Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Ministeri Mauri Pekkarisen tervehdyspuhe puolustustaloudellisen suunnittelukunnan vastaanotolla 16.11.2004
Ministeri Mauri Pekkarisen puhe PTS:n vastaanotolla 16.11.2004 Arvoisat puolustustaloudellisen suunnittelukunnan jäsenet, hyvät naiset ja herrat Teknologinen kehitys, taloudellinen integraatio ja globalisoituminen muuttavat jatkuvasti yhteiskunnan rakenteita ja toimintatapoja. Teknologinen kehitys on tuonut yritystoimintaan uuden logiikan: tuotannon maailmanlaajuisen hajauttamisen ja erikoistumisen. Kehitys on johtanut tuotannon, palvelujen ja kokonaisten kansantalouksien verkostoitumiseen ja keskinäisten riippuvuuksien kasvuun. Logistiset järjestelmät ovat laajentuneet suuriksi kansainvälisiksi verkostoiksi ja sen myötä riippuvuus globaaleista toimijoista on kasvanut paitsi laitteiden, varaosien ja materiaalien, myös erikoisosaamisen osalta. Myös Suomessa toimivien, huoltovarmuudelle tärkeiden yritysten omistus on kansainvälistynyt. On syntynyt kansalliset rajat ylittäviä monimutkaisia prosesseja ja rakenteita, joihin kytkeytyviä kaikkia riskejä ja haavoittuvuuksia on vaikea tunnistaa ja hallita. Euroopan unionin ja Naton laajeneminen sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön tiivistyminen ovat merkittävästi edistäneet turvallisuusympäristömme vakautta. Perinteiset kriisit ovat muuttuneet epätodennäköisemmiksi, mutta samanaikaisesti on huoltovarmuuden näkökulmasta syntynyt uusia turvallisuusuhkia. Esimerkiksi haittaohjelmat, palvelunestohyökkäykset, roskasähköposti ja muut teknologiset uhat ja riskit lisääntyvät jatkuvasti. Maailmanlaajuisilla, reaaliaikaisesti toimivilla rahoitusmarkkinoilla on äkillisten häiriöiden ja kriisien mahdollisuus entistä suurempi. Myös terrorismi eri muodoissaan, joka on viime vuosina noussut keskeiseksi uhkakuvaksi, voi pahimmillaan lamauttaa yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin ja aiheuttaa strategiseen iskuun verrattavia vaikutuksia.
Huoltovarmuuden näkökulmasta yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri on ratkaisevassa asemassa. Sen toimivuus ja luotettavuus perustuu nykyään digitaaliseen infrastruktuuriin, josta yhteiskunnan välttämättömät toiminnot ovat käytännössä täysin riippuvaisia. Tämän vuoksi tarve tieto- ja viestintäjärjestelmien suojaamiseen teknisiä häiriöitä ja tahallista vahingoittamista vastaan on lisääntynyt jo normaalioloissa. Sama johtopäätös on tehty yleismaailmallisesti. Tietoyhteiskunnan varautuminen edellyttää kuitenkin uudentyyppisten keinojen ja toimintatapojen kehittämistä. Tämä oli keskeisin syy siihen, että kauppa- ja teollisuusministeriö on käynnistänyt huoltovarmuuslainsäädännön uudistamisen. Aivan äskettäin EU:n komissio päätti ryhtyä valmistelemaan yhteistä eurooppalaista tietoturvastrategiaa Suomen kansallisen tietoturvastrategian pohjalta. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että tietoturvallisuuden kansallisia järjestelyjä koskevat ehdotukset lähtivät aikoinaan liikkeelle PTS:n tietojärjestelmäjaostosta. Myös muilla taloudellisen turvallisuutemme kannalta keskeisillä aloilla on nähtävissä monia epävarmuustekijöitä. Euroopan unionin laajeneminen ja yhteisen maatalouspolitiikan toteuttaminen sekä Maailman kauppajärjestön, WTO:n luoma järjestelmä kasaavat paineita kotimaisen elintarviketuotannon jatkuvuudelle entisessä laajuudessaan ja sitä kautta koko elintarviketalouden huoltovarmuudelle. Energiahuollossa on vuosikymmeniä pyritty vähentämään yksipuolista riippuvuutta tuontipolttoaineista muun muassa edistämällä kotimaisiin polttoaineisiin, kuten turpeeseen, perustuvaa energiantuotantoa. Kansainvälinen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka saattaa synnyttää huoltovarmuusuhkia, mikäli se ei ota riittävästi huomioon maamme erityisolosuhteita, joita ovat kylmä ilmasto, pitkät etäisyydet ja runsas energian tarve. Uhkatekijöiden mahdollisia seurauksia on vielä tässä vaiheessa vaikea ennakoida, mutta muutokset voivat olla suuriakin. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan onkin syytä huolellisesti analysoida näiden alojen tulevaisuuden uhkatekijöitä ja ryhtyä valmistelemaan pitemmän aikavälin huoltovarmuusstrategiaa niihin varautumiseksi Ulkoisessa toimintaympäristössä ja talouden rakenteissa tapahtuneet muutokset ovat heijastuneet Suomen huoltovarmuuspolitiikkaan. Kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla on tarkistettu aikaisempia huoltovarmuuden tavoitteita, joista valtioneuvosto antoi uuden päätöksen 5.8.2002. Puolustustaloudellisella suunnittelukunnalla oli sen valmistelussa tärkeä rooli.
