Selvitys palvelusetelin käytöstä kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tammi-helmikuussa 2012 Suomen Kuntaliitto Anu Nemlander Mari Sjöholm Sitra 9.5.2012
SISÄLLYS PALVELUSETELI KUNTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISSA 1 A. PALVELUSETELIN KÄYTTÖ KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISSA TAMMI-HELMIKUUSSA 2012 1 Palvelusetelin käyttö 2 Palvelusetelin käyttö eri toiminnoissa - käyttäjäorganisaatioiden lukumäärä 2 PALVELUSETELIN KÄYTTÖ TERVEYSPALVELUISSA 3 Palvelusetelin käyttö perusterveydenhuollossa - käyttäjäorganisaatioiden lukumäärä 3 Palvelusetelin käyttö suun terveydenhuollossa - käyttäjäorganisaatioiden lukumäärä 3 Palvelusetelin käyttö erikoissairaanhoidossa 4 Palvelusetelin käyttö kuntoutuspalveluissa ja -apuvälineissä - käyttäjäorganisaatioiden lukumäärä 4 PALVELUSETELIN KÄYTTÖ SOSIAALIPALVELUISSA JA LASTEN PÄIVÄHOIDOSSA 5 Palvelusetelin käyttö sosiaalipalveluissa - käyttäjäorganisaatioiden lukumäärä 5 Palvelusetelin käyttö lasten päivähoidossa - käyttäjäorganisaatioiden lukumäärä 6 ONKO PALVELUSETELIN KÄYTTÖ SUUNNITTEILLA 6 Palvelusetelin käyttöönotto suunnitteilla seuraavissa toiminnoissa - organisaatioiden lukumäärä 7 PALVELUSETELIN KÄYTTÖ SUUNNITTEILLA TERVEYSPALVELUISSA 7 Palveluseteli suunnitteilla suun terveydenhuollossa 8 Palveluseteli suunnitteilla erikoissairaanhoidossa 8 Palveluseteli suunnitteilla kuntoutuspalveluissa ja -apuvälineissä 8 PALVELUSETELIN KÄYTTÖÖNOTTO SUUNNITTEILLA SOSIAALIPALVELUISSA JA LASTEN PÄIVÄHOIDOSSA 9 Palveluseteli suunnitteilla sosiaalipalveluissa 9 Palveluseteli suunnitteilla lasten päivähoidossa 10 PALVELUSETELIN ARVO, HINTAKATTO SEKÄ PALVELUSETELITOIMINNAN KUSTANNUKSET VUOSINA 2011-2012 10 Tulosidonnainen palveluseteli 10 Palvelusetelin hintakatto - missä palveluissa? 10 Kuinka paljon rahaa kunnat/kuntayhtymät ovat käyttäneet palveluseteleillä hankittuihin palveluihin vuonna 2011 ja kuinka suuren määrärahan ne ovat vuoden 2012 talousarviossa varannet palvelusetelipalveluihin. 11 Saako kunta/kuntayhtymä tuottajilta palveluseteleillä ostetuista palveluista asiakas- ja palvelukohtaiset laskutusseurantatiedot erittelyllä -palvelun kokonaishinta, josta palvelusetelin osuus, josta asiakkaan osuus? 11 Tekeekö kunta/kuntayhtymä asiakastyytyväisyyskyselyjä palveluseteleitä käyttäneille asiakkaille? 12 B. PALVELUN TUOTANTOKUSTANNUSTEN ILMOITTAMINEN ASIAKKAALLE ASIAKAS- MAKSULASKUSSA 12 Ilmoitatteko palvelun tuotantokustannukset asiakkaalle muissa kuin palvelusetelillä järjestetyissä palveluissa? 12 Onko teillä suunnitteilla palvelun tuotantokustannusten ilmoittaminen asiakkaalle muissa kuin palvelusetelillä järjestetyissä palveluissa? 13 Liite 1 Liite 2 Eräiden suurten kaupunkien palvelusetelien käyttö, joka ei raportoidu kyselyn tuloksissa Palvelusetelien käyttö organisaatioittain eri toiminnoissa ja palveluissa
