PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Kokkola/Karleby Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 25.6.2009 LSU-2008-Y-388 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee uutta turkistarhan toimintaa Lappajärven kunnan Kirkonkylässä. T:mi Håkan Ingman Yhteyshenkilö: Håkan Ingman Taavinkuja 10 as. 8 62600 LAPPAJÄRVI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Uusi turkistarha sijoittuu Lappajärven kunnan Kirkonkylään tiloille Möykkylä RN:o 10:136, määräalalle tilasta Kaatomäki RN:o 10:152 ja määräalalle tilasta Ollila RN:o 10:137. Kyseessä on turkistarhan siirto pohjaveden suojelualueelta uudisrakentamalla. Turkistarhalla tullaan pitämään enintään 1 000 siitosnaaraskettua tai -supia pentuineen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkille tai 50 siitosnaarasketulle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään turkistarhan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 b mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 000 siitosnaarasminkille tai 600 siitosnaarasketulle. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 18.6.2008. Hakemusta on täydennetty 4.3.2009 ja 29.5.2009.... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Koska kyseessä on uusi toiminta, toiminnalla ei ole voimassa olevia lupia. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lappajärven keskustan osayleiskaavassa alue on merkitty merkinnällä M-1, maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueella on sallittua maa- ja metsätalouteen sekä liitännäiselinkeinoihin liittyvä täydennysrakentaminen. Haja-asutus on sallittua, mikäli muut kaavamääräykset eivät sitä estä. Rakennuspaikkaa ei saa sijoittaa 100 metriä lähemmäksi vesistöä. Uudisrakentamisen sijoittamisessa tulee huomioida rakentamista rajoittavat suojavyöhykkeet, kuten esim. eläinsuojien suojavyöhykkeet, meluvyöhykkeet, tulva- ja pohjavesialueen rajat. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Turkistarha tulee sijaitsemaan Lappajärven kunnan Kirkonkylässä. Lappajärven keskustan osayleiskaavassa merkitty alue E-1 eli turkistarhausalue sijaitsee T:mi Håkan Ingmanin turkistarha-alueen välittömässä läheisyydessä. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee tarha-alueen koillispuolella noin 500 metrin etäisyydellä. Turkistarha-alueen ja asuinrakennuksen välinen maasto on pääosin metsää ja peltoa. Seuraavat asuinrakennukset sijaitsevat tarha-alueen itäpuolella noin 700 metrin etäisyydellä. Tarha-alueen pinta-ala on 3,0 hehtaaria. Tarha-alueen maaperä on silttistä hiekkamoreenia. Turkistarha ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole tiedossa olevia talousvesikaivoja. Tarhan käyttövesi hankitaan Lappajärven kunnan vesilaitokselta. Lähimpään vesistöön, Lappajärveen, on etäisyyttä noin 1,5 kilometriä. Tarha-alueelle rakennetaan varjotalojen lisäksi lannan välivarasto, nahkomo / huoltorakennus, varastohalli ja rehuvastaanottotila / varasto. TURKISTARHAN TOIMINTA Tarha-alueella tullaan pitämään enintään 1 000 siitosnaaraskettua tai -supia pentuineen. Eläimet sijoitetaan 25 varjotaloon. Varjotalojen yhteispituus tulee olemaan 2 375 metriä. Tarhalla tullaan tuottamaan vuosittain 5 500 ketunnahkaa. Tarha-alue ympäröidään noin 1,8 metriä korkealla aidalla. Tarha-alueen kuivatus ja valumavesien käsittely Turkistarha ympärysojitetaan ja tarha-alue peruskuivatetaan sala- ja avo-ojituksella. Varjotalojen välien kuivatusvedet kerätään salaojituksen avulla ja johdetaan tarkastuskaivojen kautta ympärysojiin. Varjotalorakenteet Kaikki varjotalot rakennetaan voimassa olevien rakentamismääräysten mukaisesti vesitiiviillä lanta-alustoilla ja lanta-alustoille kertyneet suotovedet johdetaan talojen päissä olevien kytkentäkaivojen kautta 37 m 3 :n umpikaivoon. Umpikaivo tyhjennetään tarpeen mukaan ja nesteet joko levitetään pellolle tai kompostoidaan turpeen kanssa kompostointilaitoksessa ennen levi-

