Inventointialueen kuvaus ja historiaa Kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden rakennusinventointi suoritettiin Pudasjärven kaupungin keskustaajamassa, Kurenalla, jonne on vireillä osayleiskaavan tarkistaminen. Tällä hetkellä siellä on voimassa Kurenalan osayleiskaava, joka on hyväksytty 1984. Tarkistettavana olevaan osayleiskaava-alueeseen kuuluvat taajama-alue sekä Riekinranta, Iijokivartta ylävirtaan ja Kuusamontien/Valtatie 20:n vartta Kivarinjärven tienoille. Käytännössä inventoitavia kohteita oli taajaman alueella, Iijoen rannoilla, Riekinrannalla sekä vanhan Kuusamontien tienlinjan varrella: Jukolantien ja Kellokankaantien varrella ja Rissasenperällä. Kurenalan maisemaa hallitsevia piirteitä ovat Iijoki ja Kuusamontie/Valtatie 20, jotka risteävät keskellä aluetta, sekä alueen pohjoisosassa, Riekinrannalla, Pudasjärvi. Maaston muodot ovat melko tasaisia ja maaperä on pääasiassa kuivaa mäntykangasta. Männiköt ja kookkaat petäjät antavatkin monelle pihapiirille oman erityistunnelmansa. Alueen päätie on Valtatie 20. Alueen ja taajaman sisäisiä pääteitä ovat Iijoen rantoja seurailevat Rimmintie-Varsitie-Jonguntie ja Rahtimiehentie-Parkkilantie sekä Riekinrannalla Siuruantie, tosin alue on enemmän sitoutunut Pudasjärven rantaan kuin tiehen. Pienempiä tärkeitä teitä ovat Kauppatie, Jukolantie ja Ritolantie. Pudasjärven ja Kurenalan alueen asutuksen juuret ovat 1500-luvun lopulla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Riekinkankaalle 1600-luvun puolenvälin tienoilla. 1800-luvulle tultaessa asutus oli vakiintunut ja sen rungon muodostivat talollisten tilat ja muutamat suuret perintötalot: mm. Harju, Hiltula, Kurki, Mursu/Isomursu, Pietarila, Päkki, Rissanen, Selpakka ja Törrö. Tämä vanhin asutus on sijoittunut pääasiassa Iijoen ja Pudasjärven rannoille. Vuosisadan loppupuolelta alkaen Kurenalus muuttui kunnan selväksi keskukseksi ja väkiluku kasvoi 1920-luvulle tultaessa jo lähes viiteen sataan. Verotalojen lisäksi alueelle oli syntynyt kymmeniä torppia ja mäkitorppia. Kirkonkylä Riekinrannalla sinnitteli tärkeänä paikkana vielä 1900-luvun alkupuolelle asti, mutta jäi vuosisadan puolivälissä auttamattomasti syrjään. Kurenalan rakennuskannassa on selvästi näkyvissä 1800 1900-lukujen vaihteen kasvu. Taajama-alueella on useita tuolloin perustettujen mäkitupien pohjalta syntyneitä pihapiirejä, joista oman rakennusryhmänsä muodostavat 1920-luvulla rakennetut aikakaudelleen tyypilliset pienet mansardikattoiset asuinrakennukset pihapiireineen. 1920- ja 1930-lukujen asutuslakien myötä suurin osa näistä mäkitorpista itsenäistyi. Asuintalojen lisäksi kunnan keskukseen oman osansa toivat erilaiset palvelut: maakaupat ja kauppaliikkeet, osuustoiminta, verstaat, seurantalot, majapaikat jne., jotka vaativat omat erityiset rakennuksensa. Voimakkaan leiman Kurenalle 1800 1900-lukujen vaihteesta 1930-luvun lopulle antoivat puutavarayhtiöt ja muu metsä- ja uittotöihin liittyvä toiminta. Kaikilla Pudasjärven alueella toimineella yhtiöillä tai yhteisöillä oli omat konttorinsa ja piirityönjohtajiensa asunnot