Kompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari

Samankaltaiset tiedostot
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli. Liisa Suhonen 13.6.

HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma & Suomen biodiversiteettistrategia

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

VELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK

VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

6/2010. FINMARINET kar toittaa meriluontoamme

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

ELYt ja merialueiden suunnittelu

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus

Kunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi. Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Ilmastonmuutos ja Itämeri

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

Merenhoidon kuulemispalaute 2018

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO JA MAHDOLLINEN SÄÄNTELY SUOMESSA

Lataa Meren aarteet. Lataa

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta?

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA

Osaaminen henkinen operaatioulottuvuus s. 34

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa

ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos

Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeren luontotyypit ja uuden tiedon tulva. Lasse Kurvinen Metsähallitus Luontopalvelut Lutu-seminaari

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maa- ja metsätalousministeriö ASIA: WWF Suomen kommentit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen

Luontopohjaiset kaksitasouomat tulvanhallinnassa: uutta tutkimusta ravinteiden pidätyksestä Pienvesiseminaari

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

6XRPLULLVWDPDDQD. x 0DDPPHULLVWDODMLVWRRQVDQJHQPRQLSXROLQHQVLOOl. x 0DDKDPPHRQP\ VLVWXWHWWXXVHLWDODMHMDMRLVWD. x 3llRVDOWDDQ6XRPLRQSRKMRLVWD

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Ympäristöministeriö WWF:n lausunto LuTU-toimintasuunnitelmasta

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Miten luontoarvoja kompensoidaan?

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma

Suomen meriympäristön tila Erityisasiantuntija Jan Ekebom, Ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien ja mertensuojeluyksikkö

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

RoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Ekosysteemihotelli Raaseporissa

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Transkriptio:

Kompensaatiot merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018

Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla ja Itämeren valuma-alueella. Vaikka valuma-alueella tapahtuvat muutokset näkyvät usein läheisen merialueen tilassa, vaikuttaa merialueen tilaan samanaikaisesti useita tekijöitä, joista osa voi siirtyä vaikutusalueelle kaukokulkeumana etäältäkin. Valuma-aluekohtaiset tarkastelut ovat toisaalta mielekkäitä, koska esimerkiksi vaelluskaloja koskevat kysymykset koskevat sekä meriluontoa että Itämeren valuma-aluetta. Ihmisen toiminnan vaikutukset voivat olla suoria ja helposti havaittavia (esim. elinympäristön tuhoutuminen) tai vaikeasti mitattavia (esim. ravintoverkossa tapahtuvien muutosten heijastumat) 2 ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 3.5.2018

Kompensaatiotoimenpiteitä rannikolla ja merellä KIRSI KOSTAMO 13.4.2018 3

Kompensaatiotoimenpiteitä rannikolla ja merellä 1. Kompensaatiot valuma-alueella 2. Rannikon merenlahtien vedenalaiset elinympäristöt 3. Avoimien hiekkapohjien vedenalaiset elinympäristöt 4. Kovien pohjien elinympäristöt 5. Lajeihin kohdistuvat kompensaatiot KIRSI KOSTAMO 13.4.2018 4

Kompensaatiot eri elinympäristöissä 1. Kompensaatiot valuma-alueella 2. Rannikon merenlahtien vedenalaiset elinympäristöt 3. Avoimien hiekkapohjien vedenalaiset elinympäristöt 4. Kovien pohjien elinympäristöt 5. Lajeihin kohdistuvat kompensaatiot Valuma-alueen päästöillä suuri merkitys kompensaatioiden onnistumiseen Lajisto/elinympäristöt/toimenpiteet eroavat rannikon/merialueen eri osissa KIRSI KOSTAMO 13.4.2018 5

1. Kompensaatiot valuma-alueella Valuma-alueella suuri vaikutus meren tilaan erityisesti rannikolla Voidaanko kompensaatioita toteuttaa ilman ravinnepäästöjen (paikallista) rajoittamista? Kompensaatio ei voi sisältyä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan varoista tuettavan ympäristökorvausjärjestelmän toimiin Maankäyttömuodon muutos Ravinteiden kemiallinen sitominen Karjanlannan jatkoprosessointi Peltojen suojakaistat ja vyöhykkeet Kosteikot? ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 3.5.2018 6

