KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.11.2018 COM(2018) 742 final KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tiivistelmä vuotuisista täytäntöönpanokertomuksista, jotka koskevat vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta vuonna 2016 osarahoitettuja toimenpideohjelmia FI FI

Tiivistelmä vuotuisista täytäntöönpanokertomuksista, jotka koskevat vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta vuonna 2016 osarahoitettuja toimenpideohjelmia 1. JOHDANTO Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 1 auttaa lievittämään EU:ssa pahimpia köyhyyden muotoja, kuten ruoan puutetta, lasten köyhyyttä ja asunnottomuutta. Vaikka tilanne parani vuonna 2016, köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien ihmisten osuus (23,5 %) ja vakavasta aineellisesta puutteesta kärsivien osuus (7,5 %) oli edelleen suuri. FEAD:sta tuetaan heikoimmassa asemassa olevia yhteiskuntaryhmiä tarjoamalla elintarvikkeita ja peruskulutustavaroita, esimerkiksi koulutarvikkeita ja hygieniatuotteita, tai järjestämällä sosiaalista osallisuutta edistäviä toimia. FEAD:n kokonaismäärärahat ovat 3,8 miljardia euroa (nykyhintoina). EU myöntää enintään 85 % vastinrahoitusta jäsenvaltioiden myöntämien varojen täydentämiseksi. Rahaston kokonaisarvo on näin ollen noin 4,5 miljardia euroa. Rahasto tuo lisäarvoa tarjoamalla kohdennettua tukea sellaisten henkilöiden ryhmälle, jotka eivät ehkä voi suoraan hyötyä muista EU:n rahoitusvälineistä, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoista 2. Ohjelmasuunnittelun osalta jäsenvaltiot voivat päättää, toteuttavatko ne i) elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä annettavan avun toimenpideohjelman (toimenpideohjelma I) ja/tai ii) sosiaalista osallisuutta edistävän toimenpideohjelman (toimenpideohjelma II). Ne voivat määrittää itse kohderyhmät, erityiset annetun tuen tyypit ja ohjelmien maantieteellisen kattavuuden. Elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä annettavaa apua on täydennettävä liitännäistoimenpitein, esimerkiksi ohjaamalla asia sosiaalipalveluiden piiriin. Asetuksen (EU) N:o 223/2014 (FEAD-asetus) 13 artiklan 9 kohdan mukaisesti tämä tiivistelmä perustuu vuoden 2016 täytäntöönpanokertomusten tietoihin siinä muodossa, jossa komissio on ne hyväksynyt. Kaikki jäsenvaltiot Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta toimittivat täytäntöönpanokertomuksen. Rahaston täytäntöönpanoa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei ole vielä aloitettu. Koska toimien täytäntöönpanon ja raportoinnin välillä on aikaviive, kertomus sisältää tietoja myös myöhemmästä kehityksestä, jos tällaisia tietoja on ollut saatavilla. 2. EDISTYMINEN TOIMENPIDEOHJELMIEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA 2.1. Kehitys yleisesti ottaen ja EU:n tasolla Komissio oli vuoden 2016 loppuun mennessä hyväksynyt oikeudellisen kehyksen ja julkaissut kaikki täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset. Se käynnisti varainhoitoasetuksen tarkistuksen 3, johon sisältyi myös FEAD-asetuksen muuttaminen, jotta 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 223/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (EUVL L 72, 12.3.2014, s. 1). 2 Strategiakertomus 2017 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen täytäntöönpanosta, COM(2017) 755 final. 3 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 2012/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013, 1

yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja voitaisiin käyttää laajemmin ja lisätä joustavuutta. Muutos sisältää suojatoimen kumppaniorganisaatioille myönnettäviä avustuksia varten. Jos julkisyhteisön hankintakustannuksiin tehdään sovellettavan lainsäädännön noudattamatta jättämisen vuoksi rahoitusoikaisu, suojatoimella varmistetaan, ettei rahoitusoikaisu johda kumppaniorganisaatioiden tukikelpoisten kustannusten vähenemiseen, kunhan kumppaniorganisaatiot ovat eri elimiä. Komissio oli maaliskuuhun 2015 mennessä hyväksynyt kaikki toimenpideohjelmat. Ne kaikki ovat nyt toteutusvaiheessa lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa, jossa täytäntöönpano ei ole vielä alkanut. Lisäksi suurin osa jäsenvaltioista sai viranomaisten nimeämismenettelyn päätökseen viimeistään vuonna 2016. Vuonna 2016 muutettiin useita toimenpideohjelmia, jotta voitiin parantaa mekanismia vähävaraisimpien ryhmään kuuluvien määrittämiseksi, kumppaniorganisaatioiden valitsemiseksi (BG ja HU) tai uusien toimenpiteiden, kuten koululounaat, ottamiseksi käyttöön (CZ). FEAD-asiantuntijaryhmä, joka koostuu hallintoviranomaisten jäsenistä, kokoontui kaksi kertaa vuonna 2016 keskustelemaan FEAD-ohjelmiin vaikuttavista täytäntöönpanokysymyksistä. Kokouksissa jäsenvaltiot esittivät katsauksen monenlaisiin kysymyksiin. Ne muun muassa tarkastelivat tasapainoisen ruokavalion ohjeiden laadintaa kansallisella tasolla ja tuoreiden elintarvikkeiden jakelua. Lisäksi keskusteltiin interventiovarastojen 4 mahdollisesta käytöstä FEAD-asetuksen nojalla. Komissio myös järjesti 11 FEAD-verkoston kokousta heinäkuuhun 2017 mennessä. Verkosto muodostuu FEAD:n sidosryhmistä, ja sen tehtävänä on vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Vuonna 2016 kokousten painopisteenä olivat ne FEAD:n eri näkökohdat, joilla pyritään edistämään vähävaraisimpien sosiaalista osallisuutta. Osallistujat esittelivät tapaustutkimuksia ja keskustelivat FEAD-ohjelmien täytäntöönpanoa koskevista yhteisiin kysymyksiin liittyvistä ongelmista ja ratkaisuista. Komissio esitti 5. joulukuuta 2016 EU:n tason kumppaniorganisaatioiden edustajien kanssa pidetyssä kokouksessa FEAD-tilannekatsauksen edellisen vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen perusteella sekä lyhyen katsauksen FEAD-asetukseen ehdotettuihin muutoksiin. Tässä yhteydessä esiteltiin, miten kansalaisyhteiskunta oli auttanut FEAD-asetuksen valmistelussa. Tämän jälkeen tarkasteltiin FEAD-verkoston ensimmäistä toimintavuotta, jotta voitaisiin helpottaa hyvien käytäntöjen vaihtoa kaikkien FEAD-toimien täytäntöönpanoon osallistuvien sidosryhmien välillä. Komissio jatkoi menestyksekkäästi FEAD:n väliarviointia. FEAD-sidosryhmien ja suuren yleisön avoin julkinen kuuleminen saatiin päätökseen, ja kuulemista hyödynnettiin laadittaessa arviointikertomuksen luonnosta. Luonnoksen laadinnassa hyödynnettiin myös toteutettuja jäsenneltyjä tutkimuksia. Kertomusluonnos esiteltiin FEAD-asiantuntijaryhmälle. Lopullinen väliarviointikertomus esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31. joulukuuta 2018. (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja (EU) N:o 652/2014 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta (COM(2016) 605 final). 4 Kansallisten interventioelinten hallussa Euroopan unionissa olevat varastot. Varastot syntyvät markkinahintatuen piiriin kuuluvien hyödykkeiden ostoista. 2

