O P A S K U R S S I L A I S E T 1 9. 1. 2 0 1 8 J - P V A R T I A I N E N
KAUPUNKI VUONNA 1948 100 VUOTTA 7500 AS. Hallinto ja kauppa Teollisuus
J O E N S U U N Y L E I S K A AVA H I S T O R I A 1. Joensuun yleiskaava (1953), oikeusvaikutukseton 2. Joensuun kaupungin ja sen ympäristön yleissuunnitelma (1968), oikeusvaikutukseton 3. Kaupunkisuunnitelma, osa B: Maankäyttösuunnitelma 1973-1990 (1974), oikeusvaikutukseton 4. Joensuun yleiskaava (1987), oikeusvaikutukseton 5. Joensuun yleiskaava 2010 (1996), oikeusvaikutukseton 6. Joensuun seudun yleiskaava 2020 (2008), oikeusvaikutteinen, voimassa
JOENSUUN YLEISKAAVAT Joensuun yleiskaava 1953 Keskustan pientalokehä Kanervala Linnunlahti Karsikon keskus Hukanhauta Vihreät rannat
JOENSUUN YLEISKAAVAT Joensuun ja ympäristön maankäytön yleissuunnitelma 1968 Lehmon taajama Ylämyllyn taajama Rantakylä Reijolan taajama
JOENSUUN YLEISKAAVAT Joensuun yleiskaava 2010 (1996) Kasvu sisäänpäin 1995-2007: 700 uutta asuntoa (1500-1600 asukasta) laajentamatta asemakaava-aluetta
JOENSUU MUUTTUI 2000-LUVUN ALUSSA Väkiluku 31.12.2004 1.1.2005 31.12.2008 1.1.2009 31.12.2015 Joensuu 52 798 57 558 58 138 72 433 75 514 muutos + 4 760 (+ 9 %) Kiihtelysvaara Tuupovaara + 14 295 (+ 25 %) Eno Pyhäselkä Maapinta-alan muutos: 2005: 82 km 2 > 1174 km 2 (noin 14 kertainen vrt. 2004) 2009: 1174 km 2 > 2382 km 2 (noin 29 kertainen vrt 2004) Asukastiheyden muutos: 2004: 82 km 2, 52798 as 643 as/km 2 2005: 1174 km 2, 57558 as 49 as/km 2 2009: 2382 km 2, 72433 as 30 as/km 2
YLEISKAAVA 2020: Säteittäinen nauhakaupunki Kasvu sisäänpäin erityisesti Penttilä keskusta, Niinivaara, Rantakylä
MARJALA 2009: 1579 as. 2016: 2340 as. vrt. KESKUSTA 2009: 10 453 as. 2016: 11 280 as. MULTIMÄKI 2009: 294 as. 2016: 494 as. vrt. PENTTILÄ 2009: 2120 as. 2016: 3256 as. YLEISKAAVA 2020: Pientaloalueitten tontinluovutus Joensuun kaupungin ydinalueella KARHUNMÄKI 2009: 300 as. 2016: 1424 as.
VÄKILUVUN MUUTOS 2008-2014 76000 75000 74000 73000 72433 72704 +0,37 % 73305 +0,83 % 73758 +0,62 % 74168 +0,56 % 74471 +0,41 % 75041 +0,77 % 72000 71000 70000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
HUOLIA -5-63 800 600 400 200 0 694 Kuolleet 2008-2016 678 596 618 666 688 734 744 752 347 347 318 343 322 354 344 335 366 373 278 335 296 312 344 399 378 381 Yhteensä Miehet Naiset
NYT TÄYDENNYSRAKENNETAAN
Joensuun keskusta tiivistyy ja kasvaa ylöspäin
edellinen ponnistus alkoi 1960-luvulla.
