia Luhtahuitti Por por Alueiden lkm No of sites 5 0 5 elinympäristöissä elävät myös useimmat Suomeen levinneisyydeltään eniten keskittyneet lajit (Leivo 996a). Niiden suuri pinta-ala takaa usein sen, että IBA-kriteerien raja-arvot ylittyvät. Etelä-Suomen sisäosien IBA-kohteet ovat yleensä suhteellisen pieniä, poikkeuksena muutamat selkävesialueet. Useimpien IBA-kohteiden pääelinympäristötyyppi on lintuvesi (27 % kaikista b Laulujoutsen Cyg cyg lsokoskelo Mer mer Räyskä Ste cas m Merihanhi Ans ans Kurki Gru gru Ruokki Ale tor i Metsähanhi Ans fab i Jänkäsirriäinen Lim fal i Pikkulokki Lar min Riskilä Cep gry Tukkakoskelo Mer ser Mustaviklo Tri ery Alueiden lkm No of sites 0 5 2oi Kuva 3. BA-kriteerilajeja ja niiden alueiden määrä, joilla pesimisalueiden kriteerit täyttyvät (3a) ja joilla kerääntymisalueiden kriteerit täyttyvät (3b). Fig. 3. IBA criteria species and the number af sites, which the criteria af breeding areas are fu/fil/ed (3a) and the criteria af cangregatary areas are fu/filled (3b). IBA-kohteista), suo (23 %), metsä (2 %) tai saaristo (8 %) (kuva 2). Selvänä vähemmistönä ovat selkävedet, kulttuuriympäristöt (lähinnä viljelysalueet) ja tunturit, jotka ovat pääelinympäristönä enintään 5 %:lla kaikista IBA-kohteista. Pinta-alatarkastelu antaisi toisenlaisen tuloksen, joskaan elinympäristötietojen puutteiden vuoksi tarkkaa laskelmaa ei voida tehdä. IBA-kohteiden yhteenlasketusta pinta-alasta valtaosa on metsää, suota tai saaristoa, sillä kaikki suurimmat IBA-kohteet sijaitsevat näissä biotoopeissa. Lintuvedet puolestaan ovat yleensä pieniä, joten niiden yhteenlaskettu pinta-ala on melko vähäinen. Kerääntymis- ja pesimisalueiden biotooppijakauma poikkeaa toisistaan selvästi. Pesimäalueina tärkeillä soilla ja etenkään metsissä ei luonnollisesti kerääntymiä paljoa esiinny,ja toisaalta kerääntymistä valtaosa on lintuvesillä ja saaristossa. Laulujoutsen, liro ja muut pohjoisen ääniharavat Voisi ehkä sanoa, että Suomen kansainvälinen linnustosuojelumerkitys kulminoituu boreaalisessa ja arktisessa linnustossa. Monien pohjoisten metsien ja soiden lintulajien levinneisyyden painopiste on Suomessa ja sen lähialueilla (Leivo 996a). Niinpä ei ole ihme, että näiden lajien perusteella ja näistä elinympäristöistä on valittu suurin osa Suomen IBA-kohteista (liite, kuvat 3a-b ). Tätä korostaa vielä se, että Pohjois-Suomessa on paljon pinta-alaltaan suuria suojelualueita,joilla väkisinkin esiintyy merkittäviä määriä lajia jos toistakin, vaikka ne eivät ehkä olisikaan näille lajeille kaikkein parasta elinympäristöä. Suurin osa IBA-kohteistamme on - tai B3-alueita (kuva 4). Ne ovat Euroopan linnustonsuojelun kannalta tärkeiden ( epätyydyttävästi suojeltujen ja/tai Eurooppaan keskittyneiden) lajien pesimäalueita. Suomella on vastuu monen pohjoisen lajin pesimäalueiden kartoittamisesta ja suojelusta. Kansainväliseen IBA-verkkoon on Suomesta valittu eniten liron, isokäpylinnun, kuukkelin, kurjen, pohjantikan, jänkäsirriäisen ja pikkulokin pesimäalueita (kuva 3a). Kerääntymisalueiden kriteerit täyttyvät Suomessa ennen kaikkea pohjoisten vesilintujen osalta. Kansainvälisesti merkittävimpiä ovat laulujoutsenen, isokoskelon, räyskän, merihanhen, kurjen, ruokin ja metsähanhen kerääntymisalueet (kuva 3b ). LINNUT-VUOSIKIRJA 999 83

