Meijän työhyvinvoinnin tuki

Meijän työhyvinvoinnin tui LUPA PITÄÄ HUOLTA luonnos 2018 Lupa osee joaista Meijän maaunnan työnteijää ammatista ja asemasta riippumatta KÄSITTELY ERI TOIMIELIMISSÄ PVM KÄSITTELY PVM KÄSITTELY PVM KÄSITTELY PVM KÄSITTELY PVM

Sisältö 1 Meijän työhyvinvoinnin tui lupa pitää huolta... 2 2 Sujuva työ työhyvinvointi edellä arjessa... 3 3 Varhainen tui rataisut työyhteisössä... 5 3.1 n varhainen tui... 5 3.2 Työyhteisön varhainen tui... 7 3.3 Sairauspoissaolojen hälytysrajat... 9 4 Kohdennettu tui rataisut verostoyhteistyössä... 10 4.1 n ohdennettu tui... 10 4.2 Työyhteisösovittelu... 12 5 Työssä jatamisen tui työnteijän ja työn ohtaaminen... 14 5.1 Korvaava työ... 14 5.2 Paluun tui... 16 6 Käsitteet... 18 MIUN oman työn tuunaaminen... 19 MIUN työhyvinvointiesustelu... 20 MIUN työyyesustelu... 21 MIUN työterveysneuvottelumuistio... 22 MEIJÄN arvotarina... 23 MEIJÄN työyhteisöesustelu... 24 MEIJÄN yhteisöllisyyden lisääminen... 25 MEIJÄN muutosista mahdollisuusiin... 26 Otetaan puhhees... 27 Esmiehen piaohje etukeen... 28

1 Meijän työhyvinvoinnin tui lupa pitää huolta Meijän maaunnassa työhyvinvointi on arvoas asia. Haluamme, että Pohjois-Karjalan maaunta tunnetaan työhyvinvoinnin edelläävijänä ja vetovoimaisena työnantajana. Työhyvinvointi ja työn seä muun elämän tasapaino ovat niin työnteijöiden, työnantajan uin oo yhteisunnanin etu. Työhyvinvointi syntyy ja ehittyy työn arjessa. Työhyvinvointiin vaiuttavat työnteijän terveys ja voimavarat, työympäristö, työyhteisö seä työnantajan toimintatavat. Meijän maaunnassa työhyvinvointi taroittaa sitä, että on muava tulla töihin ja lähteä töistä, un on saanut hyvää aiaan. Meijän työhyvinvoinnin tuimalli toimii seä työyvyn hallintamallina että työhyvinvoinnin työalupaina. Malli ohjaa havaitsemaan varhain työn, työnteijän ja työyhteisön ehittämisen ohteet ja tuen tarpeet. Mitä aiaisemmin asiat otetaan esusteluun, sen paremmat mahdollisuudet niihin vaiuttamiseen ovat. Työhyvinvoinnin tui jaetaan neljään osa-alueeseen; sujuvaan työhön seä varhaiseen, ohdennettuun ja työssä jatamisen tueen (uva alla). Sujuva työ on aiien yhteinen asia ja oonaisuuden läpileiaava teema, jolla haluamme orostaa ennaltaehäisyn täreyttä. Varhainen tui on osa esimiestyötä, jossa tunnistetaan työtä heientäviä teijöitä ja tehdään työhyvinvointia edistäviä toimia. Kohdennettuun tueen siirrytään, un varhaisen tuen toimet eivät enää riitä. Työssä jatamisen tuessa sovitetaan työnteijän työyy ja osaaminen suhteessa työhön. Malli on äytännössä lupa pitää huolta seä omasta että työyhteisön työhyvinvoinnista.

2 Sujuva työ työhyvinvointi edellä arjessa Avain työhyvinvointiin löytyy meistä joaisesta. Työhyvinvointi ja työn ilo syntyvät arjen työn sujuvuudesta. Työn iloa ja imua vaalitaan työn perusedellytysten ja työstä palautumisen huomioimisella seä työtä sopivasti tuunaamalla. Kun mennään työhyvinvointi edellä arjessa, aii ovat voittajia. Työhyvinvoinnin perustaa luodaan työn turvallisuutta ja terveyttä, ergonomiaa seä työnteijöiden työyyä edistävillä äytänteillä. Ennaltaehäisevällä asenteella ja arjen pienilläin teoilla vaiutetaan työhyvinvointiin. Erityisesti johtamisen antamat mahdollisuudet omaan työhön vaiuttamiseen seä työprosessien joustavuus raentavat estävää työhyvinvoinnin pohjaa. Työhyvinvointi ilmenee työhön sitoutumisena ja hyvinä työyhteisötaitoina, jota vaiuttavat merittävästi oo työyhteisöön ja työn tulosellisuuteen. Hyvinvoiva työnteijä on uudistusyyinen ja muuttuviin tilanteisiin sopeutuva. Työn imussa työhön uppoutuminen seä tunne työn meritysellisyydestä ja innostavuudesta antavat arjessa. Innostava työ ei ole uitenaan aina ivaa tai helppoa, vaan sopivasti haastavaa ja onnistumisen elämysiä mahdollistavaa. Työn imu tarttuu myös työaveriin ja parantaa oo työyhteisön ilmapiiriä ja jasamista. Työhyvinvointia lisätään muun muassa alla olevan tauluon muaisilla toimilla. TYÖNANTAJA / JOHTO / ESIMIES Strategiseen työhyvinvointiin panostaminen Innostava ja osallistava esimiestyö ja johtaminen Työnteijöiden osallistumis- ja vaiutusmahdollisuudet Osaamisen ehittäminen ja yvyyysien johtaminen, urasuunnittelu Iäjohtaminen, iään ja elämänvaiheeseen liittyvien teijöiden huomioiminen Työelämän joustot ja työtehtävien muautuset Työterveysyhteistyö Työhyvinvoinnin tui -malli TYÖNTEKIJÄ Itsensä ja oman työhyvinvoinnin johtaminen Osaamisen jatuva ehittäminen Myönteinen asenne Muutosiin sopeutuminen Työyhteisötaidot ja muiden tueminen Elämäntapateijät työssä ja vapaa-ajalla Kesittyminen niihin asioihin mihin voi vaiuttaa Oman työn tuunaaminen

