Työ- ja elinkeinopolitiikan keinot kestävään kasvuun Missä mennään kasvupalvelu-uudistus Maakuntafoorumi 4.12.2018 Helsingissä Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman
Kestävä kasvu on Suomen hyvinvoinnin edellytys Kestävän kasvun agenda ja haasteet Globalisaatio ja työn murros työ ei lopu, mutta sen sisältö muuttuu Väestön ikääntyminen kotimaiset työvoimavarat eivät riitä tyydyttämään tarpeita Ilmastonmuutos sen vaikutukset näkyvät jo nyt yhteiskunnassa Julkisen talouden tasapaino julkisen toimijan rooli muuttuu mahdollistajaksi Kohti 78 % työllisyysastetta vuoteen 2030 Innovaatiopolitiikan uudistaminen Kasvua tukeva toimintaympäristö otollinen investointiympäristö ja toimivat työmarkkinat Markkinalähtöisyyttä ja kilpailullisuutta Kaupungit ja kasvuvyöhykkeet elinvoiman moottoreita Kohti vähähiilistä taloutta TEM: Kestävän kasvun agenda Tulevaisuuskatsaus 2
Työmarkkinat piristyvät, mutta haasteita riittää V. 2018 toisella neljänneksellä avoimista työpaikoista vaikeasti täytettäviä oli jo 45%. (rakennus 67%, SOTE 57%, MARA 54% sekä informaatio ja viestintä 54%) Työttömyyden keskimääräinen kesto on yhä pitkä. Tämän vuoden alkupuoliskolla tämä oli naisilla 26 ja miehillä 27 viikkoa. 25 54 vuotiaiden miesten työllisyysaste oli Suomea matalampi OECD-maista vuonna 2017 vain Italiassa, Kreikassa, Espanjassa ja Liettuassa. Uusia keinoja on löydettävä, jotta työllisyysaste saadaan Suomessa kestävälle tasolle. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 7.6.2017 3
Kasvua tukeva toimintaympäristö Houkutteleva investointiympäristö Yrittäjyyden edistäminen Elinkeinoelämän uudistumista tukeva yritystukijärjestelmä 4
Avoimet ja kilpailulliset markkinat ovat edellytys korkealle työllisyydelle ja kasvulle TEM Väitämme: Hyödykemarkkinoiden kilpailullisuus parantaa työllisyyttä. Kilpailuneutraliteetin varmistamiseen on vielä tehtävä töitä. Kotimarkkinoiden kilpailullisuutta on syytä lisätä. 5
Yritysten menestys rakentuu osaamiselle TEM Väitämme Osaava työvoima edistää uusien kasvuyritysten syntymistä ja koko yrityssektorin kehittämistä Olemme menettämässä osaamiseen perustuvaa talouden kilpailuetua, vaikka työvoiman osaaminen on Suomessa korkeatasoista. 6
Kasvua tukeva toimintaympäristö Yritysrahoituksen markkinapuutteiden paikkaaminen Toimivat työmarkkinat Kaupunkipolitiikan rooli 7
Työmarkkinoiden toimivuutta on parannettava TEM Väitämme Suomen työmarkkinamalli on siirtymässä keskitetyistä ratkaisuista kohti toimintamallia, jossa kv-markkinoilla kilpailevat yritykset määrittävät palkankorotuksen tason, mutta muutoin neuvottelut käydään ala- ja yrityskohtaisesti. Globalisaation myötä kansainvälinen kilpailu kohdistuu myös palvelualan yrityksiin. 8
Työn murroksen mahdollisuudet on osattava hyödyntää TEM Väitämme Digitalisaation, automaation ja globalisaation lisäksi myös kaupungistuminen tulee muuttamaan työtä. Työn murroksen hyödyntäminen vaatii rakenteilta aiempaa nopeampaa uudistumiskykyä sosiaaliturva ja verotus. 9
Työn tekemisen ja teettämisen on oltava kannustavaa TEM Väitämme Yrityksiin kohdistuvaa sääntelytaakkaa voidaan vielä vähentää. Työn verotus ja sosiaaliturva tulee sovittaa yhteen. 10
Vähimmäistavoitteet kasvua tukevalle toimintaympäristölle Toimiva kolmikantayhteistyö Työvoimavarat paremmin käyttöön Työikäisten työllisyysasteen nosto SOTUuudistuksella (osaamisturva) 11
Kasvupalvelu-uudistus
Kasvupalvelu-uudistus kokoaa yhteen valtion tarjoamat yritys- ja työllisyyspalvelut. edistää uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. vahvistaa palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta. hyödyntää digitaalisia palveluratkaisuja ja markkinoita parempien palvelujen rakentamisessa. antaa maakunnalle vallan päättää, miten suuri osa kasvupalveluista tuotetaan itse ja miten paljon hyödynnetään järjestöjen ja yritysten palvelutarjontaa. Integraatiota heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palveluissa on mahdollista syventää, kun maakunnat huolehtivat sekä työllisyys- että sosiaali- ja terveyspalveluista.
