Simuloinnin tiekartta 2017-2018, neuvottelumenettelyn vuosikello ja poimintoja simuloinnista Ilari Soosalu
Mikä on maakuntatalouden neuvottelumenettely? Maakuntalain 13 säädetään valtion ja maakunnan välisestä neuvottelusta Liittyy julkisen talouden suunnitelman (JTS) valmisteluun Tavoitteena varmistaa erityisesti kustannuskehityksen hallinta maakunnissa Neuvotteluissa käsitellään ensisijaisesti maakunnan talouteen liittyviä asioita: kustannuskehitystä, rahoitusta ja investointisuunnitelmaa. Käsitellään tarvittavia toimenpiteitä, joilla maakunnan tehtävien hoitaminen ja palvelujen saatavuus voidaan turvata Huomioidaan JTSn mukainen maakunnan rahoitus sekä uudistukselle asetettu tavoite kustannuskehityksen hidastamisesta
Maakuntien substanssialueiden tilannekuva ministeriökohtaiset raportit Valmistelu: syys- joulu Vuosikello neuvottelumenettely D Maakuntien talouden tilannekuva, kehyskausi (ml rahoitusperiaatteen toteutuminen. Valmistelu joulu-helmi Teema ja ministeriöko htaiset keskustelut A B C Loka Marras E Joulu F Tammi A Jatkuva Talouden ja toiminnan seuranta ja ohjaus (VM ja Maakunta) Helmii Maalis 1 1. Maakuntalain 13 neuvottelu Maakunnan oma ohjausprosessi A-F TAE eduskuntaan 3. TAEn maakuntaosion käisttely MKTNKssa Maakuntien talouden tilannekuva, kehyskausi (ml rahoitusperiaatteen toteutuminen. Valmistelu touko-syyskuu 3 Syys Elo D C Heinä Jatkuva Talouden ja toiminnan seuranta ja ohjaus (Sektoriministeriöt ja Maakunta) Kesä B Touko Huhti 2 JTS-päätös 2. JTSn maakuntaosion käisittely MKTNKssa Resurssiohjaus VM koordinoi Tehtävien ohjaus ministeriöt Talouden ja tehtävien ohjaus MK Yhteistyöalueiden neuvottelu (ml. Investoinnit) MKn ja palvelukeskusten neuvottelu
Miksi simulointi? Valmistaudutaan maakuntien toiminnan ja talouden hallittuun käynnistymiseen vuoden 2020 alussa. Harjoitellaan maakuntien talous- ja ohjausprosessia ja talouspäätöksien tekemistä uudessa järjestelmässä Ministeriöiden välisissä neuvotteluissa sekä yhteensovittavassa valtionvarainministeriön järjestämässä neuvottelussa (13 ) Mitä missä milloin?
Maakuntatalouden simuloinnin tiekartta 2017 2018 MMM/UMK tilaisuus 24.1.2018 Suunnittelu Toteutus Kehittäminen 09/2018 Varsinaisen menettelyn alku Keskusteluihin valmistautuminen UMK sisällä - toimialakohtaiset prosessit - vastuuhenkilöt - aikataulut - tarvittavan datan määrittely - strategian yhteensovittaminen Toimilalat MMM ALKE Pela/Vara Sote 13 ML Selvitettävä LVM? YM? Tulemana: Sisäisten Keskustelujen suunnitelma UMK sisäliset keskustelut Toimilalat MMM ALKE Pela/Vara Sote 13 ML Tulemana: Hyvät pohjat ja Selkeä käsitys tavoitteista Valtio/ALKE keskustelu 14.2.2018 UMK sisäliset Pela ja Sote- neuvottellut keskustelut 8.3.2018 Toimilalat MMM VM ALKE / UMK 13 keskustelut 20.3.2018 Pela/Vara Sote 13 ML 20.3 13 neuvottelu Tulemana: - mitå opimme simuloinnista? - mitä korjattaavaa tuli UMKn omaan sisäiseen neuvotteluprosessiiin UMK sisäliset keskustelut Toimilalat MMM ALKE Pela/Vara Sote 13 ML Tulemana: - Oma prosessi viilattu ja iskussa Neuvotteluprosessiin 2019 - Tarpeellinen tietopohja kunnossa Koetalousarvio 2019