1 PALVELUSETELI KUNTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISSA Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan 1.8.2009 ja sitä sovelletaan kuntien järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määrittelemään arvoon asti. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluseteli on siis yksi kuntien käytettävissä olevista palveluiden järjestämistavoista ei kustannusten korvausjärjestelmä eikä oma itsenäinen palvelunsa. Kunta päättää, mitä järjestämistapaa tai -tapoja se käyttää. Jotta eri järjestämisvaihtoehtoja voidaan arvioida, kunnan on päätöksenteon pohjaksi tarpeen selvittää muun muassa omana toimintana tuotettujen palvelujen kustannukset, asiakasmaksujen määräytymisperusteet ja maksutulojen osuus nykyisistä kustannuksista sekä palvelusetelillä järjestettävän palvelun kustannukset kunnalle ja asiakkaalle. Palvelusetelijärjestelmän hallinnoinnista syntyy kunnalle kustannuksia, jotka on syytä ottaa huomioon eri vaihtoehtoja arvioitaessa. A. PALVELUSETELIN KÄYTTÖ KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISSA TAMMI-HELMIKUUSSA 2012 Suomen Kuntaliitto ja Sitra selvittivät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin käyttöä kunnissa, kuntayhtymissä ja kunnallisissa liikelaitoksissa. Sähköinen webropol -kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin ja kunnallisiin liikelaitoksiin sekä sairaanhoitopiireihin 23.1.2012. Vastauksia saatiin 196, joista yksittäisten kuntien vastauksia oli 155, kuntayhtymien vastauksia 17, muiden kuntayhtymien ja liikelaitosten vastauksia 9 sekä sairaanhoitopiirien vastauksia 15. Lähes kaikki vastaajat olivat organisaatiossaan johtaja- tai päällikköasemassa olevia henkilöitä. Vastaukset kattoivat yhteensä 221 eri kuntaa, mikä on 69 prosenttia Manner-Suomen 320 kunnasta. Näihin 221 kuntaan ei laskettu erikseen mukaan Vaalijalan kehitysvammapalvelujen kuntayhtymän (38 jäsenkuntaa), Etevan vammaispalvelujen kuntayhtymän (49 jäsenkuntaa) eikä sairaanhoitopiirien jäsenkuntia. Palveluseteliä käyttävistä 109 organisaatiosta 93 oli kuntia, 11 kuntayhtymiä tai liikelaitoksia ja 5 sairaanhoitopiirejä. Osa palveluseteliä käyttävistä tai palvelusetelin käyttöönottoa suunnittelevista organisaatioista eivät vastanneet kyselyyn. Tästä syystä kokosimme joidenkin suurimpien kaupunkien palvelusetelitietoja, joita ei ole raportoitu palvelusetelikyselyn tuloksissa, erilliselle liitteelle (liite 1). Kyselyssä tarkastellaan kahta kokonaisuutta, terveyspalvelut sekä sosiaalipalvelut ja lasten päivähoito. Terveyspalvelut on jaettu neljään (4) eri toimintoon, joita ovat perusterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, erikoissairaanhoito sekä kuntoutuspalvelut ja -apuvälineet. Sosiaalipalvelut ja lasten päivähoito jakaantuu kahteen (2) toimintoon eli sosiaalipalveluihin ja lasten päivähoitoon. Toiminnon alle sijoittuvat varsinaiset palvelut, joissa palveluseteliä käytetään ja joihin organisaatioiden palvelusetelin käyttö on kirjattu. Esimerkiksi suun terveydenhuollon toiminnon palveluita ovat hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanottotoiminta. Erikoissairaanhoidon toiminnon palveluita on kolme (3); erikoislääkärin vastaanottotoiminta, leikkaukset ja muut toimenpiteet sekä tutkimukset. Erikoissairaanhoidon palveluissa palvelusetelin käyttö on kirjattu kolmen palvelun alla oleville erikoisaloille, ei palvelujen alle.
