Muistio P Ä I V Y S T Y S J Ä R J E S T E LY T SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA 15.4.2005
Sisältö 1. JOHDANTO 2. LAINSÄÄDÄNTÖ 3. KUNNAN ROOLI PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ 3.1 Kiireetön hoito 3.2 Kiireellinen hoito 3.3 Päivystysjärjestelyjen suunnittelu 3.4 Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen tarkoitus 3.5 Päivystyskorvaukset 3.6 Tiedotus 4. YKSITYISSEKTORIN ROOLI PÄIVYSTYSJÄRJESTELYISSÄ 4.1 Yksityishammaslääkärien oma päivystystoiminta 4.2 Yksityishammaslääkärit mukana kunnan päivystysjärjestelyissä 5. ESIMERKKEJÄ PÄIVYSTYSJÄRJESTELYISTÄ 5.1 Päivystys kunnan omanatoimintana 5.2 Sektorien välinen yhteistyö ja ostopalvelut 5.3 Alueellinen yhteistyö 5.4 Sairaanhoitopiirien rooli päivystysjärjestelmässä 6. YHTEENVETO
3 1. JOHDANTO Terveydenhuoltopalvelujen järjestämisvastuu ja toimeenpano on pääosin kunnilla ja kuntayhtymillä. Julkista terveydenhuoltoa täydentää yksityinen terveydenhuolto. Terveydenhuollon palvelut jaetaan kiireellisiin ja kiireettömiin. Kiireellisen hoidon käsitettä ei ole määritelty. Myöskään valtakunnallisia ohjeita järjestämistavasta ei ole annettu, vaan käytännöt vaihtelevat kunnittain. Suun terveydenhuollon päivystyspalveluja on lisätty useissa kunnissa sekä arkena että viikonloppuisin. Syitä tähän ovat mm. muuttunut suun terveydenhuollon lainsäädäntö ja kasvanut hoidon kysyntä. Lähes kaikki kunnat järjestävät suun terveydenhuollon päivystyspalveluja omana toimintana arkipäivisin. Vaihtelu koskee lähinnä viikonloppuja. Suomen Hammaslääkäriliiton hallitus päätti kokouksessaan 13.5.2004 perustaa työryhmän, jolle annettiin tehtäväksi laatia muistio päivystysjärjestelyistä suun terveydenhuollossa. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin varatoiminnanjohtaja Anja Eerola ja jäseniksi terveyskeskushammaslääkäri Olli Hyyppä Kokkolasta, terveyskeskushammaslääkäri Sirpa Korhonen Pirkkalasta, yksityishammaslääkäri Juhani Liikala Rovaniemeltä ja terveyskeskushammaslääkäri Terhi Palomäki Espoosta. Sihteeriksi kutsuttiin Sanna Mäkelä Hammaslääkäriliitosta. Lisäksi muistion laadintaan osallistui toimistohammaslääkäri Annariitta Kottonen. Terveydenhuollossa annettavasta hoidosta suuri osa on kiireellistä hoitoa, johon esimerkiksi onnettomuustapauksissa pääsee välittömästi ja vakavissa sairauksissa mahdollisimman pian. Maaliskuun 2005 alusta lähtien myös kiireettömään hoitoon on päästävä tietyssä määräajassa. Sosiaalija terveysministeriön laatimissa kiireettömän suun terveydenhoidon yhtenäisissä perusteissa todetaan, että potilaat, joilla on äkillisiä särkyjä, voimakkaita oireita, turvotuksia, tulehduksia ja tapaturmapotilaat hoidetaan joko päivystyksenä tai kiireellisenä. Kiireellinen hoito voidaan joutua antamaan siis joko aivan välittömästi kiireellisenä ensiapuna, mikä edellyttää päivystysjärjestelyjä myös virka-ajan ulkopuolella, tai muuten varsin nopeasti. Tämän muistion tarkoituksena on antaa tietoa erityisesti viikonloppuina ja arkipyhinä annettavien suun terveydenhuollon kiireellisen hoidon palvelujen järjestämiseen liittyvistä asioista ja esitellä käytössä olevia malleja. Näitä palveluja kutsutaan tässä muistiossa päivystyspalveluiksi. 2. LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä. Säännös lähtee sanamuodoltaan yksilön näkökulmasta. Muut perusoikeussäännökset määräävät osaltaan tapaa, jolla sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisvelvoite on täytettävä. Erityisesti perustuslain 6 :n yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa koskeva säännös on tärkeä turvattaessa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta. Perustuslaki siis velvoittaa julkisen vallan eli valtion ja kunnat turvaamaan jokaiselle riittävät terveyspalvelut. Hoitoa on järjestettävä siten, että kaikille järjestettävän kiireellisen hoidon lisäksi kunnan asukkaille on järjestettävä tarpeellinen ei-kiireellinen hoito. Kansanterveyslaissa on säädetty kunnan kansanterveystyöhön kuuluviksi tehtäviksi kiireellisen avosairaanhoidon, mukaan lukien kiireellinen hammashoito, järjestäminen potilaan asuinpaikasta riippumatta (14 1 mom. 10 kohta). Tarkempaa ohjeistusta ei lain esitöissä ole, ei myöskään sosiaali- ja terveysministeriö ole antanut tarkempia ohjeita. Lain 15 b :ssä on säädetty, että terveyskeskuksen tulee järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Kiireelliseen hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito tulee järjestää potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa tai perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Jos terveyskeskus ei voi itse antaa hoitoa 1 ja 2 momentin mukaisissa enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 :n mukaisesti. Terveydenhuollon toimintayksikön tulee julkaista tiedot 1 ja 2 momentin mukaisista odotusajoista. Lain 20 :ssä on säädetty, että jos terveyskeskuksen sairaansijalla on hoidettavana potilas, joka ei ole terveyskeskusta ylläpitävän kunnan asukas, on sen terveyskeskuksen, jota potilaan asuin- ja kotikunta ylläpitää, korvattava potilaan sairaanhoito, jollei muuta ole sovittu. Sama koskee tällaisen kunnan asukkaalle annettua kiireellistä avosairaan-hoitoa ja kiireellistä hammashoitoa. Erikoissairaanhoitolaissa on säädetty, että kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle on aina annettava sairaanhoitoa (30 2 mom.). Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa on säädetty, että terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua (15 3 mom.).