Toimenpiteet valuma-alueella Toimenpide Maataloustuen piirissä Käyttö kompensaationa Maankäyttömuodon muutos X X Ravinteiden kemiallinen sitominen X Pellon poisto viljelystä esim. monimuotoisuuskohteeksi tai viljelykasvilajiston vaihtaminen? Kipsausta tutkitaan, mutta sen soveltuvuus täytyy aina arvioida tapauskohtaisesti. Karjanlannan jatkoprosessointi Peltojen suojakaistat ja - vyöhykkeet Kosteikot X X Teknologiaa ollaan vasta kehittämässä. X? X???? Kosteikon suunnittelu, toteutus ja hoito tulee suunnitella huolellisesti, jotta toivotut tavoitteet saavutetaan. 7

2. Rannikon merenlahtien vedenalaiset elinympäristöt Korkea luonnon monimuotoisuus Vesikasvit, sammalet, makrolevät, selkärangattomat, kalat ja linnut Suuret käyttöpaineet Valuma-alueen vaikutukset voivat olla huomattavia Veden laatuun, ruovikoitumiseen ja umpeenkasvuun liittyviä paikallisia toimenpiteitä ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE MH 2016 / Petra Pohjola 8

Mahdollisesti käyttökelpoisia toimenpiteitä Rantakasvillisuuden niittäminen Ruoppaukset Vesikasvillisuuden poistaminen Vedenalaisten yhteisöjen kunnostaminen Kalojen poikastuotantoon kohdistuvat suorat toimenpiteet Haukikosteikot Fladojen suuaukkojen avaaminen Keinotekoiset kutualustat Jäähdytysvesien hyödyntäminen Lintuvesien kunnostaminen Pesimäsaarekkeiden rakentaminen Pienpetopyynti Vedenpinnan korkeuden muuttaminen 9

3. Avoimien hiekkapohjien vedenalaiset elinympäristöt Vedenalaiset niityt tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle Meriajokas, muut vesikasvit, selkärangattomat, kalat, linnut Rehevöityminen, pienimuotoinen merenpohjien käyttö Vedenalaiset niityt/kasvillisuuden siirtäminen Hiekkapohjia hyödyntävien merikutuisten siikojen poikastuotantoalueet 10 MH 2015 / Juuso Haapaniemi

Vedenalaisten niityt Kokemukset vesikasvien siirtoistutuksista maailmanlaajuisesti vaihtelevia, mm. Atlantin rannikon mutatasangoilla, Göteborgin satama Kasvien siirtäminen vaatii tietoa lajin biologista ja vallitsevista ympäristöolosuhteista Siemenet/versot Populaatiodynamiikka Geneettiset erityispiirteet/sopeumat Vuorovaikutussuhteet muiden eliöiden kanssa 11

4. Kovien pohjien vedenalaiset elinympäristöt Korkea luonnon monimuotoisuus Makrolevät, sammalet, vesikasvit, selkärangattomat, kalat ja linnut Rehevöityminen, rantojen käyttö Ilmastonmuutoksen vaikutukset mereistä alkuperää olevaan lajistoon Uuselinympäristöt/keinotekoiset riutat Makroleväyhteisöt Sinisimpukkayhteisöt Kalanpoikastuotannolle merkittävät kovat pohjat ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 3.5.2018 12

Kovien pohjien vedenalaiset elinympäristöt: uuselinympäristöt/keinotekoiset riutat Tavoitteena tuottaa luonnontilaisten elinympäristöjen kaltaisia rakenteita Edellyttää kattavaa tietoa olosuhteista ja eliöstöstä Erilaisia materiaalivaihtoehtoja, myös kaupallisia valmistajia USAssa keinotekoiset riutat kuuluvat useissa rantaosavaltioissa keskeisiin merensuojelutoimenpiteisiin Käyttökelpoisuus Itämerellä? Vieraslajit hyötyvät? ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 3.5.2018 13 Lähde: NOAA / Broughton 2012