3 tystä. Varjotalojen lanta-alustat korotetaan keskimäärin 30 cm. Varjotalojen räystäät häkin ulkoreunasta tulevat olemaan vähintään 30 cm. Lannan ja jätevesien käsittely Yksikön laskennallisesti tuottama lanta haetulle eläinmäärälle on 500 m 3. Lanta poistetaan 1-2 kertaa vuodessa syksyllä ja keväällä. Lanta välivarastoidaan tarha-alueelle rakennettavassa 250 m 3 :n betonisessa lantavarastossa. Lantavarastossa on kolmella sivulla 1,5 metrin korkuiset reunat. Lantavaraston suotovedet johdetaan erilliseen 37 m 3 :n umpikaivoon. Lanta toimitetaan ympäristöluvan omaavaan kompostointilaitokseen (Evijärven Kompostointi Lantalinkki Osuuskunta) varastoitavaksi ja käsiteltäväksi. Hakijalla on kompostointilaitoksen kanssa laadittu esisopimus, joka muuttuu varsinaiseksi hankkeen toteutuessa. Virtsaa imeytetään kuivikkeisiin ja kuivikkeina käytetään olkea ja turvetta yhteensä 475 m 3 vuodessa. Kuivikekerroksen paksuus on noin 10 cm. Kuivikkeet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa. Rehunjakolaitteiden pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan 12 m 3 :n umpikaivoon, joka tyhjennetään ulkopuolisen urakoitsijan toimesta ja toimitetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Muut varastot Tarhalla on enintään 100 litraa öljytuotteita, joita tullaan säilyttämään huoltotilassa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat ketun ruhot ja rasvat sekä kasvatuskauden aikana itsestään kuolleet eläimet. Jätteet välivarastoidaan turkistarhalla ja toimitetaan käsittelylaitoksiin. Toiminnassa syntyvä nahkontapuru ja puujäte toimitetaan energiantuotantoon. Muita toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muovijäte, jäteöljy, paristot, akut ja loisteputket, jotka toimitetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti niille osoitettuihin paikkoihin. Toiminnasta aiheutuva liikenne Turkistarhan liikenne muodostuu pääosin rehun kuljetuksista; kasvatuskaudella päivittäin, talvella joka toinen päivä. Lantaa kuljetetaan tarha-alueelta kompostointilaitokseen noin 30 nuppikuormaa vuodessa. Muu liikenne perustuu tarhan hoito- ja nahkonta kuljetuksiin liittyvään liikenteeseen. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan varjotalorakenteiden osalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavat varjotalojen tiivisalusratkaisut, joista suotovedet johdetaan talojen päissä oleviin kytkentäkaivoihin ja edelleen 37 m 3 :n umpikaivoon. Kaivo tyhjennetään tarpeen mukaan ja nesteet joko levitetään pellolle tai kompostoidaan turpeen kanssa kompostointilaitoksessa ennen levitystä. Lanta-alustat korotetaan noin 30 cm hiekkatäytöllä ja talojen räystäät rakennetaan vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta. Lanta poistetaan ja välivarastoidaan tarhalla sijaitsevassa lantalassa. Tämän jälkeen lanta toimitetaan kompostointilaitokseen.

