KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 2014 maakunnan yhteistyöasiakirja 2013

KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 2014 maakunnan yhteistyöasiakirja 2013 Keski-Suomen maakuntahallitus, esittely 26.9.2012 Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 12.10.2012 Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä 23.10.2012 Keski-Suomen maakuntahallitus 24.10.2012

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 2. MAAKUNNAN TAVOITTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT... 3. ARVIO EDELLISEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN EDISTYMISESTÄ... 4. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN... Yritystoiminnan kehittäminen... Osaamisen vahvistaminen... Hyvinvoiva kansalainen... Vetovoimainen toimintaympäristö... Rahoituksen kohdentaminen... 5. VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET 5.1. Maakunnan saavutettavuuden kärkihankkeet 5.2. Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen 5.3. Uudet mallit nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi 5.4. Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) hyödyttämään koko maakuntaa 5.5. Tarvaalan kampuksen kehittäminen maaseutuyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan keskukseksi 5.6. Laajakaista kaikille 5.7. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Jyväskylän yliopistoon 6. VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT NEUVOTTELUKYSYMYKSET... 7. YMPÄRISTÖ- JA TASA-ARVOARVIOINTI...

3 1. JOHDANTO Maakuntavaltuuston hyväksyessä kesäkuussa 2010 Keski-Suomen maakuntaohjelman 2011-2014, tulevaisuudennäkymä oli valoisa. Nyt pari vuotta myöhemmin on jo koettu toimintaympäristön nopeat käänteet, ja myös tulevaisuudessa ennakoidaan tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Euroopan talous on luisunut jo lyhyen ajan sisällä toistamiseen alamäkeen, kuntarakennetta uudistetaan rivakalla otteella, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään ollaan suunnittelemassa suurinta muutosta vuosikymmeniin samalla kun julkisen talouden säästöt muokkaavat valtionhallinnon, kuntien, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin toimintaa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmalla määritellään Keski-Suomen lähivuosien tärkeimpiä kehittämistoimenpiteitä. Toimenpiteitä on kolmenlaisia: maakunnassa käyttöön otettavat uudet toimintatavat, valtakunnallisia päätöksiä edellyttävät kehittämistoimenpiteet ja maakunnallisesti tärkeät neuvottelukysymykset ministeriöiden kanssa. Esimerkkinä uusista toimintatavoista on Keski-Suomessa käynnistetty Yritysten johtoryhmän (Y-jory) toiminta, joka on jo kehittänyt mallin nopeaksi ja joustavaksi yritysten kasvurahoitukseksi, yritysvaikutusten arvioimiseksi ja asiakasvastaavajärjestelmäksi maakunnan kehittämisyhtiöissä. Keski-Suomen kannalta edelleen tärkeitä kysymyksiä ovat liikennehankkeiden edistäminen maakunnassa, jotka liikennepoliittisen selonteon jälkeen odottavat valtakunnallista rahoitusta. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen mukaan toteuttamissuunnitelmassa voidaan tehdä esityksiä laajoista kehittämishankkeista. Suunnitelman laadinta oli maakunnallista yhteistyötä. Seututilaisuuksiin osallistui noin 200 asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä, kehittämisyhtiöistä, seutujen kärkiyrityksistä, valtion alue- ja paikallishallinnosta, koulutusorganisaatioista sekä useista järjestöistä. Samanaikaisesti Keski-Suomen ELY-keskus laati strategisen tulossopimuksen tarkistuksen vuosille 2012-2015. Tiivis yhteistyö mahdollisti yhteiset kehittämisen painopisteet ja yhteiset rahoitusesitykset merkittävimmille hankkeille. Suunnitelmaan on sisällytetty maaseudun näkökulmia esiin nostava arviointi sekä erillinen ympäristö- ja tasa-arvoarviointi. EU-rahoitusta suuntaava maakunnan yhteistyöasiakirja on osa toteuttamissuunnitelmaa. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan ja käsitteli toteuttamissuunnitelman 23.10.2012. Toteuttamissuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa 24.10.2012. Lämmin kiitos kaikille maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmisteluun osallistuneille. Jyväskylässä 24.10.2012 Helena Pihlajasaari maakuntahallituksen puheenjohtaja Kauko Lehtonen maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Anita Mikkonen maakuntajohtaja

4 2. MAAKUNNAN TAVOITTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Keski-Suomen maakuntaohjelman 2011 2014 tavoitteena on - saada Keski-Suomen elinkeinoelämä pikaisesti uudelle tuotantoon ja vientiin perustuvalle kasvu-uralle - kasvattaa aluetaloutta kohdentamalla kehittämisvarat valittuihin klustereihin, palveluja ympäristöliiketoimintojen kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen - tuottaa työvoiman kysynnästä ajantasaista ennakointitietoa ja vaikuttaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamiseen - suunnata kehittämisvaroja infrastruktuurin parantamiseen erityisesti tie- ja rataliikenteessä - tehostaa maakunnallista palvelutuotantoa - hyödyntää luovuutta kaikilla kehittämistyön alueilla - mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan toimivuus. Maakunnan menestymisen kannalta kriittisiä tekijöitä ovat - osaamis- ja koulutusrakenteen määrän, laadun ja työelämälähtöisyyden kehittyminen - innovaatioverkostojen hyödyntäminen - metsäteollisuuden markkinatilanteen ja tuotantorakenteen kehittyminen - teknologiateollisuuden uudistumiskyky ja vientimahdollisuuksien rakentaminen - kuntapalveluiden erityisesti hyvinvointipalveluiden järjestäminen - valtion tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman vaikutukset maakunnan palvelurakenteeseen - väylä- ja tietoliikenneinfrastruktuurin toimivuus. Euroalueen talouden vaikeudet heijastuvat myös Keski-Suomeen erityisesti heikon vientikysynnän ja talouden yleisen epävarmuuden kautta. Keski-Suomen vienti on laskenut lähes neljänneksellä vuodesta 2007 ja edelleenkin vientinäkymät ovat heikot. Maakunnan yritysten liikevaihto kääntyi tasaisen kehityksen jälkeen nousuun vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä. Myös yritysten henkilöstömäärä kasvoi vuoden alussa, erityisesti hyvinvointipalveluissa, energia-alalla ja osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa. Ennakkotietojen mukaan vuoden toisen neljänneksen kehitys oli kuitenkin edellistä heikompaa. Keski- Suomen alueelliset kehitysnäkymät II/2012 -katsauksen mukaan seutukunnittaiset arviot tulevasta kehityksestä vaihtelevat. Joutsan seudun kehityksen odotetaan pysyvän vakaana ja erityisesti rakentamisen alalla näkymät ovat positiiviset. Jyväskylän elinkeinoelämään ei myöskään odoteta suuria mullistuksia, mutta korkea työttömyysaste asettaa haasteita. Jämsän seudulla elinkeinoelämän yleiset näkymät ovat heikentyneet, mutta matkailualaan liittyy suuria odotuksia. Keuruulla elinkeinoelämän odotetaan kehittyvän positiivisesti. Saarijärven-Viitasaaren seudulla tilanne on kohtalainen ja suurimmat odotukset liittyvät bioenergiaan ja luomutuotantoon. Äänekoskella metsäteollisuus uudistuu ja elinkeinoelämän odotetaan kehittyvän myönteisesti. Seudun korkea työttömyysaste vaatii toimia.