Omaa työhyvinvointia voi johtaa vaalimalla työn voimavarateijöitä, tarttumalla atiivisesti työn haasteisiin ja ehitystarpeisiin seä tuunaamalla omaa työtään entistä mieleäämmäsi. Työn tuunaamisella taroitetaan omien taitojen monipuolisempaa hyödyntämistä luovasti, omien ajattelu- ja toimintatapojen ehittämistä seä työyhteisön vuorovaiutuseen omalta osaltaan vaiuttamista. Joaisen työtä voi tuunata. Työn uormitusesta palautuminen itselle mieluisan teemisen autta on myös täreää huomioida ennaoiden seä työpäivän aiana että vapaa-ajalla. Esimiehen tehtävänä on auttaa työnteijää onnistumaan työssään parhaalla mahdollisella tavalla. Seleä johtaminen ja töiden järjestely, asianmuainen perehdyttäminen, yhteiset oieudenmuaiset työsäännöt, luotettava ja avoin vuorovaiutus seä mahdollisuus vaiuttaa omaan työhön voivat olla työhyvinvoinnin annalta jopa merittävämpiä uin työnteijän terveys. Innostava esimies luo edellytysiä työssä onnistumiselle ja työn ilolle huomioimalla työnteijöiden tarpeet ja voimavarat seä olemalla aidosti iinnostunut työnteijöistään. Esimiehen on täreää tunnistaa ja orjata niin työnteijän uin työyhteisön työhyvinvointia uhaavia asioita ennaoiden. Epäonnistumisten ja virheiden äsittely oieissa yhteysissä seä anteesi antamisen taito mahdollistavat luottamusen ja yhteisen ehittymisen. Työstä saatu myönteinen palaute ja onnistumisten huomaaminen luovat hyvää työilmapiiriä ja auttavat oppimista. Esimiehellä on myös oieus saada tuea työlleen omalta esimieheltä, ollegalta, työyhteisöltä ja työterveyshuollosta. TÄHÄN MITEN MEIJÄN MAAKUNNASSA työnantaja tuee työhyvinvointia ennaltaehäisevästi: Esim. liiunnan tui, ulttuuritui, työpaiaruoailu, avountoremontit, oulutus, työnohjaus, perehdyttäminen, ehitysesustelut, työturvallisuusäytänteet, vanhemmuuteen liittyvät poissaolojärjestelyt, vuorotteluvapaat, osa-aiaeläeet, osa-aialisät, joustavat työajat, muutostui, työterveyshuollon palvelut, työpaiaoouset, työhyvinvointiyselyt, työprosessien ehittäminen, työsuojeluyhteistyö, risien arviointi, työn uormittavuuden ennaointi, tasa-arvo-ohjelma, jne.

3 Varhainen tui rataisut työyhteisössä 3.1 n varhainen tui Vastuullinen Taroitus Tavoite Lähtötilanteen esimerejä Tulos Onnistumisen mittarit. Esimiehellä on velvollisuus äydä MIUN työhyvinvointiesustelu viimeistään, un HR-hälytys tulee sähöpostiin. Varhainen tui on arjen toimintaa ja taroittaa hyvinvoinnin haasteista ja sairauspoissaoloista esustelua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hyvinvoiva työnteijä, joa onnistuu työtehtävien hoitamisessa. Sairauspoissaolojen väheneminen. työäyttäytyminen muuttuu, esim. jatuva väsymys, välinpitämättömyys, eristäytyminen, motivaation puute, viitteitä päihteiden ongelmaäytöstä (s. päihdeohjelma) työsuoritus heienee tai työn laatu huononee työnteijän työyy ei vastaa työn vaatimusia tai työyy lasee työtoverit huolestuvat työnteijästä tai antavat palautetta hänestä asiaaspalaute heienee työnteijällä on ristiriita yhden tai useamman työtoverin anssa (s. iusaamisen selvittelyn ohje) työpäivät pidentyvät toistuvasti / myöhästelyt tai poissaolot lisääntyvät Työn teeminen onnistuu Sairauspoissaolojen väheneminen, työnteijän oettu työhyvinvointi asteiolla 0-10/muutos, esimiehen arvio työtehtävien sujumisesta/muutos TOIMIJA VAIHEET Työaveri(-t) Muu taho 1. Muutosia työtehtävissä suoriutumisessa 2. MIUN työhyvinvointiesustelu 3a. Tarvittavat hyvinvointia tuevat toimet työysiössä. 3b. Terveydellisissä haasteissa työterveyshuollon asiantuntemusen hyödyntäminen 4. Seuranta Doumentti Muistio etukeen työyyyn liittyvissä asioissa mm. ergonomian parantamisen suosituset, näyttöpäätelasimittauset jne.

VAIHE TOIMIJA OHJE 1. Muutosia työtehtävissä suoriutumisessa 2. MIUN työhyvinvointiesustelu 3a. Tarvittavat hyvinvointia tuevat toimet työssä 3b. Terveydellisissä haasteissa työterveyshuollon asiantuntemusen hyödyntäminen 4. Seuranta Työtoveri (-t) Muu taho Ottaa puheesi huolensa työnteijän hyvinvoinnista, un työtehtävissä suoriutumisessa on haasteita ja viimeistään, un HR-hälytys tulee sähöpostiin. Antaa myönteistä palautetta työssä onnistumisesta Ottaa puheesi huolensa hyvinvoinnistaan, un työn teemisessä on pulmia tai un sairastelu, oireilu ja yleinen paha olo lisääntyvät. Ottaa puheesi huolensa asianomaisen työnteijän anssa, un tuntuu, että aii ei ole unnossa. Kannustaa työnteijää ottamaan asian puheesi esimiehen anssa. Tarvittaessa ilmaisee huolensa esimiehelle. Ohjaa työnteijää esusteluun esimiehen anssa. MIUN työhyvinvointiesustelu on esimiehen ja työnteijän välinen luottamusellinen esustelu, jossa artoitetaan yhdessä tilannetta ja sovitaan työssä tehtävät tuitoimet. irjaa jatotoimet etukeen työyyyn liittyvissä asioissa Määräaiaiset tai pysyvät työjärjestelyt työtehtävissä/työajassa Osaamisen ehittäminen: perehdytys, oulutus, työnohjaus Työolosuhteiden parantaminen: ergonomia, työvälineet, tilajärjestelyt, työyhteisön tui, esimiehen tui Työlomat/työvapaat, työnierto, eläerataisut Työn tuunaaminen: työmotivaation herättely, työn ehittäminen itselle mieleääsi, erilaisten voimavarojen lisääminen työn areen. Riittävästä palautumisesta huolehtiminen työpäivän aiana ja sen jäleen. Elämäntavoilla omaan hyvinvointiin vaiuttaminen. Ohjaa työnteijän terveydellisissä haasteissa työterveyshuoltoon. voi hyödyntää työterveyshuollon ohjausta ja neuvontaa epäselvissä tilanteissa. Ysittäistä työnteijää osevaa tietoa saa antaa työnteijän luvalla. varaa ajan omalle työterveyshoitajalle ja tuo hyvinvointiesustelumuistion muanaan vastaanotolle. Ergonomiaan liittyvissä haasteissa riittää soittopyyntö työterveyshoitajalle. Kartoittaa työnteijän työhyvinvoinnin oonaistilanteen ja tarvittavat tuitoimet. Teee työhyvinvointisuunnitelman yhdessä työnteijän anssa. Arvioidaan säännöllisesti tuitoimenpiteiden vaiuttavuutta onnistumisen mittareilla: sairauspoissaolojen väheneminen, hyvinvoinnin oettu ohentuminen, työtehtävien sujuminen