VALMISTUNEET ASUNNOT (KPL) JA VÄESTÖNMUUTOS 2008-2014 75041 73758 74168 + 410 as 74471 + 303 as + 570 as 784 72433 72704 + 271 as 73305 + 601 as + 453 as 573 455 596 524 322 389 365 246 259 163 173 166 137 148 131 122 77 54 47 53 185 156 163 85 97 75 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 erilliset pientalot rivitalot asuinkerrostalot yhteensä
Keskusta: Kerrosluvut ja tehokkuus e1: tavoiteltava korttelitehokkuus 2,0-3,5 suositeltava kerrosluku 6 suositus 6. krs sisäänvedosta e2: tavoiteltava korttelitehokkuus 1,0-2,0 suositeltava kerrosluku 4-6 suositus 6. krs sisäänvedosta e3: tavoiteltava korttelitehokkuus 0,5-1,0 suositeltava kerrosluku 2-3 kerrosluvun sovittaminen vallitsevaan e4: tavoiteltava korttelitehokkuus enintään 0,5 rakennusten kerrosluku 2. II-III e3 Juha-Pekka Vartiainen 29.8.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi IV-VI e2 I-II IV-VI e2 e4 IV-VI e1-e2
Joensuulainen peruskortteli (1960-luvun asemakaavat) Asumisen täydennysrakentaminen
Joensuulainen peruskortteli: Täydennysrakentamismalleja Asumisen täydennysrakentaminen
Joensuulainen peruskortteli: Täydennysrakentamismalleja Asumisen täydennysrakentaminen
Joensuulainen peruskortteli: Täydennysrakentamismalleja Asumisen täydennysrakentaminen
Joensuulainen peruskortteli: Täydennysrakentamismalleja Asumisen täydennysrakentaminen
Asumisen täydennysrakentaminen
TÄYDENNYSRAKENTAMINEN ON VALTAVIRTAA VÄKILUVUN MUUTOS KESKUSTASSA 2009-16 10 453 as 11 280 as +827 as + 7,9 % + 118 as/v + 1,13 %/v KOKO KAUPUNGIN VÄESTÖNKASVU 2009-16 72 697 as 75 841 as + 2546 as + 3,5 % + 364 as/v + 0,50 %/v UUSIEN ASUNTOJEN SIJOITTUMINEN ERI TALOTYYPPEIHIN (2011-15) AK 2032 kpl 62,0 % AR 486 kpl 14,8 % A0 758 kpl 23,1 % Kerrostalorakentaminen on lähes yksinomaan täydentämistä.
LIIKEKESKUSTAAKIN TÄYDENNYSRAKENNETAAN
TYÖMAISTA MIELENKIINTOISIN. KAUPPAKATU ISO MYY SOKOS KESKUSPUISTO KAUPPATORI VAPAUDENPUISTO KOSKIKATU
JATKUU VIELÄ. VAPAUDENPUISTO
SYMMETRINEN KAUPUNKI
Joensuun seudun kasvusopimus 2013 Symmetrinen kaupunki Kolme valmistelun aikana tunnistettua kasvun lähdettä: 1. Kaupunkirakenteeseen perustuva kasvu; kaupunkirakenteen suureen muutoshankkeeseen ja ydinkaupunkiseudun parhaisiin kasvualueisiin perustuva kasvu = kasvusopimus, teemana symmetrinen kaupunki 2. osaamisintensiivinen kasvu = INKA -ohjelma, teemana vihreä kasvu 3. Venäjän kasvuvaikutus; venäläisten matkailijoiden tuoma ostovoima ja kysynnän kasvu kaupan ja palvelujen aloilla. Läpileikkaavana teemana sekä kasvusopimuksessa että INKAohjelmassa.
STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ 3: VETOVOIMA Vetovoima Symmetrinen kaupunki kasvusopimuksessa mitä se on? Sijainnin hyödyntäminen uusia keskustahakuisia työpaikkoja keskusta-asumisen renessanssia saavutettavuutta ja liikkumisen helppoutta kaupunkikulttuuria ja monikulttuurisuutta kaupunkimatkailua sekoittunutta kaupunkirakennetta ekologista rakentamista seudun suunnitelmallista ja hallittua kasvua seudullisesti ohjelmoitua maankäytön toteutusta Niiralan rajanylityspaikan ja valtatie 9:n kehittämistä kaupan, matkailun ja tuotannon kasvua 1. Keskustasymmetria 2. Symmetrinen kaupunkiseutu 3. Sijainnin hyödyntäminen KAUPUNKI RAKENNE OHJELMA 2013-2016 3 (22)
