MAPA - Finland Väkivaltatilanteiden Ehkäisy ja Turvallinen Hoito. Management of Actual or Potential Aggression Smedberg & Juuti 1

Samankaltaiset tiedostot
Väkivallan ennalta estäminen ja kohtaaminen työssä

UHKAAVAN TILANTEEN RAUHOITTAMINEN. Aki Tiihonen

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, JKL

Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisten turvallisuudesta

ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTATAPA. Aki Tiihonen

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

Opetusalan turvallisuusfoorumi MAPA riskityöpajan yhteenveto. Lilja Palo, Minna Nikula

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen

Väkivallan uhkaa hallittava

Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla

Safewards. Voimaa arkeen Vähemmän pakkoa, enemmän turvallisuutta Mikko Ketola

Väkivallan uhka työpaikoilla hallintaan

Teoksen kirjoittajat toimivat Poliisiammattikorkeakoulussa turvallisuusalan opetus- ja asiantuntijatehtävissä.

Aggressiivisen potilaan kohtaaminen

TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTA- TILANTEITA VARTEN

Uhkaavasti käyttäytyvän henkilön kohtaaminen

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö

Puhe-Judon peruskurssi

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

MAPA. = Management of Actual or. Potential Aggression

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

MAPA JA HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN HALLINTA. JHL- koulutuspäivät Sirpa Tölli, TtM, MAPA-kouluttaja/ oamk

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ

Väkivallan riskialueena ensihoito vai onko?

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

Oppilaitoksen turvallisuusjohtaminen Opetusalan johtamisen foorumi Helsinki Ylikonstaapeli Katja Nissinen, Helsingin poliisilaitos

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

HANKALAT JA VAARALLISET TILANTEET

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

THL:n pakkotyökirja. Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen VSSHP, psykiatrian tulosalue

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

ÄLÄ RIKO HOITAJAASI - TYÖSUOJELUN TEEMASEMINAARI

TYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue. Salla

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

Turvallisuus työssä ja uhkatekijät

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

KERIMÄKI. Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN. Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Ei enää nipistelyä ja nyrkkejä, kiitos! Voiko ergonominen avustaminen vähentää asiakkaan aggressiivista käytöstä?

Väkivallan uhka. Väkivallan uhka

Työhyvinvointisuunnitelma vuodelle Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Työhyvinvointiopas henkilökohtaisille avustajille

Lääkevastaavien koulutuspäivä Väkivalta- ja uhkatilanteet. Väkivalta- ja uhkatilanteet

T U I J A H E L L S T E N

NUORTEN VÄKIVALTAISEN KÄYTTÄYTYMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN PERUSKOULUSSA Taru Vihersaari & Veera Nieminen, Juvanpuiston koulu

Psykiatrisen hoidon kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan avulla; kokemuksia VIOLIN tutkimus- ja kehittämishankkeesta

Väkivallan hallinta osana turvallisuuden johtamista. Työväkivallan hallinta turvallisuusjohtamisen osana terveydenhuollossa

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Tehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

OHJE VÄKIVALLAN UHAN HALLINTAAN

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

Rytkyn koulun järjestyssäännöt

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Voimaa arkeen, esiintymistaito, osa 1. c/o Katja Kujala

Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Asumissosiaalinen työote

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Suomi, Sinä ja päihteet

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Transkriptio:

MAPA - Finland Väkivaltatilanteiden Ehkäisy ja Turvallinen Hoito Management of Actual or Potential Aggression 19.11.2014 Smedberg & Juuti 1

MAPA-Finland Väkivaltatilanteiden Ehkäisy ja Turvallinen Hoito Reaside Clinic, Birmingham v. 1987 Kellokosken sairaala v. 1995 systemaattinen koulutus v. 1999 Argh-Team v. 2001 sairaalat ammattikorkeakoulut Ensimmäinen kansallinen kouluttajakoulutus Suomessa v. 2005 Laurea AMK & Argh-Team pääkouluttaja MSc Mark West (Director & MAPA Originator) Dave Abolins (MAPA Trainer UK) VETH, AHHA, HFR, HTFR MAPA Team Finland v. 2005 SOTE Henkilöturvallisuuden peruskurssi v. 2006 MAPA-Finland ry v. 2007 19.11.2014 Smedberg & Juuti 2

MAPA koulutuksen tavoitteena suunnitelmallisuuden lisääminen turvallisuuden lisääntyminen potilasturvallisuus henkilökunnan turvallisuus = työturvallisuus hoidollisuuden säilyminen potilaan aggressiivisuuden kohtaamisessa. 19.11.2014 Smedberg & Juuti 3

Irtautumistaitojen käyttö ENNAKOI ja pyri tunnistamaan mahdolliset RISKIT työympäristössäsi. TUNNISTA uhka. IRTAUDU. Poistu uhkaavasta tilanteesta aina, etenkin jos olet yksin Huomioi ETÄISYYS, TILA ja ASENTO. AJATTELE, PUHU ensin, TOIMI sitten. Muista LAILLISET oikeudet toimia hyökkäystä vastaan, mutta myös AMMATILLINEN vastuu seurauksista. 19.11.2014 Smedberg & Juuti 4