3.2 Työyhteisön varhainen tui Vastuullinen Taroitus Tavoite Lähtötilanteen esimerejä Tulos Onnistumisen mittarit Työyhteisön varhainen tui on arjen toimintaa ja taroittaa hyvinvoinnin haasteista esustelua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hyvinvoiva työyhteisö, joa onnistuu työtehtävien hoitamisessa. Sairauspoissaolojen väheneminen. työyhteisön ilmapiiri heienee, vuorovaiutus muuttuu työyhteisön toiminnan laatu, tehouus tai työn sujuvuus ovat muuttumassa heiompaan suuntaan asiaaspalaute heienee työyhteisössä esiintyvissä iusaamisen oemusissa s. iusaamisen selvittelyn ohje Työn teeminen onnistuu Sairauspoissaolojen väheneminen, varhaisen työyhteisötuen esustelupohjan muutos TOIMIJA t Muu taho VAIHEET 1. Muutosia työyhteisön toiminnassa t 2. Lisätiedon erääminen ja analysointi. 3. MEIJÄN työyhteisöesustelu ja jatotoimenpiteiden sopiminen (-t) 4. Sovitut hyvinvointia tuevat toimet työysiössä. Doumentti Muistio 5. Seuranta

VAIHE TOIMIJA OHJE 1. Muutosia työyhteisön toiminnassa (-t) Havainnoi arjen työssä työyhteisön tilannetta huomioiden hiljaiset signaalit, viestit työnteijöiltä, työsuojelusta, työterveyshuollosta seä yhteistyöumppaneilta. Työyhteisön tilanteesta saadaan oonaisuva Mitä siulle uuluu työhyvinvointiyselyn vastausista erran vuodessa. Josus muutosten huomaamiseen riittää ysinertainen ysymys työyhteisöpalaverissa: Mitä meille uuluu? Ottaa huolensa puheesi esimiehen anssa 2. Lisätiedon erääminen ja analysointi 3. MEIJÄN työyhteisöesustelu 4. Tarvittavat hyvinvointia tuevat toimet työssä Muu taho, esim. työsuojelu, työterveyshuolto t t Ottaa huomionsa puheesi esimiehen anssa Selvittää, ono yseessä ysittäistä työnteijää, joitain työnteijöitä vai oo työyhteisöä oseva tilanne. Tarvittaessa siirrytään iusaamisen ja vastuuttoman työäyttäytymisen selvittämiseen. Epäselvissä tilanteissa saa apua, tuea, neuvoa ja ohjausta henilöstöpalveluista, työsuojelusta ja työterveyshuollosta. MEIJÄN työyhteisöesustelussa artoitetaan yhdessä tilannetta ja sovitaan työssä tehtävät tuitoimet. irjaa jatotoimet muistioon. Tarvittaessa hyödynnetään työhyvinvoinnin tuimallin muita työyhteisötyöaluja: MEIJÄN arvotarina MEIJÄN yhteisöllisyyden lisääminen MEIJÄN muutosista mahdollisuusiin Esimereinä hyvinvointia tuevista toimista ovat: Työyhteisön työsäännöt Osallisuuden tueminen Määräaiaiset tai pysyvät työjärjestelyt työnjaossa (oieudenmuaisuus, tasapuolisuus). Tehtävien/toiminnan organisointi Osaamisen ehittäminen: perehdytys, oulutus, työyhteisön työnohjaus Työolosuhteiden parantaminen: ergonomia, työvälineet, tilajärjestelyt, työyhteisön tui, esimiehen tui Muu työhyvinvointitoiminta, yhteinen viristäytyminen Työn tuunaaminen: työmotivaation herättely, työn ehittäminen itselle mieleääsi, erilaisten voimavarojen lisääminen työn areen. Palautumisesta huolehtiminen työssä ja vapaa-ajalla. 5. Seuranta t Joainen työnteijä on omalta osaltaan vastuussa työyhteisön ilmapiiristä. Arvioidaan säännöllisesti tuitoimenpiteiden vaiuttavuutta onnistumisen mittareilla: sairauspoissaolojen väheneminen, hyvinvoinnin oettu ohentuminen, työtehtävien sujuminen

3.3 Sairauspoissaolojen hälytysrajat Esimiehen ja työnteijän sopimus orvaavasta työstä. Tarvittaessa työterveyslääärin työyyarvio. Viimeisen 12 uuauden aiana. Esimiehen ja työnteijän välinen MIUN hyvinvointiesustelu. Muistio etukeen työyyyn liittyvissä asioissa. Sairauspoissaolon jatuessa yhtäjasoisesti työssä jatamisen tui. 30 60 90 Viimeisen 12 uuauden aiana. Esimiehen ja työnteijän välinen MIUN työyyesustelu, muistio etukeen ja lain (1838/2001) muainen ilmoitus työterveyshuollon vastuuhoitajalle. Käynnistetään ohdennettu tui ja/tai työssä jatamisen tui. Yhtäjasoisesti. taristaa ohdennetun ja/tai työssä jatamisen tuen suunnitelman työnteijän anssa. KELA selvittää untoutustarpeen. Viimeisen 2 vuoden aiana. Kohdennettu ja/tai työssä jatamisen tui. toimittaa työterveyslääärin lausunnon jäljellä olevasta työyvystä KELAlle ja KEVAlle ammatillisen untoutusen tarvearviota varten. Sairausloman masu loppuu, jos lausuntoa ei toimiteta. HR-HÄLYTYS 180 Palanmasu loppuu. varmistaa työssä jatamisen suunnitelman yhteistyössä työnteijän ja työterveyshuollon anssa. 300 Viimeisen 2 vuoden ajalta. Kelan sairauspäivärahan masu loppuu. Sairauspoissaolon jatuessa työnteijän on haettava untoutustuea KEVALTA lääärin B-lausunnolla. Työterveysyhteistyön suunnitelma on tarastettava.

4 Kohdennettu tui rataisut verostoyhteistyössä 4.1 n ohdennettu tui Vastuullinen Taroitus Tavoite Lähtötilanteen esimerejä Tulos Onnistumisen mittarit TOIMIJA esimies työnteijä työaveri(-t) muu taho esimies työnteijä työnteijä työterveyshuolto esimies työnteijä työterveyshuolto tuihenilö muu taho esimies työnteijä. Kohdennetun tuen tarve arvioidaan viimeistään, un sairauspoissaoloja on ertynyt yli 30 viimeisen 12 uuauden aiana ja esimiehen velvollisuus ilmoittaa sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon täyttyy. Kohdennettu tui toteutuu työnteijän, työnantajan edustajien ja työterveyshuollon yhteistyössä. Oieus tueen on oo henilöstöllä, määräaiaisilla palvelussuhteen ajan. n työ- ja toimintayvyn seä osaamisen huomioivat työtehtävät ensisijaisesti omassa työysiössä. varhaisen tuen toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä työnteijän työyy ja työssä selviytyminen ovat uhattuina Työn teeminen sujuu työyyhaasteista huolimatta Sairauspoissaolojen väheneminen /pitien poissaolojen lyheneminen, oettu työyy asteiolla 0-10/muutos, esimiehen arvio työtehtävien sujumisesta VAIHEET 1. Varhaisen tuen einot eivät riitä 2. MIUN työyyesustelu 3. Työyyarvio 4. Työterveysneuvottelu 5. Toimenpiteiden toteutus esimies työnteijä työterveyshuolto työyyoordinaattori Doumentti Muistio etukeen 6. Seuranta MIUN työterveysneuvottelun muistio, tarvittavat lausunnot, haemuset

