www.ttl.fi/ttt Terveys Turvallisuus ttttyö TEEMA 2012: PIENYRITYKSET5,00 Työterveyshuolto arjen kumppaniksi Miten voit, yrittäjä? 8 10 12 20 Riskit syyniin ja työolot kuntoon Hyvä pomo pitää huolta jaksamisestaan
Terveys Turvallisuus ttttyö TEEMA 2012: PIENYRITYKSET Hyvä lukija! Käsissäsi on TTT-Teema, pienyrityksille suunnattu tietopaketti, joka kannustaa työolojen kehittämiseen yrittäjän omaa hyvinvointia unohtamatta. TTT-Teema on Työ Terveys Turvallisuus -lehden erillisjulkaisu. Molempia julkaisee Työterveyslaitos. Tämän TTT-Teeman lisäkappaleita voit tilata Työterveyslaitoksen kirjakaupasta: www.ttl.fi/verkkokauppa. Saatavilla on myös sähköisesti luettava versio. Jani Sourander kuvasi kanteen yrittäjä Kalle Riihimäen Insinööritoimisto Balance Engineering Oy:stä. 3 Pääkirjoitus 4 Uutta nostetta hyvinvointiin Yrittäjä Kalle Riihimäki innostui kohentamaan terveyttään. 8 Lakia lukien: Työterveyshuolto 9 Työterveyshuolto kuntoon kimpassa Pienyritysten yhteishankinnasta saatiin hyviä kokemuksia. 11 Tätä mieltä: Mia Hemming 12 Turvallisesti tien päälle Riskit ovat hallinnassa Vilja-Jaakkola Oy:ssä. 15 Kädet ja jalat vaarassa Missä töissä sattuu eniten tapaturmia? 17 Lakia lukien: Työturvallisuus 18 Muistathan eläkevakuutuksen? Monelle yrittäjälle alivakuttaminen on tyypillistä. 12 15 20 Vaarapaikat syyniin yhdessä Mitä tilastot kertovat työtapaturmista? Toimitus Työ Terveys Turvallisuus -lehti Postiosoite ja käyntiosoite: Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki Puh. 030 4741 (vaihde) Faksi 030 474 2478 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ttl.fi Internet: www.ttl.fi/ttt Päätoimittaja Harri Vainio Toimituspäällikkö Merja Karjalainen puh. 030 474 2468 Toimitussihteerit Helinä Kujala puh. 030 474 2473 Marja Sarkkinen puh. 030 474 2477 Toimittajat Marja Luokomaa puh. 030 474 2476 Susanna Kaaja (perhevapaalla) Graafikko Jouko Rytkönen puh. 030 474 2472 Toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Ilmoitukset Ingmar Qvist puh. 040 505 5446 Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Myynti Työterveyslaitoksen kirjakauppa www.ttl.fi/verkkokauppa TTT-Teeman hinta 5 Julkaisija Työterveyslaitos 20 11 kysymystä pienen yrityksen johtamisesta 23 Ota tiedonlähteet avuksi Pomon ilot ja haasteet pienessä firmassa Aikakauslehtien Liiton jäsen Painopaikka Suomen Printman Oy 2 TTT Teema 2012: Pienyritykset ISSN-L 2323-5284 ISSN 2323-5284
Helsingissä 27. marraskuuta 2012 Auto hevoskärryjen edessä? Pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat Suomen talouselämän perustan. Kaksi kolmesta uudesta työpaikasta viimeisen kymmenen vuoden aikana on syntynyt pk-yrityksiin. Vuonna 2009 alle 50 työntekijän yrityksiä oli 99,1 prosenttia ja alle 250 työntekijän yrityksiä 99,8 prosenttia kaikista yrityksistä. Asia on saatava eteenpäin. Tarvitaan riittävän uskottava taho, esimerkiksi sosiaali-ja terveysministeriön Työhyvinvointifoorumi, julkaisemaan ne periaatteet, jotka muodostavat perusversion tärkeimmistä turvallisuus- ja hyvinvointivaatimuksista pk-yrityksen kannalta. Menestyksellisen pk-yrityksen taustalta löytyy yhtenäinen piirre: Yrityskulttuuriltaan ne ovat aktiivisia ja suunnitelmallisia. Ne suuntautuvat ennakoivasti tulevaisuuteen ja huolehtivat henkilöstönsä hyvinvoinnista. Menestyvillä pk-yrityksillä on työturvallisuuteen ja työterveyteen systemaattinen lähestymistapa, jota työterveyshuolto tukee ja ohjaa. Työhyvinvointi hoidetaan yhteisillä keskusteluilla, joissa työn sujuvuus ja riskit huomioidaan osana työn tekemistä ja sen suunnittelua. Pienyritysten ja erityisesti mikroyritysten käytettävissä olevat resurssit työhyvinvoinnin tekemiseen ovat rajalliset. Tätä yritysten valtaosaa varten on kehitettävä eräänlainen perustyöhyvinvointi -määrittely. Kevennetty työhyvinvointitoiminta takaisi perusasiat eli turvallisuuden, terveyden ja työn miellekkyyden myös pientyöpaikoille. Yritysjohtajakaverilta kuultu kuiskaus kantaa pidemmälle kuin viralliset tiedotuskampanjat. Työhyvinvoinnin edistämisessä toimivan johdon merkitys korostuu. Johdon innostamisella on suunnaton vaikutus tekemiseen. Kasvava yhteistyö tuo pienyritykset yhteen suuremmiksi verkostoiksi, ja luottamukseen perustuva toiminta yritysten välillä on yhä tärkeämpää. Yritysjohtajakaverilta kuultu aito kuiskaus kantaa pidemmälle kuin satojentuhansien eurojen viralliset tiedotuskampanjat. Työterveyden ja turvallisuuden toimintamallit ovat kehittyneet valtavasti, ja parhaita käytäntöjä riittää kopioitavaksi. Niiden käyttöönotossa on kuitenkin toivomisen varaa. Työterveyshuollon kattavuudessa ei pientyöpaikoilla ole päästy eteenpäin, lainsäädännöstä ja hyvistä pyrkimyksistä huolimatta. Tilanne on vähän niin kuin auton keksimisen aikoihin, jolloin auto joissain suunnitelmissa valjastettiin hevosen tilalle. Nyt tarvitaan pk-fordia ihan ilman hevoskärryjä ajopeliä, joka vie turvallisesti perille. HARRI VAINIO TTT Teema 2012: Pienyritykset 3
TEKSTI RAIJA LAHTINEN KUVAT JANI SOURANDER Uutta nostetta hyvinvointiin Vielä jokin aika sitten Kalle Riihimäkeä hengästytti, kun hän kiipesi raput toimistoonsa. Myös lenkin jälkeen veto oli poissa. Lisää virtaa on antanut osallistuminen yrittäjien hyvinvointiohjelmaan. Intohimo työhön ja yrityksen pyörittäminen syövät pienyrittäjän ajan usein niin täysin, että omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen unohtuu. Silloin voi yrityksenkin menestys vaarantua. Kaakkois-Suomessa meneillään olevassa hyvinvointiohjelmassa yrittäjää autetaan kokonaisvaltaisesti hänen fyysisen ja henkisen tilansa, työolojensa ja yrityksensä tilan kohentamisessa. Lappeenrantalaiselle Kalle Riihimäelle, 44, oli tehty kuntotestit viimeksi armeijassa. Hän arvelee sen olevan tyypillistä monelle hänen ikäiselleen miehelle. Olen tällainen tavallinen keskiikäinen äijä, enkä vielä ihan romuna. Tulin mukaan ohjelmaan, koska halusin tietää, missä nyt mennään. Toiveeni oli saada kipinää omaan hyvinvointiin, Riihimäki kertoo. Vaaran merkkejä alkoi jo olla ilmassa: väsymistä ja ylipainoa yhdistettynä kiireiseen työhön ja iän karttumiseen. Lisäksi paljon matkustava mies oli hiljattain saanut veritulpan jalkaansa pitkän istumisen seurauksena. Sydänkäyrä esiin Insinööritoimisto Balance Engineering Oy:ssä työskentelee Kalle Riihimäen lisäksi kaksi muuta työntekijää sekä toisinaan myös diplomityötä tekeviä ja tilapäistä työvoimaa. Yrityksen toimeksiannoista pääosa on metsäteollisuusyritysten suunnittelu- ja mallinnushankkeita, joilla parannetaan muun muassa tuo- 4 TTT Teema 2012: Pienyritykset
tantovarmuutta ja energiatehokkuutta. Balance Engineering tuottaa suunnitelmia, joiden avulla asiakas voi valmistuttaa vaikkapa paperikoneen lämmöntalteenottojärjestelmän. Toimeksiannot vaihtelevat muutaman tunnin konsultoinnista satojen tuntien projekteihin. Noin puolet työmaista sijaitsee Ruotsissa. Riihimäellä on tekeillä myös väitöstutkimus omalta alaltaan. Taantuman vuoksi väitöskirja on toisella sijalla ja yritys ykkösenä. Asiakasyrityksillä on nyt odottava tila, ja moni on pysäyttänyt projektinsa. Aivan hiljaista ei onneksi ole. Pieni yritys unohdetaan Aina ei ole aikaa lähteä kuntosalille. Taukoliikuntaan Kalle Riihimäki voi käyttää vaikka ilmastointikanavan supistuskappaletta. TTT Teema 2012: Pienyrirykset 5