Symmetrinen kaupunki SYMMETRISEN KAUPUNGIN VISIO (KV 29.9.2014 126) "Vilkas symmetrinen kaupunkikeskusta joen molemmin puolin luo vihreää kasvua. Sillat ja jokiympäristö aktivoivat ihmisiä, tarjoavat elämyksiä ja innostavat luomaan tapahtumia ympäri vuoden. ASEMANSEUTU 2017- AITTARANTA 2006- kaupunkimainen ja keskustamainen rakenne laajenee edelleen Pielisjoen itäpuolelle PENTTILÄNRANTA 2012- GREEN PARK 2017-
Monimuotoista ja laadukasta asumista Joensuun kaupunkikeskustassa on tarjolla koteja eri elämäntilanteisiin. Asuinrakentaminen on kaunista, esteetöntä, energiatehokasta ja luonnonmateriaaleja suosivaa. Asumisen laatua lisäävät lähellä olevat palvelut, työpaikat, luonto- ja virkistyskohteet, veneilymahdollisuudet, puistot ja kaupunkitaide. Fiksua liikkumista Kaupunkikeskustaan on helppo tulla kaikkina vuodenaikoina, liikkuipa millä tahansa. Joensuu on siltojen kaupunki, jossa on houkuttelevia kävelyympäristöjä, kattava pyörätieverkosto, hyvin toimiva joukkoliikenne, älykäs pysäköintijärjestelmä ja toimiva logistiikka. Vetovoimaisia palveluja joen molemmin puolin Torin ympäristö on liikekeskustan ydin. Nikolaintorista tehdään liikekeskustan palveluja täydentävä ajanviettokeskus. Asukkaille ja matkailijoille on tarjolla monipuolisesti matkailu-, ravintola-, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluja. Kävelykeskusta ulottuu liikekeskustasta joen yli Nikolaintorille. Elämyksiä! Puhdas vesi virtaa kaupungin keskellä. Tapahtumat ja kulttuuritarjonta jokiympäristössä virkistävät asukkaita ja houkuttelevat kaupunkimatkailijoita. Symmetrisen kaupungin sydämessä sykkivät Ilosaari ja valaistu Pielisjoki kaikkina vuodenaikoina. Huippuosaamista yhdistävä Euroopan metsäpääkaupunki Symmetrisessä kaupungissa on opetuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan akseleita, jotka yhdistävät Penttilänrannan yrityspuiston, Nikolaintorin ja Mehtimäen kampuksen. Vihreän kasvun huippuosaaminen näkyy kaupungissa. Symmetrinen keskusta houkuttelee yrityksiä ja työpaikkamäärän kasvu lisää koko seudun vetovoimaisuutta. 31
JOEN YLITYS
YLISOUTAJAN SILTA Insinööritaitokilpailun voittaja Svingi WSP Finland Oy, Sami Niemelä, 2011, toteutus 2012-14
SYMMETRINEN KAUPUNKI JA RATAPIHA PENTTILÄNRANTA (2014) maaperä kunnostettu vilkasta asuntorakentamista ensimmäiset asukkaat vuonna 2013 11 kohdetta valmiina tai rakenteilla kevyen liikenteen silta valmistumassa YLISOUTAJAN SILTA KESÄKUU 2014
SYMMETRINEN KAUPUNKI JA RATAPIHA PENTTILÄNRANTA (2014) maaperä kunnostettu vilkasta asuntorakentamista ensimmäiset asukkaat vuonna 2013 11 kohdetta valmiina tai rakenteilla kevyen liikenteen silta valmistumassa SIRKKALAN SILTA KESÄ 2014
SYMMETRINEN KAUPUNKI JA RATAPIHA PENTTILÄNRANTA (2014) maaperä kunnostettu vilkasta asuntorakentamista ensimmäiset asukkaat vuonna 2013 11 kohdetta valmiina tai rakenteilla kevyen liikenteen silta valmistumassa SIRKKALAN SILTA MARRASKUU 2014
SYMMETRINEN KAUPUNKI JA RATAPIHA PENTTILÄNRANTA (2014) maaperä kunnostettu vilkasta asuntorakentamista ensimmäiset asukkaat vuonna 2013 11 kohdetta valmiina tai rakenteilla kevyen liikenteen silta valmistumassa SUVANTOSILTA MARRASKUU 2015