4 Valtioneuvoston asetuksessa hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä (25.11.2004, 1 ) on säädetty, että kansanterveyslain (66/1972) 15 b :n 1 momentissa tarkoitettu välitön yhteydensaanti arkipäivisin virka-aikana terveyskeskukseen tulee järjestää siten, että yhteyttä ottava henkilö voi valintansa mukaan soittaa puhelimella tai tulla henkilökohtaisesti terveyskeskukseen. Yhteydensaanti merkitään potilasasiakirjoihin siten kuin 3 :ssä säädetään. Virka-ajalla tarkoitetaan terveyskeskuksen julkisesti ilmoittamaa aukioloaikaa arkipäivisin. Virka-ajan ulkopuolella tulee järjestää päivystys. Terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamiseksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien tulee erityisesti arvioida alueen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallinen kokonaisuus (7 ). Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain mukaan kunnan on osoitettava voimavaroja valtionosuuden perusteena olevaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon (3 ). Lain 4 1 momentin mukaan kunta voi järjestää terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät: 1) hoitamalla toiminnan itse 2) sopimuksin yhdessä muun kunnan taikka muiden kuntien kanssa 3) olemalla jäsenenä toimintaa harjoittavassa kuntayhtymässä tai 4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta 5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin *), jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. *) Asiakasmaksulain 12 :n säännös asettaa palveluseteliä käytettäessä rajoituksia asiakkaan omavastuuosuudelle. Palvelun käyttäjän maksettavaksi tuleva omavastuuosuus ei saa ylittää sitä asiakasmaksua, jonka kunta voisi periä itse tuottamistaan palveluista, ellei palvelusetelin arvon määräytymisestä ole erikseen toisin säädetty. Palveluissa, joista perittävien maksujen perusteet ja enimmäismäärät säädetään asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa, asiakkaan omavastuuosuus saa olla enintään säädetyn asiakasmaksun suuruinen. Terveydenhuollon palvelut kuuluvat tähän ryhmään. Palveluseteli on saajalleen tuloverotuksessa veroton etuus. 3. KUNNAN ROOLI PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ Kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa on terveydenhuollon järjestäminen säädetty kuntien tehtäväksi. Niillä on siis vastuu tämän julkiselle vallalle säädetyn velvoitteen toteuttamisesta käytännössä. Yksityinen terveydenhuolto täydentää julkisia palveluja. 3.1 Kiireetön hoito Kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin lisättiin vuoden 2005 maaliskuun alusta määräykset siitä, missä ajassa potilaan on viimeistään päästävä kiireettömään hoitoon terveyskeskukseen ja sairaalaan *). Hoitoon pääsy turvataan silloin, kun kyse on lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti perustellusta hoidosta, joka määrittyy muun muassa kansallisista hoitosuosituksista tai vakiintuneen hoitokäytännön perusteella. Jos hoitoa ei pystytä antamaan säädetyissä enimmäisajoissa kunnan tai kuntayhtymän tuottamana, niiden on hankittava se muilta palvelujen tuottajilta esimerkiksi yksityissektorilta potilaan asiakasmaksun muuttumatta. *) Terveyskeskukseen pitää saada arkipäivisin virka-aikana välitön yhteys. Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon terveyskeskukseen terveydenhuollon ammattihenkilölle on päästävä kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta ellei asiaa voida hoitaa puhelimitse. Lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettuun hoitoon on päästävä kohtuullisessa ajassa. Perusterveydenhuollossa hoitoon tulee päästä viimeistään kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa tai perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa, enintään kolmella kuukaudella, jos hoidon antamista voidaan perustellusta syystä lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa siitä, kun lähete on saapunut terveydenhuollon toimintayksikköön, esimerkiksi sairaalan poliklinikalle. Hoidon tarpeen arvion perusteella lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettuun hoitoon on päästävä viimeistään kuudessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. 3.2 Kiireellinen hoito Kiireelliseen hoitoon on päästävä välittömästi, ja virkaajan ulkopuolella tulee järjestää päivystys. Ohjeita palvelujen järjestämistavalle tai kiireellisen hoidon indikaatioita ei lainsäädännössä ole annettu. Kiireellisestä hoidon tarpeesta on kyse silloin, kun potilaan pitää saada hoito hampaiden ja suun alueen vaivoihin välittömästi ja hoidon pitkittyminen vaarantaa potilaan terveydentilan ja huonontaa ennustetta oleellisesti. Sekä kiireellisen että kiireettömän hoidon lähtökohtana on potilaan hoidon tarve. Kiireellisen hoidon järjestäminen on etusijalla hoidon tarpeen välittömyydestä johtuen. Suun terveydenhuollossa ovat harvinaisia sellaiset tilanteet, joissa hoidon tarve on niin välitöntä, että potilas on hoidettava saman tien ja esimerkiksi yöllä. Useimmissa tilanteissa riittää, että hoito järjestyy vuorokauden sisällä tai ensimmäisenä arkipäivänä. 