VAIHE TOIMIJA OHJE 1. Varhaisen tuen einot eivät riitä 2. MIUN työyyesustelu 3. Työyyarvio 4. Työterveysneuvottelu 5. Toimenpiteiden toteutus 6. Seuranta Työtoveri (-t) Muu taho n tuihenilö Muu taho Ottaa puheesi huolensa työnteijän työyvystä, un varhaisen tuen einot eivät riitä ja viimeistään, un sairauspoissaolojen hälytysraja 30 päivää ylittyy. Ottaa puheesi työyyhuolensa, un varhaisen tuen einot eivät riitä. Ottaa puheesi huolensa asianomaisen työnteijän anssa, un tuntuu, että aii ei ole unnossa. Kannustaa työnteijää ottamaan asian puheesi esimiehen anssa. Tarvittaessa ilmaisee huolensa esimiehelle. Ohjaa työnteijää esusteluun esimiehen anssa. Kartoitetaan MIUN työyyesustelun muistiopohjan avulla tilannetta. Kesustelu on luottamusellinen. irjaa jatotoimet etukeen ja antaa työnteijälle opion muistiosta. Varaa työyyarvioajan oman alueen vastuutyöterveyshoitajalle ja tuo muistion muanaan vastaanotolle. Kartoittaa moniammatillisessa työterveystiimissä työnteijän työyyä suhteessa työtehtäviin ja miettii alustavaa jatosuunnitelmaa yhdessä työnteijän anssa. Vastuutyöterveyshoitaja huolehtii työyyprosessin etenemisestä moniammatillisen tiimin sisällä ja ohjaa työnteijän tarvittaessa työterveyshuollon työyyoordinaattorin tehostettuun terveystarastuseen (TETE). Työterveysläääri teee työyyarvion. Työyyarvion teemisessä hyödynnetään tarvittaessa muita asiantuntijoita (esim. työfysioterapeutti, työterveyspsyologi, erioisläääri) työterveyshuollon toimintasuunnitelman rajoissa. Vastuutyöterveyshoitaja sopii työterveysneuvottelusta yhteistyössä esimiehen anssa. Teee työterveysneuvottelumuistion. Tuo esille työnantajan mahdollisuudet työn sisällölliseen ja ajalliseen muoaamiseen. Tuo itse esille oman antansa nyytilanteeseen ja jatosuunnitelmiin. Toimii työterveysneuvottelussa objetiivisena työterveyden asiantuntijana, tarvittaessa puheenjohtajana. Tuihenilö on työnteijän valitsema, esimerisi työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenilö Tarvittaessa työterveysneuvottelussa on muana muu taho, uten työyyoordinaattori tai henilöstöhallinnon edustaja Työterveysneuvotteluun osallistujat ovat vaitiolovelvollisia. Neuvottelussa sovitaan puheenjohtaja tilanteen muaisesti, tehdään yhdessä työhön paluun suunnitelma ja sovitaan työyhteisön tiedottamisesta seä seurannasta. Työtä voidaan räätälöidä joo ajallisesti tai sisällöllisesti työ- ja toimintayy huomioiden. Työterveysneuvottelussa sovitut toimenpiteet, uten esimerisi: työjärjestelyt omassa työpisteessä tai työysiössä uuden työtehtävän järjestyminen tilapäisesti orvaava työ tai pysyvä uusi työ yli toimialarajojen ammatillinen untoutus (työoeilu, uudelleenoulutus) uusi työtehtävä osa-aiatyön järjestelyt (osasairauspäiväraha, osauntoutustui/osatyöyvyttömyyseläe, osa-aiaeläe, omaehtoinen osa-aiaisuus) Työsuhteen päättyminen, jos työnantajalla ei ole tarjota työnteijän työ- ja toimintayyä vastaavaa työtä. Seuranta toteutetaan työterveysneuvottelussa sovitusti. Työterveyshuollolla on velvollisuus seurata osatyöyyisiä työnteijöitä.

4.2 Työyhteisösovittelu Vastuullinen Taroitus Tavoite Lähtötilanteen esimerejä Tulos Onnistumisen mittarit Työyhteisösovittelua tarvitaan, un esimiehen ja työyhteisön varhaisen tuen einot eivät riitä. Työyhteisösovittelu on ysi ohdennetun työyhteisötuen muodoista. Sovittelussa puolueeton ulopuolinen toimii ristiriidan osapuolten välisen sovinnon ja aiia osapuolia tyydyttävän rataisun mahdollistajana ilman, että itse osallistuu päätösenteoon. Periaatteita ovat uullusi tuleminen, arvostusen oeminen, osallisuus, yhteisen ymmärrysen luominen, menneen orjaaminen ja orvaaminen, sitoutuminen ja vastuunotto. Konflitin osapuolten oemuset uullaan heitä unnioittavalla tavalla. Osapuolet teevät sopimusen siitä, miten tulevaisuudessa toimitaan. työyhteisön ilmapiiri ja vuorovaiutus haittaavat perustyön toteutumista työyhteisössä esiintyy onfliteja, työpaiaiusaamista tai epäasiallista ohtelua, johon esimiehen ja työyhteisön omat einot eivät riitä. Työ onnistuu niin, ettei onflitin osapuolten työ- ja toimintayy tai terveys vaarannu Sairauspoissaolojen väheneminen, hyvinvoinnin ohentuminen, työtehtävien sujuminen TOIMIJA VAIHEET Ristiriidan havaitsija 1. Ristiriita haittaa perustehtävän toteutumista työhyvinvointipäälliö työsuojelu työterveyshuolto 2. Sovittelutarpeen arvio Sovittelija 3. Aloitus ja tiedotus Sovittelija Sovittelun osapuolet 4. Ysilöhaastattelut Sovittelija Sovittelun osapuolet Sovittelija (-t) Sovittelun osapuolet RATKAISU 5. Sovittelu ja tiedotus 6 a Seuranta ja päätös EI RATKAISUA 6 b Sovittelun jatuminen tai työnjohdolliset toimet Doumentti Sopimus