Alueellisia linnustotutkimuksia Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailman uhanalaisten tai silmällä pidettävien lajien esiintymisalueita Suomessa ei juuri ole (liite, kuva 4 ), eihän meillä näitä lajejakaan esiinny kuin jokunen (uhanalaisista kiljuhanhi, allihaahka, kiljukotka ja ruisrääkkä, silmällä pidettävistä merikotka ja heinäkurppa). Sen sijaan A3-alueita on selvästi enemmän ( 5), sillä Itäja Pohjois-Suomessa on lukuisia boreaalista tai arktista linnustoa edustavasti ilmentäviä alueita. Suomen IBA-kohteet hyvin suojeltuja Suomen IBA-kohteiden suojelutilannetta voitaneen pitää varsin hyvänä. Useamman kuin joka kolmannen IBA-alueen pintaalasta yli puolet on suojeltu, ja lopuistakin valtaosa kuuluu suurimmaksi osaksi vähintään yhteen suojeluohjelmaan (kuva 5a). Täysin suojelun ja suojeluohjelmien ulkopuolella on vain seitsemän aluetta (7 % alueista), ja kolmen muun alasta alle 5 % on suojeltu tai kuuluu suojeluohjelmiin. Valtaosa IBA-kohteista kuuluu useaan eri suojelualueeseen ja/tai suojeluohjelmaan (liite 2). Yhteispinta-alan mukaan tarkasteltuna IBA-kohteiden suojelutilanne näyttää vielä valoisammalta. Lähes puolet (45 %) pinta-alasta on lakisääteisesti suojeltu, ja melkein kaikki loputkin hehtaarit kuuluvat johonkin suojeluohjelmaan (kuva 5b ). (Tässä yhteydessä erämaa-alueet on laskettu suojeluohjelmien pinta-aloihin.) Vain % IBA-alueiden pinta-alasta ei ole suojeltu eikä sisälly mihinkään suojeluohjelmaan. Osalla IBA-alueista on tehty va- Cl.:: ~ c ;: Q) $ ;: ~ A A3 A4 B B3 Kohteiden lkm No of sites 0 20 40 60 80 Kuva 4. Eri kriteerien perusteella valittujen IBA-kohteiden määrä. Fig. 4. The number of the IBA sites fulfilling the different IBA criterias. litus Natura-päätöksestä, joten näiltä osin suojelutilanne voi hieman muuttua oikeuskäsittelyn jälkeen. On kuitenkin syytä huomata, ettei alueen täyssuojelu ole IBA:ssa aina tavoitteena. Joillakin alueilla, esim. isojen lintujen suosimilla kerääntymispelloilla, se ei ole edes toivottavaa. Päinvastoin, alueen maankäytön (tässä tapauksessa viljelyn) lakkaaminen tai muuttaminen saattaa heikentää merkittävästi alueen linnustollista arvoa. Alueen säilyminen linnustolle suotuisana elinalueena voi toteutua monenlaisilla keinoilla. Tätä samaa periaatetta on noudatettu Natura 2000 -ohjelman yhteydessä. Metsästykseen tärkeillä lintualueilla tulisi ottaa kuitenkin yleensä kriittinen kanta - vaikka se onkin poliittisesti vaikeaa - sillä se, jos mikä, vaikuttaa suoraan lintujen hyvinvointiin. Naturassa metsästyksen rajoitusyrityksistä on useimmiten luovuttu metsästäjäpiirien ankaran vastustuksen takia. Monissa tapauksissa IBA-kohteen rajaus poikkeaa suojelu- tai suojeluohjelma-alueen rajauksesta. Syitä tähän on monta. Useimmat suojeluohjelmistamme ovat elinympäristöjen suojelua ( esim. vanhojen metsien, soiden tai harjujen), ei linnuston tai muiden eliöryhmien. Monet suojeluohjelmista ( esim. lintuvesiensuojeluohjelma) on myös perustettu kauan sitten, ja sen jälkeen luonto ja maisema ohjelma-alueilla on voinut muuttua paljonkin. a Osittain (5-49 % ) suojeluohjelmassa Patlly /5-49%) in conservation programme Ei suojeltu/ei suojeluohjelmassa (alle 5%) Not protected nor in any cons. programme (<5%) 0% Suojeltu (>50 % kohteen alasta) Protected (>50% af the area of each sites) b Ei suojeltu/ei suojeluohjelmassa Nol protected nor in any conservation programme % Suojeltu Protected 45 % Suojeluohjelmassa (>50 %) Osittain (5-49 % ) suojeltu!n conservation programme (>50%) Suojeluohjelmassa /n conservation programme Partly protected (5-49%) 54 % Kuva 5. IBA-kohteiden suojelutilanne lukumääräisesti (a) ja pinta-aloittain (b). Fig. 5. The protection status of the IBA sites by their number (a) and by their area (b ). 84 LINNUT-VUOSIKIRJA 999

Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet Alueellisia linnustotutkimuksia tory population is difficult to define, since birds ofthe population normally migrate through the area during a longer period. The actual size ofthe whole visiting population is much larger than the largest daily sum, but how much larger varies much according to the species, season, and year. The size of the Finnish IBAs varies between 2 and 5 000 km 2. Although the mean size ofthe Finnish IBAs is 290 km 2, most are between 50-200 km 2 (Fig. ). A considerable number of IBAs are in the