2 Palvelusetelin käyttö 196 vastausta 109 vastaajaa ilmoitti käyttävänsä palveluseteliä ja 87 ilmoitti, ettei heidän organisaationsa käytä palveluseteliä. Palvelusetelin käyttö eri toiminnoissa - käyttäjäorganisaatioiden lukumäärä Palveluseteliä käyttävät organisaatiot (109) ilmoittivat palvelusetelin olevan useimmiten käytössä sosiaalipalveluissa (101 organisaatiota). Seteliä ilmoitettiin käytettävän myös perusterveydenhuollossa (15). Kuntoutuspalveluissa ja apuvälineissä (7), erikoissairaanhoidossa (6), lasten päivähoidossa (6) ja suun terveydenhuollossa (5) käyttäjäorganisaatioita oli sangen vähän.
3 PALVELUSETELIN KÄYTTÖ TERVEYSPALVELUISSA Palvelusetelin käyttö perusterveydenhuollossa käyttäjäorganisaatioiden lukumäärä Perusterveydenhuollon palveluissa palvelusetelin käytön ilmoitettiin olevan yleisintä kotisairaanhoidossa (29). Yleiskäsite kotihoito pitää toiminnallisesti sisällään kotisairaanhoidon, joka organisaatiossa kuuluu yleensä terveystoimen alaisuuteen, sekä kotipalvelun ja kotipalvelun tukipalvelut, jotka puolestaan kuuluvat sosiaalitoimen alaisuuteen. Tässä selvityksessä kotisairaanhoito on sijoitettu terveystoimen ja kotipalvelu sekä kotipalvelun tukipalvelut sosiaalitoimen alle. Palveluseteliä käytetään myös lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnassa, terapiapalveluissa ja tutkimuksissa, joista mainittiin yleislääkärin määräämät tutkimukset. Palvelusetelin käyttö suun terveydenhuollossa käyttäjäorganisaatioiden lukumäärä Suun terveydenhuollossa palveluseteliä ilmoittivat käyttävänsä hammaslääkärin vastaanottotoiminnassa Helsinki, Jyväskylä, Vantaa ja Perusturvakuntayhtymä Karviainen. Suuhygienistin vastaanottotoiminnassa palveluseteli on käytössä Jyväskylässä ja Tampereella.
4 Palvelusetelin käyttö erikoissairaanhoidossa Erikoissairaanhoidossa palvelusetelin ilmoitettiin olevan käytössä eri palveluiden osalta erikoislääkärin vastaanottotoiminnassa neljällä erikoisalalla yhteensä yhdeksällä (9) osa-alueella. Vastaanottotoiminnan palveluseteliä ilmoittivat käyttävänsä Kuusamo, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi. Leikkausten ja muiden toimenpiteiden osalta palveluseteliä käytetään kymmenellä (10) osa-alueella kattaen viisi erikoisalaa. Käyttäjäorganisaatioita ovat Kuusamo, Pirkkala, Ylöjärvi ja HUS. Erikoissairaanhoidon tutkimusten osalta palveluseteliä käytetään yhdeksällä (9) osa-alueella Helsingissä, Kuusamossa, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Palvelusetelillä hankittavista tutkimuksista mainittiin esimerkiksi magneettikuvaukset ja EKG-tutkimukset. Palvelusetelin käyttö kuntoutuspalveluissa ja apuvälineissä käyttäjäorganisaatioiden lukumäärä Kuntoutuspalveluja hankitaan palvelusetelillä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Tiedot erikoissairaanhoidon osalta ilmoitetusta palvelusetelin käytöstä kuntoutuksessa ja apuvälineissä raportoidaan tässä kohdassa. Kuntoutuspalveluissa palveluseteliä käyttävät Helsinki, Lahti, Tampere, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Peruspalveluskuntayhtymä Selänne sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Palveluseteleitä ei ilmoitettu käytettävän apuvälineiden hankinnassa.