Kurenalan ympäristössä. Suurin osa näistä on vielä jäljelläkin: Kajaani-yhtiön, Kemi-yhtiön, Oulu-yhtiön, RaaheOy:n/Rauma-Repolan ja Iijoen uittoyhdistyksen rakennukset. Piiripäälliköiden lisäksi monet pienemmät pomot asuivat alueella, joten osa mäkitorppien asukkaista oli tätä väestöä. Seuraava rakentamisajankohta oli Kurenallakin jälleenrakennuskausi, 1940 50-luvut, jolloin perustettiin lukuisia uusia pihapiirejä, etenkin nykyisten Jukolantien, Kauppatien, Jonguntien ja Iikantien varsille. Riekinranta sen sijaan jäi ajankohdan rakentamisen ulkopuolelle lähes kokonaan. Jälleenrakennuskaudelta ovat myös monet julkiset rakennukset: Kirkkoherran pappila, Kurenalan koulu, Vanha meijeri, Tielaitoksen varikko jne.; Virastotalokin on tyyliltään myöhäistä 1950-lukua. Jälleenrakennuskauden jälkeen Kurenalan maisema on kokenut kovia muutoksia. Taajaman kasvun kiihtyessä on vanha rakennuskanta jäänyt uudisrakentamisen jalkoihin, etenkin Kauppatien ja Varsitien seuduilla. Alue on sama mihin jo 1900-luvun vaihteesta ovat keskittyneet kaupalliset ja julkiset palvelut. Useat pihapiirit on purettu mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan vanhempaan rakennuskantaan soveltumattomien rakennusten teiltä. Onpa joitakin vanhoja rakennuksia purettu varmuuden vuoksikin ja tontit ovat sitten seisoneet tyhjillään useita vuosia, jättäen jälkeensä maisemavaurion tai rikkoen yhtenäisen katunäkymän. Samassa rakentamishuumassa monet säilyneetkin rakennukset ovat kärsineet; uudet rakennusmateriaalit ovat korvanneet vanhat. Valitettavin kohtalo on ollut Hotelli-Ravintola Kurenkoskella: alkujaan tyylipuhdas funkis-rakennus on naamioitu 1970-luvun julkisivuelementeillä tylsän ruskeaksi möhkäleeksi. Toisaalta joitakin kookkaita julkisia kohteita on toteutettu myös rikkomatta vanhaa: Rimminkankaan koulukeskus on kirjaimellisesti sijoitettu keskelle mäntykangasta, missä ei vanhoja rakennuksia ole ollutkaan. Tämän ansiosta Rimminkangas muodostaakin näyttävän yhtenäisen kokonaisuuden, joka kertoo selkeästi oman aikakautensa suunnitteluihanteista.
Kylän vanhin rakennuskanta sijaitsee edelleen pääasiassa vesistöjen rannoilla, minkä vuoksi vanhat rakennukset ovat näkyvä osa alueen sisäistä yleisilmettä. Tärkeimmän kerrostuman Kurenalla muodostavat kuitenkin 1800 1900-lukujen vaihteesta vuoteen 1939 rakennetut pihapiirit. Ne kertovat ajasta, jolloin Kurenalan taajama syntyi. Vanhat pihapiirit tuovat esille alueen historiaa ja ovat tärkeässä osassa rakennuskannan kerroksellisuuden säilymisen kannalta. Inventointialueella on yksi valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö: Riekinrannan kulttuurimaisema, jonka ytimen muodostaa Pudasjärven kirkko ympäristöineen. Riekin ja Paavolan talot täydentävät viljelyksineen järvenrantanäkymää. Kirkon vieressä on Pudasjärven kotiseutumuseon alue. Inventointialueella on 11 maakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista kohdetta, joista osa sijaitsee lähellä nyt inventoituja kohteita. Kahta kohdetta lukuun ottamatta nämä aiemmin maakunnallisesti merkittäviksi luokitellut kohteet jätettiin