kuitenkin helposti, joten nyt ei kannata opiskella vaan olla esillä, Riihimäki arvelee. Hyvinvointiohjelmassa kartoitettiin paitsi fyysistä myös henkistä jaksamista. Pk-yrittäjät kuvittelevat usein voivansa hallita kaiken. Sellainen kuormittaa. Kannattaa rakentaa ympärilleen ammattilaisten verkosto, vaikka se maksaakin. Riihimäki ei valittele stressiä eikä pidä edes matkustamista rasittavana. Tukisukkia hän tosin käyttää aina lentomatkoilla. Eniten häntä rasittavat istuminen tietokoneen ääressä ja asiat, joille ei voi mitään. Rahavirtojen hallinta on taantuman vuoksi haastavaa ja maksuajat ovat pidentyneet. Siksi pitää itse rakentaa puskuria ja lisätä ennustettavuutta ja kassanhallintaa erilaisilla ohjelmilla. Niillä saa esiin yrityksen sydänkäyrän. Hyvinvointiohjelmassa pääosassa olivat kuitenkin Riihimäen oman kehon käyrät. Testit paljastavat Hyvinvointiohjelmaan osallistui Kalle Riihimäen lisäksi 40 yrittäjää ja yrityksen avainhenkilöä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueelta. Päättymässä olevassa hankkeessa on etsitty ratkaisuja yksin-, mikro- ja pk- yrittäjien työhyvinvoinnin parantamiseen ja toimintaedellytysten turvaamiseen. Samalla on tehty tunnetuksi työterveyshuollon mahdollisuuksia tukea yrittäjän työhyvinvointia. Toteuttajina ovat olleet Saimaan ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut sekä Työterveyslaitos. Ohjelma tuntui alussa lähes vainoamiselta, niin tiivistä yhteydenpito oli, Riihimäki naurahtaa. Hyvinvointiohjelmassa kartoitettiin Riihimäen työ, työolot ja terveys. Pk-yrittäjät kuvittelevat usein voivansa hallita kaiken. Sellainen kuormittaa. Hänelle tehtiin terveystarkastus ja haastattelu. Arvioin kestävyyskuntoni keskiverroksi ja lihaskuntoni heikoksi, ja se piti paikkansa. Liikkeissä ei ollut vikaa ja hartiatkin olivat auki, vaikka teen toimistotyötä. Riihimäeltä mitattiin muun muassa verenpaine, pulssi, painoindeksi, kolesteroli, vyötärö-lantiosuhde, verensokeri ja puristusvoima. Hän sai myös terveyteen liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Vinkiksi yrittäjän arkeen Ole itsesi paras ystävä. Älä jätä oman vointisi kohentamista yritystoiminnan jalkoihin. Pidä huolta siitä, että nukut riittävästi. Jos huolet valvottavat, varaa yöpöydälle paperia ja kynä. Kirjoittamalla asiat ylös voit saada niihin etäisyyttä. Opettele itsellesi sopivia tapoja rentoutua. Laita työolot kuntoon. Mieti, miten voit parantaa ergonomiaa ja keventää kuormitusta. Torju tapaturmat. Varaa aikaa itsellesi ja perheellesi. Hyvä suunnittelu tehostaa ajankäyttöä. Etsi mielekkäät tavat viettää vapaa-aikaa. Katso, mitä syöt. Sydänmerkki kertoo sydämelle ystävällisistä tuotteista. Lisää pienin askelin myös hedelmien ja vihannesten syöntiä. Ohjeet perustuvat Syty2000 -hankkeen verkkovinkkeihin. Se on Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Työterveyslaitoksen hankekokonaisuus, joka pyrkii kohentamaan yrittäjien terveyttä ja hyvinvointia: www.syty2000.fi >Elän täydesti Oletko muistanut myös pysähtyä ja kuunnella itseäsi, kysyy hyvinvointihankkeen projektipäällikkö Eila Venäläinen Kalle Riihimäeltä seurantakäynnillä. 6 TTT Teema 2012: Pienyritykset
Fysioterapeuttiopiskelija laati Riihimäelle henkilökohtaisen harjoitusohjelman. Kiireiselle yrittäjälle kehitettiin sopivia tapoja etenkin lihaskunnon harjoittamiseen. Liikkeet voi tehdä kotona vaikka pihalta löytyvillä tiiliskivillä, jos ei ole aikaa tai halua lähteä kuntosalille. Riihimäki sai harjoituksia erityisesti vatsa- ja selkälihaksille, alaraajoille ja tasapainon parantamiseen. Huomiota kiinnitettiin myös selän liikkuvuuteen ja venyttelyihin aineenvaihdunnan parantamiseksi toimistotyössä. Fysioterapeuttiopiskelija karsi virheitä ja opasti hyvään ergonomiaan. Laatua liikkumiseen Muutama kuukausi myöhemmin tehdyt kontrollitestit osoittivat sekä kestävyyden että lihaskunnon kohentuneen. Työt hoituvat entistä sujuvammin, eikä rapuissa hengästytä. Lihaskunto voisi yrittäjän itsensä mielestä olla parempikin. Oma terveys jää usein kakkoseksi Hyvinvointiohjelman taustalla oli huoli yrittäjien ja henkilöstön jaksamisesta ja suhtautumisesta tulevaisuuteen. Kilpailu on kovaa, ja monella tekee taloudellisesti tiukkaa. He haluavat lisätä osaamistaan varsinkin yrityksen tavoitteiden selkeytymisessä, ostopalvelun hyödyntämisessä sekä tietotekniikassa ja erilaisten tietojärjestelmien hallinnassa, kertoo Voi hyvin, yrittäjä -ohjelman projektipäällikkö Eila Venäläinen Saimaan ammattikorkeakoulusta. Keskusteluissa nousi esiin se, että yrityksen toiminta on usein liian hajallaan. Työterveyslaitoksen kehityspsykologin kanssa yrittäjä sai pohtia, mihin yrityksen kannattaisi keskittyä. Apua tarjottiin niin yrittäjän fyysisen ja henkisen tilan, työolojen kuin yrityksenkin tilan kohentamiseen. Keskusteluissa otettiin esiin terveyden merkitys, ajan järjestäminen ja sopiva työmäärä. Yrittäjät eivät useinkaan huolehdi omasta terveydestään. He eivät käy esimerkiksi säännöllisissä terveystarkastuksissa. Puolet osallistujista ei ollut hankkinut työterveyshuoltoa. Yrittäjillä on liikaa tehtäviä ja liian vähän aikaa palautumiseen. Yrittäjät arvioivat oman fyysisen kuntonsa Venäläisen mukaan tuloksiin nähden yläkanttiin. Omaan terveydentilaan oltiin yleisesti melko tyytyväisiä, vaikka kokeet osoittivat muun muassa ylipainoisuutta. Yrittäjät tulivat hankkeeseen saadakseen uusia virikkeitä ja motivaatiota työhönsä. Seurantakäynnit osoittivat, että siinä onnistuttiin. Lopulliset tulokset valmistuvat ensi vuonna. Riihimäki on liikkunut aina mielellään ulkona marjastaen ja sienestäen. Kesällä hän ui, ja talvisin hän hiihtää ja laskettelee lasten kanssa. Hyvinvointiohjelman ansiosta muutaman kilometrin työmatka taittui syksyllä yhä u seammin pyöräillen. Projekti on lisännyt liikkumiseni laatua. Opin, että minun on sauvakäveltävä nopeammin, mutta hiihdettävä rauhallisemmin, jotta syke pysyy sopivana. Insinööri kun olen, ostin testin jälkeen gps-rannelaitteen, jolla voin seurata kunnon kehittymistä. Riihimäen paino ei ole laskenut eikä noussut. Rasvan laatu on sen sijaan parantunut selkeästi. Vaikka Riihimäki sai työterveyshoitajaopiskelijalta neuvoja muun muassa ruokavalioon ja lepoon, hän ei juuri muuttanut ruokavaliotaan. Munkit ja aterian yhteydessä syömänsä leivän hän oli jättänyt jo aiemmin pois. Olen välttänyt rajuja muutoksia ja aloittanut pienistä asioista. Tavoitteeni on voida hyvin. Koska Riihimäki oli ohjelman lopussa vielä huolissaan verenpaineestaan, hän sai ohjeet sen säännölliseen mittaamiseen. Mieluummin elintapojen muutos kuin lääkkeet, hän toteaa. Riihimäen mielestä yrittäjyydestä pitää saada myös hyvät puolet irti. Hän viettää perheen ja ystävien kanssa joka vuosi Lapissa yhteensä noin kuukauden ulkoillen, hilloja keräten ja kalastellen. Pystyn nyt säännöstelemään paremmin tekemisiäni, Riihimäki sanoo ja suunnittelee ostavansa yritykselleen säännölliset kuntotestit. Yrittäjän on säilytettävä intohimo duuniinsa, ilman sitä ei jaksa. Ja miten muuten voisi innostaa alaisiakaan? Lisää tietoa www.voihyvinyrittaja.fi TTT Teema 2012: Pienyrirykset 7