3.3 Päivystysjärjestelyjen suunnittelu Vaikka varsinaista kiireellisen suun terveydenhoidon tarvetta ei ole paljon, kunnalla tulee olla yleisesti tiedossa oleva järjestelmä päivystyshoidon tarpeessa olevia potilaita varten. Potilaiden ohjaus naapurikuntiin ei ole hyväksyttävää ilman sopimusta kuntien kesken. Palvelut voidaan järjestää hyvin monella tavalla, ja niitä suunniteltaessa kannattaa pohtia tarvittavien päivystyspalvelujen todennäköinen määrä ja tarkoituksenmukaisin järjestämistapa. Valtioneuvoston asetus (25.11.2004) edellyttää, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja alueen kuntien tulee arvioida päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallinen kokonaisuus. Suun terveydenhuollon päivystyspalveluja suunniteltaessa ja uudistettaessa kannattaa yleensä pyrkiä yhtä kuntaa laajempiin seudullisiin tai alueellisiin malleihin ja järjestää
5 toiminta niin, että alueen kaikki hammaslääkärit ovat mukana näiden palvelujen tuottamisessa. Näin voidaan hillitä sekä palvelujen kustannuksia että henkilöstölle koituvaa päivystysrasitetta. Päivystysjärjestelyjen kustannuksia laskettaessa tulee muistaa, että potilasta laskutetaan terveyskeskustaksan mukaan silloin, kun tämä hakee kiireellisen hoidon palveluja kunnallisesta terveydenhuollosta, vaikka kunta järjestäisi nämä palvelut esimerkiksi ostamalla ne yksityissektorilta. Jos terveyskeskus ohjaa potilaan tällaisessa tilanteessa yksityissektorille potilaan omalla kustannuksella, potilas voi edellyttää, että saa hoidon terveyskeskushinnalla. Toisaalta potilaalla on aina oikeus hakeutua myös kiireelliseen hoitoon yksityissektorille ja maksaa yksityisen hammashoidon maksut, joihin saa sairausvakuutuskorvauksen. Toimintamallia suunniteltaessa tulee ottaa huomioon monia asioita, erityisesti päivystysalueen koko ja sen pohjalta arvioitu väestön hoidon tarve. Pienen kunnan tarpeet ja mahdollisuudet ovat erilaiset kuin ison ja siten myös järjestelyt voivat olla erilaisia. 3.4 Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen tarkoitus Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen tarkoituksena on antaa välitön ensiapu, minkä jälkeen potilas voi ottaa seuraavana arkipäivänä yhteyttä omaan hammaslääkäriinsä jatkohoitoa varten. Päivystyksessä tulee siis pyrkiä sellaiseen hoitoratkaisuun, ettei potilaan tarvitse samasta syystä tulla uudelleen päivystykseen, vaan hän voi hakeutua jatkohoitoon päivystyksessä annetun suosituksen mukaisesti, mikäli se ylipäätään on tarpeellista. Hoitotilanteessa tulee aina selvittää potilaan mahdollisuudet saada jatkohoitoa. Päivystysjärjestelyjen tulee vastata väestön tarpeita. Kiireellisen hoidon tarpeessa olevan potilaan tulee saada apu välittömästi, mutta toisaalta laaja päivystysjärjestelmä vie voimavaroja perushoidolta, ja päivystystä voidaan myös pyrkiä käyttämään väylänä hoitoon ilman ajanvarausta. Jos Pohdittavia asioita ovat mm. seuraavat: Mikä on alueen päivystyksellisen hoidon tarve? Kuinka paljon voimavaroja käytetään päivystykseen? Minkälaisilla järjestelyillä päivystystarpeeseen vastataan? Minkälaiset kriteerit luodaan? Onko arkipäivystyksessä eri kriteerit kuin viikonloppuisin ja arkipyhinä? Tehdäänkö omana työnä, yhteistyönä muitten kuntien kanssa, ostopalveluna? Hyvin toimivien päivystysjärjestelyjen muita edellytyksiä: On varmistuttava päivystykseen osallistuvan henkilökunnan osaamisesta. On järjestettävä riittävästi päivystystoiminnan edellyttämää täydennyskoulutusta. Päivystystilojen ja välineiden tulee olla asialliset. Henkilöstön turvallisuudesta tulee huolehtia. Potilaiden jatkohoitomahdollisuudet tulee selvittää. näin on, ei palvelujärjestelmä ole tasapainossa. Tavoitteena tulee olla riittävät kiireettömän hoidon palvelut, jotta palvelujen käyttö ei painotu päivystykseen. Tehokkaasti hoidettu perushoito ja arkipäivystys vähentävät viikonloppupäivystyksen tarvetta. 