tässä rakennusinventoinnissa inventoimatta. Alueen vanhan rakennuskannan ominaispiirteitä Inventointityön aikana Kurenalan rakennuskannasta nousi esiin muutamia selviä piirteitä. Oman rakennusryhmänsä Kurenalla muodostavat 1920-luvulla rakennetut pienet mansardikattoiset asuinrakennukset, joita on ainakin seitsemässä pihapiirissä. Rakennukset ovat rungoltaan melko kapeita ja korkeita. Yleensä rakennuksessa on ollut alakerrassa vain kaksi huonetta: pirtti ja kamari. Näitä rakennuksia oli mm. Korpelassa, Pikkukankaalla ja Ransalassa. Toinen monelle kohteelle yhteinen piirre on päätykolmiossa oleva neliruutuinen ikkuna. Yleisimmin 4-ruutuista ikkunaa käytetään ulkorakennuksissa, navetoissa ja talleissa, mutta Kurenalla ikkunatyyppiä on käytetty paljon myös asuinrakennuksissa. Erityisesti 1800- ja 1900-lukujen vaihteen ja vuoden 1939 välillä rakennettujen kohteiden asuinrakennuksissa on monessa tällainen ikkuna rakennuksen ja joskus kuistinkin päätykolmiossa. Ikkunatyyppiä on mm. Kielorannan, Kivistön, Koekentän, Entisen Oulu-yhtiön konttorin, Laurilan ja Raunion rakennuksissa. Monissa vanhimmissa rakennuksista on myös vuorilaudoituksessa vaakalista päätykolmiota korostamassa ja ikkunoiden vuorilaudoissa pienet laudasta muotoillut konsolimaiset kannakkeet. Inventointimenetelmä Teija Ylimartimo Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aurasta inventoi Kurenalan osayleiskaavan alueella olevien ennen vuotta 1960 rakennettujen kohteiden inventointikriteerit (ks. Valintaperusteet) täyttävät rakennukset Museoviraston kohdeinventointilomakkeen mukaisesti. Erillisen sopimuksen mukaan inventoitiin yksi kohteista, S-market, jo kesäkuussa 2007. Työn tekivät Päivi Haapasaari ja Marja Lohva Osuuskunta Aurasta. Kenttätöiden aikana kohteet käytiin läpi valokuvaten ja muistiinpanoja tehden. Kohteiden omistajia tai asukkaita haastateltiin joko inventointikäynnin yhteydessä tai myöhemmin puhelimitse tai sähköpostitse. Kaikista kohteista täytettiin oma inventointilomake ja kaikki inventoidut rakennukset valokuvattiin digitaalisesti. Rakennuksissa ei yleensä käyty sisällä eikä niitä mitattu. Inventointiaineisto luovutetaan tilaajalle digitaalisessa muodossa tallennettuna Museoviraston kohdeinventointilomaketta vastaavaan MS Word -tiedostoon, johon on liitetty digitaaliset värikuvat, peruskarttaote ja rakennusten numeroilla varustettu asemapiirros. Inventointilomakkeiden sähköisen version lisäksi tilaajalle toimitetaan samalla dvd:llä kaikki inventointikohteista otetut valokuvat, jotka ovat samalla inventointikorttien liitteitä. Lisäksi dvd:llä ovat valokuvat inventoimattomista ennen vuotta 1939 rakennetuista ja jälleenrakennuskauden pihapiireistä, jotka on merkitty tämän raportin liitteenä olevaan karttaan (Liite2). Inventointityön vaiheet Inventoinnin laajuudeksi arvioitiin työn alkuvaiheessa 36 inventoitavaa kohdetta tilaajan antaman listan mukaan. Inventoinnin kenttätyö tehtiin 6. 15.8.2007 ja 17. 