5 Elinkeinojen kehittäminen on mittavien haasteiden edessä. Investointeja ja kehittämistoimia pohditaan yrityksissä entistä tarkemmin. Yritysten kansainvälistymisen ja viennin vahvistamiseen tarvitaan uudistuneita keinoja ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Rahamarkkinoiden epävarmuus, julkisen yritysrahoituksen kohdentuminen ja maakunnan klusteriperusteinen elinkeinojen kehittäminen edellyttävät uudenlaista mallia. Lähtökohtana on yritysten kehittämisen johtoryhmän (Y-JoRy) esittämät toimenpiteet. Haasteista merkittävin on erittäin korkea työttömyys. Keski-Suomen työttömyysaste on edelleen maan korkeimpien joukossa. Erityisen huolestuttavaa on nuorten vaikeudet työllistyä. Nuorten työllistymistä edistetään erityisellä kohdennetulla hankekokonaisuudella vuosina 2011-2013. Vuonna 2013 käynnistyvä nuorten yhteiskuntatakuu asettaa haasteita maakunnan koulutus- ja työmarkkinoille. Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen -ohjelman toteutusta jatketaan tavoitteiden mukaan. Kehittämistoimin vaikutetaan osaamisen vahvistumiseen, työllistymismahdollisuuksien laajentumiseen ja yrittäjyyden kasvattamiseen. Keski-Suomen väestömäärä kasvaa. Maakunnan väestömäärä on lähes 274 400. Väestön kasvu keskittyy Jyväskylän seudulle, kun taas muualla maakunnassa väestön määrä on pysynyt ennallaan tai vähenee tasaisesti. Maakunnan keskusseudun vetovoimaan ja väestökehitykseen vaikuttavat merkittävästi Jyväskylään sijoittuneet koulutusorganisaatiot. Niiden toimintaedellytykset valtakunnallisina ja alueellisina huippuosaamisen sekä työelämälähtöisen osaamisen tuottajina ovat avainasemassa. Väestön ikärakenteen muuttumisella on merkittävä vaikutus maakunnan työmarkkinoihin. Eläköitymisen aiheuttama poistumapiikki ajoittuu Keski-Suomessa vuosien 2012 2014 tienoille. Kyse on sekä määrällisesti että suhteellisesti poikkeuksellisen isosta muutoksesta. Toistaiseksi työvoimapula ei ole ollut merkittävä ongelma mittavan työvoimareservin vuoksi. Tietyillä aloilla ja alueilla rekrytointivaikeuksia on kuitenkin ollut. Sosiaali- ja terveysalalla on ollut pulaa osaajista ja paikallisesti työvoiman kohtaanto-ongelmia on koettu metalli- ja rakennusaloilla, siivousalalla sekä taloushallinnossa. Kaikkiaan mittavat eläköitymiset työelämästä edellyttävät koulutuksen suuntaamista maakunnan perustoimialoille: metsäklusterin ammatteihin, teknologiateollisuuteen, koulutus- ja tietointensiivisiin tehtäviin sekä hyvinvointipalveluihin. Väestön ikääntymisen myötä laadukkaiden ja kustannustehokkaiden hyvinvointipalveluiden järjestäminen on merkittävä julkistalouden haaste. Kireän kuntatalouden hoito edellyttää toimia. Kuntatalouden saattaminen kestävälle uralle on haasteena lähes kaikissa Keski-Suomen kunnissa. Valtionosuuksien leikkaukset kiristävät kuntien taloutta entisestään tulevina vuosina. Väestön vanheneminen vaikuttaa merkittävästi kuntien palvelurakenteeseen ja kehittämistoimien suuntaamiseen. Valmisteilla oleva kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistaminen vaikuttavat osaltaan maakuntaan ja kuntien päätöksentekoon. Lisäksi EU-ohjelmien toimeenpano edellyttää kuntarahoitusta. Osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen on yksi maakunnan tärkeimmistä toimenpiteistä. Elinkeinoelämän tuottavuus ja julkisten palveluiden saatavuus ja laatu edellyttävät eri alojen osaajia. Keski-Suomea kehitetään monialaisen ja -tasoisen koulutuksen maakuntana, joka houkuttelee uusia osaajia. Toimiva ennakointijärjestelmä on maakunnan menestymisen avaintekijä työikäisen väestön vähetessä. Ennakoinnin perusteella huolehditaan siitä, että väestön eläköityminen työmarkkinoilta sekä nuorten muuttoliike otetaan

6 huomioon koulutuksen aloituspaikkatavoitteita määritettäessä. Väestön ikääntyminen edellyttää hoitoon ja hoivaa liittyvän osaamisen kehittämistä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Tutkimus- ja kehittämistyössä hyödynnetään koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden erityisosaamista elinkeinoelämän innovaatioissa sekä valtakunnallisilla osaamiskeskusaloilla. Valtakunnallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta pyritään saamaan maakuntaan nykyistä enemmän. Haasteena on saada yritysten tutkimus- ja kehittämispanostukset nousemaan vähintään valtakunnalliselle keskitasolle. Kehittämistoiminnassa korostetaan uusia innovaatiota sekä tutkimustiedon soveltamiseen liittyviä kokeiluja. Tutkimustietoa hyödynnetään aluetalouteen positiivisesti vaikuttavan innovaatiokeskittymän rakentamisessa, jossa monialainen ja -tasoinen koulutus sekä elinkeinoelämä muodostavat kehittämissuuntautuneen verkoston. Toimijoita kannustetaan hallittuun riskinottoon. Tutkimus- ja kehittämistyötä suunnataan entistä enemmän pk-yrityssektorin hyödyksi. Saarijärven-Viitasaaren seutu korkean tuen alueena. Keski-Suomi on tällä hetkellä osa Länsi-Suomen EU-ohjelman toimeenpanoaluetta. Toteuttamissuunnitelmakaudella määritetään uuden rakennerahastokauden painotukset ja kyseisen ohjelmatyön toimeenpano maan eri osissa. Suomen liittymissopimuksessa Euroopan unioniin Pohjoisen Keski-Suomen erityisasemasta on sovittu ja siitä pidetään kiinni. Ympäristönsuojelun isot haasteet kohdistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseen, luonnon monimuotoisuuden ja arvokkaiden kulttuuriympäristöjen säilyttämiseen sekä vesiensuojeluun ja -hoitoon. Maakuntakaavoituksella varaudutaan uusiutuvien energiamuotojen (puu, tuulivoima ja jäte-energia) hyödyntämiseen maakunnassa. Keski-Suomi sijaitsee keskellä valtakuntaa, ja se edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä. Valtatien 4:n ongelmat Vaajakoskella ja Jyväskylän pohjoispuolisella tieosuudella ovat korostuneet. Maakunnassa tehdään tiivistä yhteistyötä niiden maakuntien kanssa, joiden alueella VT4 sijaitsee. Maakunnassa kiirehditään erityisesti VT 4:n rakentamispäätöstä Kirrin ja Äänekosken välisellä osuudella. Valtatie 9:n parantaminen Pohjois-Savon suuntaan vähentää liikenteen ruuhkautumista. Raideliikenteen kehittämissuunnaksi on valittu Tampereen kautta pääkaupunkiseudulle kulkeva linjaus. Rataosalle edellytetään kaksoisraidepariin investoimista radan välityskapasiteetin parantamiseksi ja henkilöliikenteen kehittämiseksi. Myös Äänekosken - Haapajärven rataosuus odottaa hankkeen loppuun saattamiseksi lisärahoitusta. Lentoliikenteessä osalta on toiveita jatkuvuudesta. Flybe on ilmoittanut jatkavansa lentoja Jyväskylän ja Helsingin välillä myös julkisen tuen päättymisen jälkeen. Matkustajamäärät ovat lähellä tyydyttävää tasoa. Estonian Air aloitti suorat lennot Jyväskylästä Tallinnaan maaliskuussa 2012. Estonian Airin kanssa tehty markkinointitoimia sisältävä sopimus kestää maaliskuun 2013 loppuun. Jyväskylän lentoliikenteen jatkuminen edellyttää sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoiden sitoutumista lentojen käyttöön. Keski-Suomen maakuntakaava osoittaa alueita tulevia tarpeita varten muun muassa asumiseen, työpaikoille ja palveluille. Keski-Suomessa on voimassa kaksi lainvoimaista maakuntakaavaa: varsinainen Keski-Suomen maakuntakaava sekä Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta käsittelevä 1. vaihemaakuntakaava. Etenemässä on myös Keski-Suomen 2.

