5. Mikä on yhdistyksenne henkilöjäsenmäärä? 6. Mikä on yhdistyksenne vapaaehtoistoimijoi- henkilöjäsentä

Samankaltaiset tiedostot
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen roolit ja identiteetit osahanke ( )

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

Kysely vertaisille ja kokemusasiantuntijoille tai vastaaville

Mielenterveys- ja päihdeyhdistykset: kansalaistoiminnan vahvistajia, palveluiden tuottajia, edunvalvojia?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Järjestökartoitus Kyselyn tavoitteena on saada tietoa Etelä-Savon maakunnan järjestöjen nykytilasta. Kysymyksiin vastataan vuoden 2017 tiedoilla.

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Rastittakaa valitsemanne vaihtoehdot.

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Vastatkaa kysymyksiin järjestönne näkökulmasta, älkää mahdollisten paikallisyhdistystenne.

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Keski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

MIPA-miniseminaari Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena

Vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen tunteet ja yhdistysten tukitoimet. MIPA-työpaja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. Loppuseminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Järjestöbarometri Jane

Järjestöt hyvinvointia luomassa

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö. Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus Liisanpuiston auditorio, Pori

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry /tl

1 (7) /tl. Talousarvio Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava Varsinainen toiminta. Ay avustus

Varsinainen toiminta. Tarkennettu Talousarvio Talousarvio Ay avustus. Tuotot Ray avustukset

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Julkisen sektorin ja kansalaistoiminnan kuntoutusyhteistyön moninaisuus

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Kansalaisjärjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2018

Järjestöbarometri Mediainfo

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Ajankohtaista tietoa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn avustusasioista ja avustusten hausta. Yksinäisyysverkosto 4.10.

STEA-avustukset ESRhankkeiden. omarahoitusosuutena Ari Mattila

Sote-uudistus ja kolmas sektori Päijät-Hämeessä

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Mediakasvatusseuran strategia

Hyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa. Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.

Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (promootio)

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely

Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta

STEAn avustuksista. Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Järjestöt kuntoutuksen kentällä. Erityisasiantuntija Päivi Opari, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan kumppanuussopimukset

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Nuorisovastuualueen valtionavustusprosessin toimivuus ja kehittämistarpeet

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Tutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi Vastuullinen lahjoittaminen ry

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Päihde- ja mielenterveysyhdistysten rahoitus ja siihen liittyvät haasteet

Esitys syyskokoukselle

Kumajan kysely Uudenmaan alueen kunnille järjestöyhteistyöstä

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

Pohjoisen yhteisöjen tuki-majakka ry

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Suomen Pakolaisapu ry

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

Kohti näkyvää ja vahvaa. järjestöyhteistyötä!

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 LAPIN LIIKUNTA RY

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Transkriptio:

KYSELY PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSYHDISTYSTEN TOIMINNASTA Kyselyssä kartoitetaan yhdistyksenne tehtäviä ja toiminnan tarkoitusta, toimijoiden osallistumismahdollisuuksia ja yhdistyksenne rahoitusta. Rastittakaa valitsemanne vaihtoehto. Yhdistykset ovat hyvin erilaisia, eivätkä kaikki kysymykset välttämättä tunnu koskevan toimintaanne. Vastatkaa soveltuvin osin. TAUSTATIEDOT 1. Mikä on yhdistyksenne pääasiallinen toimiala? 2. Minä vuonna yhdistyksenne on perustettu? päihdetyö mielenterveystyö vuonna teemme sekä päihde- että mielenterveystyötä 3. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yhdistyksenne toimintaa? Voitte valita useamman vaihtoehdon. ehkäisevä työ korjaava työ/kuntoutus terveyttä edistävä työ 4. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yhdistyksenne toiminta-aluetta? seudullinen, alueellinen kunta, kaupunki Arvioikaa toiminta-alueenne asukasmäärä lähiyhteisö, naapurusto, kylä, kaupunginosa Arvioikaa toiminta-alueenne asukasmäärä 5. Mikä on yhdistyksenne henkilöjäsenmäärä? 6. Mikä on yhdistyksenne vapaaehtoistoimijoi- henkilöjäsentä den määrä? vapaaehtoistoimijaa 7. Onko yhdistyksessänne palkattuja työntekijöitä? kyllä, kuinka monta? (mukaan lukien tukityöllistetyt työntekijät) ei (jos vastasitte ei, siirtykää kysymykseen 9) 8. Kuinka suurella osalla yhdistyksenne työntekijöistä on päihde- tai mielenterveyskuntoutujatausta? kaikilla tai lähes kaikilla noin puolella pienellä osalla ei yhdelläkään en osaa sanoa 1