archipelago orin the north ofthe country (Fig. ). In these regions most ofthe criteria species breed, and plenty oflarge, relatively intact natural areas exist. The conservation status of Finnish IBAs is relatively good: ahnost ali are either protected or belong to one ofthe national conservation programmes (and thus should be protected in the near future) (Fig. 5). Other aspects offinnish IBAs are presented in Figs 2-4 and Appendices -2. Kirjallisuus lsokoskelo on yksi levinneisyydeltään Suomeen keskittyneitä lajeja. Sen esiintymien perusteella valittiin IBA-kohteiksi useita kerääntymis- ja pesimisalueita. Mauri Leivo Goosander is a species which is concentrared in Finland. The species fulfilled the IBA criterias on many breeding and congregatory areas. Merkittävä syy rajauseroihin on myös se, että virallisessa luonnonsuojelussa on jouduttu ottamaan huomioon myös muita kuin biologisia näkökohtia. Taloudelliset ja poliittiset intressit, maanomistusolot ja muut yhteiskunnalliset tekijät ovat osittain sanelleet sen, miten rajauksia on piirretty. Tärkeiden lintualueiden arvioinnissa on ollut käytössä tuoretta lintualuetietoa ja rajauksissa on voitu pitäytyä useimmissa tapauksissa linnustoperusteissa. Monilla pohjoisen alueilla on ollut kuitenkin pakko noudatella perinteisiä suojelualuerajauksia. Näiden alueiden lintutiedot ovat usein ylimalkaisia ja luotettavuudeltaan melko heikkoja. Arviointimenetelmänä käytetyn linjalaskennan takia ei ole ollut tietoa linnuston jakautumisesta alueen sisällä, joten linnuston suhteen optimaalista rajausta ei ole pystytty tekemään. Mutta mistäpä saataisikaan niin paljon rahaa ja laskijoita, että vaikkapa 5 000 km 2 kokoisen Lemmenjoen kokonaisuuden linnusto voitaisiin kartoittaa tarkasti yhden kesän aikana? Summary: lmportant Bird Areas in Finland A total of96 sites have been chosen as Important Bird Areas (IBAs) in Finland (Appendix 2). All except one fulfil criteria of categories A & B, i.e. they are important on a world or European-wide scale ( category C constitutes importance within the European Union). Finnish IBAs have been chosen out of more than 2 000 bird areas, which förm the national FINIBA database. Almost ali the data is from the 990s, mainly from 996-997, when extensive field work was carried out by hundreds of volunteer and paid ornithologists and birdwatchers. The Finnish IBA project has been a co-operative venture of BirdLife Finland and the Finnish Environment Institute (FEI). The national co-ordinator and author worked as a full-paid researcher at FEI, where also the national FINIBA database is located. Application ofthe IBA criteria faced some difficulties. Many ofthe criteria species breed sparsely in wide regions, so that sufficiently large concentrated populations required för IBAs were difficult to find. For example, the size of the Finnish Broad-billed Sandpiper(Limicolafalcinellus) population yields an initial estimate of70 expected breeding areas of!ba standard för this species, but only on 30 sites were the criteria actually fulfilled. The question arose whether it is more important to fulfil the criteria or to produce a relevant number ofbreeding sites ofthe species för the European IBA network? F or congregatory areas a general problem is that the size of the whole migra- BirdLife International 995: IBA criterias and thresholds. BirdLife International, Cambridge, Englanti. Grimmet, R. F. A. & Jones, T. A. 989: Important Bird Areas in Europe. - International Council för Bird Preservation ICBP Technical Publication 9, Cambridge. Leivo, M. 995: IBA onjeba! - Linnustonsuojelu (2):4-5. Leivo, M. 996a: EVA- Suomen kansainvälinen erityisvastuu (English summary: The Finnish responsibility in the international bird conservation). -Linnut 3(6):34-39. Leivo, M. 996b: IBA-urakka onnellisesti