21.9.2007. Ensimmäisen kenttätyövaiheen edetessä havaittiin, että alkuperäinen arvio kohteiden määrästä oli liian vähäinen. Ilmeni, että Pohjois-Pohjanmaan museon toimittamaa inventoitavien kohteiden luetteloa tehtäessä tiedossa ei ollut yleiskaavoitettavan alueen laajuus. Inventoijan ottamien valokuvien perusteella Pohjois-Pohjanmaan museo suositti esitettyjen kaavoitettavalla alueella sijaitsevien, mutta listalta puuttuvien kohteiden ottamista mukaan inventointityöhön. Tämän jälkeen sovittiin Pudasjärven kaupungin kanssa uusien lisäkohteiden mukaan ottamisesta. Toisen kenttätyövaiheen jälkeen kohteiden määrä tarkentui 55 kohteeseen, joista kaikista täytettiin
lopullinen inventointikortti kuvineen. Yksi näistä 55 kohteesta käsiteltiin alueena ja siitä täytettiin alueinventointikortti kuvineen. Seitsemässä inventoidussa kohteessa oli vain yksi rakennus ja muissa kohteessa oli 2 9 rakennusta. Alueinventointikohteeseen kuului kuusi jälleenrakennuskauden pihapiiriä, joissa oli yhteensä 14 rakennusta. Raportointi aloitettiin heti kenttätyöosuuden valmistuttua. Sen aikana kunkin kohteen kenttämuistiinpanot kirjoitettiin puhtaaksi Museoviraston inventointilomakkeen mukaiseen MS Word-tiedostoon, johon liitettiin myös tärkeimmät digitaaliset valokuvat inventoiduista rakennuksista. Lomakkeelle kirjattiin myös omistajatiedot, kiinteistötunnukset ja kohteiden karttakoordinaatit, jotka toimitti Pudasjärven kaupunki. Inventointitietoja täydennettiin kirjallisuuden (ks. Lähteet) ja puhelinhaastattelujen avulla. Lomakkeisiin liitettiin peruskarttaotteet ja asemapiirrokset, joiden pohja-aineiston toimitti Pudasjärven kaupunki. Asemapiirroksiin lisättiin raportointivaiheessa kunkin kohteen rakennuksia vastaavat numerot. Raportointi valmistui marraskuussa 2007. Valintaperusteet ja inventoitujen kohteiden määrä Rakennusinventointi oli rajattu koskemaan ennen vuotta 1960 rakennettuja, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Inventoitavat kohteet valittiin siis rakennusvuoden, mutta myös sen mukaan, kuinka hyvin ne ovat säilyttäneet rakennushistoriallisen arvonsa. 1950-lukua vanhempi rakennuskanta inventoitiin lähes poikkeuksetta. Inventoinnista jätettiin pois ne kohteet, joissa oli jäljellä vain yksittäisiä vähemmän merkittäviä rakennuksia sekä ne, jotka olivat menettäneet alkuperäiset ominaispiirteensä. Alueelta inventoitiin 55 kohdetta. Kohteita, joiden vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta, on alueella 12: 2. Kurki, 27. Rantala, 30. Saariharju, 31. Harju, 32. Isomursu, 35. Päkki (Päiväniemi), 42. Pietarila, 46. Kellokangas, 49. Mäkelä, 50. Selpakka, 53. Juntiini ja 55. Rissanen. 1800- ja 1900-luvun vaihteen ja vuoden 1939 välillä rakennettuja rakennuksia on 29 kohteessa: 3. Pikkukangas, 4. Kieloranta, 5. Raivio, 6. Kotitorppa, 7. Koekenttä, 8. Arola, 9. Salmula, 10. Paahtava, 11. Koskikumpu, 12. Koskela, 13. Entinen Kemi-yhtiön konttori, 16. Vanha apteekki, 17. Entinen Oulu-yhtiön konttori, 21 Työväentalo, 22. Hotelli-Ravintola Kurenkoski, 24. Ransala, 25. Kivistö, 28. Kanerva, 29. Mäkipuro, 34. Entinen kunnantalo, 37. Heterinne, 38. Näppärä, 39. Metsäpirtti, 41. Päivärinta, 43. Laurila, 47. Korpela, 48. Raunio, 51. Riihelä ja 52. Nuorisoseura Havula. 