YHDISTYKSEN TEHTÄVÄT JA TOIMINNAN TARKOITUS 9. Kumpi seuraavista väittämistä kuvaa paremmin yhdistyksenne toimintaa? Valitkaa sopiva vaihtoehto jatkumolta. 7 tarkoittaa että yhdistyksenne keskittyy puhtaasti kansalaistoimintaan (esim. vapaaehtois- ja vertaistoiminta), 1 tarkoittaa, että yhdistyksenne tuottaa pääasiassa palveluja asiakkaille (esim. asumis-, kuntoutus-, työllistämis-, koulutuspalvelut). Yhdistyksemme tehtävä on Yhdistyksemme tehtävä on kansalaistoiminta. 7 6 5 4 3 2 1 palvelujen tuottaminen. 10. Kuinka tärkeitä seuraavat tehtävät ovat yhdistyksenne toiminnassa? erittäin tärkeä tärkeä ei lainkaan tärkeä vertaistuen tarjoaminen 3 2 1 0 yhteisöllisyyden tukeminen 3 2 1 0 vapaaehtoistoiminta 3 2 1 0 ihmisten välitön auttaminen, kohtaaminen 3 2 1 0 syrjäytymisen ehkäisy, huono-osaisuuden vastainen työ 3 2 1 0 jäsenistön aseman ja oikeuksien edistäminen 3 2 1 0 järjestöjen toimintaedellytysten edistäminen (järjestökentän ei koske meitä 3 2 1 0 edunvalvonta) palvelujen tuottaminen (esim. kuntoutus-, asumispalvelut) 3 2 1 0 uusien toimintojen tai palvelujen kehittäminen 3 2 1 0 asenteisiin vaikuttaminen (esim. kampanjat, tempaukset) 3 2 1 0 yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen 3 2 1 0 yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaaminen myös sellaisin 3 2 1 0 keinoin kuin mielenosoitukset, adressit tms. hengellinen toiminta 3 2 1 0 asiantuntijatoiminta (esim. asiantuntijatyöryhmiin osallistuminen) 3 2 1 0 poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen (esim. lausunnot, kannanotot) 3 2 1 0 verkostoissa toimiminen (esim. kuntien yhteistyöryhmät) 3 2 1 0 tabuina (vaikeina) pidettyjen asioiden nostaminen julkiseen keskusteluun; minkä aiheiden? 3 2 1 0 jokin muu tehtävä; mikä? 3 2 1 0 11. Eroavatko järjestöjen tuottamat palvelut mielestänne palveluista, joita yritykset ja kunnat tuottavat? kyllä, miten? eivät 12. Tuottaako yhdistyksenne ostopalveluja (eli palveluja, joita myydään kunnille tai muille tahoille)? kyllä, mitä palveluja? ei (jos vastasitte ei, siirtykää kysymykseen 14) 2

13. Mitä olette seuraavista väittämistä? Siirtykää vastattuanne kysymykseen 15. täysin samaa samaa eri täysin eri Tuotamme palveluja, joita kunnat tai yritykset eivät tuota. Kilpailemme samoilla palvelumarkkinoilla kunnan ja yritysten kanssa. Tuotamme palveluja yhteistyössä kunnan kanssa. Palvelumme täydentävät kunnan tuottamia palveluja. Palvelujen tuottaminen on tärkeää muun toimintamme rahoituksen kannalta. Palvelumme tavoittavat ihmisiä, joita muut palvelut eivät tavoita. en osaa sanoa 14. Mitä olette seuraavista väittämistä? Haluaisimme osallistua palvelujen tuottamiseen, mutta yhdistyksessämme ei ole siihen riittävää osaamista. Haluaisimme osallistua palvelujen tuottamiseen, mutta yhdistyksellämme ei ole siihen riittäviä taloudellisia voimavaroja. Haluaisimme osallistua palvelujen tuottamiseen, mutta toiminta-alueellamme ei ole kysyntää järjestöjen tuottamille palveluille. Palvelujen tuottaminen ei kuulu järjestöille, vaan kunnille ja yrityksille. Toimintamme ei sovellu palvelutuotantoon, sen tuotteistaminen on vaikeaa tai mahdotonta. täysin samaa samaa eri täysin eri en osaa sanoa TOIMIJOIDEN OSALLISUUS 15. Missä yhdistyksessänne hyödynnetään toimijoiden kokemusosaamista? Kokemusosaaminen on toimijoiden omaan kokemukseen perustuvaa tietoa ja asiantuntemusta. erittäin paljon vähän ei lainkaan yhdistyksessämme ei ole tarvetta kokemusosaamisen hyödyntämiselle 16. Onko yhdistyksenne toiminnassa mukana a) vertaisia?* kyllä, kuinka monta? ei b) kokemusasiantuntijoita?* kyllä, kuinka monta? ei *Vertaiset ovat saman elämäntilanteen tai sairauden kokeneita tai niiden kanssa eläviä henkilöitä, jotka toimivat toistensa tukena. Kokemusasiantuntijat osallistuvat oman kokemuksensa pohjalta palvelujen kehittämiseen. 3