ohi. - Tiira (4):3. Leivo, M. 997a: Suomen tärkeät lintualueet matkalla eteenpäin. - Tiira 2 (2): -2. Leivo, M. 997b: Lintualuerekisteristä poimittua. Tiira 2 (2): 6. Leivo, M. 997c: Lintualueiden kansainvälinen arvo puntarissa. Tiira 2 (3):2-3. Leivo, M. 998a: IBA- Suomen kansainvälisesti tärkeimmät lintualueet. -Tiira 3 ():9. Leivo, M. 998b: IBA-ehdotus tehtiin laajan joukon asiantuntemusta hyödyntäen. -Tiira 3 (3):6. Leivo, M. 999: Suomen tärkeät lintualueet löytymässä. -Tiira 4 (3):7. Rajasärkkä, A. 998: IBA on fiba! - Tiira 3 (2): 0-. Tucker, G. M. & Heath, M. F. 994: Birds in Europe: their conservation status. - BirdLife Conservation Series no. 3. BirdLife International, Cambridge. Kirjoittajan osoite / Author 's address Suomen ympäristökeskus PL 40 FIN-0025 Helsinki Saapunut/ Received 6.2.2000 LINNUT-VUOSIKIRJA 999 85

Alueellisia linnustotutkimuksia Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet Liite. Suomen IBA-kohteiden valinnassa käytetyt kriteerit, kriteeri lajit ja raja-arvot. Kriteerit, ks. taulukko. Kriteerien A4 ja B raja-arvot ovat yksilömääriä, ja B3 pareja. Lyhenteet: p = paria, y = yksilöä, A3a = kriteerin A3 arktiset lajit, A3b = kriteerin A3 boreaaliset lajit, * = valituilla alueilla käytettiin selvästi korkeampaa raja-arvoa, koska Suomesta valittiin vain harvoja alueita. Appendix. The criterias (according to BirdUfe International (995)), criteria species and thresholds used in choosing ofthe Finnish /BA sites. The thresholds of the criterias A4 and B indicates the number of individua/s, and B3 number of pairs. Abbreviations: p=pairs, y=individua/s, A3a=arctic species ofthe A3 criteria, A3b=borea/ species ofthe A3 criteria. *=much higherthreshold was used when the /BA sites were choosen, because on/y few sites of suitable areas were allowed to be choosen in Finland. Laji Tieteellinen nimi Raja- Alueiden Laji Tieteellinen nimi Raja- Alueiden arvo lkm arvo lkm Species Scientific name Criteria No of sites Species Scientific name Criteria No of sites A Kilju hanhi Anser erythropus 5p/5y Tukkasotka Aythya fuligu/a 6 000 Allihaahka Po/ysticta ste/leri 30y Lapasotka Aythya marila 3 600 0 Merikotka Haliaeetus a/bicilla 5p/5y 5 Haahka Somateria mollissima 27 600 2 Ruisrääkkä Crex crex 20p Allihaahka Po/ysticta stelleri 300 Alli Clangula hyemalis 54 500 A3a Lapasotka Aythya marila 4 Mustalintu Melanitta nigra 6 000 0 Alli Clangu/a hyemalis 4 Pilkkasiipi Melanitta fusca 0 000 Musta lintu Me/anitta nigra 4 Telkkä Bucephala clangu/a 3 900 3 Piekana Buteo lagopus 4 Uivelo Mergus albellus 900 2 Tunturihaukka Falco rusticolus 4 Tukkakoskelo Mergus serrator 850 3 Lapinsirri Ca/idris temminckii 4 lsokoskelo Mergus merganser 2 200 9 Punakuiri Limosa lapponica 4 Nokikana Fulica atra 40 000 0 Mustaviklo Tringa erythropus 4 Kurki Grus grus 2 000 2 Vesipääsky Phalaropus lobatus 4 Meriharakka Haematopus ostralegus 000 0 Tunturikihu Stercorarius longicaudus 4 Pikkutylli Charadrius dubius 3 200 0 Tunturipöllö Nyctea scandiaca 4 Tylli Charadrius hiaticu/a 2 400 Lapinkirvinen Anthus cervinus 4 Keräkurmitsa Charadrius morinellus 000 Tundraurpiainen Carduelis hornemanni 4 Kapustarinta Pluvia/is apricaria 8 000 Lapinsirkku Calcarius lapponicus 4 Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 70 000 0 Pulmunen Plectrophenax nivalis 4 Pikkusirri Calidris minuta 200 Lapinsirri Calidris temminckii 3 000 0 A3b Mustakurkku-uikku Podiceps auritus 3 Merisirri Calidris maritima 500 0 Uivelo Mergus albellus 3 Suosirri Calidris alpina 22 000 0 Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus 3 Jänkäsirriäinen Limico/a falcinellus 400 6 Valkoviklo Tringa nebularia 3 Suokukko Phi/omachus pugnax 33 000 Hiiripöllö Surnia u/ula 3 Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus 660 3 Lapinpöllö Strix nebulosa 3 