5 PALVELUSETELIN KÄYTTÖ SOSIAALIPALVELUISSA JA LASTEN PÄIVÄHOIDOSSA Palvelusetelin käyttö sosiaalipalveluissa käyttäjäorganisaatioiden lukumäärä Sosiaalipalveluissa palvelusetelin käyttö on kyselyn perusteella yleisintä kotipalvelun tukipalveluissa (60 organisaatiota). Yleisimmin palveluseteli oli myönnetty siivoukseen, mutta myös asiointipalveluun, kylvetykseen, ateriapalveluihin, puutarhatöihin, saattajapalveluun, pihatöihin, lumen auraukseen ja syrjäseuduilla kauppatavaroiden toimittamiseen. Kunnat hoitivat omaishoidon vapaan aikaisia palveluja usein myös palvelusetelillä (59 organisaatiota). Palveluseteli myönnetään omaishoitajan vapaapäivien järjestämiseksi, joko kotiin järjestettävänä hoitona, mahdollisuutena järjestää hoidettavalle ympärivuorokautista hoitoa kodin ulkopuolella, päiväkeskustoimintana tai muina omaishoitajan jaksamista tukevina palveluina. Kotipalvelutoiminta on myös usein järjestetty palvelusetelillä (55), samoin tehostettu palveluasuminen (19), vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu (6), päivätoiminta (6), tavallinen palveluasuminen (5) ja vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen (2).
6 Palvelusetelin käyttö lasten päivähoidossa käyttäjäorganisaatioiden lukumäärä Lasten päivähoidon palveluseteli on käytössä päiväkotitoiminnassa Oulussa, Liedossa, Laukaassa, Kotkassa, Jyväskylässä ja Peruspalveluskuntayhtymä Kalliossa. Perhepäivähoidon palveluseteliä käytetään Jyväskylässä, Laukaassa, Liedossa ja Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa sekä kerhotoiminnan palveluseteliä Laukaassa. ONKO PALVELUSETELIN KÄYTTÖ SUUNNITTEILLA Vastaajien määrä: 196 Kaikki 196 vastaajaa vastasivat palvelusetelin käyttöönoton suunnittelua koskevaan kysymykseen. Kysymykseen oletettiin saatavan vastaus niiltä vastaajilta, joilla palveluseteli ei vielä ole käytössä (87). Kuitenkin kysymykseen vastasivat myös jotkut organisaatiot, joissa palveluseteli on jo käytössä. He olivat ymmärtäneet kysymyksen siten, että oliko organisaatiolla aikomus laajentaa palvelusetelin käyttöä. Näin ollen 196 vastaajasta 106 ilmoitti palvelusetelin käyttöönoton olevan suunnitteilla tai että organisaatio oli laajentamassa palvelusetelin käyttöään. Vastaajista 90 ilmoitti, etteivät he suunnittele palvelusetelin käyttöönottoa organisaatiossaan tai sen käytön laajentamista.
