Viljelijähaastattelu Avoimet kysymykset vaivaavat SOKERIJUURIKKAAN VILJELIJÄÄ. Tuoteväärennökset Uusi uhka nyt myös kasvinsuojelussa

Viljelijähaastattelu Avoimet kysymykset vaivaavat SOKERIJUURIKKAAN VILJELIJÄÄ Tuoteväärennökset Uusi uhka nyt myös kasvinsuojelussa Lämmin syksy sai rikkakasvit kasvamaan

2 DuPont Agro Sisältö 3 Laatu tuo turvallisuutta 4 Avoimet kysymykset vaivaavat SOKERIJUURIKKAAN VILJELIJÄÄ 6 Kasvinsuojeluaineiden käyttö POHJAVESIALUEILLA 7 Pohjavesimerkillä selkeyttä tuotteiden pohjavesirajoituksiin 8 TUOTEVÄÄRENNÖKSET uhkana myös kasvinsuojelussa 10 Lämmin syksy sai rikkakasvit kasvamaan 12 Viljan laadulla on merkitystä tulevaisuudessakin 13 Laatu syntyy tuotantoa seuraamalla 14 Apua ongelmarikkojen torjuntaan 15 Ratio 50 T kilpailu ja edellisen kilpailun voittajat YHTEYSTIEDOT Du Pont Suomi Oy Tietäjäntie 14, 02131 Espoo, puh (09) 725 66 100, faksi (09) 725 66 166 Berner Oy Kasvinsuojeluosasto, PL 15, 00130 Helsinki, puh (09) 134 511, faksi (09) 1345 1300 Hankkija Maatalous Oy PL 390, 05801 Hyvinkää, puh o10 76 83034 TUOTANTO DU PONT SUOMI OY Toimituksessa: Anne-Maj Grimm, Kalle Erkkola, Lasse Matikainen, Päivi Peltovuori, Timo Tiivola Lay Out: Rubrica Oy, Timo Tiivola Paino: Kainuun Sanomat Oy

PÄÄKIRJOITUS DuPont Agro 3 Laatu tuo turvallisuutta Vuosi 2005 oli muutosten aikaa. DuPontilla halusimme olla lähempänä asiakasta ja löytää toimintatavan, jolla pystymme parhaiten palvelemaan suomalaisia viljelijöitä. Päätimme keskittää kaikki kasvinsuojelutoimintomme samalle yhteistyökumppanille, jolloin pystymme takaamaan parhaan mahdollisen neuvonnan, tuotetuen ja tuotekehityksen Suomessa. Valitsimme yhteistyökumppaniksemme Berner Oy:n, joka toimii työrukkasenamme Suomen lisäksi myös Baltian maissa. Teettämiemme asiakastyytyväisyystutkimusten perusteella päätöksemme oli oikea ja olemme DuPontilla ratkaisuumme tyytyväisiä. Teemme jatkuvasti työtä Bernerin kokeneen ja ammattitaitoisen organisaation kanssa, jotta pystymme parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan markkinoiden vaatimuksiin. Toimimalla lähempänä asiakasta meidän on myös helpompi saada ajantasaista tietoa maatalouden kehityksestä ja voimme vastaavasti tarjota Suomeen kulloinkin sopivia ratkaisuja. Tulevalle kasvukaudelle olemme kehittäneet viljelijöiden toiveiden mukaisia tuotteita, Allysta on tehty toivottu tablettiformulaatio ja uutuustuotteemme Ally Class on vielä perinteistä Ally-valmistettakin laajatehoisempi. Molemmista uutuuksista lisää myöhemmin tässä lehdessä. DuPontin laatuohjelmalla luodaan hyvät edellytykset tuottaa turvallista ruokaa ympäristö huomioiden. Yhdessä Bernerin kanssa toteutettavassa laatuohjelmassa on Suomessa viime kesänä analysoitu jäämiä ja hometoksiineja sadosta sekä tutkittu löytyykö valumavesistä kasvinsuojeluaineita. Analyysitulokset ovat olleet hyviä ja jatkamme laatuohjelmaa myös tulevana kesänä. Osa laatu- ja turvallisuusajatteluamme on myös viljelijöiden ja alan toimijoiden tiedottaminen tuoteväärennösten uhasta. Muualla Euroopassa on jo tavattu väärennettyjä kasvinsuojeluaineita ja tästä johtuen järjestimme tammikuussa Helsingissä seminaarin, jossa kerroimme uhkista joita tuoteväärennökset elintarvikeketjulle aiheut- tavat. Laadukkaat ja perusteellisesti tutkitut kasvinsuojeluaineet varmistavat viljelijälle hyvän ja laadukkaan sadon sekä ovat yhä tärkeämpi osa elintarvikeketjua. Näillä sanoilla toivotan Sinulle menestyksekästä kasvinviljelyvuotta 2006 ja antoisia lukuhetkiä uuden DuPont lehden parissa. Carl David Trozelli Myyntijohtaja