7 vaihemaakuntakaava, joka käsittelee pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteensovitusta. Kyseinen kaava on vahvistettu, mutta yhden valituksen käsittely on kesken KHO:ssa. 3. ehdotusvaiheessa oleva vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Uusimpana on käynnistetty luonnosvaiheeseen edenneen 4. vaihemaakuntakaavan laadinta, jolla päivitetään Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko, osoitetaan puolustusvoimien melu- ja suoja-alueita sekä päivitetään virkistystoimintojen alueet. Mittarit maakuntaohjelman 2011 2014 tavoitteille: Väestö Toteutuma 2010/2011 Tavoite TOTSU 2012 Tavoite MAO 2014 väestö 274 379 276 000 280 000 nettomuutto, osuus väestöstä (%) 0,17 0,20 0,25 Koulutustaso tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 68 68 71 korkea-asteen suorittaneiden osuus (%) 26 27 30 Tuotanto ja yritystoiminta toimipaikkojen määrä 16 178 16 600 17 000 arvonlisäys asukasta kohti (koko maa = 100) 83 85 86 Työmarkkinat työllisyysaste (%) 64,6 65,5 67,0 työttömyysaste (%) 9,7 10,0 8,7 työpaikat 108 842 110 500 111 000 Suomen bruttokansantuotteen vuosikasvun vuonna 2012 ennakoidaan jäävän alle yhden prosentin. Vuonna 2013 talouden odotetaan piristyvän, mutta edelleenkään korkeisiin kasvulukuihin ei ylletä. Viennin kehitys on ollut vaatimatonta, mutta vientikysynnän odotetaan vahvistuvan maltillisesti vuoden 2013 aikana. Heikosta talouskehityksestä huolimatta työttömyyden ei odoteta merkittävästi kasvavan. Keski-Suomessakin tuleville vuosille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on paljolti kiinni kansainvälisestä talouskehityksestä. Maakunnan viennin kääntäminen nousuun on avainasemassa tuotannon ja työllisyyden kehityksessä. Korkean työttömyyden nujertamiseksi ja työpaikkojen lisäämiseksi uusia ja kasvavia yrityksiä tarvitaan lisää. Väestön kasvun tavoitteiden saavuttaminen edellyttää koulutusorganisaatioiden vetovoiman säilymistä sekä yritystoiminnan, työpaikkojen ja maahanmuuton suotuisaa kehitystä.

8 3. ARVIO EDELLISEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN EDISTYMISESTÄ Keski-Suomen maakuntaohjelman 2011 2014 toimenpiteet tiivistyivät neljään kehittämiskokonaisuuteen, joita olivat: yritystoiminnan kehittäminen, osaamisen vahvistaminen, hyvinvoiva kansalainen sekä vetovoimainen toimintaympäristö. Kehittämistoimia rahoitettiin maakunnan omin voimavaroin sekä kansallisin ja EU-varoin. Yritystoiminnan kehittäminen Keski-Suomessa otettiin käyttöön kolme Yritysten kehittämisen johtoryhmän (Y-jory) esittämää toimenpidettä elinkeinopalveluiden ja kehittämisrahoituksen suuntaamiseksi. Ehdotusten mukaan 1) julkinen tuki kohdistettiin yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittämiseen, 2) kehittämisapparaatti muutettiin aidosti yrityslähtöiseksi ja 3) rahoitusta siirrettiin hankehallinnosta yrityksille. Käytännössä tämä tarkoitti yritysvaikutusten arvioinnin liittämistä keskeiseksi hankerahoituksen myöntämisen perusteeksi, kehittämisyhtiöiden hallinnoiman kasvu- ja kehittämistuen käyttöönottamista sekä henkilökohtaisen yritysneuvojaverkoston rakentamista. Keski-Suomessa jatkettiin luovan talouden toimijaverkoston kokoamista tavoitteena saada aikaan lisää vauhtia luovan alan kehittämiseen ja kulttuuritoimen vahvistumiseen maakunnallisesti. Matkailukeskusten kehittämisessä tukeuduttiin laajoihin yleissuunnitelmiin (master plan), joita toteutettiin yhdessä muiden maakunnan kehittäjien ja rahoittajien kanssa. Kehittämissuunnittelussa otettiin huomioon erityisesti Venäjältä maakuntaan tulevat matkailijat. Osaamisen vahvistaminen Toimivat työmarkkinat 2007 2013 -ohjelman toimenpiteitä jatkettiin suunnitellusti. Ohjelman tavoitteissa painottuivat nuorten koulutuksen nivelvaiheet ja syrjäytymisen ehkäisy, yrittäjyyden uudet muodot sekä työvointivointi. Jatkuva ennakointityö ulotettiin kaikkien seutujen sekä kehittäjäorganisaatioiden tehtäväksi. Nuorten työllisyyteen suunnattiin erityishuomiota mm. nuorisolain velvoitteiden toteuttamiseksi maakunnassa. Tavoitteena ollut koulupudokkuuden nollatoleranssi kaikissa koulutuksen nivelvaiheissa ei vielä toteutunut. Hyvinvoiva kansalainen Keski-Suomen hyvinvointistrategia linjasi maakunnan hyvinvoinnin tavoitteita myös vuosille 2012 2013. Strategian toimenpide-ehdotusten mukaisesti valmisteltiin maakunnallinen liikunta- ja urheilustrategia, varmistettiin palveluiden saatavuutta myös uusien palvelujärjestelmien käyttöotolla sekä järjestettiin hyvinvointifoorumi. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen tavoitteena oli löytää Keski-Suomen asukkaita parhaiten palveleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalli. Keski-Suomen kunnat katsoivat em. palveluselvityksen valmistuneen liian myöhään kuntien omien palvelujärjestelmäsuunnittelujen kannalta. Vetovoimainen toimintaympäristö