3.5 Päivystyskorvaukset Riippumatta tavasta, jolla päivystys järjestetään, tulee henkilökunnan saada päivystystyöstä asianmukaiset korvaukset. Lääkärisopimuksessa 2005 2007 (13 ) on sovittu seuraavaa: Päivystyksen määritelmä Päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpai- Päivystyshoidon kriteerejä Yleensä on hyvä laatia kriteerit, joiden mukaan päivystykseen hakeutuvat potilaat priorisoidaan. Potilaan kiireellisen hoidon tarvetta voidaan selvittää esimerkiksi seuraavin kysymyksin: Häiritseekö vaiva unta, syömistä, työntekoa? o Hoitoa tarvitaan, jos vastaus on kyllä. Kauanko särky on vaivannut? o Todellisessa ensiapua vaativassa tapauksessa se on jatkunut parista tunnista kahteen päivään, ei viikkoja. Oletteko käyttänyt särkylääkettä? Auttoiko se? o Särkylääkkeet eivät poista kipua todellisessa ensiapua vaativassa tapauksessa. Onko kuumetta? o Jos on, se on merkki vakavasta tulehduksesta. Onko suun avaamisessa vaikeuksia? o Jos suu aukeaa vähemmän kuin kahden sormen leveydeltä, potilas on otettava tutkittavaksi. Täydellistä luetteloa päivystyksellistä hoitoa edellyttävistä diagnooseista ei voi antaa, mutta ainakin seuraavissa tilanteissa täytyy hoitoa saada myös virka-ajan ulkopuolella: Kova särky, johon särkylääke ei auta; ei voi syödä, nukkua, on työkyvytön Leukojen alueen vaiva, johon liittyy yleisoireita Nuoren ihmisen avulsoituneen hampaan ensihoito Lääkärin konsultaatiopyyntö hammaslääketieteellisissä ongelmissa, lähinnä tapaturmapotilaat, jotka tarvitsevat ensin lääkärin hoitoa
6 kalla (aktiivipäivystys tai muu työpaikkapäivystys) tai muualla (vapaamuotoinen päivystys) valmiina tarvittaessa ryhtymään työhön säännöllisen työajan ulkopuolella. Päivystyskorvaukset Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärille ja hammaslääkärille suoritetaan työnantajan määräämästä säännöllisen työajan lisäksi tehdystä päivystyksestä liitteissä erikseen määrätyt päivystyskorvaukset. Em. mainitusta päivystyksestä ei makseta muita työaikakorvauksia. Soveltamisohje: Päivystyksen tarkoitus Päivystyksen tarkoituksena on antaa väestölle lääkärin/ hammaslääkärin säännöllisen työajan ulkopuolella sellaisia hoidon kannalta kiireellisiä lääketieteellisiä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä, joita ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 todetaan lisäksi (3. luku 26 ): Viikoittainen vapaa-aika Työaika on järjestettävä niin, että viranhaltija/työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Soveltamisohje Tarvittaessa työvuoroluetteloon merkittyä viikoittaista vapaa-aikaa voidaan muuttaa. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman, sairausloman tai muun virka-/työvapaan vuoksi siten, että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35 tuntia, katsotaan viikoittainen vapaa-aika annetuksi. Käytössä voi olla myös järjestelmä, jossa kiireellisissä tilanteissa päivystävän lääkärin vastaanotolta otetaan yhteys hammaslääkäreistä ja -hoitajista muodostettuun renkaaseen, joka toimii joko vapaamuotoisen päivystyksen periaatteita noudattaen tai täysin vapaaehtoiselta pohjalta, jolloin yksittäisellä työntekijällä ei ole velvollisuutta olla tavoitettavissa. Tämänkaltaiseen varallaoloon pohjautuva järjestelmä on kunnalle edullinen, mutta toisaalta edellyttää henkilökunnan halua osallistua järjestelyyn, joten on syytä paikallisesti sopia henkilökunnan asianmukaisista korvauksista. 3.6 Tiedotus Kunnan tulee tiedottaa tarjoamistaan terveydenhuoltopalveluista päivystys mukaan lukien. Tietoa palveluista täytyy antaa sekä väestölle että terveydenhuollon toimijoille. Erityisen tärkeä rooli tiedotuksella on silloin, kun järjestelyjä muutetaan tai kun päivystys järjestetään usean tahon yhteistyönä. Ajantasaisen tiedon kulloisestakin päivystyspaikasta potilas saa yleensä soittamalla joko yleiseen neuvontanumeroon tai hammashoitolaan. Perinteinen tapa on tiedottaa viikonlopun ja arkipyhien hammaslääkäripäivystyksestä alueen sanomalehdissä. Erilaiset kunnan omat tiedotteet ja kaikista terveyspalveluista kertovat esitteet ja verkkosivut ovat myös tärkeitä viestikanavia ja ne toimivat myös palveluohjauksen välineinä, jolloin tavoitteena on pitää kysyntä ja tarjonta tasapainossa. Jos paikkakunnalla on yksityishammaslääkärien ylläpitämää päivystysta, on tärkeää, että kunta välittää tietoa myös näistä palveluista. 4. YKSITYISSEKTORIN ROOLI PÄIVYSTYSJÄRJESTELYISSÄ 4.1 Yksityishammaslääkärien oma päivystystoiminta Kansaneläkelaitos korvaa äkillisen hoidon tarpeen vuoksi annettua hoitoa siten, että taksaa korotetaan 100 %:lla, kun työ on suoritettu arkipäivänä kello 21.00 7.00 lauantaina tai pyhäpäivän aattona kello 18.00 jälkeen sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä. Yleinen toimintatapa on, että yksityishammaslääkärin potilas soittaa omalle hammaslääkärilleen päivystyksellistä hoitoa vaativissa tilanteissa. Hammaslääkärin työn luonteeseen kuuluu, että potilas voi ottaa yhteyttä ja saada apua myös varsinaisen vastaanottoajan ulkopuolella, myös viikonloppuisin. Eräillä paikkakunnilla yksityishammaslääkärit ovat sopineet arkipäivien päivystysvuoroista, ja yksityishammaslääkärit voivat pitää myös viikonloppuisin ennalta ilmoitettua päivystysvastaanottoa. Sekä yksityissektorin toiminnan että palvelukokonaisuuden kannalta on tärkeätä, että yksityissektori järjestää ja tarjoaa edellä kuvatun kaltaisia päivystyspalveluja. Yksityisvastaanotoilla on myös julkista sektoria paremmat mahdollisuudet tarjota apua sellaisille potilaille, jotka itse kokevat olevansa välittömän hoidon tarpeessa, vaikka eivät tiukkoja päivystyshoidon kriteerejä täytäkään. Tällainen päivystys voidaan järjestää myös rinnan kunnan vain aivan kiireellisimpään hoidon tarpeeseen vastaavan päivystyksen kanssa. 