1940 50-luvuilta on 11 kohdetta: 1. Tielaitoksen entinen varikko, 15. Vanha SYP:n konttori, 18. Kurenalan koulu, 19. Pappila ja seurakuntakeskus, 20. S-market, 23. Iikantien jälleenrakennuskauden talot, 36. Vanha Meijeri, 40. Verola, 44. Lammassaari, 35. Pietola, 54. Kotinurkka. Loput kaksi kohdetta ajoittuivat 1960-luvulle: 14. Virastotalo, 26. Rimminkankaan koulu; ja kohde numero 33. Nuorisoseura Koskenhovi on 1980-luvulta. Koskenhovin uudelleen rakentaminen 1980-luvun vaihteessa sattuneen tulipalon jälkeen paljastui kenttätöiden yhteydessä. Arvottamismenetelmän kuvaus ja arvotus Museoviraston ohjeiden lisäksi maassamme ei ole käytössä mitään yhtenäistä ja vakiintunutta rakennusinventoinnin arvottamismenetelmää. Osuuskunta Aura on noudattanut rakennusinventoinnin arvotusperusteiden laadinnassa Pohjois-Pohjanmaan liiton ohjeita ja käyttänyt lisäksi lähteenä Pohjois-Karjalan liiton vuonna 2004 julkaisemaa teosta Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Kaikki tässä inventoinnissa luetteloidut kohteet, kahta lukuun ottamatta, ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Niiden laatu on osoitettu käyttämällä Museoviraston mallin mukaista jakoa rakennushistoriallisiin, historiallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Lisäksi kunkin kohteen kulttuurihistoriallinen arvo on kirjattu inventointikortin kohtaan Luettelointiperusteet. Arvotuksen suoritti inventointityön tekijä yhdessä Osuuskunta Auran rakennusinventointivastaavan Maisa Lukkarin kanssa. Rakennushistoriallisesti merkittävä kohde saattaa edustaa jotain arkkitehtonista tyyliä tai tyylivaikutteita, jollain tavalla mielenkiintoista, harvinaista tai tyypillistä rakennusteknistä ratkaisua tai rakennustyyppiä, tai tietylle ajalle tai sosiaaliryhmälle tyypillistä rakentamisen tapaa. Maisemallisesti merkittäväksi luokitellussa kohteessa ympäristöarvot ovat tärkeitä. Kohde saattaa olla osa arvokasta ympäristökokonaisuutta, näkyä ympäristöönsä hyvin tai muodostaa oman maisemallisen kokonaisuuden. Yksittäinen rakennus voi olla maisemallinen kiintopiste tai kohteella voi olla merkitystä osana ajallisesti tai tyylillisesti kerroksellista kokonaisuutta.
Historiallisesti merkittäviksi luokiteltuihin kohteisiin liittyy tapahtuma- tai henkilöhistoriaa tai ne voivat edustaa tiettyä asutushistoriaa tai yhteiskunnan kehityksen vaihetta. Kohde voi liittyä esim. koululaitoksen, yhdistysten ja seurojen historiaan, teollisuus- tai taloushistoriaan, elinkeinoihin, uskonnonharjoittamiseen, tapoihin tai henkilöhistoriaan. Kohteet on arvotettu myös hierarkkisesti valtakunnallisesti, maakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti merkittäviin. Luokittelussa käytettiin seuraavia kriteereitä: Valtakunnallisesti arvokas: Maakunnan parhaiten säilyneet tyyppikohteet, valtakunnallisiin elinkeino-, sivistys-, hallinto-, kulttuuri-, uskonto-, liikenne- ja sotahistoriallisiin kehityskulkuihin liittyvät, hyvin säilyneet ja huomattavat kohteet, jotka on huomioitu valtakunnallisissa rakennusperinnön luetteloissa. Valtakunnalliset kohteet kuvastavat koko Suomen historiaa. Maakunnallisesti arvokas: Maakunnalliset kohteet kuvastavat yleis- tai tyylihistoriallisia kehityskulkuja maakunnan mittakaavassa. Ne voivat olla jäänteitä sellaisista jo kadonneista kulttuuripiirteistä, joihin liittyviä ensiluokkaisia kohteita ei ole jäljellä, tai kuvata valtakunnallisesti toissijaisia mutta maakunnallisesti tärkeitä kulttuuripiirteitä. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin nähden nämä voivat olla toiminnan laajuudeltaan pienempiä, rakenteiltaan tai toiminnoiltaan muuttuneita tai tyylihistoriallisesti epäyhtenäisempiä. Seudullisesti arvokas: Kohde on samantapainen kuin maakunnallisesti arvokas kohde, mutta on tätä vähämerkityksisempi yleisyytensä, rakennusten huonomman kunnon, rakennuspiirteiden tai käyttötarkoituksen muutoksen, käytön päättymisen tai alkuperäisen toiminnan paikallisuuden vuoksi. Kohteen pihapiiriin kuuluu yleensä useita hyvin säilyneitä rakennuksia ja sillä on paikallisesti arvokkaaseen kohteeseen verrattuna pitkä historia tai se liittyy paikkakunnan elinkeino-, sivistys-, hallinto-, kulttuuri- yms. kehitykseen. Paikallisesti arvokas: Kohde on rakentamisajalleen ja seudulleen tyypillinen, ja alkuperäiset rakennus- ja tyylipiirteet ovat mahdollisista muutoksista huolimatta nähtävissä. Kohteella saattaa olla rakennushistoriallisen arvon lisäksi myös maisemallista arvoa. Inventointialueelta luetteloidut kohteet arvotettiin hierarkkisesti seuraavalla tavalla: Valtakunnallisesti arvokkaat: 0 kpl Maakunnallisesti arvokkaat: 0 kpl Seudullisesti arvokkaat: 13 kpl 1. Tielaitoksen entinen varikko, Simeonintie 4 16. Vanha apteekki (Honkakumpu), Kauppatie 2 22. Hotelli-Ravintola Kurenkoski, Kauppatie 7 26. Rimminkankaan koulu, Rimmintie 15 30. Saariharju, Mursuntie 31. Harju, Tuulimyllyntie 15 ja 34 35. Päkki (Päiväniemi), Parkkilantie 164 168 42. Pietarila, Ritolantie 17 19 43. Laurila, Postimiehentie 8 49. Mäkelä, Selpakantie (18) 50. Selpakka (Kumpula), Selpakantie 20 51. Riihelä, Siuruantie 191 52. Nuorisoseura Havula, Siuruantien 173 Paikallisesti arvokkaat: 41 kpl 2. Kurki, Jonguntie (525) 3. Pikkukangas, Jukolantie 39 4. Kieloranta, Jonguntie 485b 5. Raivio, Jukolantie 29 6. Kotitorppa, Jukolantie 27 7. Koekenttä, Jukolantie 34 8. Arola, Parkkilantie 568 9. Salmula, Salmulantie 38 10. Paahtava, Salmulantie 15 11. Koskikumpu, Jonguntie 337 12. Koskela, Parkkilantie 376 13. Entinen Kemi-yhtiön konttori, Jukolantie 3 14. Virastotalo, Jukolantie 1 15. Vanha SYPn konttori (Arvola), Jukolantie 6
17. Entinen Oulu-yhtiön konttori (Kolmio), Kauppatie 1 18. Kurenalan koulu, Rimmintie 1 19. Pappila ja seurakuntakeskus, Pappilantie 5 20. S-market, Kauppatie 8 21. Työväentalo (Ahonen), Kauppatie 5 23. Iikantien jälleenrakennuskauden talot 24. Ransala (Kainula ja Koivula), Kauppatie 10 25. Kivistö, Pappilantie 1 27. Rantala, Rimmintie 24 28. Kanerva, Kauppatie 42 29. Mäkipuro, Liepeentie 1 32. Isomursu, Tuulimyllyntie 22 ja 24 34. Entinen kunnantalo (Ritola), Ritolantie 11 36. Vanha Meijeri (Hankala), Ritolantie 15 37. Heterinne, Parkkilantie 150 38. Näppärä, Metsämiehentie 