Lakia lukien Palstan on koonnut lakimies Jouni Kallioluoma, joka työskentelee Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella. Työterveyshuolto kuuluu kaikille työpaikoille Lisää tietoa: www.finlex.fi >Lainsäädäntö >Ajantasainen lainsäädäntö >2001 >21.12.2001/1383 Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työoloista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuoltolakia sovelletaan kaikkeen työhön, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Pieniä tai vasta aloittaneita yrityksiä ei ole vapautettu työterveyshuollon järjestämisvelvollisuudesta. Työpaikkasevitys Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö hyvin toimiva työyhteisö työhön liittyvien sairauksien ehkäiseminen työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja terveyden edistäminen. Työterveyshuoltopalveluja tuottavat terveyskeskukset sekä yksityiset alalle erikoistuneet työterveyshuoltoyritykset ja lääkäriasemat. Pienyrittäjän kannattaa hankkia työterveyshuollon palvelut myös itselleen. Lakisääteinen työterveyshuolto tekee niin sanotun työpaikkaselvityksen, jossa arvioidaan mahdollisia terveysvaaroja ja mietitään keinoja niiden poistamiseksi. Yleensä selvityksen tekee työterveyslääkäri yhdessä työterveyshoitajan ja työpaikan kanssa. Työterveyshuolto huolehtii työhöntulo- ja määräaikaistarkastuksista. Se on yritykselle arvokas tietolähde esimerkiksi kemiallisiin tekijöihin, henkilönsuojaimiin ja ergonomiaan liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi työterveyshuollosta haetaan apua työyhteisökriiseihin ja sisäilmaongelmiin. Sairaanhoito voi olla kilpailuvaltti THINKSTOCKPHOTOS Työpaikan ensiapuvalmius kuntoon IISAKKI HÄRMÄ Lakisääteinen työterveyshuolto on luonteeltaan ennalta ehkäisevää ja neuvovaa. Työnantaja voi kuitenkin solmia myös laajennetun työterveyshuoltosopimuksen, jonka mukaan työterveyshuoltoyksikkö antaa sairaanhoidon palveluja. Varsinkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla laajennettu työterveyshuolto voi olla melkoinen etu työvoimasta kilpailtaessa. Edun merkitystä korostaa vielä se, että Kela korvaa työnantajalle 50 prosenttia työterveyshuollon kustannuksista. Loput kustannukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja, joten työterveyshuollon kustannusvaikutus jää varsin pieneksi sen hyödyllisyyteen nähden.!yrittäjän kannattaa ehdottomasti sisällyttää itsensä työterveyshuoltosopimuksen piiriin. Yrityksen tärkein voimavara on yrittäjä itse, ja hänen terveytensä on siten avainasemassa koko yrityksen toiminnan ja menestyksen kannalta. Yrittäjän työterveyshuollon kustannuksista Kela korvaa myös 50 prosenttia. IISAKKI HÄRMÄ Työnantajan on huolehdittava ensiavun ja ensiapuvälineistön järjestämisestä työpaikalla. Jokaisella työntekijällä tulee olla perustiedot työpaikan ensiapujärjestelyistä ja avun hankkimisesta onnettomuustapauksissa. Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on oltava asianmukaisia ensiapuvälineitä. Niiden laatuun ja määrään vaikuttavat työpaikan laajuus, sijainti, työntekijöiden määrä sekä työn luonne ja työolot. Ensiapuvalmiuden suunnittelussa kannattaa tarvittaessa käyttää apuna työterveyshuoltoa. Työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuoltoon kuuluu työturvallisuuslaissa tarkoitetun ensiavun järjestämiseen osallistuminen, ja työpaikkaselvityksessä tulee arvioida myös työpaikan ensiapuvalmiuden tarve. 8 TTT Teema 2012: Pienyritykset
TEKSTI RAIJA LAHTINEN Työterveyshuolto kuntoon kimpassa Kun pienyritykset hankkisivat työterveyshuollon yhdessä, paperisota kevenisi ja rahaa säästyisi. Hyviä kokemuksia kimppasopimuksesta on jo saatu pilottihankkeessa Ahvenanmaalla ja Kemiönsaaressa. Kaikki työntekijät ovat oikeutettuja työterveyshuoltoon, ja yksinyrittäjienkin kannattaa hankkia se itselleen. Siitä huolimatta alle kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä vain 66 prosenttia oli työterveyshuollon piirissä vuonna 2009 Työterveyslaitoksen tekemän Työ ja terveys -haastattelututkimuksen mukaan. Keskisuurissa ja suurissa yrityksissä kattavuus on lähes täydellinen. Yrittäjistä noin 33 prosenttia on järjestänyt työterveyshuollon palvelut itselleen. Kattavuustiedot vaihtelevat jonkin verran eri selvitysten välillä, mutta erityisesti mikroyritysten ja yrittäjien kohdalla työterveyshuollon kattavuudessa on selvä aukko, toteaa kehittämispäällikkö Helena Palmgren Työterveyslaitoksesta. Työterveyslaitoksen selvitysten ja tutkimusten mukaan suurin syy on tiedonpuutteessa. Yrittäjät eivät tunne esimerkiksi työterveyshuoltopalvelujen sisältöä ja palvelun tarjoamia mahdollisuuksia. Ahvenanmaalla ja Kemiönsaaressa tehdyssä pilottihankkeessa mukana olleet yritykset kokivat esteeksi myös byrokratian ja korkeat kustannukset. Työterveyspalvelujen tarjoajat eivät taas pidä yksittäisiä pienyrityksiä kannattavuudeltaan houkuttelevina. Liikaa paperitöitä Jos pienyrittäjät ostaisivat työterveyshuollon palvelut yhteishankintana, ne säästäisivät kustannuksissa ja selviäisivät kevyemmällä byrokratialla. Ryppäänä ne olisivat myös palveluntuottajille nykyistä houkuttelevampi ja tuottoisampi asiakas, hankkeen tulokset osoittavat. Fusk-hankkeeseen (Företagshälsovårdens Utveckling för småföretag på Kimitoön och Åland) osallistui 48 pienyritystä, joilla ei ollut aiemmin työterveyshuoltosopimusta. Kokeiltu toimintamalli saattaa avata uuden tavan pienyritysten henkilöstön ja pienyrittäjien työhyvinvoinnin kehittämiseen. Pienten yritysten merkitys on suuri ja kasvaa koko ajan, sillä uusia työpaikkoja syntyy eniten juuri niissä. Siksi on tärkeää, että työhyvinvoin- nista pidetään huolta myös pienissä yrityksissä. Työterveyshuolto olisi saatava niissä samalle tasolle kuin isoissa yrityksissä, sanoo hankkeen projektijohtaja, työterveyslääkäri Ove Näsman. Hän ei usko, että kustannukset olisivat suurin syy sille, että niin moni pienyrittäjä jättää työterveyshuollon järjestämättä. Kelan kautta tuleva korvaus kattaa puolet työterveyshuollon kustannuksista ja loput voi vähentää verotuksessa. Työterveyshuollon hankkimisen suurin este on byrokratia. Pienyrittäjillä ei ole myöskään aikaa syventyä siihen, millaisia työterveyshuollon palveluja se ostaisi. Moni jättää korvauksetkin hakematta paperisodan vuoksi. Fusk-hankkeessa helpotettiin hallinnollisin keinoin työterveyshuollon järjestämistä. Siitä oli etua sekä yrittäjille että palveluntarjoajille. Yrittäjäyhdistykset välikätenä Sekä Ahvenanmaalla että Kemiönsaaren kunnassa avuksi tulivat yrittäjäyhdistykset. Ne pyysivät tarjoukset ja hoitivat hankinnat. Palveluntuottajat TTT Teema 2012: Pienyrirykset 9