VAIHE TOIMIJA OHJE 1. Ristiriita haittaa perustehtävän toteutumista 2. Sovittelutarpeen arvio 3. Aloitus ja tiedotus 4. Ysilöhaastattelut 5. Sovittelu ja tiedotus 6a. Rataisu, seuranta ja päätös 6b. Ei rataisua, sovittelun jatuminen tai työnjohdolliset toimet Ristiriidan havaitsija Työhyvinvointipäälliö Työsuojelu Sovittelija (-t) Sovittelija (-t) Sovittelun osapuolet Sovittelija (-t) Sovittelun osapuolet Sovittelija (-t) Sovittelun osapuolet Aloitteen sovittelun äytöstä voi tehdä ua tahansa, joa havaitsee ristiriitoja työyhteisössä. Havaitsija ottaa tilanteen puheesi esimiehen anssa. Lähiesimiehen ollessa ristiriidan osapuolena, siirtyy vastuu ylemmälle esimiehelle. arvioi yhdessä työhyvinvointipäälliön, työsuojelun ja työterveyshuollon anssa sovittelun hyödyntämisen tarpeen yseisessä tilanteessa. Arvioidessa sovitaan prosessin johtaja ja osapuolet. esustelee osapuolten anssa sovittelumahdollisuudesta ja teee päätösen sovittelun toimesiannosta. Sovittelu perustuu pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen, mutta työyhteisöonfliteissa esimiehellä on oieus velvoittaa osapuolet sovitteluprosessiin. Sovitteluprosessin aiana ei äynnistetä muita prosesseja, uten työyyprosessi, työnjohdolliset toimet tai päihdeasiat. Muiden toimenpiteiden tarve ja ajoitus arvioidaan ennen sovittelun aloitusta. Työterveyshuollon anssa sovitaan yhteistyöstä sovittelun aiana. Ulopuolisen sovittelijan työparina toimii usein sisäinen sovittelija. Aloituspalaverissa sovittelijat ja esimies arvioivat vielä sovittelun tuomaa lisäarvoa yseiseen tilanteeseen seä täsmentävät osallistujat. Osallistujia informoidaan sovittelun taroitusesta ja sovitteluprosessista. Ysilöhaastatteluissa sovittelija (-t) äyvät joaisen onflitin osapuolen anssa henilöohtaisen, luottamusellisen esustelun. Taroitus on valmistaa osapuolia yhteiseen tapaamiseen ja raentaa luottamusta. Sovittelutapaamiseen osallistuvat aii sovittelun osapuolet. Tapaaminen on asiosainen: 1) Joaiselle annetaan mahdollisuus ertoa oma oemusensa. 2) Konflitin rataiseminen ja sopiminen. Osapuolet voivat alutilanteessa oea ahdistuneisuutta ja epävarmuutta, mutta asvoain ohtaaminen ja syvällinen puhuminen mahdollistavat negatiivisten tunteiden lieventymisen. Vuorovaiutus lisää esinäistä ymmärrystä ja poistaa vääriä, onfliteja synnyttäviä tulintoja. Sovittelu mahdollistaa osapuolten tarpeiden ja velvollisuusien tunnistamisen seä asioiden orjaamisen. Sovittelija ohjaa esustelua sopimusen suuntaan. Sopimusta muoataan unnes joainen osapuoli oee voivansa alleirjoittaa sen. Tiedottamisesta sovitaan yhdessä osapuolten esen. Sopimusen syntymisestä errotaan niille, joille asian tiedottamista pidetään täreänä. Seurantaoous pidetään muutaman uuauden uluttua sovittelun jäleen. Koousessa esustellaan siitä, miten sopimusen noudattaminen on sujunut. Lopusi sovitaan prosessin päätösestä. Arvioidaan säännöllisesti tuitoimenpiteiden vaiuttavuutta onnistumisen mittareilla: sairauspoissaolojen väheneminen, hyvinvoinnin ohentuminen, työtehtävien onnistuminen teee päätösen sovittelun jatumisesta tai työnjohdollisista toimista, jos sovitteluprosessi ei tuota rataisua tilanteeseen.

5 Työssä jatamisen tui työnteijän ja työn ohtaaminen 5.1 Korvaava työ Vastuullinen Taroitus Tavoite Lähtötilanteen esimeri Tulos Onnistumisen mittarit TOIMIJA Työtehtävien sisällöllinen muauttaminen viioissa paranevissa sairausissa, lyhyen poissaolon sijaan tai määräaiaisesti poissaolon jäleen. Korvaava työ madaltaa työnteijän ynnystä palata sairauspoissaolon jäleen työhön. Se perustuu työnteijän ja esimiehen yhteiseen sopimuseen. Molemminpuolisesta joustamisesta hyötyvät seä työnteijä että työnantaja. Työysiössä on hyvä olla etuäteen mietittynä mahdolliset orvaavat tehtävät. Työn teijä työsentelee sisällöllisesti muautetussa työssä 100 % työajalla. Työtehtävät ovat mahdollisimman lähellä omia työtehtäviä. n työ- ja toimintayy on hetellisesti alentunut esimerisi fyysisesti uormittavassa työssä tui- ja liiuntaelinvaivojen ativoitumisen myötä tai toimenpidettä odottaessa. Kevyemmän työn teeminen tai opiselu uitenin onnistuu. Vatsataudista toipumisen jäleen työnteijän on järevämpää tehdä väliaiaisesti etätyötä tartuntarisin minimoimisesi saa varsinaisen työn palaa ja työnteijän työpanos on äytettävissä työrajoitteesta huolimatta Sairauspoissaolojen väheneminen VAIHEET 1. Sairastuminen tai työtapaturma työn teeminen ei onnistu 2a. Korvaavan työn mahdollisuusien artoitus EI Sairausloma Doumentti 2b. Tarvittaessa työterveyshuollon osaamisen hyödyntäminen Korvaavan työn suunnitelma /irjaaminen etukeen un yseessä on työyyyn liittyvä asia KYLLÄ 3. Korvaavan työn aloitus ja seuranta 4. Omaan tehtävään palaaminen Työterveyslääärin A-todistus orvaavan työhön Sovittava työterveyshuollon anssa, että aiissa todistusissa on orvaavan työn arvio automaattisesti. Edellyttää työysiöiden orvaavien töiden mietintää etuäteen.

VAIHE TOIMIJA OHJE 1. Sairastuminen tai työtapaturma työn teeminen ei onnistu 2. Korvaavan työn mahdollisuusien artoitus 2b. Tarvittaessa työterveyshuollon osaamisen hyödyntäminen 3. Korvaavan työn aloitus ja seuranta 4. Omaan tehtävään palaaminen on yhteydessä esimieheen tai haeutuu asianmuaisesti työterveyshuoltoon tai muuhun terveydenhuoltopalveluun. Korvaavalla työllä työyvyn ollessa rajoittunut taroitetaan sitä, että työnteijän sairastumisen tai tapaturman vuosi oman tehtävän täysipainoinen teeminen ei onnistu. yenee uitenin terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta teemään väliaiaisesti muautettuja omia tehtäviään tai muita tarpeellisia töitä, jota vastaavat työnteijän osaamista ja työyyä. Työtehtävien sisällöllisen muoausen mahdollisuudet artoitetaan yhdessä ja tehdään alustava suunnitelma. Korvaavaa työtä haritaan 1-5 päivän ylittävissä sairauslomissa. Lyhyissä sairauslomissa muautusista voidaan sopia ilman työterveyshuollon annanottoa. Korvaava työ on aina määräaiaista, lyhimmillään päivän estävää. Useita uuausia jatuva tarve on peruste tehostettuun tueen siirtymiselle. Korvaava työ voi olla myös osaamisen ehittämistä/ouluttautumista. Tapaturmavauutus on voimassa sairausloman aiana tehdyssä orvaavassa työssä. Varaa omalle työterveyshoitajalle yhteydenottopyynnön tai äyntiajan viipymättä. A-todistus toimitetaan esimiehelle. Työterveyshoitaja teee työnteijän tilanteen artoitusen ja varaa ajan lääärille. Työterveysläääri arvioi orvaavan työn soveltuvuuden suhteessa työnteijän työ- ja toimintayyyn ja irjoittaa A-todistusen. A-todistusessa uvataan rajoite ja arvioitu esto. sopii orvaavan työn äytöstä ja tehtävien sisällöstä yhdessä työnteijän anssa lääärin A-todistus huomioiden. Sijaistarve arvioidaan työyhteisön oonaistilanteen perusteella rerytointiohjeen muaisesti. Korvaavan työn pituus voi olla eri uin sairasloman pituus. tallentaa työjärjestelyn HR-järjestelmään oodilla X (ei sairauslomana) Arvioidaan sovitusti muautusten onnistumista. voi palata normaaleihin työtehtäviin sovitusti tai ennaoitua aiaisemmin joo omasta halustaan tai lääärin arvion perusteella. Asiasta sovitaan esimiehen anssa