8 39. Metsäpirtti, Postimiehentie 4 40. Verola, Metsämiehentie 6 41. Päivärinta, Metsämiehentie 2 44. Lammassaari, Pietarilantie 45 45. Pietola, Postimiehentie 11 46. Kellokangas, Kellokankaantie 21 47. Korpela, Koivukuja 62 48. Raunio, Kellokankaantie 142 53. Juntiini, Juntiinintie 28 54. Kotinurkka, Juntiinintie 1 55. Rissanen, Rissasentie 8 Kohteet, joilla ei ole erityisiä kulttuurihistoriallista arvoa 1 kpl 33. Nuorisoseura Koskenhovi, Koskenhovinkuja 2 Esimerkkejä inventoiduista kohteista 1. Tielaitoksen entinen varikko, Simeonintie 4 Tielaitoksen vanha tukikohta, johon kuuluvat asuin- ja korjaamorakennus vuodelta 1957 ja varastorakennus 1950-luvun alusta. Rakennukset ovat säilyttäneet hyvin 1950-luvun tyylipiirteensä. Entinen varikko sijaitsee Valtatie 20:n varrella, Kurenalan eteläosassa. Entinen tiemestarin asuinrakennus on 1950-luvulta. Kohde on seudullisesti merkittävä. 13. Entinen Kemi-yhtiön konttori, Jukolantie 3 Entinen Kemi-yhtiön hirsirunkoinen konttorirakennus ja varastorakennus on rakennettu vuonna 1929. Rakennuksissa on 1920-luvun klassismin tyylipiirteitä. Pihapiiri sijaitsee kauniilla paikalla Kurenalla. Kohde on paikallisesti merkittävä. 26. Rimminkankaan koulu, Rimmintie 15 1960-luvun alun tyylillisesti yhtenäinen koulukeskus, johon kuuluu kaksi kaksikerroksista luokkarakennusta, yksikerroksinen erityisopetustila, juhlasali-ruokalarakennus, kaksi oppilasasuntolaa, kaksi opettajien asuntolaa ulkorakennuksineen sekä lämpökeskus. Osa rakennuksista on korjaamattomina vielä alkuperäisessä asussaan, mutta korjausten myötä rakennusten ilme muuttuu entistä horisontaalisemmaksi. Kohde on seudullisesti merkittävä. 30. Saariharju, Mursuntie 2 Saariharjuun kuuluvat asuinrakennus 1900-luvun alusta, luonnonkivinen navettarakennus mahdollisesti 1800-luvun lopulta ja entinen väentupa/sauna ja yhteisomistuksessa oleva paja 1900-luvun vaihteesta. Mursunsaarella olevat Harjun, Saariharjun ja Isomursun talot muodostavat perinteistä rakennuskantaa edustavan kokonaisuuden omakotitaloalueen keskellä. Yhdessä Harjun tilan kanssa kohde on seudullisesti merkittävä.
44. Lammassaari, Pietarilantie 45 Lammassaaren jälleenrakennuskauden ehjään pihapiiriin kuuluvat kaksikerroksinen asuinrakennus ja liiteri vuodelta 1953. Kaksikerroksinen varastorakennus vuodelta 1945 ja 1½-kerroksinen sauna-autotallirakennus 1950-luvulta. Rakennukset ovat säilyneet lähellä alkuperäistä asuaan. Pihapiiri sijaitsee kauniilla paikalla männikön keskellä. Kohde on paikallisesti merkittävä. 49. Mäkelä, Selpakantie (18) Mäkelä on hyvin säilynyt ja hyväkuntoinen perinteistä rakennuskantaa edustava pihapiiri. Pihapiiriin kuuluvat päärakennus, talli-puoji, aitta ja pyramidikattoinen kesänavetta 1800-luvulta sekä hirsinen sauna ja kellari 1940 50-luvuilta. Pihapiiri muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden viereisen Selpakan kanssa. Pihapiiri sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa Riekinrannan kulttuurihistoriallisessa ympäristössä lähellä Pudasjärven kirkkoa ja ulkomuseota. Kohde on seudullisesti merkittävä.
