Norrbottenin Maakunta https://www.youtube.com/watch?v=d 8eUuGhd6oI Maakunta: Vastuu alueensa Terveyden- ja sairaanhoidon sekä hammashuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja toteuttamisesta. Muita vastuualueita on: Alueellinen kehittäminen, Kulttuuri, Alueellinen joukkoliikenne Kunnat: Terv ja sosiaalihuollon alueelta: Sosiaalihuollosta ja siihen kuluvista vanhushoidosta/ psykiatrisesta sekä vammaisten tukipalveluista, asuinpalveluista sekä kouluterveyden huollon (oppilasterv huollon järjestämisvastuu)
Poliittisen organisaation kuvaus
Organisaation hallintorakenne maakuntakehittämis neuvosto potilasneuvosto Poliittinen maakunnan johto Maakunta johtaja Lautakunta valmistelu Yhteistyö alueita Toiminnan mukaiset osastot
Lähisairaanhoidon organisaatio Valinnanvapauteen kuuluvaa tmntaa / perusterv.huolto
https://vis.nll.se/process/administrativ/dokument/planeringr egionnorrbotten/styrande/måldokument/divisionsplan%20lä nssjukvård%202018-2020.pdf https://vis.nll.se/process/administrativ/dokument/planeringregionnorrbotten/styrande/måldokument/ Divisionsplan%20Länssjukvård%202018-2020.pdf
Yhteinen Visio, Tavoite ja arvomaailma
Yhteinen visio, toimintasuunnitelma, tavoitteet,
Tilaus perusterveydenhuollon toimittajille ( sekä yksityisille että maakunnan omille terv.keskuksille)
Vaatimukset käytettäville IT ratkaisuille
Markkinointiin liittyvät ja potilaiden listaukseen liittyvät ohjeistukset
Tiedolla johtaminen: mm Kansallisia tulosvertailuja
Mitä hyvää? Yhteinen terveyden ja sairaanhoidon organisaatio koko alueella Erikoissairaanhoidon yhteiset toiminnan jakoperusteet -> Poliittinen päätös : 5 sairaalaa; 1 keskussairaala (Sunderby) 4 aluesairaalaa ( Piteå, Kalix, Gällivaara, Kiruna) ja siitä miten kukin sairaala toimii, mitä erityistoimintoja niihin kuhunkin sisältyy ( esim synnytykset, mitä elektiivisiä leikkauksia ja missä, akuutti kirurgia jne) Yhteinen rahoitus ja rahoitusperiaatteet (verotusoikeus) Maakuntavaalit eduskunta ja kuntavaalien yhteydessä
Yhteinen potilashallintojärjestelmä Yhteinen henkilöstöpolitiikka, yhteiset järjestelmät ( perusth+ erik.th), yhteiset tukipalvelut, yhteiset käytännöt, maksut, materiaalin hankintakeskus, työterveyshuolto jne Yhteiset vaatimukset toiminnalle ( myös valinnanvapauden piirissä oleville julkiselle ja yksityiselle toiminnalle) Yhteiset tietojärjestelmät/kansalliset tilastot => vertailu mahdollista eri toimipisteiden toiminnasta ( sekä alueellisesti että kansallisesti)
Minkälaisia vaikeuksia? Päätös tapahtuu kaukana, organisaation monikerroksisuus/ päätösten teko vaikeaa, suuren organisaation kurssin muutos vaikeaa Poliittinen tahto voi muuttaa käytäntöjä ja esim sairaalan toimintaa jopa neljän vuoden välein. Ts vaikeuksia tehdä pitempiä suunnitelmia. Herkkää väestön painostukselle, nurkkakuntaisuus ajetaan asioita oman kunnan/ sairaalan puolesta. Visio tulevaisuudesta?? Kuinka kauas yhteisnäkemys asiasta riittää
- Kunta/ maakunta; kaksi eri toimijaa yhden ihmisen ympärillä esim vanhus-> vaikea sovitella yhteen toimintaa koska kummassakin itsenäinen päätäntävalta, talous ja tulostavoitteet. Jatkuvaa rajanvetoa eri vastuu kysymyksissä. Kenen tehtävä mikäkin on? - Lääkäripalvelut tuottaa ainoastaan maakunta, kunnat palkkaavat muut hoitohenkilöt. Kuka muistaa sen ihmisen? Kuka on potilashoidosta vastaava lääkäri? Voiko se olla erikoissh lääkäri vai perusterv.huollon lääkäri?? Kunnat haluavat jonkun joka on lähellä, ei aina onnistu.
- Maakunta vastaa lääkärinpalveluista : täytyy olla resursseja myös vanhusten asumapalveluihin ja oppilasterv.huoltoon -->Puute yleislääkäreistä aiheuttaa vaikeuksia jatkuvuuteen esim vanhusten asumapalveluissa jos lääkärit ovat vuokrayhtiöstä. - Eri potilastietojärjestelmä kuntien vanhustenhuollon kanssa joka vielä ei toimi yhteen ( muutos käynnissä) -> vaikeuttaa tiedon kulkemista esim. kotisairaanhoitoon / kotisairaanhoidon kuntoutusyksikköön ja takaisin Suuressa organisaatiossa katoaa se pieni ihminen ( työntekijä) Käykö sama myös sille potilaalle??