9 Maakunnan vetovoima perustuu suurelta osin luontoon ja sen voimavaroihin. Toimiva kaavoitus ja ympäristön ottaminen huomioon maankäytön suunnittelussa takaavat vetovoimaisuuden säilymisen. Konneveden ja Rautalammin kuntien alueilla sijaitsevan Konnevesi-Kalajanvuoren alueen esitys kansallispuistoksi on ympäristöministeriön käsittelyssä. Ratkaisu asiasta on odotettavissa loppuvuonna 2012. Lisäksi Päijänteen kestävän kehityksen hanketta on edistetty valmistelemalla Life+ hankehakemus, joka on ympäristöministeriön käsittelyssä. Hankkeen tavoitteena on laatia Päijänteen alueelle mm. kestävän matkailun tarpeet huomioon ottava yrityslähtöinen koko alueen toimijoille tarkoitettu kehittämissuunnitelma. Hankkeessa tuotettaisiin sisältöjä myös Jyväskylään sijoitettavaksi suunniteltuun infokeskukseen. Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuudet liikenneinvestointien toteuttamiseen olivat rajalliset ja uusia kehittämishankkeita ei voitu aloittaa. Rahoituksen kohdentaminen Nykyinen EU-ohjelmakausi päättyy vuonna 2013. Tavoitteena ollut EU-ohjelmien täysimääräinen toteuttaminen on edennyt niin, että vuoden 2012 puoliväliin mennessä maakunnan EAKR -varoista oli sidottu 81 % ja ESR -varoista on varattu hankepäätöksiin 100,7 % ja sidottu rahoituspäätöksin 84,4, %. Maaseudun kehittämisohjelmasta oli sidottu 80 % ja valtakunnallisesta kalatalousohjelmasta (ei maakunnallista kehystä) suuntautui Keski-Suomeen noin 2 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 käynnistyi seuraavan ohjelmakauden käytännön suunnittelu. Valmisteilla on kolme ohjelmaa: rakennerahasto-ohjelma, maaseudun kehittämisohjelma ja kalatalousohjelma. Kaikki ohjelmat kattavat koko Suomen. Keski-Suomi kytkeytyy osaksi Etelä- ja Länsi- Suomen alueellista valmistelua. Maakunnan kehittämisrahan määrä väheni edelleen. Kuntien osallistumisessa maakunnallisiin hankkeisiin voitiin hyödyntää Keski-Suomen Kehittämisrahaston varoja. Keski-Suomen yksilöidyt kehittämistoimet kohdentuivat työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä puolustusministeriön vastuualueille. Neuvotteluissa ministeriöiden kanssa olivat esillä seuraavat kahdeksan kehittämiskokonaisuutta: Liikennepoliittiseen selontekoon ehdotettavat kärkihankkeet Keski-Suomen liitto esitti liikenne- ja viestintäministeriölle palautteenaan liikennepoliittisen selonteon valmisteluun, että maakunnan valtakunnallisesti merkittävät hankkeet/toimenpiteet tulee sisällyttää selontekoon toteutettavaksi vuosina 2012 2015. Erityisesti painotettiin Keski-Suomen kärkihankkeita eli valtatien 4:n parantaminen välillä Jyväskylä- Oulu sisältäen moottoritien jatkamisen Haapalahdesta Kanavuoreen Vaajakoskella, Äänekoski-Haapajärvi -rataosan parantaminen Saarijärveltä Haapajärvelle sekä kaksiraiteistamisen yleissuunnittelun käynnistäminen rataosuudella Jyväskylä-Orivesi. Kannanotossa korostettiin myös perustienpidon rahoitustason nostamista välttämättömien pienten alueellisten investointien toteuttamiseksi sekä selonteossa mainittuja investointikoh-

10 teita pienempien keskisuurten hankkeiden rahoituksen järjestämiseksi. Ministeriölle annetussa palautteessa kiinnitettiin huomiota myös Jyväskylän ja Helsingin välisten lentoliikenneyhteyksien turvaamiseen. Lisäksi korostettiin alempiluokkaisen liikenneverkon kunnon heikkenemiseen ja haja-asutusalueiden joukkoliikennepalveluiden supistumiseen liittyviä vakavia uhkia. Liikennepoliittisessa selonteossa ei osoitettu Keski-Suomen maakunnan liikennekohteille rahoitusta. Suuntana Keski-Suomen innovaatiokeskittymä Maakunnan oma sisäinen valmistelu käynnistyi. Päätökset kansallisesta rahoituksesta innovaatiokeskittymän toteuttamiseksi tehdään keväällä 2013. Uudistetaan esitys Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaan. Laajakaista kaikille Liikenne- ja viestintäministeriö on purkamassa laajakaistarahoituksen maakunnalliset kiintiöt ja hyvin liikkeelle lähteneet hankkeet mm. Keski-Suomessa voitaneen toteuttaa suunnitellussa laajuudessa ja tarvittavilla valtion osarahoituksilla. Uudistetaan esitys. Perustetaan Koulutuksen arviointikeskus Jyväskylään Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen perustamista selvittäneen työryhmän kannanoton mukaan arviointikeskuksen sijainnista päätettäessä tulisi ainakin Jyväskylän olla mukana sijoittamisselvityksessä. Uudistetaan esitys. Varmistetaan koulutuksen aloituspaikkojen riittävyys maakunnan koulutusorganisaatioissa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelman mukaan Keski-Suomen koulutusorganisaatioiden aloituspaikat uhkaavat vähetä lähivuosina merkittävästi. Vähennysesitykset kohdistuvat erityisesti ammatilliseen koulutukseen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun aloituspaikkoihin. Jyväskylän yliopiston aloituspaikkamäärä on säilymässä nykyisellään. Keski- Suomessa useita vuosia jatkunut seudullinen ennakointityö ei tue esitettyä kehitystä. Ammatillisen koulutuksen tulevia aloituspaikkamääriä ei vielä tätä kirjoitettaessa ole julkistettu. Nuorisotakuun toteuttamisella vaikutetaan suoraan aikuisopiskelijoiden mahdollisuuksiin päästä ammatilliseen koulutukseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun aloituspaikkamäärän leikkaus supistui 20 % esitetystä. Jyväskylän yliopiston aloituspaikkamäärä säilyi ennallaan. Humanistinen ammattikorkeakoulu supisti toimipaikkaverkostoaan maakunnassa. Tuetaan koulutusvientiä käytännön toimin Valtioneuvoston koulutusviestistrategian tavoitteiden toteuttaminen edellyttää alueellisia liiketoimintalähtöisiä toimenpiteitä. Keski-Suomen koulutusvientiverkostolla on näyttöä ja kokemusta koulutusviennin osaamisesta. Kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi vientitoimenpiteet eivät voi keskittyä pääkaupunkiseudulle ja julkisten koulutusorganisaatioiden ympärille.

11 Kansainväliseen koulutusliiketoimintaan suuntautunut keskisuomalainen yritysverkosto EduCluster Network sekä sen kärkiyritys EduCluster Finland Ltd. toimivat koulutusvientistrategian mukaisesti. Keuruun Pioneerirykmentti merkittävä osaamiskeskus Keuruun Pioneerirykmentin asema on Keski-Suomelle erittäin merkittävä myös aluetalouden näkökulmasta. Pioneerirykmentin ympäristö ja osaamistekijät olisivat mahdollistaneet laajemmankin toiminnan alueella. Kasarmialueella työskentelee lähes 300 palkattua henkilöä ja joukko-osasto on Keuruun kaupungin toiseksi suurin työnantaja. Rykmentti kouluttaa vuosittain noin 1 000 varusmiestä. Puolustusvoimauudistuksessa Keuruun Pioneerirykmentti lakkautetaan vuoden 2014 lopussa ja Jämsän Hallin Ilmavoimien Teknillinen Koulu siirretään Tikkakoskelle vuoden 2013 loppuun mennessä. Keuruun ja Jämsän seutukunnat nimettiin tukialueeksi tulevien varuskuntien lakkauttamisten vuoksi. Rakennemuutostoimin parannetaan puolustusvoimien käytöstä poistuvien kiinteistöjen hyödyntämistä elinkeinotarkoituksissa ja korvaavien työpaikkojen synnyttämistä seuduille. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustaminen Jyväskylän yliopistoon Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskusta esitetään edelleen tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa strategisen rahoituksen hankkeeksi Jyväskylän yliopiston syksyn tulosneuvotteluissa. Keskuksen volyymia on supistettu siten, että nyt haetaan voimavaroja tutkimusprofessorin, kahden yliopistotutkijan/tutkijatohtorin sekä tutkimuskoordinaattorin palkkaamiseen. Tarkennetaan ja uudistetaan esitys. Keski-Suomen esitys ylimaakunnalliseksi neuvottelukysymykseksi: LAGUNA Yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke Suomeen Laguna tieteen suurhanke edistyi kansallisessa valmistelussa suunnitelmien mukaan. Hanke liittyi mukaan ns. nopeana avauksena myös Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelmaan. Kansallisessa valmistelussa yhteistyötä tiivistettiin Cernin hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen kanssa. Pyhäjärvellä aloitettiin syyskuussa 2012 tutkimuslaitteiston asennusta ennakoivat kallioperätutkimukset. Työ- ja elinkeinoministeriöstä varmistunut rahoitus koeporauksille osoitettiin Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Keski-Suomen liitto uudistaa LAGUNA-esityksensä valtakunnallisesti tärkeänä neuvottelukysymyksenä.