Työterveyshuolto olisi saatava pienissä yrityksissä isojen tasolle. tarjosivat pienyrityksille samantasoisen työterveyshuollon kuin isommille asiakkailleen. Sopimus hoitui yrittäjän puolelta yhdellä allekirjoituksella ja kerran vuodessa maksettavalla laskulla. Kemiönsaaren kokeilussa paikallinen yrittäjäyhdistys kokosi ryhmän 17 yrityksestä. Hanke kiinnosti tavallisia pienyrityksiä, ja siihen oli jopa ryntäystä. Mutta mikroyritykset pitivät sitä liian kalliina. Niiden ongelmana on, että rahat menevät usein kassasta suoraan ruokaan, huomauttaa Kemiönsaaren Yksityisyrittäjät ry:n puheenjohtaja Sami Lappalainen. Hän muistuttaa, että esimerkiksi 600 euroa tienaavalle käsityöyrittäjälle jo parin sadan euron kerralla maksettava menoerä on liikaa. Yhdistyksemme kehittämä järjestelmä tosin mahdollistaisi laskutuksen 1 12 kuukauden välein, mikä ei ehkä olisi niin ylitsepääsemätön kulu. Se edellyttäisi kuitenkin Kelan suorakorvausta. Yhdistys solmi sopimuksen työterveyshuollosta paikallisen, voittoa tavoittelemattoman DalMed Oy:n kanssa, joka kuuluu Suomen Työterveys ry:n verkostoon. Sopimus oli sisällöltään vastaava kuin paikkakunnan ison terästehtaan sopimus. Tarjottuihin palveluihin kuului muun muassa terveystarkastuksia ja seurantaa, kuntoutus- ja ergonomiapalveluja, työterveyspainotteista sairaanhoitoa, ensiapukursseja ja tukea tupakoinnin lopettamiseen. Yritykset antoivat hankkeesta hyvää palautetta. Yhteishanke helpotti huomattavasti byrokratiaa, joka on selvä este pienyritykselle työterveyshuoltopalveluiden hankkimisessa. Siihen menee tavallisesti paljon tunteja, sen olemme huomanneet nyt hankkeen päätyttyä, Lappalainen toteaa. Krempat kuntoon Yhteishankintasopimus päättyi hankkeen loputtua. Moni mukana ollut yritys solmi kuitenkin sen jälkeen yksin sopimuksen työterveyshuollosta, myös Sami Lappalaisen tietotekniikka-alan yritys ZAS Data. Hän on tyytyväinen työterveyshuollon palveluihin, kuten työpaikkaselvityksen yhteydessä ergonomian parantamiseksi saatuihin neuvoihin. Kolmen hengen yrityksessä töissä on vasta kolmekymppisiä, eikä vakavia terveysongelmia ole ilmaantunut. Lappalainen tosin satutti selkänsä, kun asiakas ojensi hänelle huollettavaksi jätettävän tulostimensa liian vauhdikkaasti. Työterveyshuolto lähetti fysioterapiaan ja selkä saatiin hoidettua. Ilman työterveyshuoltoa olisin taitanut jättää sen hoitamatta. Pienetkin krempat tulevat nyt nopeasti kuntoon. Laki estää yhteishankinnat toistaiseksi Fusk-hankkeessa välikätenä toimivat paikalliset yrittäjäyhdistykset, mutta rooliin voi sopia hyvin esimerkiksi tilitoimisto tai työterveyshuollon järjestämistä varta vasten perustettava osuuskunta. Hanke osoitti, että systeemi toimii. Tällä hetkellä lainsäädäntö kuitenkin estää yhteishankinnat. Laki ei salli välittäjien käyttämistä pienyritysten edustajina. Poliittista halua siihen on, sillä asia on mainittu hallitusohjelmassa, toteaa hankkeen projektijohtaja Ove Näsman. Näsman suhtautuu toiveikkaasti jatkoon. Hänestä myös suoraveloitus olisi yrittäjille kätevä. Yrittäjä voisi maksaa vain lopullisen osuutensa ja työterveyshuolto hakisi Kelalta korvauksen. Toivoa paremmasta on: alle 20 hengen yritysten työterveyshuoltoon kehitetään parhaillaan niille kohdennettua toimintamallia sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta yhteistyössä Työterveyslaitoksen, Kelan ja muiden osapuolten kanssa. Toivomme mallin käyttöönoton koittavan lähitulevaisuudessa, kertoo kehittämispäällikkö Helena Palmgren Työterveyslaitoksesta. Samoin työterveyshuollon järjestämistapoja ollaan kehittämässä. Tavoitteena on, että työterveyshuolto saadaan entistä kattavammaksi sekä vastaamaan paremmin sisällöltään erityisryhmien, kuten pienyritysten, tarpeisiin. 10 TTT Teema 2012: Pienyritykset
Tätä mieltä Mia Hemming Minunkin työhyvinvoinnillani on väliä Haluaisin, että minunkin tapani tehdä työtä otetaan vakavasti, kun kehitetään työelämää. JANNE VIINANEN Tällaisena itseni TyöllisTävänä henkilönä en koe, että minulla olisi riski joutua haitallisen työstressin kuormittamaksi. Joku toinen itsensä työllistävä voi toki olla erilaisessa tilanteessa, vaikka itse en tunnista stressin uhkaa. Minulla ei ole liikaa töitä. Minulla ei ole työyhteisöä, jossa vallitsisivat kireät tai tulehtuneet välit. Osaan organisoida työni minulle sopiviksi käytännöiksi, työympäristöni on rauhallinen ja viihtyisä. Työni on sisällöltään useimmiten mielekästä, ja tavallisesti yhteistyö toimeksiantajien kanssa sujuu. Määrittelen itse työmääräni ja työtehtäväni. Työni on vain harvoin hektistä ja kiireistä. Aikataulut ovat useimmiten väljät, ja haasteet mitoitan itselleni sopiviksi. Toisaalta. Minulla ei ole meneillään merkittäviä pyrkimyksiä kehittää työmenetelmiäni. Suoritan työni tyydyttävästi, mutta en haikaile huippusuorituksia. En jaksa käydä enää kursseilla kehittämässä ammattitaitoani. En välitä siitä, annanko työssä parhaani vai tyydynkö vähän vähempään. Jos TieTää Työuupumuksen oireet ja lukee vain edellistä kappaletta, saattaa huolestua. Sillä työuupumukseen liittyy väsymystä, kyynisyyttä ja vähentynyttä henkilökohtaista sitoutumista työhön. Lisäksi joka toinen työuupunut kuulemma masentuu. Masennus on jo sitten vakavampi asia. Se ilmenee pitkäkestoisena mielialan laskuna, mielenkiinnottomuutena, voimakkaana väsymyksenä, aiheettomina syyllisyydentunteina ja ruokahalun muutoksina. Lisäksi masentuneella tavallisesti esiintyy uniongelmia ja itsetuhoisia ajatuksia. Minun siis kannattaisi yrittää välttää se, että työtyytyväisyyteni muuttuisi työuupumiseksi, jota saattaisi seurata masennus. Mutta miten muuttaisin työtyytyväisyyteni työhyvinvoinniksi, tai miten edes voisin välttää tyytyväisyyden lipsahtamisen uupumukseksi? Keinot ovat vähissä itsensä työllistävällä henkilöllä. Työhyvinvoinnin kerrotaan tarkoittavan turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä. Ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät sellaista hyvin johdetussa organisaatiossa. Minä en mahdu tuohon määritelmään. Suuret ja lukuisat puheet työhyvinvoinnista eivät siis koske minua. Jokaisella Työpaikalla tulisi kuulemma olla käytäntöjä työntekijöiden hyvinvoinnin tarkkailuun ja seurantaan. Lisäksi työterveyshuollosta saa monipuolista tukea työpaikan terveys- ja turvallisuusuhkien hallintaan. Työntekijä voi myös tarvittaessa hakea tukea työsuojeluvaltuutetulta. Minua eivät koske mitkään edellisistä. Minulla ei ole työnantajaa tarkkailemassa hyvinvointiani, ei työterveyshuoltoa eikä liioin työsuojeluvaltuutettua. Olen marginaalissa työelämän kehittämisen kentällä. Silti olen yksi monista. Ja yksi siitä joukosta, joka koko ajan vain suurenee. Kasvava joukko vastaa kaikista niistä työn tekemisen muodoista, jotka ovat tulleet korvaamaan palkkatyötä. He tekevät työtä, jota voitaisiin tehdä palkkasuhteessa, mutta jota ei tehdä, sillä työelämään halutaan joustoa. Tuo joukko kasvaa, mutta työelämää kehitetään edelleen palkkasuhteisten näkökulmasta. Miksi käytännöt, puheet ja tavoitteet ovat niin ristiriidassa keskenään? En minä kaipaa itsenäisyydestäni palkkasuhteeseen, joka aiheuttaisi minulle työ pahoinvointia. Enkä edes palkkatyösuhteeseen, jossa kokisin samanlaista työtyytyväisyyttä kuin nyt. Minä vain haluaisin, että minunkin tapani tehdä työtä otettaisiin vakavasti, kun kehitetään työelämää. MIA HEMMING ON SASTAMALASSA ASUVA FREELANCE-TOIMITTAJA. TTT Teema 2012: Pienyritykset 11