4 DuPont Agro Avoimet kysymykset vaivaavat SOKERIJUURIKKAAN VILJELIJÄÄ Halikkolaiset Marja-Leena ja Heikki Iltanen ovat pitkän linjan sokerijuurikkaan viljelijöitä, joille Salon tehtaan sulkeminen ja avoinna olevat hinnat aiheuttavat epävarmuutta. Tänä keväänä juurikkaan kylvöön on jo valmistauduttu, mutta jatkon ratkaisee kannattavuus. Juurikas tuo tiloille liikevaihtoa, mutta riskit ja kustannukset ovat ihan toista luokkaa kuin viljanviljelyssä. Taloudellisesti ajatellen sokerijuurikas on meillä ollut päätuotantokasvi, vaikka vilja-ala onkin kolminkertainen., Marja-Leena ja Heikki Iltanen sanovat. Eurot sanelevat tuotannon jatkuvuuden, vaikka juurikkaan viljelystä on kertynyt kokemusta ja ammattitaitoa. Varmaa tietoa ei ole vielä oikein mistään. Hinnat, tuet, kuljetuskustannukset, kaikki on avoinna. Salon tehdas jatkaa todennäköisesti tämän kauden loppuun. Hinta laskee ilmeisesti porrastetusti, joten alkuvaiheessa viljely ehkä vielä kannattaa kauempanakin tehtaasta, Iltaset kertovat. KULJETUSMATKA KASVAA SADALLA KILOMETRILLÄ Suurin muutos Iltasten juurikkaan viljelyssä tapahtuu kuljetuksissa. Salon tehtaalle jurtit on kuljetettu traktorilla, mutta matkan kasvaessa se ei enää ole mielekästä. Yhden tehtaan varassa toimittaessa käyntihäiriöt aiheuttavat sen, ettei juurikkaita liiku tiloilta tehtaalle. Aumauskauden pidentyessä ja hintojen pudotessa on ikävää peitellä ja suojata halpaa tavaraa. Aika iso osa juurikastuloista menee tulevilla hinnoilla rahtikuluihin, ellei teollisuudelta saada rahtihyvitystä, Iltaset miettivät. Iltasten pelloilla on monenlaisia maalajeja. Juurikasta on viljelty sekä kevyemmillä että raskaammilla maalajeilla. Noston kannalta helpoimmat lohkot on nostettu viimeiseksi. Kaiken kaikkiaan nostaminen aloitetaan aiemmin kuin ennen. Kiintiöiden leikkaamisen jälkeen viljelijät ovat alkaneet nostaa juurikkaita aikaisemmin kuin ennen. Nostot on aloitettu heti kun juurikkaat ovat täysikokoisia, koska kiintiön ylimenevistä kiloista ei ole maksettu juuri mitään, Heikki Iltanen kertoo. RIKKAKASVIT POIS VILJAPELLOILTA Iltaset viljelevät jatkossa viljaa ja rypsiä, jos juurikkaasta luovutaan. Muuta todellista vaihtoehtoa ei oikein ole. Tähän on varauduttu rakentamalla uusi kuivuri ja investoimalla varovasti juurikkaan viljelykalustoon. Ensi kesän kasvinsuojelusuunnitelma alkaa olla valmis. Aiempien vuosien tapaan sitkeät rikkakasvit torjutaan viljoilta. Se on edullisempaa kuin rikkakasvien torjunta juurikkaalta. Pihatatar ja rusokki ovat hankalimmat rikkakasvit Iltasten pelloilla. Juurikasta viljellään jonkin verran samoilla lohkoilla vuo-

DuPont Agro 5 desta toiseen, jolloin ne pääsevät helposti yleistymään. Savikka ja pihasaunio ovat myös yleisiä. Hukkakaura ei ole ollut tilalla ongelma, mutta siemenviljelijöitä sen lisääntyminen tietysti pelottaa. Viljelytarkastajien valppaus on viime vuosina lisääntynyt. Jos pellolla jotain on niin he sen kyllä löytävät ja tuovat taloon, Iltaset sanovat. STROBISEOKSILLA TORJUTAAN VILJOJEN TAUDIT Siementuotannossa viljojen tautitorjunnan porkkanana on lisäkorvaus korkeammasta tuhannen jyvän painosta. Olemme käyttäneet strobiseoksia ja ruiskuttaneet myöhemmässä vaiheessa, Iltaset kertovat. Kevätvehnältä taudit torjutaan tarpeen mukaan, todennäköisesti koko alalta. Kokemusten mukaan surkastuneiden jyvien määrä on lisääntynyt ja hehtopainot pienentyneet, jos torjunnan jättää tekemättä. Sopiva aika torjunnalle on tähkän tullessa esiin. Kasvunsääteitä emme juuri käytä, vaan säädämme kasvua typpilannoituksella. Viime kesänä Kruunu-vehnälle olisi ollut tarpeen antaa lisätyppeä. Valkuainen jäi alhaiseksi kuten monilla muillakin, Iltaset sanovat. Rypsi on pitkästä aikaa viljelyssä ensi kesänä. Kylvöön innostivat vehnän heikko markkinatilanne ja tulevat tukiehdot. Siemenviljelytilalla on myös rajoituksia eri viljalajikkeiden viljelystä. Kylvän rypsin varmalle maalle, jossa kasvuunlähtö on nopeaa. Peittausaine tuskin riittää kirppojen torjuntaan, joten niitä ruiskutetaan todennäköisesti kerran. Ja rapsikuoriaisia sitten myöhemmin, Heikki Iltanen suunnittelee. AJOISSA RUISKUTTAMAAN JUURIKASPELLOLLE Sokerijuurikasta kannattaa Iltasten mielestä lähteä ruiskuttamaan niin aikaisin, että maa on vielä puhdas. Viime vuosina on usein ruiskutettu kolmekin kertaa. Jos juurikkaan taimet näkyvät, ovat rikatkin jo nousseet. Siinä vaiheessa pieni ainemäärä riittää. Se ei rajoita juurikkaan kasvua niin kuin isommilla annoksilla helposti käy, Iltaset kertovat. Viiden päivän kuluttua ruiskutuksesta näkee, miten torjunta on tehonnut. Joskus joudutaan ajamaan vielä uudestaan pienemmällä ainemäärällä. Iltasten kokemusten mukaan tämä sopii jurtille paremmin kuin yksi kerta isommalla annoksella. On hyvä pitää mielessä, että rikkaruohojen kuoleminen ei ole itsetarkoitus. Tärkeintä on, että sokerijuurikas pärjää ja sille jää tarpeeksi elintilaa, Heikki Iltanen sanoo. Juurikaspellot harataan kahden viimeisen ruiskutuskerran välillä ennen kuin rivit menevät umpeen. Juurikasseosten teko useammasta aineesta on vaativaa. Muita asioita ei voi miettiä eikä kukaan saisi tulla keskeyttämään ruiskun täyttöä, Heikki Iltanen sanoo. Silja Vuori, Agrimedia Oy