4 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lappajärven kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 15.4. 14.5.2009 välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Lappajärven kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Järviseudun Sanomat - lehdessä sekä hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto turkistarhan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi 2 henkilön allekirjoittama mielipide. Mielipiteen jättäjät A ja B toteavat muun muassa, että Lappajärven kunta on jo aiemmin kaavoittanut turkistarha-alueita lähelle asutusta, mikä on ollut iso virhe. Tästä on ollut haittaa lähellä tarhoja oleville asukkaille. Tarhoilta tulee etova haju varsinkin matalapaineen aikana ja tuulen käydessä tarhoilta päin. Haju leviää koko Kirkonkylän alueelle. Kesäisin on joskus mahdotonta olla ulkona hajun vuoksi. Lisäksi tarhojen kylkiäisenä lokit ovat lisääntyneet. Vanha kotitalomme, jota käytämme vapaa-aikana, sijaitsee alle kilometrin päässä lähimmästä tarhasta. Mielipiteen jättäjät toteavat, että Ollilasta päin tultaessa Tarhatien vasemmalla puolella oleva turkistarha-alue olisi mitä parhainta aluetta omakotitaloille. Sieltä aukeaa kaunis näköala kohti Kirkonkylää. Tältä turkistarha-alueelta on vain noin 1,5 kilometriä keskustaan. Voisiko tarhan siirtää muualle? Mielipiteen jättäjät toteavat myös, että tarhatien oikealla puolella on myös turkistarhoille kaavoitettu alue. Tälle alueelle ollaan nyt hakemassa tarhauslupaa 1 000 1 500 ketulle ja supille. Alueelta on Kylpylä Kivitippuun matkaa noin 2 kilometriä, järven rantaan noin 1 kilometri ja Kirkonkylän keskustaan noin 2 kilometriä. Mielipiteen jättäjät A ja B toteavat, että onko oikein asukkaita kohtaan myöntää lupa näin isolle tarhalle näin lähelle asutusaluetta? Miten käy pohjavesien, miten Lappajärven? Luonnonpuro on jo saastunut. Lausunnot Lappajärven kunnan kunnanhallitus ja ympäristölautakunta ovat 12.5.2009 ja 14.5.2009 ympäristökeskukseen saapuneissa lausunnoissa todenneet muun muassa, että T:mi Håkan Ingmanin ympäristöluvan mukainen tarhausalue tulee sijoittumaan Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavan M 1- alueelle. Alue sijoittuu tt-alueelle ns. turkistarhan suojavyöhykkeelle. Alueella keskikokoisen turkistarhan suositeltava suojavyöhyke on 200 metriä ja suuren turkistarhan 400 metriä. Lähin asuintalo sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä tarha-alueesta. Lappajärven Kirkonkylän keskukseen matkaa on suoraan noin 2,5 kilometriä. Osayleiskaavassa merkitty E1 eli turkistarhausalue sijaitsee keskustaajamaa lähempänä kuin lupahakemuksen mukainen tarhaalue. Lappajärven kunnan kunnanhallitus ja ympäristölautakunta toteavat, että lupahakemuksen mukaisesti rakennettavan tarhan varjotalot sekä jätevesien käsittely tullaan tekemään nykyisten vaatimusten mukaisesti.

5 Lappajärven kunnan kunnanhallitus ja ympäristölautakunta toteavat myös, että keskustaajaman läheisyys huomioiden ja tarha-alueelta asutukseen leviävien hajuhaittojen minimoimiseksi uudessa tarhaustoiminnassa tulee käyttää turvetta lanta-alustojen päällä riittävästi siten, että turvetta lisätään lanta-alustoille heti lannan ajamisen jälkeen sekä myös säännöllisesti tuotantokauden aikana. Lannan poiston tulisi tapahtua säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa. Hakijan kuuleminen ja vastine Lausunnon johdosta hakijalle annettiin 15.5.2009 kirjeellä mahdollisuus antaa vastine 14.6.2009 mennessä. Hakija ei jättänyt lausunnoista ja mielipiteestä vastinetta. Tarkastus Turkistarhalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus 10.10.2008. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty lupahakemusasiakirjoihin ja tarkastusta koskevat tiedot on viety ympäristöhallinnon vahti-tietojärjestelmään. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää T:mi Håkan Ingmanille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan toiminnalle Lappajärven kunnan Kirkonkylässä tiloilla Möykkylä RN:o 10:136, määräalalle tilasta Kaatomäki RN:o 10:152 ja määräalalle tilasta Ollila RN:o 10:137 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. Toiminta tulee sijoittaa 4.3.2009 päivätyn, tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Lappajärven kunnan kunnanhallituksen ja ympäristölautakunnan lausunnot sekä A ja B:n mielipide on otettu huomioon lupamääräyksissä esityksen mukaisesti. Tarha-alueelta asutukseen leviävien hajuhaittojen minimoimiseksi ympäristökeskus on määrännyt, että lanta tulee poistaa varjotalojen alta lupamääräyksen 3 mukaisesti. Ympäristökeskus on määrännyt, että kuivikkeita tulee lisätä lupamääräyksen 3 mukaisesti. Haittaeläimiä torjutaan ja lokkilintuja pidetään loitolla tarhan hyvällä hoidolla ja pitämällä rehu tiiviissä siiloissa. Mielipiteessä on esitetty näkemys turkistarhan sijaintipaikan sopimattomuudesta lähelle asutusta. Tähän liittyen ympäristökeskus toteaa, että T:mi Håkan Ingmanin ympäristöluvan mukainen tarhausalue tulee sijoittumaan Lappajärven keskustan osayleiskaavan merkinnän M 1- alueelle. Alue sijoittuu tt-alueelle ns. turkistarhan suojavyöhykkeelle. Alueella keskikokoisen turkistarhan suositeltava suojavyöhyke on 200 metriä ja suuren turkistarhan 400 metriä. Lähin asuintalo sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä tarha-alueesta. Lappajärven Kirkonkylän keskukseen matkaa on suoraan noin 2,5 kilometriä. Keskustan osayleiskaavassa merkitty alue E-1 eli turkistarhausalue sijaitsee keskustaajamaa lähempänä kuin T:mi Håkan Ingmanin turkistarha. Ympäristökeskus on määrännyt tarhan varjotalojen rakennettavaksi maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti lupamääräyksen 2 mukaisesti. Ympäristökeskus katsoo, että tällä tekniikalla toteutettuna lanta ei pääse kosketuksiin maaperään eikä virtsaa imeydy pinta- ja pohjaveteen eikä huuhtoudu ympäristöön.