5.2 Paluun tui Vastuullinen Taroitus Tavoite Lähtötilanteen esimeri Tulos Onnistumisen mittarit TOIMIJA Suunnitelmallinen, työnteijän työ-ja toimintayyä tueva työhön paluu Tuea työnteijän omaan työhön paluuta työn sisällöllisellä tai määrällisellä muoausella llä on pidempi sairasloma, jolloin mietitään esimerisi osasairauspäivärahan hyödyntämistä työhön paluussa n työhön paluu omaan työhön tapahtuu työ- ja toimintayy huomioiden Koettu työhyvinvointi asteiolla 0-10/muutos, esimiehen arvio työtehtävien sujumisesta /muutos VAIHEET 1. Poissaolon alaessa 2. Poissaolon aiana 3. Paluun valmistelu 3b. Terveydellisissä haasteissa työyyarvio Tuihenilö Doumentti Sairauspoissaolotodistus esimiehelle 3c. Työterveysneuvottelu 4. Työhön paluu ja seuranta MIUN työterveysneuvottelun muistio, tarvittavat lausunnot ja haemuset

VAIHE TOIMIJA OHJE 1. Poissaolon alaessa 2. Poissaolon aiana 3. Paluun valmistelu 3b. Terveydellisissä haasteissa työyyarvio 3c. Työterveysneuvottelu 4. Työhön paluu ja seuranta n tuihenilö Aina poissaolon alaessa arvioidaan orvaavan työn mahdollisuudet. Jos sairauspoissaolo on ainoa mahdollisuus, sovitaan poissaolon aiaisesta yhteydenpidosta, sairaslomatodistusen toimittamisesta ja yhteistyöstä työterveyshuollon anssa. Vaihdetaan ajanohtaiset uulumiset sovitussa aiataulussa: toipumisen edistyminen, työpaian tapahtumat ja sairasloman pituus. ertoo asteittaisen työhön paluun mahdollisuusista (muautettu työ, osasairauspäiväraha yli 10 päivän sairauspoissaoloissa). Tarvittaessa hyödynnetään työterveyshuollon palveluja. Paluusuunnitelmasta, työn muauttamisesta määräajasi ja työyhteisön tiedottamisesta sovitaan yhdessä. varaa hyvissä ajoin ennen työhön palaamista työterveystarastusajan nimetylle työterveyshoitajalle, un tarvitaan työ- ja toimintayvyn arviota suhteessa työtehtäviin ennen työhön paluuta. Työterveyshoitajan työterveystarastus ja työterveyslääärin työyyarvio seä tarvittavat lausunnot. Teee työterveysneuvottelumuistion. Tuo esille työnantajan mahdollisuudet työn sisällölliseen ja ajalliseen räätälöintiin. Osasairauspäivärahalla töihin palatessa esimies teee työnantajan uvausen työtehtävien muoaamisesta Kelalle (lomae x) Tuo itse esille oman antansa nyytilanteeseen ja työhön paluuseen. Osasairauspäivärahalla töihin palatessa työnteijä teee sairauspäivärahahaemusen Kelalle. Toimii työterveysneuvottelussa objetiivisena työterveyden asiantuntijana. Työterveysläääri teee esimerisi osasairauspäivärahalla töihin palatessa B-lausunnon työnteijän sairauspäivähaemusen liitteesi Kelalle, untoutustarpeen arviota varten Kevalle ja A-lausunnon toimitettavasi esimiehelle. Tuihenilö on työnteijän valitsema, esimerisi työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenilö Työterveysneuvotteluun osallistujat ovat vaitiolovelvollisia. Neuvottelussa sovitaan puheenjohtaja tilanteen muaisesti, tehdään yhdessä työhön paluun suunnitelma ja sovitaan työyhteisön tiedottamisesta seä seurannasta. Työtä voidaan räätälöidä joo ajallisesti tai sisällöllisesti, jotta työ- ja toimintayvyn muainen työhön paluu mahdollistuu. Paluun tuena voidaan hyödyntää osasairauspäivärahaa, untoutustuea tai henilöstöysiön määrärahaa. Työhön paluu ja seuranta toteutetaan sovitun muaisesti. Seurannassa arvioidaan sovittujen toimenpiteiden riittävyyttä ja tehostetun tuen tarvetta.

6 Käsitteet Ammatillinen untoutus: auttaa pysymään työelämässä terveydellisistä rajoitteista huolimatta tai helpottaa omaan työhön paluuta pitän sairasloman jäleen. Muotoina ovat työoeilu, työhön valmennus, oulutus seä yrittäjyyden elineinotui. Hyödyntämisestä sovitaan työterveysneuvottelussa ja sitä haetaan eläevauutusyhtiö KEVA:lta, tarvittaessa KELA:lta. etuki: osa ONNI-HR-järjestelmää. Esimiehen, työterveyshuollon ja työhyvinvointipalvelujen yhteinen sähöinen työalu työyyprosessien hallintaan. avaa etukeen työnteijälle oman työyyprosessin, jonne tallennetaan muistiot ahdenesisistä esusteluista seä työterveysneuvotteluista. etukeen ei irjata työnteijän terveystietoja. : vastaa työnantajan edustajana työyyprosessien etenemisestä. Vuosilomaa pidemmän poissaolon aiana esimies huolehtii työyyprosessien jatuvuudesta välittämällä tiedot sijaiselleen. Henilöstöysiön määräraha: Työoeilun tuimuoto, un untoutustuea työoeilua varten ei ole saatavissa. Kuntoutustui: Määräaiainen työyvyttömyyseläe. Korvaava työ: Työtehtävien sisällöllinen muauttaminen viioissa paranevissa sairausissa, lyhyen poissaolon sijaan tai määräaiaisesti poissaolon jäleen. Työaia on 100 %. Työtehtävät ovat mahdollisimman lähellä omia työtehtäviä. Osasairauspäiväraha: Yli 10 päivän sairausloman jäleen osa-aiaisena työhön palaamisen tui, jona työnteijä haee Kelalta. Haemusen liitteesi tarvitaan työnantajan uvaus työjärjestelyistä työhön palatessa seä lääärin B-lausunto. Osasairauspäivärahan masimiaia on 120 päivää ja työaia 40 60 % aiaisemmasta ooaiaisesta työstä. Työoeilu: Ammatillisen untoutusen muoto, jolla mahdollistetaan asteittainen työhön paluu. Työoeilun esto on yleensä 3 uuautta ja päivittäinen työaia vaihtelee 4 8 tuntia. Työyyarvio: työterveyshuollon moniammatillisesti teemä työnteijän fyysisen, psyyisen ja sosiaalisen työ- ja toimintayvyn arviointi suhteessa työtehtäviin. Työterveysneuvottelu: Palaveri, jossa äsitellään työnteijän työyyyn liittyviä asioita työnteijän, työnantajan edustajien seä työterveyshuollon yhteistyössä. llä on oieus ottaa haluamansa tuihenilö neuvotteluun muaan. teee työterveysneuvottelumuistion. Joainen palaveriin osallistuja on salassapitovelvollinen. HR-ohjelma: Henilöstöhallintaohjelma, josta tulee esimiehen sähöpostiin viesti työnteijän sairauspoissaolon ylittäessä 15/30/60/90/180 päivää. Tehostettu työterveystarastus TETE: työterveyshuollon työyyoordinaattorin teemä voimavaralähtöinen ja rataisueseinen työterveystarastus. Vastuutyöterveyshoitaja ohjaa työnteijän tarvittaessa TETE-tarastuseen. Tuihenilö: n työterveysneuvotteluun utsuma tui, esim. työsuojeluvaltuutettu, luottamushenilö tai läheinen. Työyyjohtaminen: henilöstöjohtamista, joa tunnistaa ja puuttuu työyyriseihin varhain, ehittää työtä ja työympäristöä seä henilöstön työhyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta. Keseisiä työaluja ovat mm. sairauspoissaolojen seuranta, varhaisen tuen esustelu, seä toimet työhön paluun tuemisesi. Työyyoordinaattori, työnantajan: työyvyn ja työyyprosessien erityisasiantuntija. Työyyoordinaattori, työterveyshuollon: työyvyn ja työyyprosessien erityisasiantuntija seä työpaian ja työterveyshuollon välinen työyyjohtamisen yhteyshenilö. Työyyprosessi: Tähtää työnteijän työ- ja toimintayvyn tuemiseen ja työssä jatamiseen yhteistyössä työnteijän, työnantajan edustajien ja työterveyshuollon anssa. Tarvittaessa hyödynnetään erityisasiantuntijoiden osaamista. Työn tuunaaminen: oman työn muoaamista itselle mieleniintoisemmasi, innostavammasi ja vähemmän uormittavasi nyyisen työn rajoissa. Tuunaamisen näöulmat ovat 1) työn meritys ja tavoitteet, 2) työn sisältö ja teemisen tapa ja 3) vuorovaiutus.