6 DuPont Agro Kasvinsuojeluaineiden käyttö POHJAVESIALUEILLA Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton ja siitä on säädetty ympäristönsuojelulaissa. Tämän takia kasvinsuojeluaineiden käytössä pohjavesialueilla on noudatettava erityistä varovaisuutta. Eräät kasvinsuojeluaineet, niiden sisältämät tehoaineet tai niiden hajoamistuotteet ovat hyvin kulkeutuvia ja siksi niiden käyttö pohjavesialueilla on kielletty kokonaan tai niiden käyttö on rajoitettua. Pohjavesialueilla tarkoitetaan tässä pohjavesialueluokkia I ja II. Käyttökielto tai käytön rajoitus on merkitty kasvinsuojeluaineen myyntipäällykseen. Pohjavesilausekkeen ehdottomia määräyksiä on noudatettava. Kasvinsuojeluaineiden käyttörajoitukset pohjavesialueilla tulivat osaksi täydentäviä ehtoja jo vuonna 2005. Kasvinsuojeluaineille on myös annettu suosituksia koskien valmisteiden käyttöä pohjavesialueilla. Suositusten tarkoituksena on ohjata käyttäjiä mahdollisuuksien mukaan käyttämään toista valmistetta. Suositus ei kuitenkaan määrää käyttäjää valitsemaan toista valmistetta. Viljelijän on aina ennen kasvinsuojeluaineen hankkimista ja käyttöä syytä varmistaa, onko valmisteen käyttö sallittua pohjavesialueella. TOISTUVAN KÄYTÖN RAJOITUS Eräiden kasvinsuojeluaineiden toistuvaa käyttöä samalla kasvulohkolla tai alueella peräkkäisinä vuosina on rajoitettu. Tämä johtuu siitä, että osa käytetyistä valmisteista

DuPont Agro 7 Pohjavesimerkillä selkeyttä tuotteiden pohjavesirajoituksiin Kasvinsuojeluaineiden pohjavesirajoituksiin tullaan jatkossa kontrolloimaan EU-tarkastuksissa. Tästä syystä monet viljelijät haluavat varmistaa käyttämiensä tuotteiden soveltuvuuden pohjavesialueille, mikä on aiheuttanut runsaasti kyselyitä mm. Bernerin kasvinsuojeluneuvontaan. Lukuisten toivomusten johdosta Berner on ottanut käyttöön pohjavesimerkin. Merkkiä käytetään jatkossa Bernerin mainonnassa osoittamaan, että kyseinen tuote soveltuu käytettäväksi myös pohjavesialueilla. Pohjavesimerkin toivotaan omalta osaltaan selkeyttävän kasvinsuojeluaineiden ostopäätöksissä pohjavesialueille sijoittuville lohkoille tai niiden sisältämistä tehoaineista voi säilyä maaperässä hajoamatta seuraavaan kasvukauteen, jolloin vaara niiden kertymisestä maahan kasvaa. Toistuvan käytön rajoitus on merkitty valmisteen myyntipäällykseen. Kaikki Suomessa rekisteröidyt kasvinsuojeluaineet sisältävän torjunta-aine rekisterin löydät Kasvintuotannon tarkas tuskeskuksen internetsivuilta (www.kttk.fi). Lisäksi rekisteristä voi tarkistaa valmisteiden käyttöohjeet, käyttöä koskevat rajoitukset ja paljon muuta. Viljelijä voi myös tiedustella kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta kasvinsuojeluaineiden rajoituksista. Rikkakasvien torjunta-aineet POHJAVESIALUEILLE HYVÄKSYTTYJÄ VILJOILLA KÄYTETTÄVIÄ KASVINSUOJELUAINEITA: (DUPONTIN TUOTTEET LIHAVOITUNA) Kasvitautien torjunta-aineet Tuhohyönteisten torjunta-aineet Express Amistar Sumi Alpha Ratio Amistar Duo Fastac 50 Cantor Basso Karate WG Logran Primus Comet Kestac 50 Starane Sportak Mavrik Grasp Antero Nikander, Maa- ja metsätalousministerö Puma Extra