4.2 Yksityishammaslääkärit mukana kunnan päivystysjärjestelyissä Lainsäädännössä kunnille on annettu mahdollisuus järjestää palveluita usealla tavalla: omana toimintana, yhdessä muitten toimijoiden kanssa tai ostamalla palvelut esimerkiksi yksityisiltä palvelutuottajilta. Monilla paikkakunnilla yksityissektori on vuosien ja vuosikymmentenkin ajan vastannut suun terveydenhuollon päivystyspalveluista. Vaikka lainsäädäntö on muuttunut, on yhteistyö sektoreiden välillä edelleen tärkeää. Huomioimalla kunnan tai laajemman seudun kaikki suun terveydenhuollon voimavarat, voidaan väestölle turvata riittävät ja toimivat palvelut. Päivystystoiminta on luonteva tapa tehdä yhteistyötä sektoreiden välillä. Joissakin kunnissa on perustettu kunnan edustajista ja yksityishammaslääkäreistä yhteistyöryhmiä, joissa käsitellään palvelujen järjestämiseen ja mm. päivystykseen liittyviä asioita. Myös seutukunnallista yhteistyötä voidaan tehdä yli sektorirajojen. Yhteistyömalleja voidaan siis luoda myös yk-
7 sittäisiä kuntia laajemmin, ja myös ostopalvelut ovat mahdollisia yli kuntarajojen. Päivystysjärjestelmä vain suppean hammaslääkärijoukon voimin voi pitkällä aikavälillä olla uuvuttavaa. Laaja päivystysrengas alueen terveyskeskus- ja yksityishammaslääkäreiden kesken jakaa rasitusta tasaisemmin, ja kaikkien halukkaiden tulisikin voida osallistua päivystykseen. Ostopalvelut päivystysjärjestelyissä Kunnat ja kuntayhtymät voivat hankkia terveyspalveluja ostopalveluina. Kuntien ja kuntayhtymien on palveluja ostaessaan noudatettava julkisista hankinnoista annettua lakia (1505/1992, jäljempänä hankintalaki) ja kilpailunrajoituksista annettua lakia (480/1992). Nämä lait edellyttävät palveluhankintojen kilpailuttamista myös terveydenhuollossa. Ostopalveluihin liittyy myös vero- ja työoikeudellisia kysymyksiä, jotka on otettava huomioon palveluja hankittaessa. Jos kunta ostaa tavaroita tai palveluja ulkopuoliselta, sen on noudatettava hankintalakia ja siis käytettävä hankintalain edellyttämää tarjouskilpailumenettelyä. Jos on kyse aivan pienimuotoisesta toiminnasta, voidaan ostamisesta sopia ilman kilpailumenettelyä. Pääsääntö on, että julkinen hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti ja avoimesti. Valinnan tulisi perustua kokonaistaloudellisuuteen. Kilpailunrajoituslailla pyritään turvaamaan terve ja toimiva taloudellinen kilpailu. Erityisesti halutaan turvata kuluttajan asemassa olevien ihmisten etu ja toisaalta elinkeinotoiminnan harjoittamisen vapaus. Ostopalveluja hankkiessaan kunnan on huolehdittava siitä, että kilpailuasetelma on kaikille palvelun tuottajille tasavertainen. Suomen Kuntaliitto ja kauppa- ja teollisuusministeriö ovat luoneet yhteisen Julkisten palvelujen neuvontayksikön, jonka tehtävänä on antaa neuvoja ja tietoa julkisista hankinnoista sekä hankintayksiköille että yrityksille (www.hankinnat.fi). Neuvoja voi kysyä myös puhelimitse. Suomen Kuntaliiton Internet-sivuilla on Kilpanet-työkalu palveluhankintojen kilpailuttamiseen (www. kilpanet.com). Se sisältää ohjeiden lisäksi myös käyttäjälle maksullisen tarjousten vertailumallin. Potilasmaksut ja yksityishammaslääkärin palkkiot Suositeltavinta on, että yksityishammaslääkäri ei laskuta potilasta, vaan lähettää ostopalvelusopimuksen mukaisen laskun suoraan kuntaan. Tiedot annetusta hoidosta toimitetaan laskun mukana. Kunnan tehtävänä on periä maksut potilaalta. Potilaalta peritään maksuasetussäädösten mukaisesti sama maksu kuin vastaavasta hoidosta terveyskeskuksessa. Sairausvakuutuskorvauksia ei makseta kunnan yksityishammaslääkäriltä ostamista palveluista. Potilas ei saa sairausvakuutuskorvauksia myöskään silloin, jos kunta jollain muulla tavalla osallistuu palvelujen rahoitukseen, vaikka palvelut pääsääntöisesti tuottaisikin yksityissektori. Vaikka yksityishammaslääkäri ei laskuta potilasta, hänen on kuitenkin syytä tuntea terveyskeskushammashoidon hinnat, jotta hän voi antaa potilaalle selvityksen hoidon kustannuksista. Valtioneuvoston asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta (1168/2001, 9 ) määrätään suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta terveyskeskuksessa perittävistä maksuista (www.finlex.fi/ fi/laki/alkup/2001/20011168). Yksityishammaslääkäripalvelujen hinnoittelu Palveluja tuottavan hammaslääkärin tulee hinnoitella palvelunsa niin, että toiminta on taloudellisesti mielekästä. Suurin painoarvo tarjouskilpailuja ratkaistaessa on palvelujen hinnalla. Suun terveydenhuollon palveluja ostaessaan useat kunnat ovat edellyttäneet antamaan tarjoukset siten, että kaikkien toimenpiteiden hinta määräytyy yhden toimenpiteen (yhden pinnan paikka, SFA10) hinnan perusteella. Vertailun pohjana käytettävän taulukon ja hintasuhteet voi tulostaa Suomen Hammaslääkäriliiton Internet-sivujen (www. hammaslaakariliitto.fi) jäsenalueelta. Voidaan myös sopia peruskorvauksen maksamisesta. Tällöin yksityishammaslääkäri saa osittain korvauksen työlleen, vaikka potilaita tulisi päivystykseen hyvin vähän tai ei lainkaan. Niin ikään mahdollinen on malli, jossa yksityishammaslääkäri myy tietyn määrän päivystystunteja. Tunnille sovitaan hinta, joka pitää sisällään kaiken annettavan hoidon. Toimenpiteitä ei tällöin laskuteta erikseen, vaan kaikki hoito sisältyy tuntihintaan. Potilasasiakirjat Ostopalvelusopimuksessa tulee sopia potilasasiakirjojen säilyttämisestä ja rekisterin pitämisestä. Tätä muistiota laadittaessa ei viranomaisilta ole saatu tarkkaa kantaa siihen, mikä taho katsotaan potilasrekisterinpitäjäksi silloin, kun kunta ostaa palveluja yksityishammaslääkäriltä. Yksityishammaslääkärin kannalta on tärkeää, että hänellä on dokumentit antamastaan hoidosta. Yksityishammaslääkäri kunnan toimitiloissa Yleensä yksityishammaslääkäri toimii ostopalveluja tuottaessaan omalla vastaanotollaan. Jos yksityishammaslääkäri päivystää terveyskeskuksen tiloissa, hän voi toimia joko ammatinharjoittajana tai olla työsuhteessa kuntaan. Kun yksityishammaslääkäri toimii ammatinharjoittajana kunnan tiloissa, potilas ei saa hoidosta sairausvakuutuskorvauksia. Sekä ammatinharjoittaja- että työsuhdemallissa on otettava huomioon voimassa oleva vero-, työsopimus- ja eläkelainsäädäntö. 5. ESIMERKKEJÄ PÄIVYSTYSJÄRJESTELYISTÄ 5.1 Päivystys kunnan omana toimintana Yleinen tapa huolehtia päivystysvelvollisuudesta on järjestely, jossa kunnan oma henkilökunta päivystää säännöllisen työajan ulkopuolella lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä yleisesti tiedossa olevana ajankohtana kunnan omissa toimitiloissa. On myös voitu sopia, että kiireellisissä tilanteissa päivystävän lääkärin vastaanotolta otetaan yhteys hammaslääkäreistä ja -hoitajista muodostettuun renkaaseen, joka toimii joko vapaamuotoisen päivystyksen periaatteita noudattaen tai täysin vapaaehtoiselta pohjalta, jolloin yksittäisellä työntekijällä ei ole velvollisuutta olla tavoitettavissa. Pienissä kunnissa tällainen järjestely voi hoidon tarpeeseen nähden olla hyvinkin riittävä. Isot kunnat, mm. Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Oulu, järjestävät viikonloppupäivystyksen omana toimintanaan, mutta kaikki hieman eri tavoin. Esimerkiksi Helsinki ja Oulu täydentävät palveluja ostamalla päivystyshoitoja yksityissektorilta. Lisäksi paikkakuntien yksityishammaslääkäreillä on omaa päivystystoimintaa.
8 Pinta-alaltaan laajassa Kuusamon kunnassa terveyskeskuksessa on päivystys lauantaisin, jolloin yksi hammaslääkäri-hammashoitaja-työpari tekee normaalin työpäivän säännöllisellä työajalla. Aamupäivällä hoidetaan ajanvarauspotilaita ja iltapäivällä on päivystys, jolloin hoidetaan aamupäivän aikana päivystykseen ilmoittautuneet potilaat. Iltaisin ja sunnuntaisin potilaat ottavat yhteyttä lääkäripäivystykseen, josta tarvittaessa soitetaan hammaslääkärille. Järjestelystä on paikallisesti sovittu, ja töihin kutsutuille maksetaan asianmukaiset korvaukset. Yksityishammaslääkärit hoitavat mahdollisuuksiensa mukaan omien potilaidensa akuutit vaivat. 5.2 Sektorien välinen yhteistyö ja ostopalvelut Mynämäki, Mietoinen, Maskun ky ja Vehmassalon ky ovat tehneet sopimuksen viikonloppujen ja arkipyhien päivystyksestä yksityisen hammaslääkäriaseman kanssa. Potilasta ei laskuteta hammaslääkäriasemalla, vaan terveyskeskus laskuttaa potilasta maksuasetuksen mukaan. Hammaslääkäriasema laskuttaa terveyskeskuksilta sopimushinnat. Tässä mallissa on sovittu seuraavista päivystyshoidon kriteereistä: Särky: suu ei aukea/leukalukko, turvotusta, kuumetta, särky on jatkuvaa, särky estää nukkumisen. Hammastapaturma: samana tai edellisenä päivänä sattunut, hammas irti, hampaan asento muuttunut. Hammas lohjennut: särkee, kalvaa/hankaa pahasti. Porvoon seudulla Porvoo, Askola ja Pornainen sekä vapaaehtoiset yksityishammaslääkärit ovat muodostaneet päivystysrenkaan viikonlopuiksi ja arkipyhiksi. Päivystysvuorot on arvottu. Potilas saa tiedon päivystävästä hammaslääkäristä terveyskeskuksen puhelinautomaatista. Potilas maksaa aina maksuasetuksen mukaiset maksut. Yksityishammaslääkäri laskuttaa kunnalta koko summan ja kunta laskuttaa potilasta. Terveyskeskus laskuttaa toisen kunnan asukkaiden hoidon kuntalaskutuksen mukaan. Turku on kilpailuttanut viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen. Kaupunki ostaa kahdelta yksityiseltä hammaslääkäriasemalta palvelut niin, että ne päivystävät vuoroviikonlopuin. Ajanvaraus tapahtuu terveyskeskuksen ajanvarauskeskuksen kautta, josta puhelu ohjataan päivystävälle asemalle. 