7 Palvelusetelin käyttöönotto suunnitteilla seuraavissa toiminnoissa - organisaatioiden lukumäärä Vastaajaorganisaatiot ilmoittivat suunnittelevansa palvelusetelin käyttöönottoa seuraavissa toiminnoissa: sosiaalipalveluissa (61), perusterveydenhuollossa (12), erikoissairaanhoidossa (11), suun terveydenhuollossa (9), lasten päivähoidossa (8) sekä kuntoutuspalveluissa ja -apuvälineissä (8). Muu mikä -kohdassa ilmoitettiin palveluseteli otettavan käyttöön pääasiallisesti sosiaalipalveluissa, mutta myös kuntoutuksessa ja lääkkeiden annosjakelussa. PALVELUSETELIN KÄYTTÖÖNOTTO SUUNNITTEILLA TERVEYSPALVELUISSA Palvelusetelin käyttöönotto suunnitteilla perusterveydenhuollon palveluissa Vastaajien määrä: 28 Vastaajaorganisaatiot ilmoittivat harkitsevansa palvelusetelin käyttöönottoa perusterveydenhuollon palveluista kotisairaanhoidossa (18 organisaatiota), lääkärin vastaanottotoiminnassa (5) ja terapiapalveluissa (4), joista mainittiin puhe- ja fysioterapia, psykologin palvelut sekä kotikuntoutus mielenterveysasiakkaille. Palvelusetelin käyttöönottoa suunniteltiin myös tutkimuksiin (2) (esimerkiksi ENMG) ja hoitajan vastaanottotoimintaan (2).
8 Palveluseteli suunnitteilla suun terveydenhuollossa Suun terveydenhuoltoon palvelusetelin käyttöönottoa suunnittelevat hammaslääkärin vastaanottotoimintaan Pietarsaari, Turku, Tampere, Oulu, Kokemäki, Hyvinkää, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä. Suuhygienistin vastaanottotoimintaan palveluseteliä suunnittelevat Oulu ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Pietarsaari suunnittelee lisäksi palvelusetelin käyttöönottoa ei-kiireelliseen aikuisten suun terveydenhuoltoon. Palveluseteli suunnitteilla erikoissairaanhoidossa Erikoissairaanhoidossa palvelusetelin käyttöönottoa ilmoittivat suunnittelevansa Tampere, Ilomantsi, Lavia, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä ja HUS. Palvelusetelin käyttöönottoa suunnitellaan silmätautien, kirurgian (ortopedian), sisätautien sekä kliinisen neurofysiologian osalta eniten leikkaustoimintaan, mutta myös erikoislääkärin vastaanottotoimintaan sekä tutkimuksiin, joista mainittakoon ENMG ja sisätautien tähystystutkimukset. HUS suunnittelee palveluseteliä glaukooman seurantaan. Ihotautien sekä naistentautien ja synnytysten osalta palveluseteliä suunnitellaan lähinnä erikoislääkärin vastaanottotoimintaan ja tutkimuksiin. Palveluseteli suunnitteilla kuntoutuspalveluissa ja -apuvälineissä
9 Kuntoutuksen palveluseteliä suunnittelevat Lavia, Kouvola, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Apuvälineiden osalta palvelusetelin käyttöönottoa suunnittelevat Vantaa, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri. PALVELUSETELIN KÄYTTÖÖNOTTO SUUNNITTEILLA SOSIAALIPALVELUISSA JA LASTEN PÄIVÄHOIDOSSA Palveluseteli suunnitteilla sosiaalipalveluissa Sosiaalipalveluissa palveluseteliä suunnitellaan kotipalveluihin (34), kotipalvelun tukipalveluihin (30) ja omaishoitajan vapaan aikaisiin palveluihin (29), joihin vastattiin kuuluvaksi sekä omaishoitajan vapaat, muut sijaishoitojärjestelyt sekä tilapäisen hoitopaikan järjestäminen. Samoin palveluseteliä suunnitellaan vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun järjestämiseen (15), sosiaalihuoltolain mukaiseen tavalliseen palveluasumiseen (13), vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen (7) sekä päivätoimintaan (4).