2.2. Rahoituksen toteutuminen FEAD-ohjelmien rahoituksen toteutuminen nopeutui kaiken kaikkiaan jo vuonna 2015, ja nopeutuminen jatkui vuonna 2016. FEAD-toimiin sidottiin 27 jäsenvaltiossa 508,6 miljoonaa euroa vuonna 2016, kun vuonna 2015 toimiin oli sidottu 470,0 miljoonaa euroa. Sidottujen varojen vuosien 2014 2016 kertymä on näin ollen yhteensä 1 315,9 miljoonaa euroa eli 30 % ohjelmien kokonaismäärärahoista (EU:n ja kansallinen osarahoitus). Tuensaajille suoritetut maksut myös lisääntyivät edelleen: vuonna 2016 maksettiin 429,4 miljoonaa euroa, kun vuonna 2015 vastaava määrä oli 385,9 miljoonaa euroa. Yksityiskohtainen rahoituserittely, myös jäsenvaltioittain, esitetään liitteessä I olevassa taulukossa. Eniten edistyttiin maksuhakemusten jättämisessä komissiolle. Vuonna 2016 yhteensä 24 jäsenvaltiota ilmoitti kaiken kaikkiaan 353,8 miljoonaa euroa tukikelpoisia julkisia menoja eli yli seitsenkertaisesti verrattuna vuoteen 2015 (46,3 milj. euroa). Lisäksi yhteenlasketut maksut olivat 31. joulukuuta 2017 mennessä kaiken kaikkiaan 1 022 miljoonaa euroa, josta 603 miljoonaa euroa oli välimaksuja. 2.3. Käytännön täytäntöönpano Vuonna 2016 yhteensä 23 jäsenvaltiota antoi elintarvike- ja aineellista apua sekä tuki vähävaraisimpien sosiaalista osallisuutta EU:ssa. Yhdeksäntoista jäsenvaltiota jakoi elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä annettavaa apua, minkä ohessa toteutettiin liitännäistoimenpiteitä (toimenpideohjelma I). Neljä jäsenvaltiota käynnisti sosiaalista osallisuutta edistäviä ohjelmia toimenpideohjelman II avulla (ks. kuva 1). Täytäntöönpanossa oli esteitä viidessä jäsenvaltiossa. FEAD-tukea sai vuonna 2016 arviolta lähes 16 miljoonaa ihmistä eli huomattavasti enemmän kuin vuonna 2015. Tarkemmin sanottuna 15,2 miljoonaa ihmistä (96 %) sai elintarvikeapua, yli 662 000 ihmistä (4 %) sai perushyödykkeinä annettavaa apua ja noin 23 000 ihmistä osallistui sosiaalista osallisuutta edistäviin ohjelmiin (toimenpideohjelma II) 5. Vuosina 2014 2016 FEAD:sta sai tukea noin 38 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2016 jatkettiin toimenpideohjelmien I ja II täytäntöönpanoa, ja FEAD:n tukea sai 2,2 miljoonaa henkilöä enemmän kuin vuonna 2015. Neljä jäsenvaltiota (GR, IE, MT ja SK) käynnisti avun toimittamisen vuonna 2016, minkä myötä ruoka-apua sai 657 000 uutta henkilöä. Tämän lisäksi neljä jäsenvaltiota (BG, FI, FR ja RO) tavoitti 1,5 miljoonaa ihmistä enemmän kuin vuonna 2015. Perushyödykkeinä annettavaa apua toimittaneet kuusi jäsenvaltiota (AT, CZ, GR, LU, LV ja SK) ilmoittivat, että tämäntyyppistä tukea saaneiden määrä kasvoi lähes yhdeksänkertaiseksi verrattuna vuoteen 2015. Kuva 1: Annetun avun tyyppi vuonna 2016 Toimenpideohjelma Avun tyyppi Jäsenvaltio Toimenpideohjelma I Elintarvike BE, BG, EE, ES, FI, FR, IE, IT, LT, MT, PL, RO ja SI (13) 5 Toimenpideohjelman I osalta esitetyt luvut perustuvat kumppaniorganisaatioiden tekemiin arvioihin, joissa käytetään otantamenetelmiä (esim. vastaanottajien laskeminen tiettyinä päivinä tai tiettyinä viikkoina vuodessa ja ekstrapolointi) tai muita menetelmiä. Saattaa olla, että niin toimenpideohjelman I kuin II osalta loppukäyttäjät lasketaan useammin kuin kerran. Kohderyhmäkohtaisesti tavoitettujen loppukäyttäjien kokonaismäärä on näin ollen suurempi kuin jäsenvaltioiden ilmoittamien loppukäyttäjien kokonaismäärä. 3