TEKSTI RAIJA LAHTINEN KUVAT JANNE VIINANEN Turvallisesti tien päälle Irtotikkaiden kanssa kannattaa olla varovainen, muistuttaa työterveyshoitaja Tuija Penttilä (kesk.) kuljettaja Tero Kilposta. Marjo Jaakkola kirjaa riskitekijät muistiin. 12 TTT Teema 2012: Pienyritykset
Työpaikkaselvitys, riskinarviointi ja työsuojelun toimintaohjelma ovat pakollisia myös pienyrityksille. Vilja-Jaakkola Oy teki ne yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Viljaa kuormataan toisinaan umpinaisissa varastoissa, joissa ilma ei vaihdu. Pöly voi olla joskus niin sakeaa, ettei näe itseänsä kunnolla, kertoo Vilja-Jaakkola Oy:n autonkuljettaja Tero Kilponen. Hän kuormaa ja kuljettaa rekalla pääasiassa viljaa maatiloilta ja työnantajansa varastolta tehtaille. Pöly jää usein leijumaan paikalleen avonaisissakin varastoissa, eikä siltä voi välttyä, kun vilja lasketaan rekan lavalle. Kilposen kuljettamasta rekasta löytyvät asianmukaiset hengityksensuojaimet hienommankin pölyn varalta. Suojainten hankinta ja käyttäminen on kirjattu yrityksen käyttämään työturvallisuus- ja työterveyskansioon, joka sisältää myös kaiken muun aiheeseen liittyvän materiaalin. Vilja-Jaakkola oli mukana Työterveyslaitoksen hankkeessa, jossa työpaikkaselvitys ja riskianalyysi tehtiin pienyrityksen, työterveyshuollon ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä. Samalla turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät asiat koottiin yhteen, jotta niitä on helpompi hallita. Työturvallisuus- ja työterveyskansioon on koottu kaikki olennainen. Sen avulla tulee käytyä asiat läpi ja seurattua, että korjattaviksi sovitut asiat tehdään. Aika ajoin esimerkiksi tarkistetaan, että autoissa on sammuttimet, ensiaputarvikkeet ja suojaimet, kertoo Marjo Jaakkola. Hän vastaa yrityksen taloudesta ja hallinnosta. Kerralla kuntoon Vilja-Jaakkola välittää viljaa yrityksille ympäri maan. Se myy myös maatalouden oheistuotteita, kuten lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Hämeessä, Oriveden Prosessien on toimittava myös henkilöstön mielestä. Monta riskitekijää Tehdessään työpaikkaselvitystä Vilja-Jaakkolassa työterveyshoitaja Tuija Penttilä kartoitti tiedot yrityksessä tehtävästä työstä, työoloista ja tapaturmista sekä muista terveysvaarojen ja kuormitusten arviointiin vaikuttavista seikoista. Kävi ilmi, että suurimmat terveysriskit Vilja-Jaakkolalla liittyvät kuljettajien työhön ja erityisesti viljapölyyn. Vilja pöllyää, kun sitä lasketaan maatilojen varastoista rekan lavalle ja kuormaa tasataan lapioimalla. Siksi hengityksensuojaimet ovat tarpeen. Onneksi viljassa ei pitäisi olla hometta. Laatu on tarkastettu aina jo ennen kaupantekoa, Penttilä sanoo. Rekkaa kuljettavan Tero Kilposen nenään on silti joskus tuntunut homeen haju. Vaara voi vaania, jos esimerkiksi varastoon on päässyt vuotamaan vettä. Liikenne on kuljettajille monitahoinen riskitekijä. Ajoa tulee päivittäin 500 600 kilometriä. Esimerkiksi 9,5 tunnin työpäivään on sisällytettävä vähintään kaksi 45 minuutin taukoa. Liikenne ja keliolot muodostavat suuren riskin. Siinä korostuu kuljettajien ammattitaito. Säännöllinen täydennyskoulutus on tärkeää, ja sitä edellyttävät jo direktiivitkin. Seuraakaselvityksen tekemisestä ja yritys riskinarvioinnista, mutta molemmissa on osittain samoja asioita. Siksi ne on käytännöllistä tehdä samanaikaisesti. Vilja-Jaakkolassa työntekijät olivat mukana työpaikkaselvityksen, riskinarvioinnin ja työsuojelun toimintaohjelman tekemisessä. Jaakkola yhdisti samaan vielä johtamisen erikoistumisopintoihinsa liittyvän laatukäsikirjan tekemisen. Se pohjautuu ISO 9000 -standardiin. Työterveys, työturvallisuus ja laatu linkittyvät kaikki yhteen. Asioita on helpompi hallita, kun ne löytyvät yhdestä paikasta. Jaakkola pitää tärkeänä, että työsuojeluasiat käydään läpi yhdessä henkilöstön kanssa säännöllisesti ja että ne dokumentoidaan. Prosessien on toimittava myös henkilöstön mielestä. Viimeksi kiin- Västilässä sijaitsevassa yrityksessä työskentelee omistajapariskunnan lisäksi kaksi vakituista autonkuljettajaa, myynnistä ja markkinoinnista vastaava henkilö sekä sesonkiaikaan kausiluonteisia autonkuljettajia. Vilja-Jaakkola on tehnyt sopimuksen työterveyshuollosta Oriveden terveyskeskuksen kanssa. Marjo Jaakkolan mielestä työsuojeluasioiden hoito on helpottunut työterveyshuollon kanssa tehdyn yhteistyön ansiosta. Työterveyshuolto vastaa työpaiknitimme huomiota työvaatteille ja -kengille asetettaviin vaatimuksiin. Seuraavaksi tarkastelemme kasvinsuojeluaineiden säilytystä ja käsittelyä. En koe tätä byrokratiaksi. Vaikeinta on ryhtymisen kynnys, ja siinä kansion lomakkeet auttoivat. Niihin on koottu kaikki olennaiset asiat. Kävimme niiden avulla läpi niin fyysiset kuin psyykkisetkin työolot ja riskitekijät koko henkilökunnan osalta. TTT Teema 2012: Pienyrirykset 13
vaksi kustannamme kuljettajille ensiapukoulutusta, Marjo Jaakkola kertoo. Kuljettajia kuormittavat myös nostot, käsin tehtävät siirrot ja hankalat työasennot. He käyttävät irtotikkaita pressujen kiinnityksessä kiivetessään lavalle ja tullessaan alas. Tikkaat onkin asetettava aina huolellisesti. Autosta poistuminen alas hyppäämällä ja ilman tukea on vaarallista varsinkin syksyllä, kun maassa on jäätä. Maatilojen pihoilla voi olla myös liukkaita muoveja. Lastausolot eri maatiloilla voivat olla hyvinkin erilaiset ja muutoksia on voinut tulla jopa edellisen lastauskerran jälkeen, Penttilä kertoo. Tero Kilposen työ on muutakin kuin rekan ajamista. Hän tasaa viljakuormia lapioimalla ja pesee lavoja. Annoin tämän kansion uudelle työntekijällemme, ja hän aloitti siitä perehtymisen työhönsä, Marjo Jaakkola kertoo. Kriiseihinkin varauduttava Vilja-Jaakkolan autonkuljettajien työhön kuuluu lastien tasaamista lapioimalla ja lavojen siivousta. Tavallisen viljakuorman jälkeen lavat on vähintäänkin harjattava, jos seuraava lasti on luomuviljaa. Lannoite- ja kasvinsuojeluaineiden jälkeen lavat pestään ja desinfioidaan. Tero Kilposen mielestä on hyvä, ettei työ ole pelkkää ajamista. Vaihtelua tuovat muuttuvat reitit ja maatilat sekä sesongin vaihtelut. Kolmenkymmenen vuoden kokemus liikenteestä on opettanut välttämään stressiä. Liukkaus on pahinta. Tärkeintä on rauhallisuus ja riittävän välin pitäminen edellä ajaviin, hän toteaa. Vilja-Jaakkolan kuljettajat ovat toistaiseksi välttyneet liikenneonnettomuuksilta, tosin toinen kuljettaja auttoi taannoin onnettomuuspaikalla palon sammuttamisessa. Kriisien mahdollisuus otettiin puheeksi toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Olemme pohtineet, miten kriisitilanteet pitäisi hoitaa. Ensin kysymme apua työterveyshuollosta, mutta jos työterveyshuolto ei esimerkiksi illalla tai viikonloppuna ole käytettävissä, järjestetään kriisiapua muuta kautta, Marjo Jaakkola sanoo. Myös läheltä piti -tilanteet pitää jälkipuida, jotta kuljettajat pystyvät toimimaan tien päällä vastedeskin. Työturvallisuus yksiin kansiin Työterveyslaitoksen laatimaan opaskansioon Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta on koottu lomakkeet ja ohjeet, jotka helpottavat riskien ja terveysvaarojen tunnistamisessa ja hallitsemisessa. Kansiossa on lomakkeet muun muassa riskien tunnistusta, työsuojelun toimintaohjelmaa sekä työterveyshuollon suosituksia ja yhteistyötä varten. Apukysymykset helpottavat asioiden käsittelyä. Esimerkiksi melun arviointia auttaa lisäkysymys: Kuuluuko normaali puhe metrin päähän? Jos ei kuulu, melutaso voi olla yli 85 desibeliä, ja silloin se on syytä mitata. Lakisääteisillä riskinarvioinnilla ja työpaikkaselvityksellä pyritään tunnistamaan vaaroja ja kuormitusta. Kun yritys tekee ne yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, säästetään aikaa ja voimavaroja. Aloitteen yhteistyöstä voi tehdä yritys tai työterveyshuolto. Työpaikkaselvityksessä ja riskinarvioinnissa on hyvä olla mukana myös kaikki työntekijät yrittäjän ja työterveyshoitajan tai -lääkärin lisäksi. Kuormitustekijöiden mukaan paikalla voi olla fy- sioterapeutti tai työterveyspsykologi. Riskinarviointi ja työpaikkaselvitys ovat jatkuvaa toimintaa. Kun mahdolliset korjaustoimet on tehty, seuraa uusi arviointi ja tilanteen tarkastus puolen vuoden tai vuoden kuluttua. Oppaassa annetaan ohjeet eri vaiheisiin. Kansio on tarkoitettu ensisijaisesti yrityksille, joissa on alle 20 työntekijää. Se on saatavana myös ruotsinkielisenä. Kansio maksaa 29 euroa (+ postituskulut), ja sen voi ostaa Työterveyslaitoksen kirjakaupasta: www.ttl.fi/verkkokauppa 14 TTT Teema 2012: Pienyritykset
THINKSTOCKPHOTOS TEKSTI RAIJA LAHTINEN & Kädet jalat vaarassa! Työtapaturmia sattuu eniten teollisuuden työpaikoilla. Yrittäjät saavat kolhuja etenkin konepajoissa ja rakennustyömailla. Vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen ottaneille yrittäjille korvattiin 6894 työtapaturmaa vuonna 2011. Kasvua oli edellisvuodesta noin 6,2 prosenttia. Palkansaajista keskimäärin yksi 20:stä joutuu vuosittain tapaturmaan työpaikallaan. Kaikkiaan palkansaajille korvattiin lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta 131371 työtapaturmaa vuonna 2011. Määrä kasvoi vuodesta 2010 noin kuusi prosenttia, käy ilmi Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tilastoista. Työpaikalla sattuneiden tapaturmien taajuus oli viime vuonna 31,3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Kasvua edellisvuodesta oli noin 3,6 prosenttia. Taajuus väheni taantuman vuoksi selvästi vuonna 2009 ja kääntyi kasvuun vuonna 2010. Vaikka lukema kasvoi myös vuonna 2011, se oli edelleen pienempi kuin taantumaa ennen vuonna 2007. Haavoja ja puristumia Yrittäjille sattuu tapaturmia eniten talonrakennuksessa, konepajoissa ja rakentamisen metallityössä sekä tieliikennetyössä. Palkansaajille sattui työpaikkatapaturmia lukumääräisesti eniten teollisuuden päätoimialalla. Suunta on kuitenkin parempaan, sillä kymmenen viime vuoden aikana teollisuuden työpaikkatapaturmat ovat vähentyneet selvästi. Eniten tapaturmia sattui metallituotteiden, sahatavaran ja puu ja korkkituotteiden valmistuksessa sekä moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistuksessa. Teollisuustyöntekijät loukkasivat useimmiten yläraajojaan ja erityisesti sormiaan. Sormitapaturmat olivat enimmäkseen haavoja tai puristumia. Toiseksi suurin osa teollisuuden työpaikkatapaturmista kohdistui päähän, ja vaarassa olivat etenkin silmät. Kolmanneksi eniten sattui alaraajojen tapaturmia. TTT Teema 2012: Pienyrirykset 15
Riskialtein toimiala on edelleen rakennusala, vaikkakin kehitys on mennyt parempaan. Työntekijöille sattui erikoistuneessa rakennustoiminnassa runsaat 8 000, talonrakentamisessa runsaat 6 000 ja maa- ja vesirakentamisessa 800 työpaikkatapaturmaa. Alan yrityksissä tapaturmataajuus vaihtelee paljon. Suuryrityksissä on tehty jo pitkään hyvää työturvallisuustyötä, mutta alalla on asiat kehnostikin hoitaneita yrityksiä. Syynä tapaturmiin ovat usein siisteys- ja järjestysongelmat, ja esimerkiksi telineiden käyttäminen kulkuväylinä aiheuttaa onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Kun rakennustyömaalla sattui tapaturma, vammoja tuli yleisimmin käsiin ja jalkoihin, päähän sekä selkään. Useimmiten loukkaantumiset olivat haavoja ja pinnallisia vammoja. Viilloista ja haavoista liki 45 prosenttia osui sormiin tai käden tai ranteen alueille. Seuraavaksi eniten tapahtui sijoiltaanmenoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Tärähdyksiä, sisäisiä vammoja ja luunmurtumiakin raportoitiin, mutta harvemmin. Kuljetuksissa omat riskinsä Kuljetuksessa ja varastoinnissa työpaikkatapaturmia sattuu eniten kuorma-autonkuljettajille, postinkantajille, henkilöliikenteen kuljettajille ja varastotyöntekijöille. Tavarankuljetuksessa ja varastoinnissa tapahtuneista palkansaajien työpaikkatapaturmista noin 44 prosenttia sattui liikkumisen yhteydessä, 17 prosenttia esineitä käsiteltäessä ja 17 prosenttia siirrettäessä taakkaa käsivoimin. Liikenneonnettomuuksien osuus THINKSTOCKPHOTOS työpaikkatapaturmista on pieni, mutta kuolemaan johtaneista kuljetusalan tapaturmista se on suurin. Postinkantajien tapaturmat ovat pääosin kaatumisia ja liukastumisia. Useimmiten kolhuja tulee ala- tai yläraajoihin tai selkään. Kuljetusalalla on paljon yrittäjiä, ja heidän osaltaan tilastojakaumat ovat samankaltaiset. Suuri osa yrityksistä on pieniä, ja kuljetusalan yrittäjät tekevät paljolti samoja töitä samanlaisella kalustolla kuin palkatut kuljettajatkin. Maataloudessa hyvä suunta Kaupan alalla sattui liki 12 000 työpaikkatapaturmaa, hallinto- ja tukipalveluissa runsaat 8 000, terveys- ja sosiaalipalveluissa runsaat 4 000 ja majoitus- ja ravitsemusalalla 3 000. Maataloudessa työtapaturmat vähenivät parilla sadalla viime vuonna. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) mukaan korvattavia työtapaturmia sattui noin 4 300, niistä suurin osa karjanhoitotehtävissä. Hyvä kehitys selittyy Melan mukaan paitsi alan yrittäjien vähenemisellä myös sillä, että riskit osataan huomioida entistä paremmin. Työmatkaturmat numeroina Poissaolot lyhenivät vuonna 2011 Työmatkalla sattuneiden tapaturmien määrä vaihtelee vuosittain etenkin keliolojen mukaan. Vuoden 2011 tilastot kertovat seuraavaa: 22 723 palkansaajaa joutui tapaturmaan työmatkallaan. 59 % tapaturmista sattui jalankulkijoille, 22 % pyöräilijöille. 14 % työmatkalla tapaturmaan joutuneista liikkui henkilöautolla. Kuolemantapauksista suuri osa sattui heille. Työmatkatapaturmista aiheutunut työkyvyttömyys oli pisin moottoripyörällä liikkuneilla. 74 % työmatkatapaturmista oli kaatumisia, liukastumisia ja kompastumisia 618 työmatkatapaturmaa korvattiin vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen ottaneille yrittäjille. Kaikista vuonna 2011 korvatuista palkansaajien työtapaturmista noin 57 prosenttia johti alle neljän kalenteripäivän työkyvyttömyyteen. Lyhyeen työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osuus kasvoi edellisvuodesta. Yrittäjillä alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osuus oli pienempi kuin palkansaajilla. Suurin osa vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneista palkansaajien ja yrittäjien työpaikkatapaturmista sattui liikkumisen, taakan käsivoimin kantamisen tai esineiden käsittelemisen yhteydessä. Yli kuukauden mittaisen työkyvyttömyyden aiheuttaneiden tapaturmien määrä pysyi palkansaajilla entisellä tasolla, lähes 9 prosentissa. Kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat kasvussa. Niiden osalta käytettävissä ovat vuoden 2010 tilastotiedot. Työtapaturmissa kuoli tuolloin 51 palkansaajaa, joista 33 menehtyi työpaikalla ja 18 työmatkalla. Määrä kasvoi vuodesta 2009, jolloin 37 palkansaajaa kuoli työtapaturmassa. Työtapaturmissa kuoli vuonna 2010 neljä vakuutettua yrittäjää. Suurin osa kuolemantapauksista sattui kuljetuksen ja varastoinnin sekä teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla. 16 TTT Teema 2012: Pienyritykset