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 54 000 0 Tilhi Bombycil/a garru/us 3 Heinäkurppa Gallinago media 300 0 Lapinuunilintu Phylloscopus borealis 3 Mustapyrstökuiri Limosa limosa 4 200 0 Lapintiainen Parus cinctus 3 Punakuiri Limosa lapponica 000 0 Kuukkeli Perisoreus infaustus 3 Pikkukuovi Numenius phaeopus 5 300 Järripeippo Fringilla montifringilla 3 lsokuovi Numenius arquata 3 500 0 Kirjosiipikäpylintu Loxia /eucoptera 3 Mustaviklo Tringa erythropus 720 3 lsokäpylintu Loxia pytyopsittacus 3 Punajalkaviklo Tringa totanus 3 000 2 Taviokuurna Pinicola enuc/eator 3 Valkoviklo Tringa nebularia 800 2 Pohjansirkku Emberiza rustica 3 Metsäviklo Tringa ochropus 0 000 0 Liro Tringa glareola 000 4 A4 Kaakkuri Gavia stellata 750 0 Rantasipi Actitis hypoleucos 5 000 0 Kuikka Gavia arctica 200 0 Kari kukko Arenaria interpres 700 0 Silkkiuikku Podiceps cristatus 0 000 0 Pikkutakki Larus minutus 680 3 Härkä lintu Podiceps grisegena 250 0 Nauru lokki Larus ridibundus 65 000 0 Mustakurkku-uikku Podiceps auritus 460 0 Kalalokki Larus canus 6 000 0 Kyhmyjoutsen Cygnus olor 3 750 0 Selkälokki Larus f. fuscus 2 000 0 Pikkujoutsen Cygnus columbianus 70 Harmaalokki Larus argentatus 27 000 0 Laulujoutsen Cygnus cygnus 660 4 Merilokki Larus marinus 4 800 0 Metsähanhi Anser faba/is 3 800 2 Räyskä Sterna caspia 50 5 Kiljuhanhi Anser erythropus 00 0 Kalatiira Sterna hirundo 7 800 0 Merihanhi Anseranser 3 500 2 Lapintiira Sterna paradisaea 3 000 0 Valkoposkihanhi Branta leucopsis 2 200 0 Pikkutiira Sterna albifrons 900 0 Haapana Anas penelope 8 000 Mustatiira Chlidonias niger 700 0 Harmaasorsa Anas strepera 300 0 Etelän kiista Uria aalge 80 000 0 Tavi Anas crecca 4 000 Ruokki Alea torda 5 400 0 Sinisorsa Anas platyrhynchos 83 000 0 Riskilä Cepphus g. grylle 3 000 0 Jouhisorsa Anas acuta 2 600 Heinätavi Anas querquedu/a 20 000 0 B Kaakkuri Gavia stellata 750 0 Lapasorsa Anas c/ypeata 4 650 0 Kuikka Gavia arctica 200 0 Punasotka Aythya ferina 3 500 0 Silkkiuikku Podiceps cristatus 5 000 0 86 LINNUT-VUOSIKIRJA 999

Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet Alueellisia Iinnustotutkimuksia Liite. Jatkuu edelliseltä sivulta. Appendix. Continues. Laji Tieteellinen nimi Raja- Alueiden Laji Tieteellinen nimi Raja- Alueiden arvo lkm arvo lkm Species Scientific name Criteria No of sites Species Scientific name Criteria No of sites Härkä lintu Podieeps grisegena 250 2 Kalatiira Sterna hirundo 6 000 0 Mustakurkku-uikku Podieeps auritus 40 0 Lapintiira Sterna paradisaea 3 000 Kyhmyjoutsen Cygnusolor 2 400 0 Pikkutiira Sterna albifrons 340 0 Laulujoutsen Cygnus cygnus 300 5 Mustatiira Chlidonias niger 700 0 Pikkujoutsen Cygnus eolumbianus 70 Etelänkiisla Uria aalge 450 0 Metsähanhi Anser fabalis 800 7 Ruokki Alea torda 00 8 Kiljuhanhi Anser erythropus 0 0 Riskilä Cepphus g. grylle 50 6 Merihanhi Anseranser 2 000 8 Valkoposkihanhi Branta leucopsis 760 0 Kaakkuri Gavia stellata 8* 5 Haapana Anas penelope 2 500 Kuikka Gavia aretiea 70 4 Harmaasorsa Anas strepera 300 0 Kaulushaikara Botaurus stellaris * 5 Tavi Anas crecca 4 000 2 Laulujoutsen Cygnus eygnus 4 3 Sinisorsa Anas platyrhynchos 50 000 0 Jouhisorsa Anas aeuta 200 Jouhisorsa Anas acuta 600 2 Uivelo Mergus albellus 0 8 Heinätavi Anas querquedula 20 000 0 Merikotka Haliaeetus albieil/a * 0 Lapasorsa Anas clypeata 400 2 Sinisuohaukka Circus cyaneus 20 9 Punasotka Aythya ferina 3 500 0 Maakotka Aqui/a chrysaetos 2* 0 Tukkasotka Aythya fuligula 0 000 Sääksi Pandion haliaetus 9 2 Lapasotka Aythya marila 300 0 Tunturihaukka Falco rusticolus * 0 Haahka Somateria mollissima 20 000 2 Muuttohaukka Falco peregrinus * 0 Allihaahka Polysticta stelleri 300 Teeri Tetrao tetrix 000 9 Alli Clangula hyemalis 50 000 Ruisrääkkä Crex crex 5* 4 Mustalintu Melani/ta nigra 6 000 0 Kurki Grus grus 40 2 Pilkkasiipi Melani/ta fusca 0 000 Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus 00 Telkkä Bucephala clangula 3 000 3 Punajalkaviklo Tringa totanus 50 5 Uivelo Mergus albellus 250 3 Liro Tringa glareola 2 000 9 Tukka koskelo Mergus serrator 250 4 Pikku lokki Larus minutus 80 lsokoskelo Mergus merganser 800 2 Kalalokki Larus eanus 500 0 Nokikana Fu/ica atra 5 000 0 Räyskä Sterna easpia 7 0 Kurki Grus grus 600 8 Riskilä Cepphus g. grylle 80* 9 Meriharakka Haematopus ostra/egus 9 000 0 Huuhkaja Bubobubo 20 5 Pikkutylli Charadrius dubius 3 200 0 Tunturipöllö Nyctea scandiaea * Tylli Charadrius hiatieu/a 2 400 Suopöllö Asia flammeus 30 7 Keräkurmitsa Charadrius morinellus 000 Kehrääjä Caprimu/gus europaeus 30 Kapustarinta Pluvialis apricaria 0 000 2 Käenpiika Jynx torquil/a 300 0 Töyhtöhyyppä Vanel/us vanellus 70 000 0 Harmaapäätikka Pieus eanus 5 Pikkusirri Calidris minuta 200 Pohjantikka Picoides tridacty/us 50 2 Lapinsirri Calidris temminckii 3 000 0 Kiuru Alauda arvensis 3 000 0 Merisirri Ca/idris maritima 500 0 Törmäpääsky Riparia riparia 800 Suosirri Ca/idris alpina 4 000 0 Haarapääsky Hirundo rustica 500 0 Jänkäsirriäinen Limieola faleinellus 400 6 Leppä lintu Phoenicurus phoenicurus 3 000 Suokukko Philomachus pugnax 33 000 Harmaasieppo Muscicapa striata 20 000 9 Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus 660 3 Pikkulepinkäinen Lanius col/urio 500 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 47 000 0 lsolepinkäinen Lanius excubitor 50 Heinäkurppa Gal/inago media 75 0 Kuukkeli Perisoreus infaustus 400 5 Mustapyrstökuiri Limosa limosa 3 500 0 Peltosirkku Emberiza horlulana 500 0 Punakuiri Limosa lapponiea 000 0 Pikkukuovi Numenius phaeopus 5 300 B3 Punasotka Aythya ferina 20 2 lsokuovi Numenius arquata 3 500 0 Mehiläishaukka Pernis apivorus 4 0 Mustaviklo Tringa erythropus 720 4 Luhtahuitti Porzana porzana 0 7 Punajalkaviklo Tringa totanus 500 3 Kapustarinta Pluvialis apricaria 500 5 Valkoviklo Tringa nebularia 800 2 Suokukko Philomachus pugnax 300 6 Metsäviklo Tringa oehropus 0 000 0 Pikkukuovi Numenius phaeopus 500 0 Liro Tringa glareola 000 4 Selkä lokki Larus fuscus 60 8 Rantasipi Aetitis hypoleucos 5 000 0 Merilokki Larus marinus 30* 4 Karikukko Arenaria interpres 700 0 Ruokki Alea torda 40* 6 Pikku lokki Larus minutus 680 6 Uuttukyyhky Columba oenas 60 Nauru lokki Larus ridibundus 60 000 0 Sepelkyyhky Columba palumbus 500 0 Kalalokki Larus canus 6 000 Niittykirvinen Anthus pratensis 0 000 0 Selkälokki Larus f. fuscus 2 000 2 Rautiainen Prunella modularis 3 000 0 Harmaalokki Larus argentatus 4 000 0 Punarinta Erithacus rubecu/a 20 000 0 Merilokki Larus marinus 4 800 0 Satakieli Luscinia luscinia 50 Räyskä Sterna caspia 50 0 Pensastasku Saxicola rubetra 3 000 LINNUT-VUOSIKIRJA 999 87

Alueellisia linnustotutkimuksia Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet Liite. Jatkuu edelliseltä sivulta. Appendix. Continues. Laji Species Tieteellinen nimi Scientific name Raja- Alueiden arvo lkm Criteria No of sites Laji Tieteellinen nimi Raja- Alueiden arvo lkm Species Scientific name Criteria No of sites Laulu rastas Kulorastas Pensassirkkalintu Ruokokerttunen Rytikerttunen Kulta rinta Kirjokerttu Pensaskerttu Lehtokerttu Sirittäjä Turdus philomelos Turdus viscivorus Locustefla naevia Acrocephalus schoenob. Acrocephalus scirpaceus Hippolais icterina Sylvia nisoria Sylvia communis Sylvia barin Phy/foscopus sibilatrix 0 000 0 500 40 0 3 000 3 50 3 200 0 20 0 2 500 0 0 000 0 500 0 Hippiäinen Regulus regulus 7 000 0 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 0 000 4 Töyhtötiainen Parus cristatus 000 0 Sinitiainen Parus caeruleus 500 0 Naakka Corvus monedula 400 0 Peippo Fringilla coelebs 60 000 0 Viherpeippo Cardue/is chloris 000 0 Vihervarpunen Carduelis spinus 5 000 0 lsokäpylintu Loxia pytyopsittacus 00 6 Keltasirkku Emberiza citrinefla 0 000 0 Joka viides Suomen IBA-kohde on saaristoalue. Kuva on Hamnskäriltä, joka kuuluu Pernajan ulkosaaristoon. Mauri Leivo About 20 % af Finnish IBA sites are archipelago areas. Hamnskär, eastern Gulf of Finland. 88 LINNUT-VUOSIKIRJA 999

Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet Alueellisia linnustotutkimuksia Liite 2. Suomen IBA-kohteet sekä niiden pinta-alat, täyttyneet kriteerit ja suojelutilanteet. Lyhenteet: kriteerit A -4, B -3 ja C, ks. taulukko ; EMA = erämaa-alue, ESA= erityissuojelualue, HSO = harjujen suojeluohjelma-alue (so ), KPO = kansallispuisto-ohjelma-alue, KPU = kansallispuisto, LHA = lehtojen suojelualue (sa), LHO = lehtojen so, LPU = luonnonpuisto, LVO = lintuvesien so, N = Natura 2000 -ohjelma-alue, R = Ramsar-alue, RSO = rantojen so, SSA = soiden sa, SSO = soiden so, VMA = vanhojen metsien sa, VMO = vanhojen metsien so, YSA = yksityinen sa. Appendix 2. The Finnish IBA sites, their areas, fulfil/ed criterias and protection status. Abbreviations: Criterias A -4, B-3 and C according to BirdLife International (995). EMA=wilderness area, ESA=special protection area, HSO conservation programme (c.p.) for eskers, KPO=c.p. for national parks, KPV=national park, LHA=conservation area (c.a.) of herb rich forests, LHO=c.p. for herb rich forests, LPU=strict nature reserve, LVO=c.p. for wetlands, N=Natura 2000 site, R=Ramsar site, RSO=c.p. for shores, SSA=c.a. of peatlands, VHA=c.a. of old forests, VMO=c.p. for old forests, YSA=private conservation area, ei suoj.=not protected. Alueen nimi Kunta Ala (ha) Kriteerit Suojelutilanne Locality Commune Area (ha) Criteria Protective status Lågskär-Nyhamn Lemland 2 500 A,A4,B R Mulklobb Saltvik 3 200 B, ei suoj. Eckerön-Hammarlandin saaristo Eckerö, Hammarland 5 400 A4,B,,B3 R Föglön eteläinen saaristo Föglö 5 000 B,B3 ei suoj. Ruissalo Turku 000 B3 LHO,N,YSA Mietoistenlahti Mietoinen 56 A4,B ESA,LHA,LVO,N,R,YSA Paimionlahti Paimio 696 A4,B LVO,N,YSA Korppoon-Nauvon eteläinen saaristo Korppoo, Nauvo 67 000 A4,B,,B3 HSO,KPU,N Ouran-Enskerin saaristot Merikarvia, Pori 9 50,B3 N,RSA,YSA Köyliönjärvi-Pyhäjärvi Köyliö, Säkylä, Eura 25 A,A4,B LHO,LVO,N,YSA Puurijärvi-lsosuo ja ympäristön kosteikot Kokemäki 3 50 A,B KPU,N,R Rauman-Luvian saaristot Rauma, Eurajoki, Luvia 26 250,B LHA,LHO,N,VMA,YSA Koskeljärvi-Vaaljärvi-Pitkäjärvi Eura 00 B,B3 LVO,N,R,YSA Porin lintuvedet ja rannikko Pori 5 900 A4,B,,B LHO,LVO,N,R,YSA Kirkkonummen saaristo Kirkkonummi, lnkoo 4 000 B3 ESA,N,RSO,YSA Hangon läntinen saaristo Hanko 2 570 A4,B ESA,KPU,N,RYSA Tammisaaren-Inkoon läntinen saaristo Tammisaari, lnkoo 25 000 A,A4,B,,B3 KPU,N,YSA Nuuksio Vihti, Espoo, Kirkkonummi 6 500,B3 LHO,KPUN,RSO,VMO,YSA Laajalahti-Vanhankaupunginlahti-Viikki Espoo, Helsinki 0 B,B ESA,LVO,N,R,VMO,YSA Porvoon ulkosaaristo Porvoo 000 A4,B,,B3 ESA,N,R,YSA Porvoonjoen suistoalue Porvoo 500 A4,B,B3 LHO,LVO,N,R,VMO,YSA Pernajan ulkosaaristo Pernaja 9 000 B,,B N,R,RSO,YSA Teutjärvi-Suvijärvi Elimäki,Ruotsinpyhtää 500 LVO,N Kirkon-Vilkkiläntura Virolahti 95 A4,B LHO,LVO,N,R Itäisen Suomenlahden kansallispuisto Kotka,Pyhtää,Vehkalahti,Virolahti 98 000 B,,B3 HSO,KPU,N Kirkkojärvi-Lupinlahti Hamina, Vehkalahti 670 B, LVO,N,R,YSA Siikalahti-Sammallampi Parikkala 585 B,,B3 LVO,N,R Torronsuo-Talpianjärvi Tammela 5 600 B,,B3 KPU,N,R Koijärvi Forssa 200 B3 ESA,N,YSA Kukkia järvi Luopioinen, Hauho 4 300 LHO,N,RSO,YSA Artjärven kirkonkylän kosteikot Artjärvi 480 B ei suoj. Hollolan lintuvedet Hollola 940 LVO,N Kangasalan lintujärvet Kangasala 70 A4,B LVO,N,R,YSA Pihlajavesi Savonlinna,Sulkava,Punkaharju 40 000 B ESA,HSO,LHO,N,RSO Linnansaari Kangaslampi, Rantasalmi 26 70,B3 KPU,N Keski-Kallavesi ja Kuhanen Kuopio 5 660 B3 N,RSO,YSA Talaskangas Vieremä,Sonkajärvi,Vuolijoki 5 500 A3 ESA,N,SSO,VMO,YSA Maaningan lintuvedet Maaninka, Siilinjärvi 3 370 A4,B, LVO,N,R Ruunaa Lieksa 400,B3 ESA,N,SSO Päätyeenlahti Kitee 422 LVO,N,R,YSA Pitkäranta Kontiolahti 490 ei suoj. Patvinsuon kansallispuisto Lieksa,llomantsi 9 990,B3 KPU,N,R Viklinrimpi Polvijärvi 200 B N,SSA,SSO,YSA Outokummun-Kaavin seudun oligotrofiset järvet Outokumpu,Kaavi,Tuusn.,Heinävesi 27 000 N,RSO,YSA Outokummun lintuvedet Outokumpu, Liperi 50 A4,B,B3 LVO,N,R Koitajoen alue Ilomantsi 0 000,B LPU,N,SSA,SSO,VMO Värtsilän laakso Värtsilä 700 A, LVO,N LINNUT-VUOSIKIRJA 999 89