6 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä ja varjotalometrit Turkistarhassa saa pitää enintään 1 000 siitosnaaraskettua tai -supia pentuineen kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään 7 320 kettua. Eläimet tulee sijoittaa hakemusasiakirjoissa olevan, 4.3.2009 päivätyn asemapiirroksen mukaisesti 25 tavanomaisin häkein varustettuun varjotaloon, joiden yhteispituus on enintään 2 375 metriä. 2. Varjotalojen rakenne, virtsan varastointi ja hyödyntäminen sekä valumavesien käsittely Varjotalot tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lanta-alustalla (0,5 mm paksu HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali), ja alustoille kertyvät nesteet (suotovedet) tulee johtaa varjotalojen päissä olevien kytkentäkaivojen kautta 37 m 3 :n umpikaivoon hakemuksen mukaisesti. Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunan ulkopuolelle. Lanta-alustoja tulee korottaa vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotusta tulee ylläpitää. Varjotalot tulee varustaa ympärivuotisella automaattijuottojärjestelmällä ja järjestelmää tulee huoltaa säännöllisesti. Varjotalojen välien kuivatusvedet tulee kerätä salaojituksen avulla ja johtaa tarkastuskaivojen kautta ympärysojiin hakemuksen mukaisesti. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kertyvä virtsa tulee varastoida vesitiiviissä 37 m 3 :n umpisäiliössä, joka tulee varustaa kannella sadevesien pääsyn estämiseksi säiliöön. Virtsa tulee toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Umpisäiliö tulee olla rakennettuna ennen kuin toiminta aloitetaan. Mikäli toiminnanharjoittaja haluaa levittää virtsaa pellolle, tulee hänen esittää hyvissä ajoin ennen levittämistä valvontaviranomaiselle sopimukset virtsan levityspinta-aloista. Virtsa tulee levittää pellolle siten kuin maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on määrätty ja lisäksi siten, mitä levittämisestä on lupamääräyksessä 3 määrätty. Toiminnanharjoittajien tulee huomioida, että pohjavesialueella sijaitseville pelloille ei tule levittää lantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa keväisin, kun lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muu lannan levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 3. Lannan poisto, varastointi ja hyödyntäminen sekä hajuhaittojen torjunta Lanta tulee poistaa varjotalojen alta ketuilta / supilta vähintään kaksi kertaa vuodessa siten, että lannan poistoajankohdat ajoittuvat sekä keväälle että syksylle. Lannan poisto tulee suorittaa ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat mahdollisimman kuivia ja kantavia. Lannan poistossa tulee noudattaa tarkkuutta niin, ettei lantaa pääse varisemaan varjotalojen väleihin. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja ainakin kerran myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee jatkuvasti olla vähintään 10 cm.