Toimenpideohjelma Avun tyyppi Jäsenvaltio Perushyödykkeet AT (1) Molemmat CZ, GR, LU, LV ja SK (5) Toimenpideohjelma II Sosiaalinen osallisuus DE, DK, NL ja SE (4) Toimenpideohjelma I Elintarvikkeina ja perushyödykkeinä annettava apu Vuonna 2016 ruoka-apua antoi 18 jäsenvaltiota. Yli 90 % ruoka-avusta painona mitattuna annettiin viidessä maassa: ES, FR, RO, PL ja IT. Vuonna 2016 jaeltiin yhteensä 377 500 tonnia elintarvikkeita. Tämä tekee kaiken kaikkiaan 939 600 tonnia vuosina 2014 2016. Jaellut elintarvikkeet olivat hyvin samantyyppisiä kuin edellisenä vuonna, mutta elintarvikeavun kokonaismäärä laski edellisestä vuodesta 7 %. Tämä johtuu lähinnä siitä, että Italia ilmoitti tonneina elintarvikkeita vähemmän kuin vuonna 2015, mikä taas johtui osittain tarjouskilpailujen viivästymisestä. Lisäksi Portugalissa elintarvikkeiden jakelu keskeytettiin vuonna 2016, koska ohjelmaa uudistettiin. Liettuassa, Belgiassa, Puolassa ja Romaniassa ruoka-avun määrä väheni hieman. Muissa 13 maassa ruoka-avun määrä kasvoi, mutta tämä ei kompensoinut vähenemistä muissa jäsenvaltioissa: absoluuttisesti mitattuna kasvua oli lähinnä Espanjassa (17 %) ja Ranskassa (8 %). Kreikka, Slovakia, Malta ja Irlanti alkoivat jakaa elintarvikeapua vuonna 2016, ja Bulgariassa ja Tšekissä avun määrä kasvoi huomattavasti (ks. myös kuva 2). Elintarvikelahjoitukset olivat osa ruoka-avun jakelua neljässä maassa, mutta ne jäivät kuitenkin vähäisiksi. Kuva 2: Elintarvikeapu 2014 2016 (tuhansina tonneina) Lähde: FEAD:n yhteiset tuotosindikaattorit (tunniste 11), 2014 2016 Elintarvikepaketteja toimitti 17 jäsenvaltiota, ja niistä 10 toimitti myös valmisaterioita. Elintarvikepakettien kokonaismäärä oli samalla tasolla kuin vuonna 2015. Aterioiden määrä lisääntyi 14 % vuositasolla. Bulgariassa, Espanjassa ja Maltassa annettu elintarvikeapu rahoitettiin kokonaisuudessaan FEAD:sta. Muissa maissa ruoka-apua täydennettiin muista lähteistä rahoitetuilla tai lahjoitetuilla elintarvikkeilla. Luxemburgissa jaetuista elintarvikkeista 44 prosenttia oli lahjoituksia, joista FEAD kattoi ainoastaan kuljetus-, varastointi- ja jakelukustannukset. Kuusi jäsenvaltiota tarjosi perushyödykkeinä annettavaa apua, kuten koulutarvikkeita ja hygieniatuotteita. Itävaltaa lukuun ottamatta tämä tuli ruoka-avun lisänä. Itävallan ja Kreikan osuus jaeltujen tavaroiden yhteenlasketusta rahallisesta arvosta oli noin 80 % (7,6 milj. euroa). Vuonna 2016 jaeltujen tavaroiden yhteenlaskettu rahallinen arvo kasvoi tuntuvasti vuoteen 2015 verrattuna. Tämä johtui siitä, että Itävalta, Latvia ja Luxemburg laajensivat aineellisen avun tarjontaa vuodesta 2015 vuoteen 2016. Kreikka, Tšekki ja Slovakia puolestaan aloittavat perushyödykkeinä annettavan avun vuonna 2016. Itävalta ja Latvia toimittivat koululaukkuja ja muita koulutarvikkeita (muun muassa paperituotteita, 4

harjoituskirjoja, kyniä ja taidetarvikkeita). Latvia ja Slovakia jakoivat hygieniatuotepaketteja, joissa oli lähinnä keskeisiä hygieniatuotteita. Tšekki, Kreikka, Luxemburg ja Slovakia jakelivat hygieniatuotteita sekä lapsille että asunnottomille (esim. ensiapupakkaukset, saippua, hammasharjat ja partakoneenterät). Kuva 3: Perushyödykkeinä annettavan avun rahallinen kokonaisarvo vuosina 2014 2016 (milj. euroa) Lähde: FEAD:n yhteiset tuotosindikaattorit (tunniste 15), 2014 2016 Elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä annettavan avun toimitustapa vaihteli jäsenvaltioiden välillä. Yksi tärkeimmistä eroista oli valtiollisten laitosten (hallintoviranomaisten, välittäjäelinten ja/tai muiden tahojen) osallistuminen prosessiin (esim. tukikelpoisten tuensaajien määrittäminen, tiedon levittäminen, logistiikan ja jakelun järjestäminen). Tämä on FEAD-ohjelmien oikeusperustan mukaista, sillä kukin jäsenvaltio voi itse päättää omasta