Kasvupalvelujen järjestäminen siirtyy valtiolta maakunnille (HE 35/2018) HE 35/2018: Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista sekä laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa Maakunnalliset kasvupalvelut muodostuvat ELY-keskusten ja TE-toimistojen elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä edistävistä palveluista. Kasvupalvelu-uudistuksessa ei siirretä mitään kuntien tehtäviä eikä henkilöstöä maakunnille. Kuntien tehtäviä ei lisätä uudistuksessa. Maakunnilla on harkinnanvaraa kasvupalvelujen järjestämisessä ja rahoituksen suuntaamisessa maakunnan yleiskatteellisesta budjetista. Maakuntien on valvottava järjestämiensä kasvupalvelujen saatavuutta, laatua ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumista. LUOVA valvoo kasvupalvelujen järjestämistä ja tuottamista. Valtio ja maakunnat käsittelevät maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista ja maakunnan resurssitarpeita vuosittaisissa keskusteluissa. 14
Kasvupalvelujen lakikokonaisuus Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Laki kasvupalveluiden järjestämisestä Uudellamaalla Ei käsittelyä syysistuntokaudella HaV:n mietintö 2019 Laki julkisista rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalveluista Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta Laki kotoutumisen edistämisestä Käsittely alkanut syysistuntokaudella Laki kasvupalveluvirastosta ja Laki kasvupalvelujen asiakastiedon käsittelystä Työmarkkinatuen rahoitusvastuut (STM) HE annettiin 29.11.2018 Annetaan 2019. Kytkentä maakuntien rahoituslakiin Laki omatoimisen työnhaun mallista (kolmikantatyöryhmä) Annetaan 2019 Työttömyysturvatehtävien siirto maksajille (seuraava hallituskausi) Annetaan 2019 Laki julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisestä (mahdollistaa kasvupalvelupilotit) Kytketty eduskunnassa StV:n sote-mietintöön (selvitellään) 27.11.2018
Kasvupalveluilla ja sote-palveluilla on paljon yhdyspintaa HYTE Työkykykoordinaattori -pilotit Ohjaamot ja Onni-hanke Kasvupalvelu -pilotit SOTEKA maakuntaverkosto VNTEAStutkimukset OTEkärkihanke Perhevapailta töihin -hanke Yksi lapsi yhteinen suunnitelma Palkkatuen uudistaminen selvitystyö osatyökykyisiin liittyen -> TYÖKYKYohjelma Työ- ja toimintakyvyn arviointi Työmarkkinatuen rahoitusvastuu Välityömarkkinoiden tukitoimet ja järjestöt palveluntuottajana Työpajatoiminta Kuntoutuskomitean ehdotukset Kuntouttavan työtoiminnan uudistaminen Työllisyys-SIB ja KOTO-SIB Osallistava sosiaaliturva Henkilökohtainen työllisyysbudjetti Työttömien terveystarkastukset TYP-toiminnan toimivuuden arviointi ja käytäntöjen siirtäminen SIKASOTE koulutus, osaaminen Alueellisten kuntakokeilujen käytäntöjen arviointi ja siirtäminen TOIMIhanke
Kasvupalvelupilotit ja työllisyyskokeilut Alueellisista kuntakokeiluista hyviä kokemuksia, mm. julkistenresurssien yhteiskäyttö asiakkaiden yksilöllinen tuki tarkempi ja osuvampi palvelutarpeen arviointi palveluohjauksen tehostaminen yhdyspintojen kehittäminen mm. sote- ja koulutuspuoleen uudenlaiset digitaaliset palvelut Kasvupalvelupiloteissa käytäntöjä voidaan jalostaa Yhteistyömalli kuntien kanssa yhteisten asiakkaiden palvelutarvearvioinnin ja palvelujen yhteensovittamisen osalta. kasvupalvelujen ja sotepalvelujen yhdyspintaa. Pilottien valmistelu ja kuntayhteistyön rakentaminen on meneillään. Tavoitteena on pilottien käynnistyminen alkuvuodesta 2019. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 16.10.2018 17
Kasvupalvelupilotit strategisessa roolissa Kasvupalvelupilottien valmistelu etenee määrätietoisesti alueilla mm. osaavan työvoiman saatavuus painottuu Kansallisesti edistetään tiedonkulkua ja tuetaan alueiden pilottivalmistelua mm. palkkiomallit, seuranta- ja projektiryhmien asettaminen Yt-neuvottelut käynnistymässä kun henkilöstövaikutukset täsmentyvät vapaaehtoinen virkavapaus menettelytapana, jos henkilöstö siirtyy tuottajan palvelukseen Kumppanuusmalleissa (mm. allianssi) keskusteluttaa asiakastiedon yhteiskäyttöisyys Järjestämis-, hankinta- ja arviointiosaaminen kriittisinä menestystekijöinä johdon hankintaseminaarit ensi keväänä, pilottien arviointimenettelyt 27.11.2018
KIITOS!