8 DuPont Agro TUOTEVÄÄRENNÖKSET uhkana myös kasvinsuojelussa Tuoteväärentäjien tyypillisiä kohteita ovat olleet vaatteet, urheiluvarusteet ja CD -levyt. Rikollinen toiminta on nyt laajentunut myös muille teollisuuden aloille. Viime vuosina on löydetty lukuisia väärennöksiä myös kasvinsuojeluaineista. Maataloustuotteet ja maatalouden tuotantotarvikkeet eivät perinteisesti ole olleet rikollisen toiminnan mielenkiinnon kohteena. Viime vuosina laittomiin lääkkeisiin erikoistuneet rikollisliigat ovat kuitenkin laajentaneet toimintaansa myös kasvinsuojeluaineisiin. MIKÄ ON TUOTEVÄÄRENNÖS? Tuoteväärennös on joko laiton tuote tai laiton pakkaus, joka on tahallisesti valmistettu muistuttamaan alkuperäisvalmistajan tuotetta tai pakkausta. Väärennetyt pakkaukset voivat olla erehdyttävän aidon näköisiä, ihan samalla tavalla kuin etelän lomakohteissa rannalla myytävät merkkivaatteet. Osa pakkauksista on niin taitavasti valmistettuja, että ne tunnistaa vain asiantuntija. Vaikka pakkaus näyttää ulkoapäin asianmukaiselta, niin tuotteen sisältö voikin olla jo kokonaan eri asia. Tuoteväärennösten tunnistaminen on vaikeaa ja vaatii usein pakkausasiantuntijaa; kuten näissä Italian Titus 100g myyntipakkauksissa: DuPont Original (kuvassa vasemmalla): -merkin halkaisija on 2 mm Tuoteväärennöksessä (kuvassa oikealla) -merkin halkaisija on vain 1 mm. Lisäksi tuotelogon väri on aavistuksen verran erilainen EUROOPASSA JO USEITA TAPAUKSIA DuPont aloitti vuonna 2002 tuoteväärennösten analysointiohjelman ja sen jälkeen on paljastunut useita tapauksia myös Euroopassa. Erityisesti Itä- ja Etelä- Euroopassa on tavattu tuoteväärennöksiä, mutta lähimmät tapaukset ovat olleet Tanskassa. HALPA VOI TULLA KALLIIKSI Markkinoilta tavatut tuoteväärennökset eivät ole laadultaan vastanneet alkuperäisiä tuotteita. Väärennöksissä on ollut usein epäpuhtauksina muita tehoaineita ja ilmoitetun tehoaineen pitoisuudet ovat poikenneet alkuperäisistä valmisteista. On tapauksia, joissa ilmoitettua tehoainetta ei ole ollut lainkaan. Tehoaineen puuttuminen tai alkuperäistuotetta alhaisempi tehoainepitoisuus ei anna odotettua tehoa. Heikko teho voi pahimmillaan tuhota koko sadon, mutta lievemmissäkin tapauksissa ongelmat aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Jos käsittelyitä joudutaan uusimaan heikon tehon vuoksi, nousevat kustannukset ja teho jää todennäköisesti vajavaiseksi myöhästyneen käsittely ajankohdan vuoksi. Vuonna 2004 Italiassa havaittiin peruna- ja tomaattipelloilla vioituksia. Kun asiaa ryhdyttiin tutkimaan, kävi ilmi, että viljelijöiden käyttämät tuotteet eivät olleetkaan DuPontin valmistamia, vaan tuoteväärennöksiä. Viljelijöiden käyttämät rikkakasviaineet sisälsivätkin eri tehoainetta mitä piti. Seurauksena oli kasvustojen tuhoutuminen ja koska tehoaine olikin maavaikutteista hitaasti hajoavaa, myös paikkausistutus tuhoutui. VÄÄRENNÖS TUO RISKIN Vaarassa eivät ole pelkästään viljelykasvit, vaan kasvinsuojeluaineiden tuoteväärennökset voivat olla uhkana myös käyttäjien sekä kuluttajien terveydelle ja ympäristölle. Kasvinsuojeluaineiden, kuten myös lääkkeiden, valmistuksen tulee olla erittäin FAO:n raja-arvot vaativat kaikkien aineiden tunnistamista ja pitoisuuden määrittämistä jos niiden pitoisuus on yli 1 g/kg (0.1%) tai enemmän.

DuPont Agro 9 Tuoteväärennös joka sisälsi väärää sulfonyylureaa tuhosi perunasadot monissa Euroopan maissa 2004. Safarin tuoteväärennöksellä käsitelty 75 ha:n sokerijuurikaspelto tuhoutui täysin kesällä 2005. kontrolloitua. Valmisteissa on oltava varmasti haluttu määrä tehoainetta, eikä niissä saa olla epäpuhtauksia. Tuoteväärennökset tehdään usein alkeellisissa olosuhteissa, jolloin tuotteiden laatukin jää heikoksi. DuPont on analysoinut kaikki löytämänsä gramma-aineiden tuoteväärennökset ja geneeriset eli rinnakkaisvalmisteet. Puolet tutkituista valmisteista on sisältänyt muita kuin tuoteselosteessa mainittuja tehoaineita. Tätäkin huolestuttavampaa on, että analysoiduista näytteistä 75 prosentista löytyi epäpuhtauksia raja-arvot ylittäviä määriä. Huolestuttavinta tässä on se, että kaikkia ainesosia ja epäpuhtauksia ei ole edes tutkittu eikä niiden vaikutuksia välttämättä tunneta. Tuloksena on altistuminen tuntemattomille epäpuhtauksille, josta voi pahimmassa tapauksessa aiheutua haittaa käyttäjille, kuluttajille tai ympäristölle. RINNAKKAISTUONTI LISÄÄ TUOTEVÄÄRENNÖSTEN MAHDOLLISUUTTA Suomessa ei vielä ole tullut julki yhtään tuoteväärennöstapausta kasvinsuojeluaineista, mutta meidän lähialueiltamme on jo ikäviä esimerkkejä. Rinnakkaistuonnin vapautuminen lisää epämääräisten tuote-erien liikkumista, jolloin myös tuoteväärennösten riski kasvaa. Pakkausten ulkonäkö poikkeaa eri maissa, mikä vaikeuttaa aidon tunnistamista väärennöksestä. Pakkaukset voivat olla erittäin taitavasti väärennettyjä ja jos ei edes tarkkaan tiedä mille aidon tuotteen tulisi näyttää, on niiden erottaminen väärennöksistä vaikeaa. Tällöin voi kuvitella ostavansa tuttua tuotetta, mutta pakkaus voi sisältää ihan jotain muuta. KUINKA VÄLTTYÄ ONGELMILTA Ostamalla tuotteesi normaaleja myyntikanavia pitkin voit varmistua, että tuote on alkuperäinen. Kannattaa olla varuillaan jos joku tarjoaa tuotetta, joka on edullinen ylijäämäerä Euroopasta. Kaupasta kannattaa aina vaatia asianmukainen kuitti, jolloin on olemassa dokumentti tehdystä kaupasta mahdollisten ongelmatilanteiden varalle. Tarkista että pakkaus on kunnossa ja että sulkijasinetit ovat ehjiä. Jos vastaan tulee tarjous, joka on liian hyvä ollakseen totta, kannattaa miettiä kaksi kertaa. Se ei välttämättä ole totta. Kalle Erkkola, Berner Osakeyhtiö MIKÄLI HALUAT ENEMMÄN TIETOA TUOTEVÄÄRENNÖKSISTÄ, VOIT TILATA ILMAISEN ESITTEEN TOIMENPITEET TUOTEVÄÄRENNÖKSIÄ VASTAAN JOKO SUOMEKSI TAI RUOTSIKSI OSOITTEESTA: ANNE-MAJ.GRIMM@FIN.DUPONT.COM