17. Osallistuvatko yhdistyksenne vertaiset ja kokemusasiantuntijat yhdistyksenne a) henkilöstökokouksiin? kyllä eivät yhdistyksessämme ei järjestetä henkilöstökokouksia b) työnohjauksiin? kyllä eivät yhdistyksessämme ei järjestetä työnohjausta c) henkilöstökoulutuksiin? kyllä eivät yhdistyksessämme ei järjestetä henkilöstökoulutuksia 18. Missä kohderyhmänne osallistuvat seuraaviin yhdistyksenne toimintoihin? Kohderyhmillä tarkoitamme ihmisiä, joille yhdistyksenne tarjoaa apua, tukea tai toimintaa eli yhdistyksenne toimintaan osallistujia (esim. kuntoutujat, omaiset) tai tuottamienne palvelujen käyttäjiä. erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän ei koske yhdistystämme toiminnan ideointi ja suunnittelu 4 toiminnan toteutus 4 toiminnan kehittäminen 4 toiminnan arviointi 4 strategiatyöskentely 4 osallistuvat muuhun, mihin? en osaa sanoa 4 19. Kumpi seuraavista väittämistä kuvaa paremmin yhdistyksenne toimintaa? Ympyröikää sopiva numero jatkumolta. Toimintamme perustana ovat kohde- 5 4 3 2 1 Toimintamme perustuu työnryhmiemme esittämät näkemykset ja ideat. tekijöidemme asiantuntijuudelle. Yhdistyksemme jäsenet ovat aktiivisesti 5 4 3 2 1 Jäsenet eivät juuri osallistu mukana toiminnassamme. yhdistyksemme toimintaan. Yhdistyksemme valikoi jäsenensä. 5 4 3 2 1 Kuka tahansa pääsee yhdistyksemme jäseneksi. Vapaaehtoiset suunnittelevat ja ohjaavat 5 4 3 2 1 Palkatut työntekijät suunnittelevat yhdistyksemme vapaaehtoistoimintaa. ja ohjaavat yhdistyksemme vapaaehtoistoimintaa. 20. Pyrittekö parantamaan kohderyhmien mahdollisuuksia vaikuttaa yhdistyksenne toimintaan? kyllä, millaisin keinoin? emme, miksi? ei koske yhdistyksemme toimintaa 21. Onko yhdistyksenne päättävissä elimissä (hallitus, johtokunta) kohderyhmienne edustajia? kyllä, huomattava määrä kyllä, jonkin verran kyllä, vähäinen määrä ei 4