5.3 Alueellinen yhteistyö Vieskan terveydenhuollon ky:n alueella (Alavieska, Sievi ja Ylivieska) potilaat menevät yleislääkärin päivystyspoliklinikalle, josta heidät tarvittaessa ohjataan hammaslääkärin hoitoon. Päivystyspoliklinikalla on toimintaohjeet eräiden tavallisimpien suun alueen ongelmien varalle, mutta mikäli vaiva vaatii hammaslääkärin apua, soitetaan poliklinikalla olevan nimilistan mukaisesti sattumanvaraisesti valitulle kuntayhtymän hammaslääkärille. Järjestely on toiminut hyvin jo vuosikymmeniä. Jyväskylän seudun kunnat (Hankasalmi, Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen) ovat tehneet sopimuksen yhteisestä viikonloppu- ja arkipyhä päivystyksestä. Sopimuksen mukaan päivystyspaikkana on aina Jyväs- kylän terveyskeskuksen Kyllön hammashoitola. Päivystysvuorot on jaettu terveyskeskusten välillä hammaslääkäreiden virkojen osuuksien mukaan. Kukin terveyskeskus vastaa päivystysvuorolistan käytännön järjestelyistä omien päiviensä osalta. Kuntien välillä ei siirry rahaa: Jyväskylä saa potilasmaksutulot kompensaationa tilojen ja tarveaineiden käytöstä eikä kuntalaskutusta tapahdu sopimuksen tehneiden kuntien välillä. Kukin kunta vastaa päivystyksessä työskennelleiden työntekijöidensä palkka- ja muista kustannuksista. Tampereen kehyskunnat Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi hoitavat 85 000 asukkaan alueellansa lauantaipäivystyksen yhdessä. Hammaslääkäreitä on 34, ja potilaita on päivystyksessä käynyt keskimäärin 4 5/päivä. Kuntakohtaiset päivystysvuorot määräytyvät kunkin kunnan väestömäärän perusteella. Päivystysvuoro siirtyy aakkosjärjestyksessä kuntien kesken, eikä sama kunta päivystä peräkkäisinä lauantaina. Kuntien päivystysvuorolistan laatii Nokian ylihammaslääkäri, ja kukin kunta sopii omien hammaslääkäriensä kanssa päivystysvuoroista. Päivystyspaikka vaihtelee kunnittain ja päivystyksestä tiedotetaan kuntien paikallislehdissä. Muulloin virka-ajan ulkopuolella potilaat menevät lääkäripäivystykseen. Lääkäripäivystyksessä on terveyskeskushammaslääkäreiden puhelinnumerot, ja tarvittaessa sieltä otetaan yhteyttä hammaslääkäriin. Espoossa suun terveydenhuollon viikonloppu- ja arkipyhäpäivystys on Puolarmetsän sairaalan hammashoitolassa klo 11 13. Päivystys on tarkoitettu kaikille espoolaisille (225 413 asukasta) ensiapuluonteista hoitoa tarvitseville. Lisäksi Espoon päivystyksessä hoidetaan myös kauniaislaisia potilaita, joita päivystyksessä käy vuosittain vain noin 14. Espoo ja Kauniainen ovat tehneet asiasta sopimuksen, jonka perusteella Espoo laskuttaa Kauniaista. Kouvolan seudulla (Anjalankoski, Iitti, Jaala, Elimäki, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) kaikki alueen seitsemän kunnan alle 55-vuotiaat terveyskeskus- ja yksityishammaslääkärit osallistuvat viikonloppupäivystykseen. Terveyskeskushammaslääkärien päivystysvuoroilla päivystyspaikkana on Kouvolan tai Kuusankosken pääterveysasema. Yksityiset päivystävät omilla vastaanotoillaan. Järjestely otettiin käyttöön jo 80-luvulla, jolloin kukin kunta teki päätöksen osallistumisesta ja hyväksyi sopimuksen. Riihimäen, Hyvinkään, Nurmijärven ja Mäntsälän (yhteinen väestömäärä 139 500) yhteinen päivystys on lauantaisin ja/tai toisena arkipyhänä klo 10 12 vuoroviikoin Hyvinkäällä, Nurmijärvellä ja Riihimäellä. Koska Mäntsälä on puuttuvien julkisten kulkuyhteyksien vuoksi hankala päivystyspaikka, ostaa se lauantaipäivystyspalvelut muilta yhteistyökunnilta. Kulloinkin päivystysvuorossa oleva terveyskeskus vastaa päivystyksen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista, ja perii myös maksuasetuksen mukaiset asiakasmaksut potilailta. Sunnuntaisin potilaat menevät lääkäripäivystykseen. Jos potilaan tulee päivystävän lääkärin näkemyksen mukaan saada hammaslääkärin hoitoa vuorokauden sisällä, tukeudutaan vapaaehtoisiin järjestelyihin, ja tarvittaessa palvelut voidaan myös ostaa yksityissektorilta tai kunnista, joissa on sunnuntaipäivystys. Hammastapaturmatapauksissa voidaan tarvittaessa tilapäisesti tukeutua myös Töölön sairaalan ensiapupäivystykseen.