10 Palveluseteli suunnitteilla lasten päivähoidossa Lasten päivähoidossa palvelusetelin käyttöä suunnitellaan päiväkotitoimintaan Limingassa, Kempeleellä, Porvoossa, Ylöjärvellä, Tampereella ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä. Perhepäivähoitoon palveluseteliä suunnittelevat Oulu ja Pielavesi, kerhotoimintaan Tampere ja avoimeen leikkitoimintaan Hyvinkää. PALVELUSETELIN ARVO, HINTAKATTO SEKÄ PALVELUSETELITOIMINNAN KUSTANNUKSET VUOSINA 2011-2012 Tulosidonnainen palveluseteli Palveluseteli on tulosidonnainen useimmiten tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa, mikä pitää sisällään kotipalvelun, kotipalvelun tukipalvelut ja kotisairaanhoidon. Kotipalvelun tukipalveluista siivoukseen myönnettiin muita useammin palveluseteli, joka saattoi olla tasasuuruinen, mutta myönnettiin vain vähävaraisimmille asiakkaille. Myös päivähoidon palvelusetelin ilmoitettiin olevan tulosidonnainen samoin kuin omaishoidon lomajaksot palveluasumisessa, tavallinen palveluasuminen ja kotikuntoutuksen palvelusetelit mielenterveysasiakkaille. Palvelusetelin hintakatto missä palveluissa Vastaajien määrä: 83 Yli puolet vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole hintakattoa palvelusetelin käytössä. Kolmasosa vastauksista oli sellaisia, että niistä ei käynyt ilmi hintakaton käyttö. Selkeä hintakatto on käytössä HUS:n kaihileikkauksissa, joissa hintakatto on 750 euroa ja omavastuu asiakkaalle 90 euroa. Samoin hintakattoa ilmoitettiin käytettävän tilapäisessä ja säännöllisessä kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa ja omaishoidon vapaapäivien järjestämisessä. Joissakin vastauksissa tuotiin esille, että palveluntuottajat ovat kilpailutuksen yhteydessä ilmoittaneet hintansa. Näistä vastauksista ei kuitenkaan käynyt ilmi, oliko palveluntuottajalla mahdollisuus nostaa hintoja neuvottelematta kunnan kanssa. Joissakin vastauksissa korostettiin hyvää yhteistyötä palveluntuottajien kanssa, mikä takasi hintojen kohtuullisuuden.
11 Kuinka paljon rahaa kunnat/kuntayhtymät ovat käyttäneet palveluseteleillä hankittuihin palveluihin vuonna 2011 ja kuinka suuren määrärahan ne ovat vuoden 2012 talousarviossa varanneet palvelusetelipalveluihin Vastaajien määrä: 95 Palveluseteleillä 2011 hankittuihin palveluihin käytetty rahamäärä - alustavat tilinpäätöstiedot Palveluseteleillä 2012 hankittaviin palveluihin käytettävä rahamäärä - talousarviot (miljoonina euroina) perusterveydenhuolto kuntoutus ja apuväl. suun terveydenhoito erikoissairaanhoito sosiaalipalvelut lasten päivähoito 2011 tilinpäätökset 0,19 2,2 0,23 0,16 23,4 12,95 2012 talousarviot 1,16 3,35 3,4 0,67 30,88 17,84 Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset olivat vuonna 2010 yhteensä 20 549 M, perusterveydenhuollon pl. hammashuollon 3 356 M, hammashuollon 475 M, erikoissairaanhoidon 6 116 M ja lasten päivähoidon 2 648 M (lähde: Tilastokeskus, Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto). Palveluseteleillä hankittujen ja hankittavien palvelujen rahamäärät ovat vielä pieniä tai hyvin pieniä suhteessa näiden toimintojen kokonaisvolyymiin. Ylöjärvi käytti palveluseteleillä hankittuihin erikoissairaanhoidon palveluihin 135 000 vuonna 2011 ja kaikkiaan