Turvallista tekniikkaa Työsuojelussa noudatetaan niin sanottua turvallisen tekniikan periaatetta. Työvälineiden ja -olojen tulee olla niin turvallisia kuin se käytettävissä olevin teknisin ratkaisuin on mahdollista. Vaarojen vähentäminen niistä varoittamalla on keino, jota käytetään vasta, kun kaikki mahdolliset tekniset toimenpiteet on tehty. Vaarat ja haitat pois Työnantajan on järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työympäristöstä ja työoloista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Ne tulee ensisijaisesti poistaa. Jos tämä ei ole mahdollista, ne pitää korvata vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla. Siltä osin kuin näitä tekijöitä ei voida poistaa, työnantajan on arvioitava niiden merkitys turvallisuudelle ja terveydelle. Sitten on päätettävä, miten muutoin turvallisuus voidaan varmistaa. Kysymykseen voi tulla esimerkiksi henkilökohtaisten suojainten käyttö. Lisää tietoa: www.finlex.fi >Lainsäädäntö >Ajantasainen lainsäädäntö >2002 >23.8.2002/738 Ullakonoja ja muut: Työturvallisuuslaki Soveltamisopas. Työterveyslaitos, 2012. Työolot tarkkailuun Vaarojen selvittämisen lisäksi työnantajan pitää jatkuvasti, oma-aloitteisesti ja aktiivisesti tarkkailla työoloja. Epäkohtia havaittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Tarkkailuvelvoitteen täyttäminen edellyttää oma-aloitteista toimintaa. Työnantaja ei siis voi odottaa, että esimerkiksi työntekijät tai viranomaiset ilmoittavat puutteista. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää työtapoihin, jotka liittyvät tuotantotoiminnan aloitukseen tai lopetukseen, koneiden puhdistukseen, Henkilönsuojain vaarojen mukaan Jos tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voi välttää työhön tai työoloihin kohdistuvilla toimenpiteillä, työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön henkilönsuojaimet. Niiden pitää täyttää erikseen säädetyt vaatimukset. Suojainten täytyy olla tarkoituksenmukaiset kyseiseen työhön liittyvien vaarojen torjuntaan ja sopia työoloihin. Niiden käyttö ei saa tarpeettomasti lisätä muuta vaaraa. Lakia lukien Palstan on koonnut lakimies Jouni Kallioluoma, joka työskentelee Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella. säätöihin, huoltoihin ja korjaukseen sekä tavanomaisiin häiriö- ja vikatilanteisiin. Yleisen kokemuksen mukaan erilaiset poikkeustilanteet ovat vaarallisimpia. Työnantaja on myös velvollinen varmistumaan riittävällä valvonnalla siitä, että työntekijät noudattavat heille annettuja työskentelyohjeita. Moni tapaturma aiheutuu siitä, että aikojen kuluessa työohjeet on unohdettu ja väärät työtavat ovat vallanneet alaa. Ennen suojainten valintaa työnantajan on arvioitava työssä esiin tyvät vaarat. Arviointiin kuuluu, että henkilönsuojaimilta vaadittavat suojausominaisuudet määritellään ja saatavilla olevia suojaimia vertaillaan vaadittaviin ominai suuksiin. Suojainten valinnassa on otettava huomioon ergonomian vaatimukset ja työntekijän terveydentila. Suojainten on tarvittavien säätöjen jälkeen oltava käyttäjälleen sopivat. Työsuojeluvastuuta ei voi siirtää työtekijöille Tehtaan työntekijä loukkasi kätensä työtapaturmassa. Valmistuspäällikkö ja työnjohtaja tuomittiin sakkoihin ja yritys yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. Hiottavana ollut hammasratas oli pudonnut hiomakoneen sisään. Työntekijä ryhtyi poistamaan hammasratasta sorkkaraudalla. Ote luiskahti, ja työntekijä loukkasi kätensä, kun se osui koneen pyörivään terään. Hiomakone sijaitsi häkissä, jossa robotti syötti koneeseen kappaleita hiottavaksi. Kun häkin ovi avattiin, robotti pysähtyi. Hiomakone jäi käymään, vaikka sen liikkuvat osat olivat työntekijän ulottumisetäisyydellä. Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön 10 000 euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. Yhtiön valmistuspäällikkö tuomittiin 35 päiväsakon ja työnjohtaja 25 päiväsakon sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta. Valmistuspäällikkö ja työnjohtaja tyytyivät tuomioon, mutta yhtiö valitti yhteisösakosta hovioikeuteen. Yhtiö vetosi muun muassa siihen, että sekä työnjohtajilla että työntekijöillä oli ollut mahdollisuus ja velvollisuus tuoda esiin kaikki havaittavissa olleet riskit ja epäkohdat. Hovioikeus totesi, että lain mukaan työnantajan pitää huolehtia työturvallisuutta koskevista toimista organisaation kaikkien osien toiminnassa. Työnantaja ei voi välttää vastuutaan, vaikka se siirtää työturvallisuuteen liittyviä tehtäviä työntekijöille. Tällöinhän työntekijät vastoin lain tarkoitusta olisivat itse vastuussa turvallisuudestaan työssä. Laiminlyönnit teknisten turvajärjestelyjen toteuttamisessa ja työtapojen valvonnassa olivat olleet yhtiön ja sitä käytännössä työnantajana edustavan johdon vastuulla. Lisäksi yhtiön laiminlyönnit olivat kestäneet pitkään. Lisää käräjäuutisia: www.avi.fi >Tyosuojelu >Vastuualueen tiedotteet TTT Teema 2012: Pienyritykset 17
TEKSTI ANNA-MARIA STENIUS/ELÄKETURVAKESKUS Muistathan eläkevakuutuksen? Moni yrittäjä laiminlyö eläkevakuutuksensa. Kaikille ei ole selvää, että vanhuuseläkkeen lisäksi yrittäjän eläkevakuutuksesta saa muutakin turvaa. Yrittäjä ei aina miellä itseään omaksi työnantajakseen, jolla on vastuu omasta eläketurvastaan. Palkkasuhteessa oleva työntekijä saa lakisääteisen ja pakollisen työeläketurvan työnantajaltaan, ja eläkettä kertyy heidän palkastaan. Yrittäjän on huolehdittava vakuutuksen ottamisesta itse. Eläkemaksun ja eläkkeen perustana on yrittäjän työtulo. Työnantajien ja yrittäjien vakuuttamisvelvollisuuden noudattamista valvoo Eläketurvakeskus. Valtaosalla yrittäjistä on yrittäjien eläkelain mukainen YEL-vakuutus, mutta vakuutetun työtulon arvioiminen todellista pienemmäksi eli alivakuuttaminen on yleistä. Tutkimusten mukaan YEL-vakuutuksen työtulon mediaani on noin 65 prosenttia yrittäjän verotetuista ansiotuloista. Yrittäjien työtulot ovat myös usein alhaisempia kuin palkat samalla alalla keskimäärin. Sopiva työtulotaso löytyy pohtimalla, paljonko samasta työstä pitäisi maksaa jollekin toiselle. Vakuuttamisen kohteena on yrittäjän työpanos, ei liiketoiminnan voitto, selvittää kehityspäällikkö Markus Palomurto Eläketurvakeskuksesta. Jos työpanoksessa tapahtuu muutoksia, yrittäjän on sovittava eläkelaitoksensa