MIUN oman työn tuunaaminen päivämäärä Työn tuunaaminen on oman työn muoaamista itselle mieleniintoisemmasi, innostavammasi ja vähemmän uormittavasi nyyisen työn rajoissa. Ennen tuunaamista on hyvä pohtia ua olen ja millaisesi haluan tulla. KYSYMYKSIÄ ITSELLE Mistä miut tunnetaan? Missä olen hyvä? Minne olen matalla? Kenen anssa työsentelen? Miä minnuu innostaa? Millä tavalla haluan tehdä työtä? Miten valmistaudun muutosiin? Miten raennan myönteisyyttä työyhteisööni? TUUNAAMISEN NÄKÖKULMAT TYÖN MERKITYS JA TAVOITTEET Millaisin silmin näen työni? Voino vaihtaa näöulmaa? Tunneno työni meritysen? Voino lisätä myönteisyyttä? Voino lisätä onnistumisen oemusia? TYÖN SISÄLTÖ JA TEKEMISEN TAVAT Voino oppia uutta? Voino ottaa uuden osaamisen äyttöön? Voino rioa rutiineja? Voino tehdä työtä eri järjestysessä? Voino jättää jotain pois? Uudet ideat työn teemiseen? VUOROVAIKUTUS Voino tehdä enemmän yhteistyötä? Voino osallistua ehittämiseen? Voino pyytää palautetta esimieheltä? Voino pyytää palautetta työaverilta? Voino esittyä uuntelemaan työavereita, asiaaita, yhteistyöumppaneita? Lisään voimiani ja innostustani Lisään voimiani ja innostustani Lisään voimiani ja innostustani VASTAUKSIA ITSELLE MIUN SUUNNITELMA

MIUN työhyvinvointiesustelu n nimi Esimiehen nimi Päivämäärä Kunnossa Kehitettävää MOTIVAATIO Uusiin asioihin myönteisesti suhtautuminen Omien vahvuusien ja heiousien tunteminen Työstä nauttiminen/ työn imu Vaiuttamismahdollisuudet työhön ja työpaian asioihin OSAAMINEN Osaaminen vastaa työn vaatimusia Osaamista hyödynnetään työyhteisössä Palautteen saaminen Tyytyväisyys omaan työsuorituseen ja saavutusiin työssä TYÖ JA TYÖKYKY Perustehtävän ja tavoitteiden seleys Työvälineet ja -menetelmät Työuormitusen sopivuus Työn ja ysityiselämän yhteensovittaminen Fyysinen työyy vastaa työn ruumiillisia vaatimusia Psyyinen työyy vastaa työn henisiä vaatimusia Elämäntavat tuevat työyyä (liiunta, ruoailu, uni, aloholi) Työstä palautuminen vapaa-ajalla TYÖYHTEISÖ Ilmapiiri tuee miun työhyvinvointia Työyhteisöä osevista asioista esustellaan riittävästi Työssä ei esiinny häirintää tai epäasiallista ohtelua Lähiesimiestyö tuee miun työn teemistä YHTEENVETO 0 = huonoin mahdollinen 10 = paras mahdollinen n arvio omasta työhyvinvoinnista asteiolla 0-10 Työhyvinvointini paranisi jos Esimiehen näemys työtehtävien sujumisesta: SOVITUT TOIMENPITEET, AIKATAULU, VASTUUT JA SEURANTA

MIUN työyyesustelu n nimi ja ammatti Esimiehen nimi Päivämäärä VARHAISEN TUEN TEHDYT TOIMENPITEET JA AJANKOHTA OMAAN TYÖKYKYYN VAIKUTTAVAT ASIAT MITEN TYÖKYVYN HAASTEET NÄKYVÄT TYÖSSÄ? YHTEENVETO 0 = huonoin mahdollinen 10 = paras mahdollinen n arvio omasta työyvystä asteiolla 0-10 Työyyni paranisi jos Esimiehen näemys työtehtävien sujumisesta: NYKYISEN TYÖN MUOKKAAMISEN MAHDOLLISUUDET JATKOSSA SOVITUT TOIMENPITEET, AIKATAULU, VASTUUT JA SEURANTA

MIUN työterveysneuvottelumuistio LÄSNÄOLIJAT Nimi, asema, työysiö, yhteystieto päivämäärä TYÖTERVEYSNEUVOTTELUN TARVE JA TARKOITUS OSALLISTUJIEN YHTEINEN NÄKEMYS TYÖNTEKIJÄN VAHVUUKSISTA JA RAJOITTEISTA Muu taho SOVITUT TOIMENPITEET TYÖKYVYN TUKEMISEKSI, AIKATAULU, VASTUUT JA SEURANTA

MEIJÄN arvotarina taroittaa meillä näyy arjen toiminnassamme taroittaa meillä näyy arjen toiminnassamme taroittaa meillä näyy arjen toiminnassamme ARVO ARVO ARVO päivämäärä