erikoissairaanhoitoon nettotoimintamenoina 28,66 M. Palvelusetelihankintojen osuus Ylöjärven erikoissairaanhoidon menoista oli 0,47 %. HUS käytti 1,8 M palveluseteleillä tuotettuihin kaihileikkauksiin, mikä oli 0,11 % HUSin 1 585 M :n toimintakuluista vuonna 2011. Jyväskylä käytti vuonna 2011 lasten päivähoitoon nettomenoina yhteensä 78,45 M. Palveluseteleillä tuotettuihin lasten päivähoitopalveluihin käytettiin 2,8 M, mikä oli 3,6 % lasten päivähoidon nettomenoista. Saako kunta/kuntayhtymä tuottajilta palveluseteleillä ostetuista palveluista asiakas- ja palvelukohtaiset laskutusseurantatiedot erittelyllä - palvelun kokonaishinta, josta palvelusetelin osuus, josta asiakkaan osuus? Vastaajien määrä: 116 Vajaa puolet vastanneista ilmoitti saavansa asiakas- ja palvelukohtaiset laskutusseurantatiedot palveluntuottajilta siten, että kustannukset on eritelty palveluseteli- ja asiakasosuuksiin
12 Kyllä-vastanneiden palveluntuottajien tavallisin raportointitapa on jatkuva ajantasainen raportointi laskutuksen yhteydessä (23). Myös kuukausittain tapahtuva raportointi (19) on yleisesti käytössä. Neljännes- ja puolivuosittain tapahtuvaa raportointia ei vastaajien osalta ole käytössä. Avovastauksissa tuotiin esille palveluntuottajien rekisterissä oleva hinnasto, jonka kunta tarkistaa ainakin kerran vuodessa. Voitiin myös sopia erityinen ajankohta vuodesta hintojen tarkistamista varten. Päivähoidossa tietoja saatiin omasta johdon tietojärjestelmästä. Tekeekö kunta/kuntayhtymä asiakastyytyväisyyskyselyjä palveluseteleitä käyttäneille asiakkaille? Vastaajien määrä: 114 Vastaajista 48 ilmoitti tekevänsä asiakastyytyväisyyskyselyjä palveluseteliasiakkaille. Kysely toteutettiin usein osana organisaation yleistä asiakastyytyväisyyskyselyä. Kyselyt toteutettiin joko kirjallisena tai sähköisenä taikka haastattelemalla asiakkaita henkilökohtaisesti tai puhelimitse. Kyselyt toteutettiin yleisimmin kerran vuodessa. Kyselyjen käytännön toteuttamisessa käytettiin mm. AMK-opiskelijoiden työpanosta. B. PALVELUN TUOTANTOKUSTANNUSTEN ILMOITTAMINEN ASIAKKAALLE ASIAKASMAKSULASKUSSA Ilmoitatteko palvelun tuotantokustannukset asiakkaalle muissa kuin palvelusetelillä järjestetyissä palveluissa? Vastaajien määrä: 162
13 Vastaajista 14 kertoi ilmoittavansa palvelun tuotantokustannukset asiakkaalle muissa kuin palvelusetelillä järjestetyissä palveluissa. Yleisimmin tuotantokustannukset ilmoitetaan lasten päivähoidossa, mutta myös tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa. Ulkokuntalaisen kiireellisen terveyskeskuskäynnin ja suun terveydenhoidon todelliset kustannukset ilmoitetaan, samoin kuin ulkokuntalaisen vuodeosastopotilaan todelliset kustannukset. Onko teillä suunnitteilla palvelun tuotantokustannusten ilmoittaminen asiakkaalle muissa kuin palvelusetelillä järjestetyissä palveluissa? Vastaajien määrä: 153 Vastaajista 15 ilmoitti suunnittelevansa tuotantokustannusten ilmoittamista asiakkaille muissa kuin palvelusetelipalveluissa. Kustannuslaskennan kehittämisen tarpeellisuus tuotiin tässä yhteydessä esille. Tuotantokustannusten ilmoittamista suunnitellaan sairaalapalveluissa, kotipalveluissa, kotisairaanhoidossa, palveluasumisessa, avosairaanhoidon käynneissä ja ateriapalveluissa.