7 Lanta tulee kuormata ja välivarastoida tarha-alueella siten, että valumat ympäristöön voidaan estää. Lannan välivarastointitilavuutta tulee olla vähintään 250 m 3, kun lanta toimitetaan ympäristöluvan omaavalle kompostointilaitokselle. Tarha-alueelle on rakennettava ennen toiminnan aloittamista lannan välivarastointia varten lantala vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lantalassa tulee olla vähintään 135 m 2 pohjapinta-ala sekä vähintään 1,5 metriä korkeat reunat kolmella sivulla ja yhdellä sivulla vähintään 0,5 metrin korkuinen vesitiiviistä materiaalista rakennettu ajoluiska. Lanta tulee varastoinnin ajaksi peittää vähintään 10 cm paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Lantalan nesteet tulee johtaa vesitiiviiseen vähintään 37 m 3 :n umpisäiliöön. Säiliö tulee tyhjentää riittävän usein ja nesteet tulee toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Säiliö tulee olla rakennettuna ennen kuin toiminta aloitetaan. Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin mahdollisimman nopeasti lanta-alustojen tyhjentämisen jälkeen. Tyhjentämisen yhteydessä tulee tarkastaa lantalan rakenne ja kunto. Lanta tulee toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen (Evijärven Kompostointi Lantalinkki Osuuskunta) käsiteltäväksi lupahakemukseen liitetyn sopimuksen mukaisesti. Mikäli lannan ja virtsan käsittelyssä tapahtuu muutoksia, tulee niistä ilmoittaa kirjallisesti hyvissä ajoin Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Lannan kuormaukset ja kuljetukset tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. 4. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehunjakolaitteiden, rehusiilojen ja sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa 12 m 3 :n umpikaivoon hakemuksen mukaisesti, josta ne toimitetaan ympäristöluvalliseen vastaanottopaikkaan käsiteltäviksi. Rehusiilot tulee vesitiiviin umpisäiliön lisäksi olla varustettu tiiviillä betonialustalla. Umpisäiliö tulee olla rakennettuna ennen kuin toiminta tarha-alueella aloitetaan. 5. Jätehuolto Jätteiden varastointi alueella ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan tulee järjestää niin, että varastoinnista tai kuljetuksesta ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt ympäristökeskuksen ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja rasvainen nahkontapuru sekä yksittäiset kuolleet eläimet ja pilaantuneet raaka-aine-erät tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kasvatuskauden aikana kuolleille eläimille tulee turkistarhalla varata asianmukainen kylmäsäilytystila, kuten esimerkiksi varastoon sijoitettava pakastin. Rasvainen kaavintapuru tulee toimittaa luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi tai se tulee kompostoida omassa lantalassa. Mahdollisessa tilakohtaisessa hakepolttolaitoksessa saa polttaa vain puhdasta purua.

8 Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjetelyllä. Ruhoalustan tulee olla rakennettuna ennen toiminnan aloittamista. Ruhot tulee noutaa turkistarhalta vähintään 2-3 kertaa viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kolme kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi viikko sen jälkeen, kun nahkonta turkistarhalla on päättynyt, viimeistään kuitenkin helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Ruhoalusta tulee sijoittaa 18.6.2008 päivätyn asemapiirroksen mukaisesti. 6. Polttonesteiden varastointi Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt sijoitettava suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Rehun varastointi Rehun varastointi ja käyttö turkiseläimille eivät saa aiheuttaa epäsiisteyttä taikka terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehunjakelussa tulee noudattaa huolellisuutta. Toiminnanharjoittajan tulee estää haittaeläinten pääsy käsiksi rehuun kaikissa tilanteissa. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Toimintaa, kuten tiivisalustojen, juottolaitteiston, lantalan, kytkentä-/tarkistuskaivojen, umpikaivojen ja ruhoalustan kuntoa, tulee tarkkailla riittävän usein ja havaitut ongelmat, kuten vuodot, tulee korjata välittömästi. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot seuraavista: siitoseläintenmäärä ja kokonaiseläinmäärä lantamäärä, lannanpoistoajankohta ja toimituspaikat mahdolliset lannan levityspinta-alat ja toimituspaikat virtsan ravinneanalyysin tulokset mikäli virtsaa ei toimiteta luvan omaavaan laitokseen (Lanta-alustoilta umpisäiliöön kertyvästä virtsasta tulee vähintään kerran viidessä vuodessa analysoida kokonaisfosfori (kok-p), liukoinen fosfori (liuk-p), kokonaistyppi (kok-n) ja liukoinen typpi (liuk-n). Ensimmäiset näytteet tulee ottaa ja analysoida ennen kuin virtsaa levitetään ensimmäisen kerran pellolle lannoitteeksi.)