RAHOITUS JA TALOUDELLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET 22. Valitkaa seuraavista kaikki rahoitukset, joita yhdistyksenne sai vuonna 2016. Merkitkää myös, millainen merkitys kyseisellä rahoituksella on yhdistyksenne toiminnalle ja miten rahoitus on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana. Esim. jos saitte kunnalta toiminta-avustusta, jonka merkitys toiminnallenne on kohtalainen ja kunta-avustuksen määrä on viime vuosina vähentynyt, merkitkää seuraavasti: Saatteko ko. suuri kohtalainen pieni kasvanut pysynyt vähentynyt rahoitusta? merkitys merkitys merkitys ennallaan kuntien ja kaupunkien myöntämät avustukset Saatteko ko. rahoitusta? kuntien ja kaupunkien myöntämät avustukset (yleis- ja kohdennetut avustukset) Rahoituslähteen merkitys yhdistyksenne toiminnalle suuri kohtalainen pieni merkitys merkitys merkitys Rahoituksen kehitys viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut pysynyt vähentynyt ennallaan jäsenmaksut asiakas- ja palvelumaksut kyllä/ei vuokratulot varsinaisen toiminnan muut tuotot (esim. kirpputoritoiminta) muu oma varainhankinta (esim. järjestölehden myynti) kattojärjestöltä saatu järjestöavustus yksityissektorin tukirahoitukset (lahjoitukset, sponsorointi, apurahat) sijoitus- ja rahoitustoiminta työllisyysmäärärahat (TEtoimistojen ja KELAn palkkatuet) alueellinen tukirahoitus (TEkeskukset, lääninhallitukset) EU rahoitus (ESR, projektit) STEA/RAY yleisavustus (Ay) STEA/RAY kohdennettu toiminta-avustus (Ak) STEA/RAY investointiavustus (B) STEA hankeavustus (C) kyllä/ei ministeriöiden rahoitus (muu kuin STEA) jokin muu rahoitusmuoto, mikä? jokin muu rahoitusmuoto, mikä? 5

23. Mikä oli yhdistyksenne talousarvion menojen loppusumma vuonna 2016? 24. Oletteko löytäneet viime vuosina uusia rahoituslähteitä? kyllä, mitä? emme 25. Millaisia haasteita yhdistyksenne toiminnan rahoitukseen liittyy? suuri haaste kohtalainen haaste pieni haaste ei koske yhdistystämme rahoituslähteitä on vaikea löytää 3 2 1 0 rahoitusten jatkuvuus on epävarmaa 3 2 1 0 rahoitusten hakeminen on vaikeaa ja työlästä 3 2 1 0 yhdistyksen omaisuuteen (esim. kiinteistöt) liittyvät kulut 3 2 1 0 avustusten raportointi ja seuranta on hankalaa 3 2 1 0 avustusten hanke- ja projektiluontoisuus 3 2 1 0 rahoitus ei mahdollista hankkeiden juurruttamista 3 2 1 0 avustusjaksot ovat liian lyhyitä 3 2 1 0 vaatimukset riittävästä omarahoitusosuudesta 3 2 1 0 ostopalvelusopimukset ovat liian lyhytaikaisia 3 2 1 0 ostopalvelusopimusten hinnat ovat liian alhaisia 3 2 1 0 kilpailutusten valintakriteerit ovat ongelmallisia 3 2 1 0 kilpailutuksiin liittyvän osaamisen puutteet 3 2 1 0 monista eri lähteistä tulevien rahoitusten hallinnointi 3 2 1 0 muu haaste, mikä? 3 2 1 0 26. Missä koette rahoittajatahojen ja rahoitusmahdollisuuksien ohjaavan yhdistyksenne toimintaa? paljon vähän ei lainkaan ei koske yhdistystämme Kertokaa tarkemmin, miten tämä näkyy yhdistyksenne toiminnassa? 6

27. Ottakaa kantaa seuraaviin kysymyksiin. Voitte tarvittaessa valita useamman vaihtoehdon. a) Oletteko aloittaneet tai lopettaneet toimintoja, koska rahoittaja on ohjannut tekemään niin? kyllä, olemme aloittaneet kyllä, olemme lopettaneet emme ei koske yhdistystämme b) Oletteko vastaanottaneet rahoitusta tai kieltäytyneet rahoituksesta, jonka ette ole kokeneet sopivan yhdistyksenne arvoihin, tavoitteisiin tai toimintatapoihin? kyllä, olemme vastaanottaneet kyllä, olemme kieltäytyneet emme ei koske yhdistystämme c) Oletteko ryhtyneet yhteistyöhön/kumppanuuksiin tai kieltäytyneet yhteistyöstä, jonka ette ole kokeneet sopivan yhdistyksenne arvoihin, tavoitteisiin tai toimintatapoihin? kyllä, olemme ryhtyneet kyllä, olemme kieltäytyneet emme ei koske yhdistystämme Kertokaa tarkemmin edellä mainituista tilanteista. 28. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät kohderyhmät tai asiat, joihin päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tulisi suunnata toimintaansa? Kiitos vastauksistanne! Seuraavalla sivulla voitte halutessanne täydentää vastauksianne ja antaa palautetta kyselystä. 7

8