14 LIITE 1 ERÄIDEN SUURTEN KAUPUNKIEN PALVELUSETELIEN KÄYTTÖ, JOKA EI RAPORTOIDU KYSELYN TULOKSISSA Espoo Espoossa on käytössä palveluseteli: o Lapsiperheiden perhetyö lyhytkestoiseen ja tilapäiseen tarpeeseen sisältäen myös lastenhoidollisen ja kodinhoidollisen avun o Omaishoidon tuen vapaapäivät, jolloin seteli on korvaava vaihtoehto ympärivuorokautiselle lyhytaikaiselle hoidolle o Tilapäinen ja säännöllinen kotipalvelu o Kotihoidon tukipalveluna vähävaraisille ikäihmisille siivoukseen o Vanhusten ympärivuorokautinen hoiva-asuminen Palvelusetelin käyttöönottoa suunnitellaan suun terveydenhuoltoon. Helsinki Helsingin sosiaalivirastossa palveluseteli on käytössä vanhusten palvelusasumisessa Palveluseteliä kokeillaan seuraavissa palveluissa: o Lasten kerhotoiminta o Lapsiperheiden kotipalvelu o Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu o Vanhusten päivätoiminta o Omaishoitajien lomitus o Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen o Alle 65-vuotiaiden monisairaiden asiakkaiden sosiaalihuoltolain mukainen palveluasuminen Hyvinkää Hyvinkää suunnittelee noin vuoden kestävää palvelusetelikokeilua lääkärin vastaanottotoimintaan, jonka rahoitus katettaisiin avohuollon lääkäreiden säästyneistä palkkarahoista. Setelin arvo olisi 45 euroa ja seteleitä jaettaisiin päivittäin noin 10 kappaletta sellaisille asiakkaille, joille ei ole antaa lääkärin aikaa. Jyväskylä Jyväskylä ottaa käyttöön avoterveydenhuollon palvelusetelin kolmella terveysasemalla alle 10-vuotiaiden infektiosairauksien kiireellisessä hoidossa. Sairaanhoitaja arvioi lapsen hoidon tarpeen ja myöntää tarvittaessa 58 euron suuruisen palvelusetelin, joka voidaan käyttää yksityislääkärin vastaanottokäyntiin. Palveluseteliin voidaan sisällyttää myös joitakin pikatutkimuksia, mutta tällöin asiakas maksaa ylimenevät kustannukset itse. Kouvola Kouvola suunnittelee yksityisen päivähoitonsa muuttamista palvelusetelipohjaiseksi elokuussa 2013. Oulu Oulussa suunnitellaan palvelusetelin käyttöönottoa 1.8.2012 yksityisen päiväkotihoidon osalta. Setelin laskennalliset arvot ovat: 0-2-vuotiaat 1030 /kk 3-6-vuotiaat 730 /kk 6-vuotiaat 730 /kk Palveluseteli tulisi käyttöön myös erityispäivähoidossa ja avoimessa kerhotoiminnassa. Porvoo Porvoossa otetaan palveluseteli käyttöön lasten päiväkotihoidossa 1.8.2012. Palvelusetelin arvo riippuu vanhempien tuloista ja on suuruudeltaan: alle 3-vuotiaat 886-1140 /kk yli 3-vuotiaat 506-760 /kk
15 Tampere Tampereella otetaan käyttöön erikoissairaanhoidon palveluseteli, joka voidaan myöntää terveyskeskuslääkärin määräämiin ihotautilääkärin ja gynekologin palveluihin sekä mahasuolikanavan tähystystutkimuksiin. Palvelusetelin arvo vaihtelee palvelusta riippuen 50-400 euron välillä. Vantaa Vantaa ottaa käyttöön Vastaamo -nettipalvelun, josta asiakkaat voivat kysyä Väestöliiton asiantuntijoilta neuvoja esimerkiksi vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen liittyvistä asioista. Vuoteen 2013 kestävässä kokeilussa Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä jaetaan 8 400 neuvontaseteliä.