SYMMETRINEN KAUPUNKI JA RATAPIHA PENTTILÄNRANTA (2014) maaperä kunnostettu vilkasta asuntorakentamista ensimmäiset asukkaat vuonna 2013 11 kohdetta valmiina tai rakenteilla kevyen liikenteen silta valmistumassa SUVANTOSILTA KESÄKUU 2016 - KÄENPESÄ
ASEMANSEUTU
ASEMANSEUTU NYT
ASEMANSEUTU 2030
JUNAT JA BUSSIT MAHDOLLISIMMAN LÄHELLE TOISIAAN ASEMANSEUTU 2030
VÄLISSÄ JALANKULUN JA PYÖRÄILYN TILA ASEMANSEUTU 2030
PYSÄKÖINTILAITOKSEEN AJO KIERTOLIITTYMÄSTÄ ASEMANSEUTU 2030
ASEMANSEUTU 2030 PYSÄKÖINTILAITOKSEEN AJO KIERTOLIITTYMÄSTÄ LYHIN REITTI ASEMALLE ON UUSI
ASEMANSEUTU 2030 SAATTOPYSÄKÖINTI JA TAKSIT PYSÄKÖINTILAITOKSEN YHTEYDESSÄ
ASEMANSEUTU 2030 YHDYSSILTA VÄLILAITURILTA JA HOTELLILTA PYSÄKÖINTILAITOKSEEN
ASEMANSEUTU 2030 LÄMMIN ODOTUSTILA / PALVELUPISTE KIVIJALASSA VIEREISESSÄ KORTTELISSA TAI P-LAITOKSEN MAANTASOKERROKSESSA
JALANKULUN JA PYÖRÄILYN PÄÄSUUNNAT ASEMANSEUTU 2030
ASEMANSEUTU 2030 JALANKULUN JA PYÖRÄILYN PÄÄSUUNNAT KAIKKI LIIKENNE SALLITTU SILLOILLA
UUDISRAKENTAMISEN KORTTELIT - Kylpylä-hotelli Kimmelin laajeneva kortteli - Asemakortteli - Sirkkalan sillankorva - Aseman Elli (oma kaavahanke 1/2017->) ASEMANSEUTU 2030
ASEMANSEUTU 2030 PUISTOALUEET - Mahdollisimman laaja Sirkkapuisto toimintoineen ja reitteineen, yhdistyy Ilosaareen ja Niskasaareen uuden sillan kautta - Suojelurakennusten Asemapuisto SIRKKAPUISTO ASEMAPUISTO
ASEMANSEUTU 2030
ASEMANSEUTU 2030
ASEMANSEUTU 2018!
TOTEUTUS 2018 alkaen 2018-19 ASEMANSEUTU 2020-? - 2020-2018 - 2021-?
Asemanseudun keskeiset investoinnit Julkiset investoinnit asemanseudulla: Henkilö-ja tavararatapihan uudistaminen yht. noin 85 milj. euroa / Liikennevirasto Kadut, puistot ja muut yleiset alueet noin 7-8 milj. euroa / Joensuun kaupunki Yksityiset investoinnit arviolta yhteensä 70 milj. euroa Huomattava määrä uutta rakennusoikeutta Asuin-, toimisto- ja liikerakentamista, pysäköintilaitos, hotelli ja kaupunkikylpylä Kaupunki on jo panostanut merkittävästi symmetrisen kaupungin hankkeisiin mm.: toteutettu Pielisjoen yli kaksi uutta siltaa + vanhan peruskorjaus yht. noin 22 milj. euroa Ilosaaren peruskorjaus 2,5 milj. euroa Penttilänrannan puhdistaminen + infra yht. 17 m Koko symmetrisen kaupungin investoinnit noin 1 mrd euroa Tästä asemanseudun osuus noin 190-200 milj.euroa
PENTTILÄNRANTA
PENTTILÄNRANTA Teollisuuden aika Saha 1871 1988 Palo 1996 Suunnittelun aika Joensuun yleiskaava 1996 Penttilän oyk 2002 Ideakilpailu 2003 Kapteeni Koukku Kaavarunko 2005 Hankesuunnitelma 2008 ensimmäinen uusi asemakaava 2010 Rakentamisen aika Maaperän kunnostaminen 2009-2011 Infra- ja talonrakentaminen 2011- Kaavarunko 2005 (Arkkitehdit Anttila-Rusanen)
PENTTILÄNRANTA: 3. VAIHE MENOSSA 2 1 1 4 1 1 3 3 1. Penttilänkadun varsi 2. Penttilän hovi 3. Liittyminen vanhaan ja täydennysrakentaminen 4. Puistot Kaavarunko 2005 (Arkkitehdit Anttila-Rusanen)
PENTTILÄNRANNAN ALOITUSKORTTELIT 2015
PENTTILÄNRANNAN ALOITUSKORTTELIT 2017
PENTTILÄNRANNAN TAIDEHANKE www.joensuu.fi/penttilanrannantaide
TULOSSA: SUOMEN KORKEIN PUUKERROSTALO 2019
Kunnon kaupungit ovat symmetrisiä! Budapest Pariisi Pietari Joensuu