10 DuPont Agro Lämmin syksy sai rikkakasvit Syksy 2005 oli poikkeuksellisen lämmin. Sekä syysviljat että talvehtivat rikkakasvit kasvoivat hyvin. Syksyn lämmössä syysitoiset rikkakasvit itivät hyvin ja voivat aiheuttaa ongelmia myös kevätviljoilla. MARRASKUUN ALKU ENNÄTYSLÄMMIN Pitkäaikaisten tilastojen mukaan marraskuun keskilämpötila on nollan tuntumassa. Viimeisen sadan vuoden aikana marraskuun keskilämpötila on ollut Helsingin Kaisaniemessä +1,5 C ja Jyväskylässä 0,9 C. Vuoden 2005 syksy tuntui kokonaisuudessaan tavallista lämpöisemmältä, mutta marraskuu alku oli poikkeuksellinen. Marraskuun alussa lämpötila pysyi ympäri vuorokauden tasaisen korkealla, noin kymmenessä asteessa, peräti kahden viikon ajan. MONET RIKKAKASVIT ITÄVÄT SYKSYLLÄ Useat rikkakasvit itävät sekä syksyllä että keväällä. Syksyllä itävät rikkakasvit käyttävät hyväkseen loppukesän ja syksyn usein sopivat kosteusolosuhteet sekä lämmön. Rikat talvehtivat taimiasteella ja ovat keväällä valmiina kasvuun heti kasvukauden alkaessa. Näin syysitoiset rikkakasvit saavat kilpailuedun muihin kasveihin nähden ja aloittavat kasvun muiden vielä odottaessa otollisia olosuhteita kasvun aloittamiselle. Syksyllä itäviä rikkakasveja ovat mm. saunakukka, peipit, matara, linnunkaali, orvokki ja peltolemmikki. MUOKKAUSMENETELMÄ VAIKUTTAA RIKKALAJISTOON Kynnetyillä kevätviljalohkoilla on yleensä vältytty syksyllä itäneiltä rikkakasveilta. Maata kääntämällä on saatu myös rikkakasvit maan uumeniin ja uusia rikkoja ei ole taimettunut kun kyntö on tavallisesti tehty vasta kasvukauden päättyessä. Syysviljoilta on totuttu keväällä torjumaan suuria saunakukkia, peippiä ja mataraa. Suorakylvön ja kevytmuokkauksen myötä on samoja ongelmia ilmaantunut myös kevätviljoille. KYNTÖPELLOILLAKIN OLTAVA TARKKANA Viime syksynä kasvukausi oli täydessä vauhdissa marraskuun puoliväliin saakka. Suuri osa pelloista oli kynnetty jo lokakuulla, jolloin kynnössä pintaan nousseet rikkakasvin siemenet ovat voineet hyödyntää marraskuun lempeät sääolosuhteet. Ensi keväänä saattaa kynnetyillä kevätviljamailla esiintyä ongelmia, joihin on totuttu vain suorakylvetyillä ja kevytmuokatuilla lohkoilla. RIKKATILANTEESEEN VALMISTAUDUTTAVA Poikkeuksellisen suuret talvehtineet rikkakasvit ovat tavallista haasteellisempia rikkakasvitorjunnan kannalta. Suurikokoiset ja talven karaisemat rikat eivät välttämättä kellisty perinteisillä menetelmillä. Suurikokoisia rikkoja torjuttaessa kannattaa hyvä lopputulos varmistaa valitsemalla sopiva valmiste ja käyttää sitä mahdollisimman edullisissa olosuhteissa. Rikkakasveihin saadaan yleensä paras teho kun olosuhteet ovat niiden kasvulle mahdollisimman edulliset; lämpimät ja kosteat. Rikkakasvien tavallista suurempi koko kannattaa huomioida myös annosvalinnassa. Suurille rikoille tulee käyttää mieluiten suositusten ylimpiä annoksia. ALLY -VALMISTEET SOPIVAT ONGELMATILANTEISIIN Vanhan Allyn korvaava Ally 50 ST tabletti ja uusi Ally Class sopivat erinomaisesti suurten syysitoisten rikkakasvien torjuntaan. Ally on tunnetusti tehokkain valmiste suuriin saunakukkiin. Se tehoaa erinomaisesti viileissäkin olosuhteissa. Se tehoaa hyvin myös muihin syysitoisiin rikkakasveihin mataraa ja peltolemmikkiä lukuunottamatta. Ally 50 ST on vanhasta liukopusseihin pakatusta Allysta uusi ja kehittyneem-

DuPont Agro 11 kasvamaan pi tabletti versio. Tehoaine ja tehokkuus on sama, vain annostelu muuttuu. Yksi tabletti vastaa 19 grammaa vanhaa liukopussissa ollutta Allya. UUDEN LUOKAN RIKKAKASVIAINEELLA TEHOA Ally Class on täysin uusi kahden tehoaineen rikkakasviaine. Siinä on Allyn tehoaine metsulfuroni-metyyli saanut kaverikseen tehokkaan polttovaikutteisen karfentratsoni-etyylin, joka tehoaa erinomaisesti mm. mataraan, linnunkaaliin, orvokkiin ja tädykkeisiin. Ally Class on laajatehoinen valmis seos rikkakasvien torjuntaan, joka on menestynyt erinomaisesti mm. MTT rikkakasvikokeissa viime kesänä. Samoin Bernerin kenttäkokeissa Ally Class osoitti tehokkuutensa. Polttovaikutteinen karfentratsonimetyyli tehoaa rikkoihin nopeasti polttovaikutuksen avulla. Polttovaikutus saattaa aiheuttaa pieniä valkoisia laikkuja viljan lehtien taitekohtiin, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta uuteen kasvuun eikä myöskään satoon. Kiinnitettä Ally Class ei tarvitse, eikä sitä saa käyttää. Kiinnite voimistaa polttovaikutusta, mikä aiheuttaa vioituksia. Samasta syystä tankkiseosten suhteen tulee olla varovainen. Kalle Erkkola, Berner Osakeyhtiö Saunakukka Matara Peippi Linnunkaali Kuvassa on etualalla syksyllä kevytmuokattu pelto, jossa on runsaasti syksyllä itäneitä rikkakasveja. Kuva on otettu Somerolla 13.11.2005.