12 4. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Vuoteen 2014 ulottuva maakuntaohjelma muodostuu neljästä kehittämiskokonaisuudesta: (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen (3) hyvinvoiva kansalainen ja (4) vetovoimainen toimintaympäristö. Vuonna 2013 aloitetaan uuden maakuntasuunnitelman ja -ohjelman valmistelu. Maakuntaohjelma koskee vuosia 2014 2018. Suunnittelua on aikaistettu, jotta se on uuden valtuuston toimikauden kattava ja uuden EU:n rakennerahastokauden alkamisen vuoksi. Maakuntaohjelmassa määritellään maakuntasuunnitelman strategisten linjausten perusteella ohjelmakauden uudet kehittämiskokonaisuudet. Menestyvä yritystoiminta Nykyisessä maakuntaohjelmassa esitetyt strategiset tavoitteet edellyttävät, että maakuntaan rakennetaan yrittämiseen kannustava toimintaympäristö, jossa osaaminen muuttuu kaupallisesti hyödynnetyiksi kilpailueduiksi ja jossa toimitaan kansainvälisissä kehittämisverkostoissa. Perustoimialoja uudistetaan kilpailukykyisiksi ja synnytetään uusia kasvuyrityksiä sekä että nostetaan vuotuiset vientitulot nykyisestä 2,5 mrd. eurosta 3,5 mrd. euroon vuoteen 2014 mennessä. Toteuttamissuunnitelmassa elinkeinojen kehittämistä jatketaan yrityslähtöisesti. Toimintatapoja uudistetaan yritysten kehittämisen johtoryhmän, Y-joryn, linjausten mukaisesti. Y- joryn uusia avauksia ovat 2 miljardin vientisavotta sekä uudenlaiset riskirahoitusmallit kasvun rahoittamiseen. Uudenlaisia riskirahoitusmalleja kehitetään myös pienten maaseutuyritysten tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on saada oppilaitosten palvelut yritysten käyttöön yhden luukun periaatteella eli luoda kohtaamispaikka yrityksille, innovaatioille ja verkostoille. Yritystoiminnan menestymistä mitataan kahdesti vuodessa ja tuloksista kerrotaan Keski- Suomen Aikajana -julkaisussa. Keski-Suomen matkailun kehittäminen perustuu vetovoimaisiin matkailukeskuksiin ja niiden keskinäiseen verkottumiseen. Keski-Suomen matkailustrategia 2020 päivitetään syksyn 2012 aikana. Strategian laadinnasta ja toteuttamisesta vastaa Keski-Suomen matkailuhallitus, joka koostuu maakunnan keskeisimpien matkailuyritysten edustajista. Luovan yrittäjyyden monipuoliseen edistämiseen perustetaan luovien yritysten kehittäjäryhmä, jonka tehtävä on suosittaa uusia käytäntöjä luovan yrittäjyyden tukemiseen sekä ideoida toimintatapoja luovien ja muiden alojen yhteistyölle. Luovien alojen sekä koulutus- ja hyvinvointialojen verkoston syntymistä edistetään. Verkoston tavoitteena on koota yhteen yritysten, erityisesti mikroyritysten, osaamista ja tuottaa uudenlaisia tuotteita ja palveluita yhteistyönä perinteisen teollisuuden kanssa. Rahoitusvaihtoehtoja etsitään kansainvälisen yhteistyön kautta.

13 Osaamisella menestykseen Nykyisessä maakuntaohjelmassa esitetyt strategiset tavoitteet edellyttävät, että osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi kehitetään alueellista ennakointijärjestelmää siten, että se reagoi herkästi työelämän osaamistarpeisiin ja ohjaa koulutuksen sisällön sekä volyymin muutoksia. Samoin ohjelmassa edellytetään, että aikuiskoulutusta kehitetään niin, että se tukee asiakaslähtöisesti ihmisten työuria ja työyhteisöjä koko maakunnassa. Niin ikään osaamista jalostetaan yritys- ja käytäntölähtöisesti innovaatioiksi sekä kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Lisäksi on kehitettävä laadukasta perusopetusta ja koulujen kannustavia oppimisympäristöjä koko maakunnassa. Osaamisen ja työllisyyden kehittämisen maakunnalliset toimenpiteet esitetään Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen -ohjelmassa, joka päivitetään vuosittain. Ohjelman painopisteessä vuodelle 2013 ovat nuoret, työvoimapotentiaali ja työssäkäyvät. Erityishuomiota kiinnitetään nuorten yhteiskuntatakuun toteutumiseen, yrittäjyyden edistämiseen, toimenpiteiden aitoon työllistävyyteen sekä työhyvinvointiin koko maakunnan alueella. Korkeakoulutettujen nuorten työllistämiseen etsitään uusia toimintamalleja. Maakunnalliset ohjauksen ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämisryhmät jatkavat työtään. Nuorten koulutuksessa pyritään vaikuttamaan koulutuksen aloituspaikkamääriin ja erityisesti ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen riittävyyteen. Oppilaitosten yritys- ja työelämäyhteyksiä kehitetään. Hyvinvoiva kansalainen Nykyisessä maakuntaohjelmassa esitetyt strategiset tavoitteet edellyttävät, että ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä pyritään vähentämään sairastuvuutta ja hillitsemään kunnille aiheutuvaa kustannusten nousua. Samoin edellytetään, että hyvinvointipalvelut ulottuvat mahdollisimman kattavina koko maakuntaan ja alan henkilöstön saatavuus on turvattu uusilla rekrytointikäytännöillä. Myös asiakaslähtöisiä palveluja on tehostettava julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä siten, että yhteisöllisyys vahvistuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana valtakunnallista kuntauudistusta ja siten myös maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon kehittäminen jatkuu. Kansallisessa kehittämistyössä tukeudutaan STM:n Kaste-ohjelman rahoitukseen. Koko palvelujärjestelmän toimivuuden kannalta on välttämätöntä edistää hyvinvointialan kehittymistä eri puolilla maakuntaa sekä lisätä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia alan kehittämisessä. Kulttuurilla on vahva merkitys hyvinvointia vahvistavana tekijänä. Koska kuntien kulttuuritoimintaan osoitettavat resurssit niukkenevat, tarvitaan rakenteellisia muutoksia varmistamaan palvelujen tasapuolista saatavuutta. Selvitetään kulttuuripalvelujen tuottamiseen uusi maakunnallinen rakenne. Vetovoimainen toimintaympäristö Maakuntakaavoituksen yhtenä tavoitteena on vetovoimaisen toimintaympäristön luominen. Energia-alaan liittyvät ratkaisut, liikenneasiat, ympäristö ja luonnon monimuotoisuus,