Luonnos Edunvalvonnalliset tavoitteet Edellytetään pidempää siirtymäaikaa sote-valinnanvapauteen siirtymisessä. Liian nopea aikataulu aiheuttaisi maakunnalle todennäköisesti hallitsemattoman sopeuttamistarpeen, jättäisi päällekkäistä tuotantokapasiteettia sekä aiheuttaisi huolta henkilöstössä. Valtion panostuksia alueen tutkimus-, kehitys, innovaatio- ja opetustoimintaan (TKIO) on nostettava. Tämä palvelee samalla myös koko Suomen kehitystä. Maakunta- ja sote-uudistuksen rahoituslaissa on Uudenmaan näkökulmasta valuvirheitä, jotka on korjattava: Esim. väestön kasvu huomioidaan vain viiveellä (mittakaava 60-100 m ) ja yliopistosairaaloiden kustannuksia ei ole huomioitu (mittakaava 70 m ). Myöskään siirtymävaiheen kustannuksia ei ole huomioitu, joiden vaikutus Uudellamaalla 200-400 m.? - Tilakustannukset - ICT-kustannukset - Palkkaharmonisaatio - Palvelutarpeen kasvu 2020 - Sote VV-vaiheistus 10.4.2018 Jos valmistelutyössä on nähtävissä maakuntien toiminnan aloittamiseen vaikuttavia asioita, jotka vaarantavat laadukkaiden ja vaikuttavien palvelujen järjestämisen, hallitus varautuu huomioimaan korjaustarpeen maakuntien rahoituslain täydennyksessä syksyllä 2018.?
Edunvalvonnan tavoitteet jatkoa Uuden maakunnan toiminnan ensimmäisinä vuosina tarvitaan investointeja toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta lisäävään kehittämistyöhön (digitalisaatio ja toimintojen yhdistämisen synergiahyödyt). Näin talouden kestävyys voidaan varmistaa keskipitkällä tähtäyksellä (2022-2026). Yleiskatteellisen rahoituksen jakokaavaa on tarkistettava kasvupalveluiden osalta siten, että siinä huomioidaan vieraskielisyyden aiheuttamia kustannuksia. Uudenmaan maakunnan itsehallinnollista asemaa ja omaa liikkumavaraa on lisättävä tulevaisuuden lainsäädännössä ja valtion ohjauksen luonteessa. Näin palvelut voidaan järjestää parhaalla tavalla alueen olosuhteet huomioiden. Tavoitteena on maakunnallinen verotusoikeus, jonka tasaus on oikeudenmukainen Uudellemaalle.
Kokemuksia/poimintoja simuloinnista Positiivista Meillä hyvä ja ytimekäs avaus. Tärkeimmät kärjet pöydälle. Kuuntelivat strategisen ytimen hyvin mutta ei erityisemmin responssia. Eivät toisaalta voi sanoa mitään sitovaa. Kärjet/tavoitteet argumentoitiin hyvin ja stm kehui yhtenäistä viestiä kautta prosessin Sovittiin tiiviimmästä valmistelutyöskentelystä ja tietojenvaihdosta jatkossa, mm. rahoituksen työpaja/keskustelu sovittiin Myös laskelmien taustat luvattiin tarkemmin esille. Negatiivista Tiedot viime tingassa, mitä, missä, milloin Epäselvyyksiä kuka, mitä milloin Simuloinnit osin eri näkökulmilla, usein yleisellä tasolla, Ei vastauksia kaikkiin kysymyksiin, ei responssia VM toivoi tiiviimpää yhteydenpitoa. Ehdotettiin kvartaaleittaisia tapaamisia, tästä ei konkreetista ei kuitenkaan sovittu. Kehitettävää Maakuntien kanssa pitäisi tehdä yhteistyötä rahoituksen laskennassa käytettävän tietopohjan kanssa ja indeksit tulee olla maakuntavalmistelujen käytettävissä. Taloutta ei saa erottaa toiminnasta. YT-alue ja investoinnit VM:llä ei riitä resurssit suoriin henkilövaihtoihin, mutta muutoin ovat halukkaita sopivan yhteistyömallin löytämiseen. Strategian ohjaama, konkretiaan pyrkivä. Oma prosessi ja yhteinen näkemys. Asioiden jako isot pienet, lyhyet pitkät, strateginen - operatiivinen