12 DuPont Agro Viljan laadulla on merkitystä tulevaisuudessakin TEOLLISUUTEEN JA KOTIELÄINTILOILLE LAADUKASTA VILJAA Vaikka viime aikoina on esitetty monenlaisia mielipiteitä laadukkaan viljan tuottamisen tulevaisuudesta, eivät eräät perusasiat ole muuttuneet mihinkään. Teollisuus ja kotieläintuotanto kaikkialla edellyttävät raaka-aineelta hyvää teknistä laatua. Heikkolaatuista viljaa ei yksikään käyttäjä tarvitse, ja usein näiden erien markkinoinnissa on vaikeuksia. Heikkolaatuisen raaka-aineen mahdollisia ongelmia ei haluta. Kustannustehokas toiminta ja uudet elintarvike-innovaatiot tuovat jopa kaiken aikaa uusia haasteita viljaraaka-aineelle. Entistä tarkemmin viljakauppa ja teollisuus ohjaavat laadun perusteella oikean raaka-aineen oikeaan paikkaan. Hyvinä esimerkkeinä tällaisesta todella laatulähtöisestä oikean raaka-aineen valinnasta ovat myllyvehnät sekä mallasohra. KUSTANNUSTEHOKKAASTI VILJAN LAATUUN VOI VAIKUTTAA VAIN LOHKOLLA Tuotettavan sadon markkinoinnin pohjana on käyttötarkoitus. Erilaisiin käyttötarkoituksiin valitaan sopivat lajikkeet. Tänä päivänä kaikille lajikkeille on suunniteltu omat kasvuohjelmat. Näiden neuvoja noudattamalla päästään parhaiten hyvään lopputulokseen. Viljaa voidaan valita esimerkiksi valkuaispitoisuuden ja muiden teknisten laatutekijöiden perusteella oikeaan käyttöön, mutta näihin tekijöihin ei voida enää sadonkorjuun jälkeen vaikuttaa. Samoin viljan kunnostus, esim. lajittelemalla on nykyisillä raaka-ainehinnoilla useimmiten liian suuri kustannus. LAADULLA ON TODELLISTA MERKITYSTÄ, LAADUKKAALLA VILJALLA ON YLEENSÄ VARMEMPI KYSYNTÄ Ostamme helmi-huhtikuussa vain kevätvehnää jonka valkuainen on yli 13,0% Emme vastaanota rehuohraa jonka hehtolitranpaino alittaa 65,0 kg Interventio-ostojen tärkeimmät laaturajat vehnällä ovat seuraavat: sakoluku vähintään 220, valkuainen vähintään 10,5% Ostettavan elintarvikekauran vähimmäislaatu: hehtolitrapaino yli 58 kg, seulonta 2,00 mm enintään 10%, ei vihreitä, väri kirkas Tässä on muutamia aivan normaaleja ostettavalle raaka-aineelle asetettuja minimilaaturajoja. Tilanne vaihtelee raaka-ainetilanteen mukaan. Hyvä laatu on yleensä kysyttyä viljamarkkinoilla. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että teollisuuden raaka-aineostot ovat laadun osalta tarkentuneet. Varaa varmuuden vuoksi ostettuihin eri laatuisiin varastoihin ei ole kenelläkään. TULEVAISUUDEN LAATUVAATIMUKSET PAINOTTUVAT VILJAN HYGIENISEEN LAATUUN Tulevaisuudessa erilaiset viljan hygieniseen laatuun liittyvät arvot ja tutkimukset näyttävät tulevan entistä tärkeämmiksi. EU asettaa jo tulevalle kaudelle voimaan homemyrkkyjen enimmäisrajat elintarvikeviljoille. Tämäkin vaikeuttaa entisestään tekniseltä laadultaan ja ulkonäöltään heikompien viljaerien pääsyä markkinoille. Hyvälaatuisia varastoja ei haluta vaarantaa pienelläkään erällä heikkolaatuista viljaa. Samoin aistinvaraisen arvostelun merkitys korostuu. Hyvä ja terve ulkonäko onkin keskeinen vaatimus viljaerille jatkossa. Näiden vaatimusten täyttymisen varmistavat osaltaan terve ja hyvä sertifioitu siemen sekä kasvukauden aikaiset kasvinsuojelutoimet. Tarmo Kajander, Hankkija-Maatalous Oy