14 tietoliikenteen toimivuus kaikkialla maakunnassa sekä luovat alat ja kulttuuri ovat vahvoja toimintaympäristön vetovoimatekijöitä. Nykyisessä maakuntaohjelmassa esitetyt strategiset tavoitteet edellyttävät, että puhtaan ja tehokkaan toimintaympäristön rakentamiseksi sitoudutaan ilmastotavoitteisiin mm. tukemalla vaihtoehtoisia energiaratkaisuja, kehittämällä raideliikennettä ja tiivistämällä alue- ja yhdyskuntarakennetta taajamissa ja niiden liepeillä sekä mahdollistamalla väljyyttä ja rauhaa tarjoavat monipuoliset asumismahdollisuudet maaseutualueilla. Samoin tieliikenteen investoinneilla parannetaan saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta. Maakunnan vetovoimaisuutta lisätään huolehtimalla luonnon monimuotoisuudesta, pinta- ja pohjavesien hyvästä tilasta sekä kulttuuriperinnöstä. Lisätään jätteenkäsittelyssä jätteiden energiahyödyntämistä (biokaasutus, poltto) ja kierrättämistä. Rahoituksen kohdentaminen EU-ohjelmat Nykyinen EU-ohjelmakausi päättyy vuonna 2013. Tavoitteena on EU-ohjelmien täysimääräinen toteuttaminen. Länsi-Suomen EAKR -ohjelman rahoituksesta noin puolet kohdennetaan yritysten liiketoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Toinen tärkeä painopiste on innovaatioympäristöjen kehittäminen. Yritysten toimintaympäristöä tukevia hankkeita voidaan käynnistää useita, jos kunnat sitoutuvat tarvittavaan omarahoitukseen. ESR - ohjelmassa painopisteenä on työmarkkinoille pääsy, syrjäytymisen ehkäiseminen, osaamisen vahvistaminen ja yrittäjyys. Rahoitusta työperäistä maahanmuuttoa edistäviin toimenpiteisiin on vähennetty. Maaseudun kehittämisohjelma edistää paikallista yrittäjyyttä maaseudulla sekä lisää maaseutualueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta. Uuden ohjelmakauden valmistelu on täydessä käynnissä. Rakennerahasto-ohjelman alueellinen osio laaditaan yhdessä Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien kanssa. Valtakunnallinen, molemmat rakennerahastot yhdistävä ohjelma mahdollistaa nykyistä laaja-alaisemmat kumppanuudet Keski-Suomen kehittäjille. Maakunnan tavoitteena on, että Saarijärven- Viitasaaren seudun erityisasema Suomen EU-liittymissopimuksen mukaisena harvaan asuttuna alueena jatkuu myös uudella ohjelmakaudella. Erityisohjelmat Maakunnan kehittämisrahan määrä vähenee murto-osaan aiemmasta. Vapaalla maakunnan kehittämisrahalla voidaan toteuttaa maakunnallisia hankkeita erittäin rajoitetusti. Osaamiskeskusohjelma päättyy vuoden 2013 lopussa. Osaamiskeskusohjelman korvaa vuoden 2014 alusta alkaen Innovatiiviset kaupungit -ohjelma. Sen painotuksista, toimenpiteistä ja rahoituksen kohdentamisesta päätetään talven aikana.

15 5. VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET Keski-Suomen kehittämiseksi valtakunnallista rahoitusta tarvitaan seuraaville seitsemälle kehittämiskokonaisuudelle. Toimenpiteet kohdentuvat työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualueille. 5.1. Maakunnan saavutettavuuden kärkihankkeet Keski-Suomen liitto yhteistyöverkostonsa kanssa on jo vuosia esittänyt seuraavia valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita kansallisen rahoituksen piiriin: - Valtatien 4:n parantaminen välillä Jyväskylä-Oulu, mihin sisältyy Keski-Suomessa - Kirri-Äänekoski -osuuden moottoritieksi parantaminen, 1. vaihe Kirri - Tikkakoski - Äänekosken pohjoispuolisten ohituskaista- ja keskikaistaosuuksien rakentamisen loppuun saattaminen - Valtatie 4 Vaajakosken kohta; moottoritien jatkaminen Haapalahdesta Kanavuoreen - Äänekoski-Haapajärvi -rataosan parantaminen Saarijärveltä Haapajärvelle - Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin; rataosuuden Jyväskylä-Orivesi kaksiraiteistamisen yleissuunnittelu - Perustienpidon rahoitustason nostaminen välttämättömien pienten alueellisten investointien toteuttamiseksi sekä liikennepoliittisessa selonteossa mainittuja investointikohteita pienempien keskisuurten hankkeiden rahoituksen järjestäminen siten, että toteutumattomien hankkeiden kertymää voidaan purkaa. Alempiasteisen tieverkon kunnosta huolehtiminen on erityisen tärkeää maa- ja metsätalouden sekä maaseudun muun yritystoiminnan kuljetustarpeiden turvaamiseksi. Jyväskylän ja Helsingin välisten lentoliikenneyhteyksien turvaaminen on välttämätöntä nopeiden elinkeino-, tutkimus- ja innovaatioyhteyksien rakentumiseksi pääkaupunkiseudulle ja jatkoyhteyksinä ulkomaille. 5.2. Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen Keski-Suomeen kohdistuneet työpaikkamenetykset edellyttävät erillistoimia. Ilmavoimien Teknillisen koulun lakkauttaminen Jämsässä vuoden 2013 lopussa ja Keuruun Pioneerirykmentin sulkeminen vuonna 2014 osana puolustusvoimien rakenneuudistusta merkitsevät yhteensä noin 500 työpaikan menetystä. Keuruulla suhteellinen työpaikkojen leikkaus on peräti 7 % kaupungin kaikista työpaikoista. Vajaa vuosi sitten maakunnassa menetettiin n. 170 työpaikkaa kun M-Realin Äänekosken paperintuotanto ajettiin alas. Uusimpien tietojen mukaan Metsokonsernin paperikonetuotannon haasteet ovat konkretisoitumassa useiden satojen työpaikkojen vähenemisenä Jyväskylässä. Keski-Suomen aluetalouden ja maakunnan tasapainoisen kehittymisen kannalta on välttämätöntä, että yritystoimintaa uudistavien ja korvaavien työpaikkojen synnyttämiseksi maakunnassa tehdään laaja-alaista kehittämistyötä. Yritysten kehittämisrahoituksen riittävyys

16 uusille ja laajentaville yrityksille on varmistettava myös vuoden 2013 jälkeen, elinkeinoelämää tukevia liikenne- ja ympäristöinvestointeja on saatava liikkeelle sekä uutta osaamista synnyttävät koulutusorganisaatioiden palvelut tulee ulottaa räätälöityinä rakennemuutosalueille. 5.3. Uudet mallit nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi Hallitusohjelman mukaan nuorten yhteiskuntatakuussa jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Keski-Suomessa nuorten työmarkkinoille pääsyä ja koulutusvaihtoehtojen mahdollistamista on edistetty useilla erillisillä hankkeilla. Maakunnan Toimivat työmarkkinat -ohjelmassa kriittisiksi tunnistettuja vaiheita ovat: nuorten siirtyminen perusasteelta toiselle asteelle, toisen asteen opiskelussa ilmaantuvat vaikeudet, joiden myötä opiskelijoilla on riski keskeyttää opinnot määräajaksi tai erota koulutuksesta kokonaan sekä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten työllistyminen tai siirtyminen jatko-opintoihin. Tämän perusteella maakuntaan on rakennettava malli, jolla - kehitetään nuorten ohjausta - käynnistetään peruskoulun päättäneiden sijoittumisen seuranta - tehdään erilaisia opin- ja urapolkuja kuvaava ohjausmalli, jolla nuoria tuetaan omien polkujen rakentamisessa - selvitetään millä tavalla työharjoittelupankin rakentaminen on mahdollista, pyritään olemassa olevien portaalien yhdistämiseen - tarjotaan kesätyöpaikka kaikille peruskoulun päättäville - kehitetään etsivän nuorisotyön toimintaa kunnissa - vahvistetaan työpajojen toimintaa. Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun aloituspaikat uhkaavat vähentyä lähivuosina merkittävästi. Kiinteänä osana yhteiskuntatakuun täytäntöönpanoa on varmistettava erityisesti nuorisoasteen aloituspaikkojen riittävyys ammatillisissa oppilaitoksissa. Seudullisen ja vuosia jatkuneen ennakointityön jälkeen Keski-Suomessa kummeksutaan koulutuspaikkojen määrällisessä mitoittamisessa tarkastelua, jossa tarkastellaan yksinomaan koulutuksen saatavuutta suhteessa ikäluokan kokoon. 5.4. Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) hyödyttämään koko maakuntaa Valmisteilla olevan INKA -ohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Tarkoituksena on kytkeä kansallinen innovaatiopolitiikka paikallisiin osaamisintensiivisiin ratkaisuihin, jotka voivat tuottaa alueille uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja ja synergiaa paikallisissa kehittämisympäristöissä.