toteutusmekanismistaan. Slovakiassa hallitus yksilöi tukikelpoiset tuensaajat sosiaaliturvaan liittyvien hallinnollisten tietojen avulla ja suunnitteli avun toimittamisen tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Jotkin muut maat haluavat delegoida enemmän kumppaniorganisaatioille. Irlannissa eräs kansalaisjärjestö oli vastuussa elintarvikkeiden hankinnasta (sekä lahjoituksina että hankintoina) ja kanavoinnista pienemmille paikallisille hyväntekeväisyysjärjestöille. Näiden järjestöjen tehtävänä oli määrittää tuensaajat elintarvikkeiden jakelemiseksi. Suomessa kumppaniorganisaatiot järjestivät enimmäkseen avoimia tapahtumia ja antoivat apua kaikille sitä pyytäville. Avun antamisesta loppukäyttäjille vastaavat organisaatiot olivat yleensä kansalaisjärjestöjä kaikilla tasoilla (paikallinen, alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen). Joissakin maissa loppukäyttäjät saivat paketin, joka sisälsi ennalta valittuja elintarvikkeita tai muita tavaroita (BE, BG, LT, LU, LV, MT, PL, ES, SI, SK ja RO), toisissa maissa jakeluorganisaatiot puolestaan räätälöivät avun tarpeiden mukaan (FR, IE ja CZ). Itävallassa loppukäyttäjät saivat valita useantyyppisistä avustuspaketeista. Ruoka-apua sai 7,5 miljoonaa naista, ja perushyödykkeinä annettavaa apua sai 346 000 naista. Tiettyjä kohderyhmiä koskevat tiedot perustuvat arvioihin, ja tiedot ovat osittain päällekkäisiä. Enintään 15-vuotiaista lapsista 4,4 miljoonaa sai ruoka-apua ja yli 246 000 sai perushyödykkeinä annettavaa apua. Apua annettiin noin 1,7 miljoonalle ikääntyneelle (32 % enemmän kuin vuonna 2015) ja yli 940 000 vammaiselle (21 % enemmän). Ikääntyneet olivat myös yksi ryhmistä, jotka kasvoivat eniten vuonna 2016 vuoteen 2015 verrattuna ja perushyödykkeinä annettavan avun osalta (135 vuonna 2015 ja 21 500 vuonna 2016). Vuonna 2016 tapahtui huomattavaa kasvua myös asunnottomille annetussa avussa. Vuonna 2015 kaikkiaan 42 asunnotonta sai perushyödykkeinä annettavaa apua vain yhdessä jäsenvaltiossa (LU), vuonna 2016 määrä kasvoi yli 8 700 henkilöön neljässä jäsenvaltiossa (CZ, GR, LU ja SK). Indikaattorien mukaan elintarvikeapua saaneiden asunnottomien määrä oli vuonna 2016 kuitenkin huomattavasti pienempi kuin vuonna 2015 (1,2 milj. henkeä vuonna 2015 ja 200 000 vuonna 2016). Tämä johtuu pääasiassa siitä, ettei Ranska ilmoittanut 5

ruoka-apua vuonna 2016 saaneiden asunnottomien määrää 6. Tšekissä, Suomessa ja Sloveniassa apua saaneiden asunnottomien määrä kasvoi huomattavasti ja Kreikka, Irlanti ja Slovakia puolestaan alkoivat antaa elintarvikeapua tälle ryhmälle vuonna 2016. Maahanmuuttajat (tai ulkomaalaistaustaiset tai vähemmistöön kuuluvat henkilöt) olivat kolmanneksi suurin perushyödykkeinä annettavan avun kohderyhmä ja neljänneksi suurin ruoka-apua saava kohderyhmä vuonna 2016. Perushyödykkeinä annettavan avun piiriin kuuluneiden maahanmuuttajien kokonaismäärä oli yli kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 2015 (17 800 henkilöä vuonna 2015 ja 40 000 vuonna 2016). Ruoka-apua tässä ryhmässä saaneiden ihmisten kokonaismäärä oli kuitenkin pienempi kuin vuonna 2015 (1,6 miljoonaa vuonna 2016 verrattuna noin 2 miljoonaan vuonna 2015). Belgia, Espanja, Italia, Latvia, Puola ja Slovenia ilmoittivat, että apua annettiin pienemmälle määrälle maahanmuuttajia kuin vuonna 2015. Toisaalta Bulgariassa, Tšekissä ja Suomessa kasvu oli voimakasta. Jäsenvaltiot toteuttivat erilaisia liitännäistoimenpiteitä vuonna 2016. Niihin kuuluivat neuvonta/psykososiaalinen tuki (esim. EE, GR, FI, FR, LV, LT, SI ja SK) sosiaalisia ja lääketieteellisiä palveluja koskeva neuvonta ja tieto (ES, FI, IE, IT ja RO) perheen raha-asioiden hoito (BE, EE, GR, HR, LV ja SK) urheilu ja vapaa-aika (SI ja LV) hygienia/terveys (HR, LV, RO ja SK) ruuanlaittoa sekä terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota koskevat työpajat ja tieto (BE, BG, GR, FI, FR, HR, LV, PL, RO ja SI) hätä-/katastrofitoimet (BG) sosiaalisten valmiuksien opetus (LV ja SI) puhelinhuijausten välttäminen (BG) elintarvikejätteen syntymisen ehkäiseminen (PL) asunnottomille tarkoitetut suojat (BG) ja yhteisten ateriatapahtumien edistäminen, vapaaehtoistyö (FI) ja luku- ja kirjoitustaito/kielenopetus (FR ja SI). Viro tarjosi myös erityisiä koulutusohjelmia entisille vangeille ja alkoholisteille. Jäsenvaltioiden mukaan liitännäistoimenpiteillä edistettiin sosiaalista osallisuutta koskevan FEAD:n tavoitteen saavuttamista. Virossa 72 % edunsaajista osallistui koulutukseen ja/tai tarjottuihin palveluihin, ja lähes kaikki alle 16-vuotiaat ruoka-avun saajat kävivät koulua tai olivat päivähoidossa. Italiassa liitännäistoimenpiteet oli täysimääräisesti sisällytetty FEAD-toimiin, ja kansalliset ja paikalliset toimijat kiinnittivät paljon huomiota sosiaaliseen osallisuuteen. Tšekissä asunnottomia ohjattiin menestyksekkäästi päiväkeskuksiin. Slovakiassa edunsaajat olivat apua saatuaan kiinnostuneita lisätukipalveluista (esim. neuvonta ja muut psykososiaaliset palvelut). Latvia totesi, että käyttöön otettuihin liitännäistoimenpiteisiin (esim. neuvontapalvelut, ohjaus raha-asioiden hoidossa, hygienia ja terveys sekä sosiaalisten valmiuksien opettaminen) osallistuneet katsoivat saaneensa hyödyllisiä tietoja ja/tai parantaneensa sosiaalisia valmiuksiaan. Jäsenvaltiot kohtasivat myös haasteita. Virossa yksikään edunsaajista ei osallistunut 6 Ranskan täytäntöönpanokertomuksen mukaan indikaattori 14f (asunnottomat) on erityisen mutkikas, eikä tietoja ole kerätty tänä vuonna. Vuonna 2015 Ranska ilmoitti antaneensa ruoka-apua yli 1 miljoonalle asunnottomalle. 6

sosiaalista osallisuutta edistäviin toimiin, jotka oli suunnattu vähän koulutetuille aikuisille. Italia ehdotti, että sosiaalista osallisuutta edistävien toimenpiteiden tehokkuutta voitaisiin parantaa lisäämällä tukea vapaaehtoisille ja vahvistamalla paikallispalvelujen asemaa. Kaiken kaikkiaan liitännäistoimenpiteistä kuitenkin raportoitiin vähän, mikä johtui osittain täytäntöönpanon viivästymisestä. Toimenpideohjelma II Sosiaalinen osallisuus Vuonna 2016 neljä maata käytti toimenpideohjelmaa II sosiaalisen osallisuuden edistämiseen: DE, DK, NL ja SE. Saksa oli ainoa maa, joka vuonna 2015 alkoi toteuttaa sosiaalista osallisuutta edistäviä toimia. Tanska, Alankomaat ja Ruotsi puolestaan aloittivat tällaisen toiminnan vuonna 2016. Nämä neljä maata tavoittivat vuonna 2016 yhteensä noin 23 000 ihmistä. Kun ajatellaan kohderyhmiä (joissa on päällekkäisyyttä), sosiaalista osallisuutta edistäviin ohjelmiin (toimenpideohjelma II) osallistui useimmiten maahanmuuttajia (tai ulkomaalaistaustaisia tai vähemmistöön kuuluvia henkilöitä), naisia ja asunnottomia (tässä järjestyksessä). Kohderyhmät tavoitettiin kaiken kaikkiaan hyvin. Saksa oli erityisen tehokas tavoittamaan muualta EU:sta äskettäin saapuneita aikuisia ja lapsia (lähinnä romaneja) sekä asunnottomia. Myös Tanska on edistynyt hyvin, sillä se on jo nyt ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna tavoittanut 34 % niistä 1 400 asunnottomasta, jotka sillä oli aikomuksena