9 umpikaivonesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat virtsamäärä ja toimituspaikat turkiseläinruhojen, rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät ja toimituspaikat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat muiden jätteiden määrät ja toimituspaikat poikkeukselliset tilanteet Kirjanpito edellä mainittuine tietoineen tulee lähettää vuosittain aina helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. 9. Muut määräykset Tarha-alue tulee hakemuksen mukaisesti peruskuivattaa sala- ja avo-ojittamalla, ympärysojittaa ja aidata tai kaikki varjotalot tulee rakentaa pakovarmoiksi. Tarha-alue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 10. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhatoiminnan aloittamisesta Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen aloittamisajankohtaa. 11. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle välittömästi toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän tai pohjaveden pilaantumista), 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa

10 asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 8 :n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua, 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää, 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista sekä jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinnan perusteet Lupahakemus käsittää uuden turkistarhantoiminnan laajuudessaan 1 000 siitosnaaraskettua tai -supia pentuineen kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään 7320. Eläimet tulee sijoittaa 25 varjotaloon, joiden yhteispituus saa olla enintään 2 375 metriä. Turkistarhan on täytettävä päätöksen MMM 16/EEO/1999 mukaiset häkkien tilavaatimukset vuoden 2010 loppuun mennessä. Toiminnan sijoituspaikka on Lappajärven keskustan osayleiskaavassa merkitty merkinnällä M- 1, maa- ja metsätalousvaltainen alue. Tarha-alue sijoittuu tt-alueelle ns. turkistarhan suojavyöhykkeelle. Alueella keskikokoisen turkistarhan suositeltava suojavyöhyke on 200 metriä ja suuren turkistarhan 400 metriä. Lähin häiriintyvä kohde on asuinrakennus, joka sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä tarha-alueesta. Seuraavat asuinrakennukset sijaitsevat noin 700 metrin etäisyydellä turkistarhasta. Lappajärven Kirkonkylän keskukseen matkaa on suoraan noin 2,5 kilometriä. Keskustan osayleiskaavassa merkitty alue E-1 eli turkistarhausalue sijaitsee T:mi Håkan Ingmanin turkistarhan välittömässä läheisyydessä. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Hakemuksen johdosta on jätetty yksi 2 henkilön allekirjoittama mielipide, jossa on vastustettu turkistarhan sijoittumista alueelle muun muassa hajuhaittoihin, haittaeläimiin sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumiseen liittyvistä syistä. Ympäristökeskus kuitenkin katsoo, että lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei yksinään tai muiden toimintojen kanssa aiheudu sellaisia ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettuja seurauksia, jotka estäisivät ympäristöluvan myöntämisen. Mielipiteessä ja lausunnoissa esiin tulleisiin asioihin on kiinnitetty huomiota lupamääräyksissä. Hajun ja haittaeläinten aiheuttamia haittoja pystytään alueella vähentämään käyttämällä riittävästi turvetta kuivikkeena varjotalojen lanta-alustoilla, pitämällä tarha-alue siistinä ja kuivana, johtamalla lanta-alustojen suotovedet kytkentäkaivojen kautta umpisäiliöön sekä lannan, nesteiden, jätteiden, rehujen ja ruhojen huolellisella varastoinnilla ja käsittelyllä. Lannan aiheuttaman ravinnekuormituksen aiheuttamien vesistövaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen on otettu huomioon määräämällä varjotaloihin vesitiiviit lanta-alustat ja suoto- ja jätevesien