17 INKA -ohjelma liittyy Suomen hallitusohjelman mukaiseen, kasvua vahvistavaan kaupunkisopimukseen. Keski-Suomella ja Jyväskylän seudulla on hyvät valmiudet olla em. kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut, vahva innovaatiokeskittymä. Aluekehityslainsäädännön mukaan vastuu alueellisesta kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla. Alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta maakunnassa vastaa maakunnan liitto aluekehittämisviranomaisena. Tämän vuoksi, ja rahoituksen kulkemisen liiton kautta, on perusteltua, että myös Keski-Suomen liitto osallistuu sopimusosapuolena sekä näihin kasvusopimuksiin että maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaaviin aiesopimuksiin. 5.5. Tarvaalan kampuksen kehittäminen maaseutuyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan keskukseksi Tarvaalan kampusalueella Saarijärvellä toimii kaksi koulutusorganisaatiota, Pohjoisen Keski- Suomen Oppimiskeskuksen Luonnonvarayksikkö ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti sekä siihen liittyvä tutkimusyksikkö Bioenergiakeskus. Oppilaitosten tarkoituksena on rakentaa oppimis-, tutkimus- ja tuotekehitysympäristö sekä yrityspuisto biotalouden kehittämiseksi. Erityisenä painotuksena ovat maaseutuympäristössä tapahtuva liiketoiminta ja siihen liittyvät innovaatiot. Yrittäjyyspainotteiset luonnonvara-alan koulutusohjelmat ja tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottavat liike- ja tuoteideoita sekä potentiaalisia yrittäjiä. Yrityksen ja yrityskehittäjät voivat hyödyntää avoimia ympäristöjä ja hakeutua tiiviiseen yhteistyöhön jopa sijoittumalla kampukselle. Uusiutuva energia, lähiruoka ja vesien suojelu ovat keskuksen erikoistumisaloja. Syntyvien aihioiden realisoitumista kannattavaksi liiketoiminnaksi tuetaan. Keskuksen kehittämiseksi tarvitaan täydentäviä investointeja koulutus- ja tutkimusympäristöjen kehittämiseksi, proto-design -pajan rakentamiseksi sekä yrityspuiston toteuttamiseksi. Lisäksi toimintamalleja tulee kehittää oppilaitosten yhteistyön tehostamiseksi ja resurssien joustavan käytön mahdollistamiseksi sekä palveluiden tuottamiseksi yrityksille ja yrittäjiksi aikoville. Investointeihin sisältyy opetus- ja työskentelytiloja, kampuksen energiajärjestelmän kehittämistä, biopolttoaineiden käsittelyn ja varastoinnin tiloja, koneita ja laitteita, aloittavien yritysten toimitiloja sekä myöhemmin toimisto-, liike- ja tuotantotiloja. Lyhyellä tähtäyksellä kustannukset ovat noin miljoonaa euroa ja pitkällä tähtäyksellä 5 10 miljoonaa euroa. Intensiivisten yrittäjyys- ja innovaatiopalveluiden tarjonta kaupunkikeskusten ulkopuolella on harvinaista. Keskus voi toimia valtakunnallisena keskuksena maaseutualueiden elinkeino- ja innovaatiotoiminnan järjestämiseksi. 5.6. Laajakaista kaikille Laajakaistaverkon rakentaminen jatkuu maakunnassa vuoteen 2015 saakka. Maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella toteutettaville laajakaistahankkeille tulisi saada jatkoaikaa vuoden 2015 puolelle, koska valitukset markkinaoikeuteen hidastavat toteutusta.

18 Samoin tulee turvata kansallisen tuen riittävyys. Valtioneuvostolle toimitetun maakunnan hankeohjelman mukainen lisärahoitustarve on 9,1 miljoonaa euroa. Euroopan komissio on mahdollistanut Suomelle maakunnittaisten kiintiöiden purkamisen päätöksellään 7.9.2012, ja menettely asiassa odottaa kansallisen lainsäätäjän ratkaisua. 5.7. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Jyväskylän yliopistoon Kyseessä on keskuksen perustamishanke, jonka resursoinnilla toteutetaan Kataisen hallituksen ohjelmassa esitetty kansalaisyhteiskunnan ja demokratian kehityksen systemaattisen ja pitkäjänteisen tutkimuksen tavoite. Keskus on selkeä jatkumo Jyväskylän yliopistossa suoritetulle alan tutkimukselle ja koulutukselle. Tutkimus- ja kehittämiskeskuksella vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin, mahdollistetaan kansalaisyhteiskunnan tutkimuksessa tarvittava pitkäjänteisyys, koordinoidaan tutkimusta kansalaisyhteiskunnan nopeassa muutosvaiheessa sekä parannetaan Suomen mahdollisuuksia osallistua pohjoismaisiin, EU:n piirissä toteutettaviin ja muihin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Keskus tehostaa tutkijakoulutusta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Keskuksen toiminnan laajuutta on arvioitu uudelleen. Sen perustamiseksi tulee osoittaa voimavarat tutkimusprofessorin, kahden yliopistotutkijan/tutkijatohtorin sekä tutkimuskoordinaattorin palkkaamiseen. Toimintaa ohjaamaan perustetaan johtoryhmä, jossa ovat mukana alan kansallinen ja kansainvälinen tieteellinen asiantuntemus sekä rahoittajien edustus. Tutkimusprofessuuria hoidetaan tällä hetkellä viisivuotisen lahjoitusprofessuurin varoin. 6. VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT NEUVOTTELUKYSYMYKSET Keski-Suomi muodostaa oman yhteistoiminta-alueen, ja maakunta onkin aluekehittämisen rakenteiltaan poikkeuksellisen yhtenevä. Keski-Suomen kehittämisestä päävastuussa olevat organisaatiot tukeutuvat toiminnoissaan maakunnan omiin rajoihin. Keski-Suomen ELYkeskus, Keski-Suomen liitto, ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät, Keski-Suomen Yrittäjät ry, Keski-Suomen kauppakamari jne. suuntaavat toimintansa maakunnan alueen elinkeinojen kilpailukyvyn lisäämiseen, väestön elämänolojen ja hyvinvoinnin kehittämiseen sekä maakunnan saavutettavuuden parantamiseen. Maakunnan yhteistyöryhmässä kootaan kehittämistoimet ja -voimavarat. Tavoitteena on löytää vaikuttavimmat kumppanuudet edistämään maakunnan asiaa. Keski-Suomen yhteistyömahdollisuudet monipuolistuvat uudella rakennerahastokaudella. Valtakunnallisen ohjelma-alueen myötä maakunnan yritykset, kunnat sekä osaamis-, innovaatio- ja kehittämisorganisaatiot voivat osallistua käytännössä minkä tahansa alueen yhteistyökumppanuuteen.