tavoittaa vuosina 2016 2019, tarjoamalla pääsyn asunnottomien suojiin ja tapaamisia sosiaalityöntekijöiden kanssa. Näistä noin 30 % hyödynsi muita sosiaalipalveluja osallistuttuaan sosiaaliavustusohjelmaan. Alankomaat tavoitti vain 6 % 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista, sillä FEAD:n täytäntöönpano, joka käynnistyi vuonna 2016, oli myöhässä. Ruotsi keskittyi EU- ja ETA-maista muuttaneisiin ja tavoitti muun muassa kotouttamistoimien ansiosta 581 henkilöä. Tällaisia kotouttamistoimia olivat muun muassa suojapaikkoihin ohjaaminen, tiedottaminen oikeuksista ja velvollisuuksista Ruotsissa, käännöspalvelut ja terveyden edistäminen. Saksa käynnisti vuonna 2016 yhteensä 84 hanketta, joiden tavoitteena oli parantaa seuraavien palvelujen saatavuutta: 1) muita heikommassa asemassa olevat muualta EU:sta äskettäin saapuneet henkilöt säännöllinen neuvonta ja tuki 2) äskettäin saapuneet lapset varhaiskasvatus ja sosiaalista osallisuutta edistävät toimenpiteet (esim. kielenopetus, harrastustoiminta ja lastenhoitopalvelut) ja 3) asunnottomat ja asunnottomuusriskissä olevat henkilöt säännöllinen neuvonta ja tuki. Täytäntöönpanon esteet Useat jäsenvaltiot eivät pystyneet jakelemaan apua vuonna 2016 tai aloittivat jakelun myöhässä. Useimmat myöhästymiset johtuivat siitä, että hallintoviranomaisten nimeäminen viivästyi. Kypros oli suunnitellut aloittavansa avun toimittamisen vuonna 2016, mutta useat tekijät johtivat siihen, että ohjelma organisoitiin uudelleen ja sitä muutettiin. Kroatiassa käynnistys viivästyi, vaikka ruoka-avun toimittamisesta kouluihin ja köyhyydessä eläville tai köyhyysriskissä oleville yksin asuville henkilöille ja perheille oli tehty sopimuksia vuonna 2016. Portugalissa käynnistettiin vuonna 2016 ainoastaan kansallisesta talousarviosta myönnettävä ruoka-apu. Tämä johtui siitä, että muutokset olivat tarpeen, jotta siirtyminen aiemmasta vähävaraisimmille suunnatun avun ohjelmasta sujuisi kitkattomasti. Unkari tarkisti apuaan, minkä vuoksi toiminta alkoi vasta joulukuussa 2016. Toimia toteutetaan nyt 27 jäsenvaltiossa. Yhdistynyt kuningaskunta on ainoa, jossa FEAD-toimenpideohjelman täytäntöönpano ei ole vielä alkanut. 7

Muissa jäsenvaltioissa ei ole ilmoitettu merkittävistä esteistä. Joitakin ongelmia ilmeni seuraavien suhteen: i) kuljetustarpeet (FI, GR ja LV), ii) elintarvikemäärien alueellinen yhteensovittaminen (PL), iii) jakeluorganisaatioiden riittämätön kapasiteetti (GR ja PL), iv) monimutkaiset julkisia hankintoja koskevat menettelyt (HU) ja v) muut viivästykset (BR ja MT). Toimenpideohjelmaa II toteuttavat jäsenvaltiot eivät ilmoittaneet merkittävistä esteistä. Ruotsissa ohjelmaan vaikutti, yksinomaan täytäntöönpanon alkuvaiheessa vuonna 2016, työntekijöiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden hidas rekrytointi ja tarve mukauttaa suunnitellut toimet tiettyihin yhteisöihin. Useimmat jäsenvaltiot mainitsivat kuitenkin useita laajempia täytäntöönpanon esteisiin. Suurin ryhmä ilmoitti tavaroiden hankintaan liittyvistä ongelmista (erityisesti IT ja GR) sekä talousarvio- ja varainhallintoon ja kumppaniorganisaatioiden valmiuksiin liittyvistä ongelmista, jotka aiheuttivat viivästyksiä täytäntöönpanossa. Pienempi joukko jäsenvaltioita mainitsi erilaisia luonteeltaan pääasiassa hallinnollisia seikkoja. Kaiken kaikkiaan suurin osa näistä esteistä on voitettu, mikä viittaa siihen, että täytäntöönpano nopeutuisi vuoden 2016 jälkeen. Horisontaaliset periaatteet Useimmissa jäsenvaltioissa on käytössä