Alueellisia linnustotutkimuksia Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet Liite 2. Jatkoa edelliseltä sivulta. Appendix 2. Continues. Alueen nimi Kunta Ala(ha) Kriteerit Suojelutilanne Locality Commune Area (ha) Criteria Protection status Alajoki Lålbyn pellot Lapväärtin kosteikot Kauhava 400 Kristiinankaupunki 200 Kristiinankaupunki 900 A4,B A4,B B ei suoj. ei suoj. LVO,N,R Kristiinankaupungin eteläinen saaristo Merenkurkun saaristo Uudenkaarlepyyn saaristo Luodon saaristo Sundominlahti-Söderfjärden Kokkolan-Kälviän saaristo Rahjan saaristo Rummelö-Harrbodan Ahmasjärvi Litokaira Kristiinankaupunki 6 200 Vaasa,Uusikaarlepyy 80 000 Uusikaarlepyy 8 040 Luoto, Pietarsaari 7 240 Vaasa.Mustasaari 3 500 Kokkola,Kälviä 8 387 Kalajoki,Himanka 0 745 Kokkola 240 Utajärvi 44 Pudasjärvi,Ranua 30 000 B, N,RSO,YSA A,A4,B,,B3 LVO,N,R,RSO,VMA,VMO,YSA B3 HSO,N,RSO,YSA B N,RSO,YSA A4,B, LVO,N,VMO A4,B,,B3 N,RSO,YSA B,,B3 N,RSO A4,B LVO,N B, LVO,N A3,A4,B,,B3 HSO,N,SSA,SSO Kitka Valtavaara-Pyhävaara Olvassuo-Oravisuo-Näätäsuo-Sammakkosuo Haapaveden lintujärvet Pajupuronsuo--lsosuo--Kivisuo Kuusamo 2 360 Kuusamo 900 Pudasjärvi, Puolanka, Utajärvi 27 60 Haapavesi 2 500 Kuusamo 5 685 B, C,B3 A4,B,,B3 N,RSO ESA,N,VMO HSO,LPU,N,R,SSA,SSO LVO,N,R,SSO N,SSA,SSO,VMO Närängänvaara-Virmajoki-Romevaara Oulanka-Sukerijärvi Syöte-Salmitunturi Oulun seudun kerääntymisalue Krunnien saaristo Kuusamo 550 Kuusamo 30 00 Pudasjärvi, Taivalkoski, Posio 35 000 Oulu,Liminka,Lumijoki,Hailuoto 70 000 Ii 400,B A3,,B,B3 A,A4,B,,B A4,B,,B3 N,RSO,SSA,SSO HSO,KPU,LPU,N,R,SSO ESA,HSO,LHO,N,RSO,VMO,YSA HSO,LVO,N,R,RSO,YSA N,R,YSA Juortanansalo Elimyssalo Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Tornionjoen suisto Kilsiaapa-Ristivuoma Kuhmo 530 Kuhmo 8286 Vaala 4 837 Tornio 500 Tervola, Rovaniemen mlk, Ylitornio 9 760 A3, B B ESA,N ESA,N N,SSA LVO,N N,SSA,SSO Martimoaapa-Lumiaapa-Penikat Veittiaapa-Ristiaapa Karunginjärvi Runkaus-Saariaapa-Tainijärvet Kemihaaran suot ja metsät (Vuotos) Simo, Keminmaa 4 33 Simo 2 794 Tornio 660 Simo, Tervola, Ranua 3 564 Pelkosen n.,savuk.,salla, Kemijärvi 35 588,B N,R,SSA,SSO,VMO J N,SSA,SSO A4,B ei suoj. A3,,B LPU,N,SSA,SSO,VMO A3,,B3 HSO,SSA,SSO Sammutinjänkä-Vaijoenjänkä Pöyrisvuoman soidensuojelualue Lämsänaapa-Sakkala-aapa Joutsenaapa-Kaita-aapa Riisitunturi Inari, Enontekiö 5 750 Enontekiö 3545 Pelkosenniemi, Savukoski 2 860 Salla, Savukoski 3 200 Posio 3 360 A3,,B3 N,R,SSA,SSO N,SSA,SSO N,R,SSA,SSO N,SSA,SSO KPU,N,R,SSO Luosto Kevo Kittilän kaakkoisosan suot tunturit Värriö-Tuntsa Pelkosenniemi 8 270 Utsjoki 7 70 Kittilä, Sodankylä 2 500 Savukoski, Salla 29 740 Salla, Savukoski 33 690 A3 A3,,B3,B3 A3,,B3 KPU,N,SSO,VMO LPU,N LHA,N,SSA,SSO,VMOMaltion LPU,N,VMO EMA,LPU,N Pallas-Ylläksen tunturialueet Pomokaira-Koitelaiskaira Saariselän-Koilliskairan alue Lemmenjoki-Hammastunturi-Pulju Käsivarren tunturit Enontekiö,Kittilä,Muonio,Kolari 98 830 Sodankylä 4 630 Savukoski, Sodankylä, Inari 305 000 lnari,kittilä,enont.,sodankylä 500 000 Enontekiö 200 000 A3,,B KPU,N,RSO,SSO,VMO A4,B,,B KPO,N,R,SSA,SSO,VMO A3,A4,B,,B3 EMA,KPU,LPU,N,R,SSA,SSO A3,A4,B,,B3 EMA,KPU,N,R,SSO A,A3,,B3 EMA,HSO,N,R,RSO,SSO Lätäsenon-Jietajoen suot Enontekiö 43 640 A4,B,,B3 HSO,N,R,SSA,SSO Yhteensä 96 aluetta Tota/ of 96 sites 2 780 8 90 LINNUT-VUOSIKIRJA 999