Lähteet Kirjallisuus: Ahonen, Mika: Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto, Joensuu 2004. Ervasti Seppo: Pudasjärven apteekin historia. Kuusamo 1995. Honkakoski, Eeva-Liisa: Maidon matkassa. Valiolaista meijeritoimintaa Oulun seudulla. 1995. Karjalainen Tapio: Puutavarayhtiöiden maanhankinta ja -omistus Pohjois-Suomessa vuosina 1885 1939. Väitöskirja, Oulun Yliopisto, 2000. Kotiseutumme Pudasjärvi. Pohjoismainen Kirjatuotanto Oy, Keuruu 2005. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton julkaisu A:115, Oulu 1993. Pudasjärven Osuuskauppa 1907 1967. Kirjapaino Oy Kaleva, 1967. Pudasjärvi Kehittyvä kunta koillismaalla. Pudasjärven kunta 1983. Pudasjärvi Luonnostaan tunnettu. Pudasjärven kunta, Oulu 1998. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Ympäristöministeriö, Museovirasto. 1993. Riekki Eino: Ikimuistoja ja pieniä pakinoita Pudasjärveltä. 2002. Rytkönen, Raili: Suur-Iin historia. 1700 1870. Kajaani 1978. Rytkönen, Raili: Suur-Iin historia. 1870 1925. Kajaani 1989. Vahtola, Jouko: Pudasjärven seurakunnan historia. Pudasjärven seurakunta 1981. Muut: Kooste Kaupungin omistamien kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden historiatiedoista. Koonnut suunnitteluinsinööri Ahti Ervasti, Pudasjärven kaupunki. 25.10. ja 14.11.2007. Pudasjärven kaupunki. Kurenalan osayleiskaava, Kaavaluonnoksen selostus 6.8.2007, Arkton suunnitteluryhmä Oy. http://www.pohjois-karjala.fi/dman/document.phx?documentid=qz33504131417984 http://www.pudasjarvi.fi/ Liitteet Liite 1 Liite 2 Kartta: inventoitujen kohteiden sijainti (piirtäjä Asta Pesiö, Pudasjärven kaupunki) Luettelo ja kartta: Kurenalus, muita jälleenrakennuskauden rakennuksia tai perinteistä rakennuskantaa Valokuvat PUD 22_Hotelli-Ravintola Kurenkoski_Kauppatie 7 / PUD_Kauppatie 7_Osala 1940-luku.jpg, teoksesta: Pudasjärven osuuskauppa 1907 1967. PUD 42_Pietarila_Ritolantie 17 19 / PUD_Ritolantie 19_taulu 1920-luvulta.jpg, Leena Pussinen 10.9.2006 Kaikki muut valokuvat: Teija Ylimartimo 2007 KULTTUURINTUTKIJAIN OSUUSKUNTA AURA Kansankatu 47A, 4.krs., 90100 Oulu / Puh. 045 1120000 / Sähköposti: info@auraok.fi
KURENALUS, KULTTUURIHISTORIALLISET KOHTEET LIITE 1
LIITE 2 KURENALUS: PIHAPIIRIT, JOISSA JÄLLEENRAKENNUSKAUDEN RAKENNUKSIA TAI MUUTA PERINTEISTÄ RAKENNUSKANTAA A. Jonguntie 224 B. Jonguntie 243 ja 247 C. Jonguntie 251 D. Jonguntie 254 E. Jonguntie 255 F. Jonguntie 260 G. Jonguntie 324 H. Jonguntie (350?), Männikkö I. Jonguntie 433 J. Jonguntie 437 K. Jonguntie 466 ja 468 L. Jonguntie (510?) M. Jonguntie 578 N. Jonguntie 595 O. Jonguntie 608 P. Jonguntie 616 Q. Jonguntie 639 R. Salmulantie 12 S. Parkkilantie 155 T. Parkkilantie 584 U. Metsämiehentie 7 V. Pietarilantie 4 W. Valiontie 3 X. Oikotie 6 Y. Jukolantie 43 ja 45 Z. Jukolantien 37 AA. Aaponkuja 1-7 BB. Ouluntie 208 CC.Ouluntie 233 ja 234 DD.Tuulijärventie 34 EE. Ranuantie 298, vedenottamo FF. Rahtimiehentie 14, entinen posti GG.Juntiinintie 6, Riihiaho HH.Juntiinintie 4 II. Mutkantie 7 JJ. Mutkantie 6, Hakala KK. Metsämiehentie 3, Kerttula LL. Parkkilantie 416, Takalo MM.Parkkilantie 484