DuPont Agro 13 Viljelytoimenpiteiden vaikutuksista ympäristöön ja sadon laatuun puhutaan jatkuvasti. DuPontilla on siirrytty sanoista tekoihin ja ryhdytty mittaamaan näitä vaikutuksia käytännössä. DuPontin laatuohjelmaan kuuluu mm. kasvukauden aikaisia pintavesimittauksia ja jäämien analysointi sadosta. Laatuohjelmalla DuPont haluaa olla aktiivisesti vähentämässä ruuantuotannossa viljelijöille, kuluttajille ja ympäristölle aiheutuvia riskejä. Ohjelmassa arvioidaan mahdolliset riskitekijät alusta loppuun asti ja samalla etsitään ratkaisuja, joilla ne voidaan minimoida. MITTAAMALLA VARMUUTTA DuPont haluaa seurata tuotteidensa käyttäytymistä ympäristössä ollakseen varma siitä, että niiden aiheuttamat riskit ovat mahdollisimman pieniä. Pintavesien laadun seurantaa tehdään, jotta nähdään kulkeutuuko tehoaineita pelloilta vesistöihin. Laatuohjelma ulottuu sadon laadun kautta elintarvikkeiden laatuun. DuPont tekee elintarviketeollisuuden kanssa yhteistyötä valvomalla, että tuotteet ovat laadultaan korkealla tasolla ja niistä ei löydy jäämiä tai muita laatua heikentäviä aineita. VESINÄYTTEITÄ TILOILTA Kesällä 2005 otettiin pintavesistä näytteitä yhteistyötiloilta. Pellolta valuvaa vettä pullotettiin salaojaputken suulta lohkoilta, joilla on vain yksi kokoojaputki. Näytteitä otettiin ruiskutusten jälkeen kahden viikon välein. Ne analysoitiin ja tutkittiin mahdollisten torjunta-aine jäämien varalta. Analyysit otettiin heti ruiskutusten jälkeen, jolloin riskit mahdollisille huuhtoumille ovat suurimmat. Pääsääntöisesti DuPontin pienannosaineita ei löydetty valumavesistä lainkaan. Yhdellä tilalla löydettiin juuri analyysirajan ylittävä pitoisuus kahdesta tehoaineesta. Tämäkin tarkoittaa sitä, että pitoisuudet ovat vielä noin sata kertaa raja-arvoja pienemmät ja siten täysin hyväksyttävällä tasolla. EI JÄÄMIÄ VILJASSA Laatuohjelmaan liittyen analysoitiin myös satoa, jonka teimme yhteistyössä Suomen Rehun Iso-Viljatutkimuksen kanssa. Analysoitavat satonäytteet saimme Suomen Rehun kautta. Niistä analysoitiin pienannosaineiden aiheuttamat jäämät sekä myös hometoksiinit. Kaiken kaikkiaan analysoitiin yksitoista viljanäytettä. Gramma-aineita käytetään nimensä mukaisesti erittäin pieniä määriä. Muutama gramma tehoainetta riittää antamaan erinomaisen tehon rikkakasveihin. Pienet annokset aiheuttavat myös erittäin pienen ympäristökuormituksen ja jäämäriskin. Tätä tukee myös viime kesän satoanalyysit, joista ei yhdestäkään löytynyt gramma-aineiden aiheuttamia torjunta-ainejäämiä. HOMEITA PIENIÄ MÄÄRIÄ Viljoilla yleiset homesienet voivat tuottaa homemyrkkyjä, jotka ovat ihmisille ja kotieläimille vaarallisia. Meillä yleisimpiä homemyrkkyjä ovat deoksinivalenoli (DON), tsearalenoni (ZON) ja okratoksiini. Viime kesän yhdestätoista satonäytteestä löytyi homemyrkkyjä kahdeksasta näytteestä. Ainoa havaittu homemyrkky oli DON, jonka pitoisuudet olivat kuitenkin erittäin alhaisia. EU:ssa tulevat voimaan 1.7.2006 elintarvikekäyttöön tarkoitetulle viljalle suurimmat sallitut toksiinien enimmäismäärät. DON:in raja-arvoksi tulee 1 750 μg/kg prosessoimattomalle kauralle ja 1 250 μg/kg muille prosessoimattomille viljoille. Korkein havaittu pitoisuus viime kesäisistä näytteistä oli 250 μg/kg, eli viidennes raja-arvosta. ASIAT KUNNOSSA Laatuohjelman ajatuksena on noudattaa hyvää viljelykäytäntöä ja kirjata kaikki viljelytoimenpiteet tarkasti ylös. Viime kesänä analysoidut näytteet osoittavat, että yhteistyötiloilla ovat asiat kunnossa. Analyysien perusteella varmistetaan, että viljelyssä otetaan huomioon mm. ympäristölle aiheutuva kuormitus sekä elintarviketeollisuuden viljelijöiden tuotteille asettamien laatuvaatimusten täyttyminen. DuPontin laatuohjelmassa pyritään kartoittamaan riskipaikat ja etsitään ratkaisuja niiden korjaamiseksi. Vesistö- ja satoanalyysit ovat tärkeässä asemassa riskipaikkojen etsinnässä. Kalle Erkkola, Berner Osakeyhtiö