Huoltovarmuuspäätöksessä pääpaino on asetettu teknistyneen ja verkostoituneen yhteiskunnan infrastruktuurin turvaamiseen. Myös kuljetus- ja materiaalilogistiikan varmistaminen on keskeisessä asemassa. Samoin energiahuolto, elintarvikehuolto ja terveydenhuolto ovat painopistealoja. Kaiken kaikkiaan päätös edellyttää sitä, että väestön turvallisuudelle ja yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömien tuotanto- ja palvelujärjestelmien toimintaedellytykset on pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan. Valtioneuvoston päätöksessä on myös perinteinen puolustustalous eli maanpuolustukselle välttämätön tuotanto ja sitä tukeva ylläpitotoiminta tärkeässä asemassa. Teollisuudella, etenkin teknologiateollisuudella sekä rakentamisella on tärkeä merkitys huoltovarmuuden kokonaistavoitteiden saavuttamiselle. On selkeästi nähtävissä myös se, että tiivistyvä kansainvälinen huoltovarmuusalan yhteistyö täydentää olennaisella tavalla kansallisia järjestelyjä ja nousee tulevaisuudessa yhä merkittävämpään asemaan. Pohjoismaiden välillä on solmittu sopimuksia sähköhuollon turvaamisesta, terveydenhuollon varautumisesta ja puolustusmateriaaliteollisuuden yhteistyöstä. Ruotsin lisäksi on hiljattain neuvoteltu valmiiksi Norjan kanssa valtioiden välinen sopimus yhteisistä huoltovarmuusjärjestelyistä keskeisillä huoltovarmuusaloilla.
Arvoisat kuulijat Puolustustaloudellinen suunnittelukunta on valtioneuvoston asettama, pysyvä yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio, joka muodostaa kansalliselle varautumisellemme elintärkeän kumppanuusverkoston. Edellinen suunnittelukunta päätti kehittää sen rakennetta niin, että se paremmin vastaisi valtioneuvoston päätöksen painopistealoja ja sen taustalla olevia uhkakuvia. PTS:n organisaatiota on nyt uudistettu siten, että se on jakautunut huoltovarmuustavoitteiden mukaisiin sektoreihin, jotka omilla huoltoaloillaan vastaavat laajaalaisesti varautumisen ohjauksesta, yhteensovittamisesta ja seurannasta. Näin halutaan lisätä hallinnon ja talouselämän välistä yhteistyötä, keskinäistä tiedonvaihtoa, koordinaatiota ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Terveydenhuolto tulee omana sektorinaan PTS:n toimintaan. Poolit jatkavat edelleen tärkeätä työtään yritysmaailman operatiivisessa varautumisessa omiin järjestö- ja organisaatiorakenteisiinsa tukeutuen. Uusia pooleja on syntymässä kriittisen infrastruktuurin alueelle. Maailman muuttumisen myötä myös puolustustaloudellista suunnittelukuntaa koskevaa lainsäädäntöä on tarpeen uudelleen arvioida. Puolustustaloudellisella suunnittelukunnalla on maassamme jo lähes viidenkymmenen vuoden ajalta pitkät ja kunniakkaat perinteet. Se on tuottanut koko olemassaolonsa ajan arvostetun panoksen taloudellisen turvallisuutemme edistämiseksi. Suunnittelukuntaan ja sen toimielimiin on aina saatu talouselämän ja hallinnon paras asiantuntemus. Tämä on ollut ainutlaatuista koko maailmassa. Suomalainen toimintamalli on hyvin pystynyt vastaamaan eri aikojen haasteisiin. Vastaavanlaista yhteistyötä on monissa länsimaissa alettu vasta viime vuosina kehittää siellä public-private partnership -toiminnaksi kutsuttuna. PTS on aloittanut uuden toimikauden uuden puheenjohtajan, vuorineuvos Jaakko Rauramon johdolla. Uskon, että uudistunut PTS kykenee entistä tehokkaammin vastaamaan alati muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin ja vaatimuksiin. PTS:n laajan verkoston merkitys nimenomaan korostuu tämän päivän vaativissa ja monimutkaistuvissa olosuhteissa, joissa huoltovarmuutta ei voida enää hoitaa yksinomaan normiohjauksella, vaan luottamukseen ja yhteisiin intresseihin perustuvalla yhteistyöllä. Talouselämän, viranomaisten, puolustustaloudellisen suunnittelukunnan ja Huoltovarmuuskeskuksen kumppanuutta on myös uudella vuosituhannella syytä edelleen jatkaa ja syventää.
Kiitän edellistä suunnittelukuntaa aktiivisesta ja merkittävästä panoksesta taloudellisen maanpuolustuksen hyväksi ja toivotan uudelle suunnittelukunnalle menestystä tärkeässä työssään. Tässä tilaisuudessa meillä on ilo palkita puolustustaloudellisen suunnittelukunnan viirillä seuraavat, suunnittelukunnan eri toimintasektoreilla ansioituneet henkilöt.
Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 2004 Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 00130 Helsinki (09) 668 9151 www.nesa.fi