MAPA ei ole Voimankäyttökoulutus Voiman näyttökoulutus Taistelulajikoulutus Kamppailulajikoulutus Vartijakoulutus Turvamieskoulutus 19.11.2014 Smedberg & Juuti 5

19.11.2014 Smedberg & Juuti 6

19.11.2014 Smedberg & Juuti 7

FYYSISEN VÄLIINTULON TAIDOT Irtaantumiset sormet, ranteet, hiukset vaatteet pureminen (potkut, lyönnit) kuristus, niskalenkki karhunsyleily 19.11.2014 Smedberg & Juuti 8

Jos olet tekemisissä väkivaltaisesti käyttäytyvän henkilön kanssa - yritä olla olematta väkivaltainen takaisin. Mark West ja David Abolins 19.11.2014 Smedberg & Juuti 9

De-eskalaatio

USKOMUKSET Eihän meillä nyt mitään ihmeellistä voi tapahtua. Kyllä virkavalta sitten hoitaa. Väkivalta ja epäasiallinen kohtelu kuuluu alalle. Meidän työpaikalla ei ole väkivallan uhkaa. Väkivaltaan ei voi varautua. Asiakastyössä ei joudu väkivallan kohteeksi, jos tekee työnsä hyvin. Kyllä minä puhumalla selviän. Väkivaltaiselta henkilöltä pitää ottaa heti luulot pois, jottei hän luule hallitsevansa tilannetta. Kohtalo kuljettaa kuin tuuli laivaa. 19.11.2014 Smedberg & Juuti 11

TOSIASIAT Potilastyössä ei voi koskaan olla täysin varma, ettei kohtaa uhkaavaa tai väkivaltaista ihmistä. Hoitaja vaikuttaa omalla toiminnallaan potilaiden käyttäytymiseen 19.11.2014 Smedberg & Juuti 12

UHKATILANTEIDEN TUNNISTAMINEN Tyypillisiä tilanteita ovat: Näkemyserot, ristiriidat ja erimielisyydet Asiakkaalle kohdistetut rajoitukset ja kiellot Päihtynyt tai sairas asiakas 19.11.2014 Smedberg & Juuti 13

HUOMIOIDEN TEKEMINEN Onko henkilö kiihtynyt tai stressaantunut? Onko henkilö päihteiden vaikutuksen alaisena? Onko henkilöllä terveydellisiä syitä aggressiiviseen käyttäytymiseen? Onko henkilö aikaisemmin käyttäytynyt väkivaltaisesti? uhkaillut? Olenko ollut huolissani turvallisuudestani henkilön kanssa tekemisissäni ollessani? Kokeeko henkilö väkivaltaisen käyttäytymisen palkitsevana? Poikkeaako henkilön käytös ja viestintä hänelle yleensä tavanomaisesta? Joudunko rajoittamaan henkilön oikeuksia? Näkyykö henkilössä tyypillisiä kiihtyneisyyden merkkejä? Onko henkilö sijoitettuna asianmukaiselle osastolle? 19.11.2014 Smedberg & Juuti 14

RISKIÄ LISÄÄVÄT Alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden käyttö Aiemmat väkivallanteot Psykoottisuus Persoonallisuushäiriöt Fyysinen sairaus Äärimmäiset turhautumistilat ja elämänkriisit 19.11.2014 Smedberg & Juuti 15

ÄRSYTYSKYNNYSTÄ VOI MADALTAA Odottaminen tai jonotus Epätietoisuus Kylmyys, kuumuus, veto, tunkkaisuus Melu tai äänettömyys Hämäryys tai liiallinen valaistus Hälinä, liikehdintä tai rauhattomuus Ahtaus tai tungos Seisominen Nälkä 19.11.2014 Smedberg & Juuti 16

HENKILÖKOHTAINEN REVIIRI Intiimietäisyys 0 50 cm (perhe) Persoonallinen etäisyys 0,5 1,5 m (ystävät) Sosiaalinen etäisyys 1,5 m (vieraat ihmiset) 19.11.2014 Smedberg & Juuti 17

HENKILÖKOHTAINEN REVIIRI Kulttuuriset tekijät tai psyykkinen sairaus voivat moninkertaistaa reviirin Henkilökohtaisen reviirin rikkojalla, kuten päihtyneellä, kiihtyneellä tai häiriintyneellä, on yleensä heikentynyt kyky arvioida viestintätilannetta 19.11.2014 Smedberg & Juuti 18