9 Savonlinnan seudulla yhteispäivystyksessä ovat mukana Savonlinnan perusterveydenhuollon ky (Savonlinna, Punkaharju ja Rantasalmi) sekä Kaakkois-Savon terveydenhuollon ky (Kerimäki, Enonkoski ja Savonranta). Kuntayhtymät sopivat järjestelyistä 1998. Viikonloppuisin ja arkipyhinä päivystää yksi työpari vuorollaan, ja kolmena neljästä viikonlopusta päivystys on Savonlinnassa, yhtenä Kerimäellä. Käytännössä Savonlinnan hammaslääkäreillä on suurin vastuu päivystysvuoroista, koska kaikissa kunnissa ei ole saatu hammaslääkärin vakansseja täytetyiksi. Päivystyksessä on hoidettu myös ympäröivien pikkukuntien asukkaita, jolloin näitä kuntia on laskutettu kuntalaskutuksen mukaisesti. Joensuun seudulla päivystetään lauantaisin ilman ajanvarausta klo 10 11, aina samassa toimipisteessä. Kävijöitä on ollut muutamasta pariin kymmeneen. Pääsiäisenä päivystetään lauantaina ja maanantaina, ja päivystys on järjestetty ainakin joka toisena pyhäpäivänä myös joulun aikana. Päivystys hoidetaan yhteistyössä Joensuun ja sen kymmenen ympäristökunnan kanssa. Päivystysvuorot on jaettu kuntien asukasluvun perusteella, ja noin puolet vuoroista tulee Joensuulle. Päivystysvuorossa oleva kunta maksaa päivystystyöparin palkan. Joensuun järjestää toimitilat ja perii asiakasmaksut. Yhteistyökuntien välillä ei siirry rahaa, mutta Joensuu laskuttaa muilta kuin yhteistyökunnilta kuntalaskutuksen mukaisesti näiden asukkaiden hoidosta. Imatra, Rautjärvi ja Ruokolahti ovat sopineet lauantaipäivystyksistä: klo 13 14 välisenä aikana päivystykseen sisään tulleet potilaat hoidetaan, keskimäärin potilaita on 7 päivystyskertaa kohti. Täyttämättämien vakanssien vuoksi Rautjärven ja Ruokolahden osallistumisesta päivystykseen on kuitenkin jouduttu tinkimään, ja päivystys painottuu Imatralle. Imatran hammaslääkäreillä on päivystysvuoro noin joka 7. lauantai. Toistaiseksi ei ole nähty tarpeelliseksi laajentaa päivystysaluetta, vaikka päivystyskerrat hammaslääkäriä kohden siten vähenisivät. Imatran naapurikaupungissa Lappeenrannassa ja sen ympäristökunnissa päivystys on järjestetty molempina viikonlopun päivinä. 5.4 Sairaanhoitopiirien rooli päivystysjärjestelmässä Sairaaloiden suusairauksien yksiköt ovat yleensä niin pieniä, että niissä ei ole ympärivuorokautista päivystystä. Vakavat tapaturmat ja muut erikoissairaanhoitoa edellyttävät tilan- teet kuitenkin hoidetaan erilaisin järjestelyin. Suusairauksien poliklinikalla voi olla esimerkiksi ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon takapäivystys. Hammaslääkäripäivystyksiä lääkäripäivystyksien tapaan pyritään keskittämään. Tällöin sairaala voi olla luonnollinen valinta päivystyspaikaksi. Tätä muistiota laadittaessa keskitettyä seudullista päivystysyhteistyötä on suunnitteilla ainakin Varsinais-Suomen, Keski-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien alueilla. Tavoitteena näissä suunnitelmissa on keskittää toimintoja ja palvella yhdessä keskussairaalan päivystyspisteessä monen kunnan asukkaita. Päivystystyön tekisivät lähinnä terveyskeskusten hammaslääkärit ja -hoitajat. Länsi Pohjan sairaanhoitopiirin alueella virka-aikana päivystys tapahtuu hammashoitolassa, virka-ajan ulkopuolella terveyskeskuksen lääkäripäivystyksessä ja yöaikaan (klo 22 8) Länsi-Pohjan keskussairaalassa, joista tarvittaessa otetaan yhteyttä alueen hammaslääkäriin. Terveyskeskusten ja keskussairaalan päivystyksissä on lista alueen kaikista hammaslääkäreistä yhteystietoineen, yksityishammaslääkärit mukaan lukien. Käytännössä useimmiten puhelinkonsultaatio riittää, mutta tarvittaessa hammaslääkäri menee paikan päälle. Kuopiossa on luotu virka-ajan ulkopuolinen päivystysjärjestelmä, joka toimii vapaaehtoisten terveyskeskusja sairaalahammaslääkärien varassa *). Virka-ajan ulkopuolella kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat ohjautuvat Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkäripäivystykseen, josta tarpeen mukaan kutsutaan sairaalan päivystysvastaanotolle joko terveyskeskuksen hammaslääkäri tai Kuopion yliopistollisen sairaalan hammaslääkäri. Hammaslääkäreillä ei ole virallista päivystysvelvollisuutta, mutta noin 30 hammaslääkäriä on allekirjoittanut sopimuksen tulla tarvittaessa töihin. Hammaslääkäriä tarvitaan paikan päälle yleensä lähinnä hammastapaturmatapauksissa. Hälytyspäivystys tapahtuu Kys:n poliklinikan tiloissa ja hoitaja on Kys:n poliklinikan hoitaja. Kun terveyskeskushammaslääkäri menee päivystämään, hän siirtyy Kys:n viranhaltijaksi ja sivuviran hoitajaksi ja saa palkan sairaalahammaslääkärin palkkataulukon mukaan. Myös Kuopion seudun yksityishammaslääkärit ovat ylläpitäneet viikonloppuja arkipyhäpäivystystä. *) Eduskunnan oikeusasiamies on ratkaisussaan Kuopion suun terveydenhuollon järjestelyistä tehtyyn kanteluun todennut lainmukaiseksi ja riittäväksi tämän Kuopion yhteispäivystysjärjestelmän, jossa iltaisin, öisin ja viikonloppuisin sattuvat vakavat hammastapaturmat hoidetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan suusairauksien poliklinikalla. 6. YHTEENVETO Suun terveydenhuollon päivystyspalveluja järjestetään hyvin monella tavalla. Yhtä oikeaa ja kaikkialle sopivaa ja suositeltavaa mallia ei ole. Palveluja pitää olla kuitenkin saatavilla ja niistä täytyy tiedottaa. On hyvä laatia päivystyshoidon kriteerit, mitoittaa järjestelyt realistisesti ja suosia seudullista, alueellista ja sektorien välistä yhteistyötä. Jokaisen kunnan ja alueen täytyy rakentaa malli sopivaksi omia tarpeita varten. Kokeillen ja muiden esimerkkejä soveltaen on mahdollista rakentaa hyvä ja toimiva malli. Sekä koko suun terveydenhuollolle että hammaslääkäreille ammattikuntana on tärkeää, että päivystyspalveluja on riittävästi kaikkialla maassa.