19 Nykyisellään maakunta tekee yhteistyötä EU-ohjelmien toimeenpanossa Länsi-Suomen kanssa. Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmässä Keski-Suomi on osa Länsi-Suomen suuraluetta (NUTS2). Valtion aluehallinnossa Keski-Suomi on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialuetta. Keski-Suomi on osa WFA-aluetta (West Finland Alliance), joka hakee kansainvälisiä yhteistyökumppaneita Länsi-Suomen ja sen maakuntien kehittämiseen. Keski-Suomi ja Pirkanmaa ovat toteuttaneet yhteistä ennakointia jo vuosia ja niiden aluetta tarkastellaan yhteisesti koulutuksen aloituspaikkamitoituksissa. Itä-Suomeen suuntautuvaa yhteistyötä Keski-Suomen maakunta tekee merkittävimmin Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa (erityisvastuualue), sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan KASTE-ohjelman toimeenpanossa sekä Työterveyslaitoksen Kuopion aluetoimipisteen kanssa. 6.1. KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS JYVÄSKYLÄÄN Valtioneuvosto hyväksyi opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteleman Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 15.12.2011 (OKM: Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, 2012:1). Sen mukaan Suomeen perustetaan Koulutuksen arviointikeskus vuoden 2014 alusta. Arvioinnilla saatua tietoa käytetään opetuksen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Keski-Suomen liitto on valtion alueellistamistoimiin liittyvissä kannanotoissaan toistuvasti esittänyt kyseisen arviointikeskuksen sijoittamista Jyväskylään. Koulutuksen arviointi on nykyisin hajautettua. Arviointeja tehdään Koulutuksen arviointineuvostossa ja Korkeakoulujen arviointineuvostossa sekä Opetushallituksessa. Yliopistot osallistuvat toimintaan. Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristö toimii opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä Helsingissä ja Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö Jyväskylän yliopistossa erillisenä laitoksena. Perustettavaan keskukseen on tarkoitus koota edellä esitetyt toiminnot. Jyväskylään perustettava Koulutuksen arviointikeskus voi tukeutua alueen vahvaan ja poikkitieteelliseen arviointiosaamiseen, mahdollistaa hallinnon ja toiminnan riippumattomuuden sekä ylläpitää kiinteitä yhteyksiä koulutuskentän toimijoihin. 6.2. LIIKUNNAN JA URHEILUN OSAAMISKESKITTYMÄ Keski-Suomessa on kansallisesti ainutlaatuista liikunta- ja urheiluosaamista. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta tarjoaa maan korkeinta liikuntatieteellistä koulutusta ja tutkimusta, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihu edistää suomalaista kilpa- ja huippu-urheilua tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnalla ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun on toinen Sport Business School Finland in perustajista. Maakunnan urheiluakatemia tiivistää eri lajien yhteistyötä. Liikunnan ja kansanterveystyön edistämissäätiö Likesin tarkoituksena on liikunnan ja kansanterveyden edistäminen ja niiden tieteellisen tutkimuksen tukeminen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Maakunnan urheiluseuratoiminta on laajaa ja menestyksellistä miesten ja naisten joukkueissa mm. jääkiekossa, jalkapallossa, pesäpallossa ja lentopallossa, korkeinta sarjatasoa myöten.

20 Liikunnan- ja urheilun rakenteet ulottuvat koko maakuntaan. Alueella sijaitsee lukuisia tunnettuja liikunnan tapahtumapaikkoja mm. kaupunkiliikuntapaikka Laajavuori ja Jyväskylän Hippos, luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailukeskus Piispala Kannonkoskella, hyvinvointipalveluiden keskus Peurunka Laukaassa sekä talvi- ja kesäaktiviteettien Himos Jämsässä. Lisäksi virkistykseen soveltuvia aluevarauksia suunnitellaan parhaillaan Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa. Keski-Suomen liitto tuotti vuonna 2012 yhdessä maakunnan liikunta- ja urheilutoimijoiden kanssa maakunnallisen liikunta- ja urheilustrategian: Keski-Suomi liikunnan ja urheilun huippumaakunnaksi, Keski-Suomen liikunta- ja urheilustrategia Visio 2020. Strategia mukaan yhteistyötä tiivistämällä, jo olemassa olevia rakenteita kehittämällä ja uusia liikuntaolosuhteita luomalla, Keski-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittäväksi kilpa- ja huippu-urheilun keskittymäksi. Yhtenä toimenpide-ehdotuksena strategiassa oli toimintojen keskittäminen Jyväskylän Hippos-Kampus alueelle. Tämä mahdollistaisi yhtenäisen huippuvalmentautumisen kokonaisuuden, jossa yhdistyisivät valmentautumisen lisäksi huippu-urheilun suunnitelmallinen kehittäminen, koulutus, tutkimus ja asiantuntijapalvelut. Hippos-Kampus-alue on jo nykyisellään poikkeuksellinen urheilu-osaamisen ja -tapahtumien keskittymä. Alueen määrätietoinen kehittäminen yhdessä kansallisten ja kansainvälisten urheiluorganisaatioiden kanssa mahdollistaisi Keski- Suomen rakentumisen entistäkin merkittävämmäksi urheilun näyttämöksi. Suomen olympiakomitea on osaltaan edistämässä osaamisen kertymistä Jyväskylään, kun se on vastuuttanut Kihulle Huippu-urheiluyksikkönsä Osaamisohjelman toteuttamisen. Tämä tekee KI- HUsta Olympiakomitean strategisen kumppanin ja tuo olympiarenkaat Jyväskylään. Keski-Suomen liitto on tukenut käytettävissään olevin EU:n rakennerahastovaroin liikunnan ja urheilun liiketoimintaedellytysten rakentamista. Maakunnan matkailustrategia on saanut tuekseen matkailukeskuksille laaditut maankäytön ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisen yhdistävät Master Plan -suunnitelmat. Liitto on omissa kannanotoissaan tukenut Hippos-Kampus -alueen kehittymistä mm. lausunnoissaan liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelmasta. Valtionavustusta on kohdennettu esimerkiksi Aalto Alvarin vanhan osan peruskorjaukseen. Urheilijan ja valmentajan polun rakentaminen ajanmukaisessa toimintaympäristössä ja tukeutuvana uudenlaiseen palvelukonseptiin säilyttää kilpailuetua liikunnan ja urheilun kansainvälisessä osaamisessa Keski-Suomessa. Osaamisohjelman toimeenpano edellyttää henkilöresurssien vahvistamista. 6.3. LAGUNA YHTEISEUROOPPALAINEN TIETEEN SUURHANKE SUOMEEN Pyhäjärvellä sijaitseva Pyhäsalmen kaivos on ainoana ehdolla sijoituspaikaksi kokoluokaltaan 500-900 miljoonan euron monialaiselle, neutriino-/astrohiukkasfysiikkaan keskittyvälle tutkimusasemalle, jossa CERN on mukana keskeisenä toimijana. LAGUNA LBNOkonsortio on tehnyt asiasta kesäkuussa CERN:in v. 2013 uudistettavaa strategiaa varten ns. Expression of Interest- esityksen, jota tuki n. 20 organisaatiota omassa esityksessään, mm. Euroopan astrohiukkas-fysikkojen organisaatio, ApPEC/ASPERA.