Kovien pohjien vedenalaiset elinympäristöt: makroleväyhteisöt Makrolevät taantuneet maailmanlaajuisesti, paljon tutkimusta ennallistamisesta mm. Aasiassa Populaatio voidaan perustaa itiöiden/alkioiden, nuorien yksilöiden tai aikuisten siirroilla, sekä kalojen/selkärangattomien laidunnuspaineen vähentämisellä Luonnonpopulaatioiden kantokyky huomioitava, samoin paikalliset sopeumat ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 3.5.2018 14 MH 2016 / Heidi Arponen

Betonista rakennettu porras-riutta sijoitettiin kuudelle eri syvyydelle hiekkapohjalla tavoitteena luonnonmukainen syvyysvaihtelu ja lajiston vaihettuminen suhteessa kasvusyvyyteen (Terawaki ym. 2003; Japani). Syvyysvaihtelulla voidaan saada aikaiseksi myös luonnollista lajiston sukkessiota satunnaisten tapahtumien ja meren olosuhteiden vaikuttaessa lajiston kehitykseen. 15

Kovien pohjien vedenalaiset elinympäristöt: sinisimpukkayhteisöt Sinisimpukat (Mytilus edulis, M. trossulus, ym.) muodostavat tärkeän monimuotoisuutta ylläpitävän yhteisön Itämerellä ja Atlantin rannikkoalueilla, mutta myös mm. sitovat ravinteita vedestä Yhteisöjen siirtämistä/palauttamista on tutkittu maailmalla pehmeiden mutakenttien sinisimpukkapedeillä ja öljyonnettomuuksien tai muun ihmistoiminnan tuhoamilla alueilla Simpukoiden elinolosuhteiden parantaminen + siirtoistutukset ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 3.5.2018 MH 2012 / Mats Westerbom 16

Kalanpoikastuotannolle tärkeät kovat pohjat Silakan lisääntymisalueet saariston eri vyöhykkeiden kovilla pohjilla osittain heikentyneet rehevöitymisen seurauksena Lisääntymisalueet laaja-alaisia eikä tarkkaa valinnan preferenssiä tunneta Valuma-alueen vesiensuojelutoimenpiteet tärkeitä MH 2010 / Heidi Arponen 17

5. Lajeihin kohdistuvat kompensaatiot Kohdistuvat usein EU:n yhteisölainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön kautta esille nousevaan lajistoon Elinympäristöjen ennallistaminen Uuselinympäristöt Lajien väliaikaiset siirrot ihmistoiminnan tieltä Rahalliset kompensaatiot 18 Metsähallitus 2016/Pekka Lehtonen

Elinympäristöjen ennallistaminen Hydrogeomorfologinen toiminnallisuusanalyysi (HGM); Rakenna ja ne tulevat (Brinson 1993) Toimii jos lajeilla on hyvä leviämiskyky eikä leviämisesteitä ole Uhanalaisten eliöiden elinkierrossa usein piirteitä, jotka estävät tehokasta leviämistä Ylikompensaatio poistaa satunnaistekijöiden vaikutusta Uuselinympäristöt Eliöstölle luodaan keinotekoisia elinympäristöjä Voimakkaan ihmisvaikutuksen alaiset alueet? Helsingin Kruunuvuoren siltahanke, Helsingin Koivusaaren laajennushanke 19

Lajien väliaikaiset siirrot ihmistoiminnan tieltä Eliölajiston väliaikainen siirtäminen pois esimerkiksi lyhytaikaisten rakennushankkeiden tieltä voi tarjota mahdollisuuden säilyttää paikallisia, suppeita kantoja elinvoimaisina. Esimerkiksi paahteisten kasvupaikkojen kasvi- ja selkärangatonlajiston siirto tiehankkeessa, vuollejokisimpukka siltahankkeissa Rahalliset kompensaatiot Kalatalousmaksut (eivät ole ekologisia kompensaatioita) Rahallinen korvaus haitasta, jolla toteutetaan ekologisia kompensaatioita Taso vaikea määrittää, tulisi koskea kaikkia toimialoja

Johtopäätökset 1. Kompensaatio-osaamista tulisi lisätä eri ekosysteemeissä 2. Suunnittelun taustalla oltava riittävät tausta-aineistot 3. Kompensaatiotoimenpiteiden seurantaan on kiinnitettävä erityistä huomiota 4. Kompensaatiot osaksi hankesuunnittelun työkalupakkia 5. Tarvitaan kokeiluhankkeita

Visa Hietalahti Kiitos!