11 keräysjärjestelmät. Ympäristökeskus katsoo, että tällä tekniikalla toteutettuna lanta ei pääse kosketuksiin maaperään eikä virtsaa imeydy pohjaveteen eikä huuhtoudu ympäristöön. Edellä mainitut seikat, turkistarhaustoiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö, riittävät etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, alueen maaperä ja esitetyt ympäristönsuojelutoimenpiteet sekä asetetut lupamääräykset huomioiden ympäristökeskus katsoo, että turkistarhan lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja siten ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Lupamääräysten perusteet Ympäristöluvan mukaisen eläinmäärän laskemisessa on huomioitu turkistarhan varjotalojen yhteispituus ja häkkikoko ja siten turkistarhassa pidettävä kokonaiseläinmäärä. Toiminnanharjoittajan tulee ottaa eläinmäärän pitämisessä huomioon, mitä siitä on säädetty Maa- ja metsätalousministeriön turkiseläinten pidolle asetetuissa eläinsuojeluvaatimuksissa (päätös nro 16/EEO/1999). (Lupamääräys 1) Rakentamalla varjotalot hakemuksen mukaisesti voimassa olevia maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräyksiä ja ohjeita noudattaen varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja, että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta vesistöön, maaperään tai pohjaveteen. Ympäristökuormituksen estämiseksi ja vähentämiseksi varjotalot tulee varustaa muun muassa vesitiiviillä lanta-alusratkaisulla, kytkentäkaivoilla, umpikaivolla, riittävän pitkillä räystäillä, lanta-alustojen riittävillä korotuksilla ja automaattijärjestelmällä. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kertyvä virtsa tulee varastoida tiiviissä säiliöissä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toimittaa ympäristöluvan omaavalle laitokselle. (Lupamääräys 2) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään vesistöön, pohjavesiin, ilmaan ja maaperään kohdistuvaa ympäristökuormitusta. Riittävä turpeen käyttö varjotalojen lanta-alustoilla vähentää lannasta aiheutuvaa hajuhaittaa ja ympäristöön kulkeutuvaa typpikuormitusta. Tärkein lannanpoistoajankohta on syys-marraskuu, jolloin lantaa muodostuu eläinmäärän vuoksi eniten. (Lupamääräys 3) Lantalan rakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Hakemuksen mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 500 m 3 vuodessa ja esitetty välivarastotilavuus, 250 m 3, voidaan katsoa riittäväksi, koska lanta toimitetaan ympäristöluvan omaavalle laitokselle käsiteltäväksi ja varastoitavaksi. Lantavaraston vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. Lanta tulee toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja lannan käsittelyä koskevat muutokset ilmoittaa valvonnallisista syistä. (Lupamääräys 3) Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen turkistarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Johtamalla sosiaalitilojen, ruokintalaitteiden ja rehusiilojen jätevedet umpikaivoihin varmistetaan, että vesistön kuormitusta tai maaperän taikka pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei pääse tapahtumaan. (Lupamääräys 4)

12 Toiminnanharjoittaja on jätelain perusteella velvollinen mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja, että jätteestä ei aiheudu haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle taikka ympäristölle. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan jätteiden asianmukaisesta varastoinnista niin, että maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantuminen ehkäistään. Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida, että jätteitä kuljettavan tulee olla rekisteröitynyt ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon, jolloin voidaan varmistaa, että jätteen kuljettamisessa noudatetaan ympäristömääräyksiä. (Lupamääräys 5) Kaikki nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja rasvaiset nahkontapurut sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee käsitellä muiden ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjen Euroopan parlamentin ja neuvoston koskevan asetuksen (1174/2002) tai jätteenpolttoasetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. (Lupamääräys 5) Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella varastoinnilla sekä käsittelyllä hyväksytyissä laitoksissa estetään maaperän, vesistöjen ja pohjaveden pilaantuminen sekä haittaeläinten ravinnonsaanti. Lisäksi sillä rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviämistä tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Ruhoalusta tulee kattaa katteella sadeveden pääsyn estämiseksi. (Lupamääräys 5) Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (Lupamääräys 6) Varastoimalla turkiseläimille tarkoitettu rehu huolellisesti, pitämällä rehut suljetuissa astioissa ja noudattamalla rehun jakelussa huolellisuutta pidetään tarha-alue siistinä ja ehkäistään ja vähennetään haittaeläinten mahdollisuutta ruokailla alueella. (Lupamääräys 7) Tarkkailemalla ja valvomalla laitteistojen kuntoa säännöllisesti voidaan varmistua niiden toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet ripeästi. Määräys turkistarhaustoiminnan vuosittaisesta kirjanpidosta, kuten lannan ja virtsan hyödyntämisestä ja muiden jätteiden määristä ja toimituspaikoista on annettu toiminnan valvontaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi. (Lupamääräys 8) Tarha-alueen ympärysojittamisella ja toimivalla peruskuivatuksella estetään ympäristöstä virtaavien vesien pääsy alueelle. Aitaamalla koko tarha-alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään eläinten karkailu ympäristöön. Pitämällä tarha-alue siistinä lisätään yleistä viihtyvyyttä. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Jos ympäristökuormitusta voidaan vähentää parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (Lupamääräys 9) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 10) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Toiminnanharjoittajien on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten suunnitelmista muuttaa lannan hyödyntämistä. Ilmoituksen perusteella

13 viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (Lupamääräys 11) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2019 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämät ja mahdolliset muut myöhemmin tarpeelliseksi katsotut selvitykset ja tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2018 koskevat tiedot. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 16 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4)

14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Ympäristöministeriön työryhmä ehdotus (31.5.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasia. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Lappajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lappajärven kunnan kunnanhallitus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Lappajärven kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

15 alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Insinööri Tiia Sillanpää Liitteet Asemapiirros Valitusosoitus Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.