OSASTOYHTEISÖSSÄ AGGRESSION SYNTYVYYTTÄ VÄHENTÄÄ HOITAJA Toiminnassaan totuudenmukainen Yleiset inhimillisen vuorovaikutuksen periaatteet hoitosuhteen rakentamisessa potilaan kanssa toteutuneet Hoitosuhteen tulee perustua keskinäiseen luottamukseen, kunnioittamiseen ja ymmärtämiseen Ammatillisuus, motivoituneisuus hoitotyöhön, ei-tuomitseva asenne Yhdenmukaisuus työryhmän toiminnassa - West, Abolins 2001 19.11.2014 Smedberg & Juuti 19

OSASTOYHTEISÖSSÄ AGGRESSION SYNTYVYYTTÄ VÄHENTÄÄ HUOMAAMATON HAVAINNOINTI Potilaan oleminen osastoyhteisössä on riittävästi muttei liiallisesti huomioitua Toiminnallinen vuorovaikutus, tunteminen Varhaisten varomerkkien tunnistaminen käyttäytymisessä Riskin arviointi - West, Abolins 2001 19.11.2014 Smedberg & Juuti 20

VERBAALINEN JA NON-VERBAALINEN DE-ESKALAATIO UHKATILANTEESSA Puhu lyhyesti ja selkeästi Kuuntele ja kysele; selvitä huolenaiheet Käytä me muotoa puhuessasi asiakkaasta ja itsestäsi Vältä ei koskaan ja aina sanoja Vältä asiakkaan nolaamista; tarjoa kunniallinen perääntymistie Osoita osallistumisesi ja huomaavaisuutesi kannustavin elein ja ilmaisuin (esim. pään nyökkäys; ilmaisut kuten jatka ja ymmärrän ) 19.11.2014 Smedberg & Juuti 21

NON-VERBAALINEN VIESTINTÄ Eleet, ilmeet, asennot n. 55% Äänenpainot- ja sävyt n. 38% Sanat n. 7% 19.11.2014 Smedberg & Juuti 22

19.11.2014 Smedberg & Juuti 23

NON-VERBAALINEN DE- ESKALAATIO UHKATILANTEESSA Seiso sivuttain, käsivarret rentoina kyljessä, kämmenet näkyvillä, polvet hieman koukussa; tarjoa istuutumista mikäli mahdollista Säilytä katsekontakti; vältä tuijottamista tai non-verbaalista provokatiivista käyttäytymistä kuten käsien puuskassa, selän takana tai taskuissa pitämistä 19.11.2014 Smedberg & Juuti 24

TILAN, PAIKAN JA ETÄISYYDEN HUOMIOIVA DE-ESKALAATIO UHKATILANTEESSA Säilytä tarvittava etäisyys, seiso käsivarren mitan ja potkun ulottumattomissa mutta puheen kuulevalla etäisyydellä Liiku kohti turvallisempia paikkoja; vältä nurkkauksia Ehdota aggressiivisesti käyttäytyvälle että siirtyisitte rauhallisempaan paikkaan, jos tilanne niin vaatii Muista lähellä olevista huolehtiminen; toisten potilaiden siirtäminen alueelta pois 19.11.2014 Smedberg & Juuti 25

Portaikkomalli Sanallinen aggressio Kriittinen hetki Väliintulo VÄKIVALTA Ratkaisu Non-verbaalinen aggressio Jännittyneisyys Rauhallinen Keskittyminen Suuntaaminen toisaalle Tunnistaminen - Vastaaminen Vuorovaikutus 19.11.2014 PSHP TAYS PSYKIATRIA AHHA 26

TILANTEEN JÄLKEEN Konflikti on traumaattinen kokemus Fyysisessä konfliktissa haavoittumattomuuden harha rikkoutuu Pelko ja ahdistus voivat tulla jälkipotkuna tuntienkin kuluttua Uhkatilanteet tulee AINA käsitellä työyhteisössä 19.11.2014 Smedberg & Juuti 27

TRAUMAATTISEN KRIISIN VAIHEET Shokkivaihe, kieltäminen Reaktiovaihe, tunnekuohut Käsittelyvaihe, surutyö (entisestä luopuminen, uuteen totuttautuminen) 19.11.2014 Smedberg & Juuti 28

DEFUSING Pikapurku Käydään mahdollisimman pian tilanteen jälkeen Ulkopuolinen vetäjä Kaikilla mahdollisuus antaa ja saada palautetta Oppimisnäkökulma; mitä olisi voitu tehdä toisin? Tilannearvio mahdollisten jatkotoimenpiteiden osalta 19.11.2014 Smedberg & Juuti 29

DEBRIEFING Järjestettävä 24 72 tunnin kuluttua tapahtumasta Asiaan perehtynyt ja koulutettu vetäjä (esim. työterveyshuolto) Tavoitteena muodostaa tilanteessa olleiden kokemuksista kokonaiskuva Mahdollisuus tunteiden ja ajatusten turvalliseen käsittelemiseen Tarvittaessa jälkikontakti 19.11.2014 Smedberg & Juuti 30