MEIJÄN työyhteisöesustelu Työyhteisö Päivämäärä Kunnossa Kehitettävää MOTIVAATIO Uusiin asioihin myönteisesti suhtautuminen Työyhteisön vahvuusien ja heiousien tunteminen Työstä nauttiminen/työn imu Vaiuttamismahdollisuudet työhön ja työpaian asioihin OSAAMINEN Työyhteisössä on riittävästi tarvittavaa osaamista Kaiilla on mahdollisuus osaamisen ja työn ehittämiseen Hyvästä työstä palitaan Kehitysesusteluäytänne on toimiva TYÖ JA TYÖHYVINVOINTI Perustehtävän ja tavoitteiden seleys Työvälineet ja -menetelmät Työuormitusen sopivuus Oieudenmuaisuuden ja tasapuolisuuden oemus Työterveyshuollon palvelut tuevat hyvinvointia huolehtii työyhteisön jasamisesta Työnantaja on iinnostunut henilöstön hyvinvoinnista Erilaiset elämäntilanteet huomioidaan joustavasti TYÖYHTEISÖ Työyhteisössä on toimivat työsäännöt Palaveriäytännöt tuevat työsentelyä Epäonnistumista ja virheistä esustellaan avoimesti Joainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväsytty Kaiia työtehtäviä arvostetaan tasapuolisesti Lähiesimiestyö tuee työn teemistä TULOKSELLISUUS JA TOIMINNAN JATKUMINEN Yhteistyö yli organisaatiorajojen toimii Työyhteisön työsentely on tulosellista Taloudellinen tilanne ja tulevat muutoset ovat tiedossa SOVITUT TOIMENPITEET, AIKATAULU, VASTUUT JA SEURANTA

MEIJÄN yhteisöllisyyden lisääminen Työyhteisö Esimiehen nimi Päivämäärä KYLLÄ EI MIETITÄÄN TYÖYHTEISÖÄMME SEURAAVIEN KYSYMYSTEN AVULLA 1. Tervehdimmeö toisiamme? 2. Kesustelemmeo myönteisessä hengessä? 3. Ono esustelu innostunutta? 4. Otetaano esille seä ielteisiä että myönteisiä asioita? 5. Pidetäänö yhteisiä ahvitauoja? 6. Ono työyhteisössämme uppiuntia? 7. Juhlistetaano yhteisiä onnistumisia? 8. Kuuluuo äytäviltä naurua? 9. Ono huumori aiien mielestä hyväsyttävää? 10. Pysyyö ielenäyttö työpaialle sopivana? MITÄ TEEMME, JOTTA TILANNE PARANTUISI? 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

MEIJÄN muutosista mahdollisuusiin TYÖN MUUTOKSET EDELLISEN VUODEN AIKANA MUUTOSTEN VAIKUTUS TYÖHÖN, TYÖTAPOIHIN JA TYÖSÄÄNTÖIHIN päivämäärä MUUTOKSEN AIHEUTTAMAT NEGATIIVISET TUNTEET JA ASIAT MUUTOKSEN AIHEUTTAMAT POSITIIVISET TUNTEET JA ASIAT

OTETAAN PUHHEEKS Otetaan puhhees Tuu miun luo ja erro, jos halluut jutella. Valase vähän, mistä aihheesta: Mie oon huolissaan esmerisi työhommien uormitusesta ja esmiehenä työpäivviin venymisestä tahi poissaolojen lissääntymisestä Huolehi, että tila on rauhallinen ja siullon riittävästi aiaa juttelulle. Elä hötyile, oo ystävälline ja ato minnuu silmmiin. Puhu miulle arvostavasti ja seleeesti. Rohase ja annusta minnuu juttelemmaan, jos mie oon ujompi. Pysytään tosiasioissa ja työhön liittyvissä jutuissa, eiä syytellä toissiimme. Piettään myö tosissaan huolta toisistamme, vaiei vaavia oltasaa.

Esmiehen piaohje etukeen ONNI HR -järjestelmässä olevaan etukeen tallennetaan työnteijöiden työyyprosessit ja niihin liittyvät toimenpidelomaeet: o Kahdenesiset hyvinvointiesustelut o Yhteistyö työterveyshuoltoon o Työterveysneuvottelut ja niihin liittyvät seurantapalaverit o Liitteitä esim. hyvinvointilomae. etukeen pääset ONNI HR vasemman reunan palista Lisää uusi työyyprosessi: työnteijälle avataan uusi työyyprosessi. Valitse työnteijä irjoittamalla nimen alua tai join nimessä oleva irjain. Kliaa Perusta työyyprosessi, jolloin pääset työyyprosessit näymään. Vihreästä avaa työyyprosessi. Lisää prosessiin haluamasi toimenpidelomae: Kahdenesinen hyvinvointiesustelu, yhteistyö työterveyshuoltoon, työterveysneuvottelu tai muu toteutettujen toimenpiteiden lisääminen. Kirjoita valitsemallesi lomaeelle tiedot niin, että sinne ei tallennu terveystietoja. Tallenna lomae. Työyyprosessit: jos työnteijällä on avoin työyyprosessi ja lisäät siihen uuden lomaeen, niin valitse työyyprosessit. Saat näyviin työnteijöiden avoimet ja päättyneet prosessit. Valitsemasi työnteijän ohdalla olevasta vihreästä nuolesta voit avata työyyprosessin. Lisää prosessiin haluamasi toimenpidelomae: ahdenesinen (HAVAHU) esustelu, yhteistyö työterveyshuoltoon, työterveysneuvottelu tai muu toteutettujen toimenpiteiden lisääminen. Kirjoita valitsemallesi lomaeelle tiedot niin, että sinne ei tallennu terveystietoja. Tallenna lomae Voit haea työyyprosesseja Työyyprosessit näymän yläosassa olevilla alasvetovalioilla: o Prosessin tila: avoinna/päättynyt. o Henilön vastuuysiö: listattu aii vastuuysiöt, joista voit valita omasi. o Henilö: Voit haea ysittäisen työnteijäsi prosessin. o : näee omien työnteijöidensä prosessit, työterveyshuolto ja päääyttäjät voivat valita prosessit esimiehen muaan. Anna työnteijälle opio lisäämästäsi lomaeesta: Mene ohtaan työyyprosessit, oontinäytössä valitsemasi henilön rivin viimeisenä on yhteenvetoraportin uvae j Sitä liaamalla saat näyviin aii henilölle tallennetut toimenpidelomaeet. Raportilta voit rajata. yläpalissa olevilla työaluilla sen, minä tai mitä esustelut tai neuvottelut tulostat. Export-valiosta voit valita tallennusmuodon esim. Word tai PDF. Rajausen jäleen liaa View Report, jona jäleen saat valitsemasi näymän tulostettavasi. Tulostus toiminto annattaa valita hiiren oieasta painieesta Lomaeille voit tallentaa liitetiedostoja. Ensin lomae tallennetaan Tallenna lomae ohdasta, jona jäleen avautuu lisää liite. Tämän jäleen voit haea tiedostoistasi tallennettavan lomaeen. etuki Poistu ohjelmasta yläpalissa olevasta poistu painieesta.