kanssa uudesta työtulosta. Valitettavan usein työtulo jää kuitenkin korottamatta yritystoiminnan laajetessa. Vakuutus turvaa Yli neljä kuukautta kestävälle yrittäjätoiminnalle on otettava vakuutus. Myös kausiluonteinen yrittäjyys on vakuutettava, vaikka varsinainen sesonkiaika rajoittuisi muutamalle kuukaudelle. Poikkeusta ei tee myöskään sivutoiminen tai osa-aikainen yrittäjyys, vaikka eläkettä karttuisi päätoimestakin. Pakollisen vakuuttamisen ulkopuolelle jää ainoastaan pienimuotoinen yrittäjätoiminta, jossa työtulo jää alle 7 303,99 euron vuodessa. Alaraja vahvistetaan vuosittain. Aloittava yrittäjä saa neljän ensimmäisen vuoden ajan 22 prosentin alennuksen YEL-maksuihin. Jos yritystoiminta keskeytyy, voi jäljelle jääneen alennusjakson käyttää myöhemmin toisen yritystoiminnan yh teydessä. YEL-maksu joustaa yritystoiminnan kausien mukana. Hyvinä vuosina maksua voi korottaa ja huonoina vuosina maksaa vastaavasti vähemmän. Joustavan maksun käyttö ei muuta vahvistettua työtuloa. YEL-vakuutusmaksu on kokonaan verovähennyskelpoinen. YEL-vakuutus on otettava puolen vuoden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta. Yrittäjä voi ottaa vakuutuksen takautuvasti kuluvalle ja kolmelle edelliselle vuodelle. Työtulo oikealle tasolle Eläke karttuu koko työhistoriasta, joten juuri eläkeiän kynnyksellä tehdyt korotukset vakuutusmaksuun eivät suuresti vaikuta tulevaan vanhuuseläkkeeseen. Työtulo kannattaa jo yritystoiminnan alkuvaiheessa asettaa oikealle tasolle vastaamaan yrittäjän työpanosta. Työtuloa mitoitettaessa on myös hyvä muistaa, että yrittäjän osa-aikaeläkkeen saaminen edellyttää tietyn suuruista YEL-työtuloa. Jos eläkeasiat tuntuvat yrittäjästä kaukaisilta, on kuitenkin syytä huomioida työtulon vaikutus muihin sosiaalietuuksiin. YEL-työtulon perusteella lasketaan esimerkiksi äitiysraha, sairauspäiväraha sekä ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha. Lakisääteinen eläkevakuutus tuo vanhuuseläkkeen lisäksi myös riskiturvaa työkyvyttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalle. YEL-vakuutus on kattava yrittäjän turva, ja sitä kannattaa pitää eläketurvan perustana. Moni haluaa varmuut- 18 TTT Teema 2012: Pienyritykset
ta tuleville eläkepäiville myös muilla tavoin, esimerkiksi vapaaehtoisilla eläkkeillä tai pitkäaikaissäästötileillä. Säästämällä tai sijoittamalla kerrytettyyn omaisuuteen liittyy kuitenkin sijoitusriskejä, joita ei ole inflaatiosuojatussa lakisääteisessä eläkkeessä. Vapaaehtoista eläkettä maksetaan yleensä vain sovittu määräaika, kun taas lakisääteinen vanhuuseläke ei pääty tietyssä iässä. Yrittäjien kannattaa huolehtia siitä, että ajantasainen YEL-vakuutus tuo kohtuullisen peruseläketurvan. Vapaaehtoiset eläkkeet voivat olla lisä sen päälle, Palomurto sanoo. Näin ilmoitettu työtulo vaikuttaa rahallisesti Työtulo vuodessa Eläkemaksu vuodessa alle 53-v. (22,5%) 53-v. -> (23,85%) eläke 65-vuotiaana vuodessa työkyvyttömyyseläke 58-vuotiaana vuodessa 20 000 4 500 4 770 12 500 10 300 30 000 6 750 7 155 18 800 15 500 40 000 9 000 9 540 25 000 20 600 50 000 11 250 11 925 31 300 25 800 60 000 13 500 14 310 37 500 30 900 70 000 1 575 1 669 43 800 36 100 Laskelmissa henkilö aloittaa työskentelyn 30-vuotiaana ja työtulo pysyy koko ajan samana. Elinaikakertoimen vaikutusta ei ole huomioitu. Monta tapaa olla yrittäjä Monet uudenlaiset yrittäjyyden muodot ovat tulleet perinteisten rinnalle. Yhä useampi hankkii elantonsa itsensä työllistäjänä, ammatinharjoittajana tai free lancerina. Heidän osuutensa kaikista yrittäjistä on Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan 10 prosenttia. Yrittäjyyden ja palkkatyön välimaastossa olevia uusia työn tekemisen muotoja ei työeläkelaissa ole, vaan jako tehdään palkansaajiin ja yrittäjiin. Moni itsensä työllistäjä ei kuitenkaan miellä itseään yrittäjäksi ja omaksi työnantajakseen. Yrittäjä voi olla myös henkilö, jolla ei ole erillistä yritystä tai toiminimeä. Itsensä työllistäjä myy usein yksittäisiä työkeikkoja tai osaamistaan, ja silloin työn arvon määrittely voi olla hankalaa, sanoo Markus Palomurto Eläketurvakeskuksesta. Voi olla myös vaikea hahmottaa, onko kyse harrastuksesta vai saako toiminnasta taloudellista hyötyä, hän jatkaa ja mainitsee esimerkiksi blogin, jonka yhteyteen kirjoittaja myy mainostilaa. Freelancerin työ vakuutetaan työn sisällön ja työehtojen mukaisesti joko työntekijän eläkelain (TyEL) tai yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti. Apurahansaajien eläkevakuuttaminen tapahtuu maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) perusteella. Yleistyvä trendi monilla aloilla on toimintojen ulkoistaminen ja perinteisen palkkatyösuhteen muuttaminen toimeksiantoperusteiseksi. Tällöin työnantaja usein edelleen pidättää verot ansioista, mutta työskentelyn sovitaan tapahtuvan yrittäjäasemassa. Tämäntapaiset tilanteet tulee arvioida tarkasti ja selvittää, onko toiminta aidosti muuttunut yritysmuotoiseksi vai onko kyseessä kuitenkin työsuhde, jossa vakuuttamisvelvollisuus on työnantajalla. Usein sama henkilö saattaa olla vakuutettuna useamman lain mukaan. Esimerkiksi apurahaa saavat taitelijat ovat usein myös yrittäjiä eläkelakien näkökulmasta. Taiteelliseen työhön myönnetyn apurahan perusteella karttuu eläkettä MYELin mukaan. Joissain tilanteissa tämän rinnalla on oltava myös YEL-vakuutus, esimerkiksi jos apurahatyön rinnalla jatketaan kurssien pitämistä yrittäjänä. Epäselvissä tilanteissa voi aina kysyä Eläketurvakeskuksesta, mitä lakia tapauksessa on sovellettava. Pyydettäessä Eläketurvakeskus voi antaa asiassa myös päätöksen. Lisää tietoa www.etk.fi TTT Teema 2012: Pienyritykset 19
TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVITUS SANNA VIHANTO 11KYSYMYSTÄ pienen yrityksen johtamisesta Oikeudenmukaisuus, kannustava asenne ja halu kuunnella ihmisiä ovat tärkeitä ominaisuuksia myös pienen firman pomolle. Mitä erityispiirteitä pienen 1 yrityksen johtamiseen liittyy? Pienessä yrityksessä johtaminen on parhaimmillaan helpompaa kuin isossa, koska ihmiset oppivat tuntemaan toisensa nopeasti. Toisaalta pienyritys on usein perheyritys, jossa perhesuhteet sekoittuvat turhankin helposti yrityksen rooleihin. Millaisia jännitteitä perhesuhteet voivat aiheuttaa työ 2 paikalla? Vain mielikuvitus antaa niille rajat. Kysymys on useimmiten juuri roolien sekoittumisesta. Jos esimerkiksi kotona dominoiva puoliso pomottaa töissäkin toimitusjohtaja-puolisoaan, edessä on ongelmia. Roolien sekoittumiselta välttyy pitämällä työasiat töissä ja kotiasiat kotona. Johtajan tulee kohdella kaikkia työntekijöitä oikeudenmukaisesti, olivat he sukulaisia tai eivät. Monessa pienyrityksessä 3 pomo tekee myös rivitöitä. Miten tämä vaikuttaa johtamiseen? Johtajasta tulee helposti yksi muista, ja silloin oikea etäisyys työntekijöihin ei toteudu. Toisin sanoen johtaminen jää ohueksi ja auktoriteetti katoaa, jos pomo yrittää olla kaikkien kaveri. Toisaalta pienyrityksessä ei tarvita jäykkiä johtamisjärjestelmiä työt hoidetaan moniosaamisella, jaetulla vastuulla ja tiimityöllä. 20 TTT Teema 2012: Pienyritykset