14 DuPont Agro Apua ongelmarikkojen torjuntaan Vuosi sitten kysyimme tässä samaisessa lehdessä pelloillanne olevia ongelmarikkakasveja. Saimme ilahduttavan runsaasti vastauksia. Tässä ratkaisuja viljapelloilla esiintyviin yleisimpiin rikkakasviongelmiin. LINNUNKAALI Linnunkaali ei perinteisesti ole viljanviljelyssä aiheuttanut suurta haittaa. Siirryttäessä suorakylvöön voi linnunkaalista muodostua nopeasti suuri ongelma. Syksyllä itäneet linnunkaalit voidaan hävittää suorakylvöpellolla glyfosaatilla ennen kylvöä. Kevätviljakasvustosta kookkaat linnunkaalit tuhoutuvat varmimmin Allylla tai Ally Classilla. Ally 50ST 1-1,5 tab + Ratio 1 tab + SitoPlus 0,2 l/ha tai Ally Class 40-50 g/ha SAUNAKUKKA Mataran tavoin suuret saunakukat ovat erityisesti syysviljojen sekä kevytmuokattujen ja suorakylvettyjen kevätviljapeltojen ongelma. Ally valmisteet ovat markkinoiden tehokkaimpia suurien saunakukkien nitistäjiä. Ne nujertavat hyvin suuretkin saunakukat. Jos lohkolla on saunakukan lisäksi mataraa, niin silloin tulee ottaa käyttöön laajatehoinen Ally Class. Ally 50ST 1-1,5 tab + SitoPlus 0,2 l/ha tai Ally Class 40-50 g/ha VALVATTI JA OHDAKE Tehokkain torjuntatulos saavutetaan juuristoon vaikuttavalla Ariane S valmisteella. Pohjavesialueilla ei kuitenkaan Ariane S- valmistetta voida käyttää. Pohjavesialueella oleville valvatti- ja ohdakelohkoille suositellaan Ration ja Staranen tankkiseosta. Ratio 2,5 tab + Starane 0,4 l + SitoPlus 0,2 l/ha ORVOKKI Pelto-orvokki jää usein viljojen varjoon viljapelloilla, mutta runsaasti esiintyessään sekin voi hidastaa viljojen kasvuunlähtöä. Tehokkain valmiste orvokkiin on Ally Class 40-50 g/ha. Ally Class 40-50 g/ha MATARA Jo muutama matarayksilö neliöllä verottaa viljasatoa huomattavasti. Runsaasti esiintyessään matara vaikeuttaa myös puintia. Mataraa kannattaa torjua mahdollisimman tehokkaasti. Matara itää sekä syksyllä että keväällä. Erityisesti syysviljoilla sekä kevytmuokatuilla ja suorakylvetyillä kevätviljapelloilla esiintyy keväällä jo syksyllä itänyttä mataraa, joka ehtii ruiskutushetkeen mennessä kasvaa varsin kookkaaksi. Matara torjutaan tehokkaasti käyttämällä uutta tehokasta Ally Classia tai käyttämällä Staranea Ration kumppanina. RUISKAUNOKKI Myös sinikukkainen ruiskaunokki hyötyy viljelymenetelmien muutoksesta ja suorakylvön yleistymisestä. Syksyllä itänyt ruiskaunokki on keväällä vaikea torjuttava. Torjuntaan sopii Ration ja Primuksen tankkiseos. Ratio 2 tab + Primus 0,1 l + SitoPlus 0,1 l/ha Ally Class 40-50 g/ha tai Ratio 2 tab + Starane 0,4 l + SitoPlus 0,2 l/ha Kalle Erkkola, Berner Osakeyhtiö

DuPont Agro 15 Ratio voittajat 2005 Viime keväänä ilmestyneessä DuPont Agro -lehdessä olleen kyselylomakkeen palauttaneiden kesken arvottiin viisi kappaletta Ratio (R) retroradioita. Lasse Järvinen, Pernaa Antti Mäkelä, Kilvakkala Eero Niskasaari, Lumijoki Jouni Raiskio, Venesjärvi Risto Salomaa, Eräjärvi Onnea voittajille ja kiitoksia kaikille vastanneille, vastauksienne ja kommenttienne perusteella pyrimme jatkuvasti kehittämään lehteä! Viime vuoden lehdessä kolme juttua kiinnosti lukijoita yli muiden; suosituin oli Iltasten viljelijäpariskunnan haastattelu, jossa käsiteltiin rikkakasvitorjunnan vaikutusta hyvään ja laadukkaaseen satoon. Myös jutut tankkiseoksista sekä monipuolista muokkausmenetelmistä kiinnostivat. Tässä lehdessä Iltaset ovat taas mukana, mutta tänä vuonna tarkastellaan sokerijuurikastilanteen vaikutuksia Iltasten tilalla. Leikkaa vastauskuponki irti ja postita tai faksaa numeroon 09 1345 1300 12.5.2006 mennessä ja osallistut arvontaan! Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Haluamme edelleen kehittää lehtemme sisältöä. Siksi toivomme sinulta palautetta tämän numeron sisällöstä sekä toiveita uusista aiheista. Kiitos avustasi jo etukäteen. VASTAA JA VOITA! SADALLE NOPEIMMALLE VASTAAJALLE LAADUKKAAT HELLY&HANSEN SUKAT Yleisin käyttämäsi muokkausmenetelmä? kyntö kevytmuokkaus suorakylvö Mitkä rikkakasvit ovat yleistyneet tilallasi viime vuosina? matara ruiskaunokki linnunkaali pujo valvatti ohdake saunakukka juolavehnä hukkakaura luoho timotei. Muu, mikä: Aiotko käyttää tautiaineita tulevalla kasvukaudella: ohralla kevätvehnällä syysvehnällä kauralla rukiilla rypsillä Tämän lehden kiinnostavin juttu löytyi sivulta: Sukan koko: 37-39:, 40-42:, 43-45:, 46-48: Nimi Osoite Postiosoite Vastaanottaja maksaa postimaksun BERNER OSAKEYHTIÖ KASVINSUOJELUOSASTO VASTAUSLÄHETYS SOPIMUS 00130/505 Puhelin

Luotettavaa valmistetta viljojen rikkakasvitorjuntaan on helppo käyttää! Maanviljelijä Heikki Iltanen, Halikko: Luotettava kumppani Käyttäessämme valmistetta, josta on saatavissa runsaasti tietoa, voimme rauhassa suunnitella toimenpiteitä, jotka vaikuttavat meidän kaikkien hyvinvointiin myös tulevaisuudessa. Nyt tiedämme jo omastakin kokemuksesta, että Ration avulla saamme parhaan mahdollisen tuloksen. Helppo käyttää Pienet annokset pieni ympäristökuormitus Tehokas ja monipuolinen Annostelu Rikkakasvit 1 1,5 tabl / ha*) Jauhosavikka Ristikukkaiset Pillikkeet Pihatähtimö Saunakukka **) Ukontatar 2 tabl / ha Linnunkaali Kiertotatar Pihatatar Peipit Peltolemmikki Peltovillakko 3 tabl / ha Rautanokkonen Peltomatara Pelto-orvokki Peltoemäkki Peltovalvatti Pelto-ohdake Käyttömäärät: kevätviljat 2-3 ja syysviljat 3-4 -tablettia/ha. *) Apilattoman heinän suojavilja 1 tabletti / 0,7 ha. Seokseen on aina li sät tä vä SitoPlus 1-2 dl/200 l vettä. **) Kevätitoinen. Lue aina käyt tö oh je ja noudata sitä! farmit.net Berner kasvinsuojeluneuvonta puh. (09) 13451 338 Lue aina käyt tö oh je ja noudata sitä!