koordinointimekanismit 7, joilla varmistetaan täydentävyys Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja muiden EU:n politiikkojen kanssa ja vältetään päällekkäinen rahoitus. Jäsenvaltioilla on sovitteluelimiä tai koordinointi- /työryhmiä, joiden tehtävänä on varmistaa, etteivät hankkeet ja kumppaniorganisaatiot saa rahoitusta sekä ESR:sta että FEAD:sta ja että toimet koordinoidaan. Useat jäsenvaltiot huomauttivat, että koska FEAD ja ESR toimivat saman hallintoviranomaisen vastuulla, koordinoinnille syntyy vankka perusta ja vältetään mahdollinen päällekkäinen rahoitus. Jäsenvaltiot totesivat, että ESR ja FEAD tukevat toisiaan, eivätkä FEAD tai ESR voi yksinään puuttua sosiaaliseen syrjäytymiseen ja köyhyysongelmiin. Tarvitaan enemmän yhdentymistä ja synergiaa näiden kahden rahaston välillä. Tämä tärkeä havainto johti siihen, että komissio teki ehdotuksen rahastojen yhdistämisestä vuoden 2020 jälkeistä rahoituskautta varten. Esimerkiksi Maltassa LEAP!-keskukset tarjoavat sosiaalista tukea heikommassa asemassa oleville yhteisöille. Nämä keskukset ovat saanet ESR:n rahoitusta. Hankkeen operatiivista toteutusta muutettiin siten, että elintarvikepakkausten jakelun (jota FEAD tukee) lisäksi perheitä ja perheenjäseniä autettiin parantamaan elämänlaatuaan ja pääsemään irti sosiaaliturvaetuuksista. Samoin Liettuan ESR-ohjelmassa ilmeni haasteita kohderyhmien tavoittamisessa, minkä vuoksi FEAD:n avulla pyrittiin tavoittamaan kohderyhmät ja rohkaisemaan niitä osallistumaan ESR:n rahoittamiin toimenpiteisiin. Useimmat jäsenvaltiot raportoivat sukupuolten tasa-arvon 8 ja syrjimättömyyden periaatteiden noudattamisesta. Jäsenvaltiot edistivät sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista hankkeen eri vaiheissa. Tšekin mukaan avun antamisessa otettiin huomioon kohderyhmien, esimerkiksi yksinhuoltajaäitien ja yömajoissa majoittuvien äitien, erityistarpeet. Saksa, Latvia, Ruotsi ja Slovakia selittivät, että työntekijöiden ja kumppaniorganisaatioiden sekä kohderyhmille annettavan avun tyypin valinnassa käytettiin sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa lähestymistapaa. Unkari, Malta ja Puola totesivat, että vammaisten tarpeet on otettu huomioon elintarvikkeiden jakelussa ja työpajojen sijainnissa ja tiloissa. Ruotsi toi esiin joitakin haasteita tämän horisontaalisen periaatteen soveltamisessa, erityisesti kun on kyse lasten avioliitosta sekä naisiin ja tyttöihin 7 Asetuksen (EU) N:o 223/2014 5 artiklan 6 kohta. 8 Asetuksen (EU) N:o 223/2014 5 artiklan 11 kohta. 8

kohdistuvaan väkivaltaan liittyvistä muista kysymyksistä. Sidosryhmien kanssa järjestettiin työpajoja ja kokouksia tilanteen parantamiseksi tulevaisuudessa. Latvia varmisti sukupuolten tasa-arvoa edistääkseen, että elintarvikepakkausten toimitusajat ovat joustavia ja että pakkauksia voidaan toimittaa myös kotiin ja töiden jälkeen. Lastenhoitoon liittyviä liitännäistoimenpiteitä myös mukautettiin ihmisten tavoittamiseksi. Jakelupisteissä myös oli tarjolla lastenhoitopalveluja. Suurin osa jäsenvaltioista toi esille useita tapoja elintarvikejätteen vähentämiseksi 9. Elintarvikejätettä pyrittiin yleensä vähentämään jakelemalla pitkään säilyviä ja kohderyhmien tarpeiden/mieltymysten mukaisia elintarvikkeita, jotta ei-toivottujen tuotteiden jakelu minimoitaisiin. Esimerkiksi Maltassa varmistettiin, että jakelemattomat elintarvikkeet varastoitiin ja jaettiin uudelleen. Latviassa oli tähän tarkoitukseen varattuja pisteitä, joihin voitiin jättää ylimääräiset erät, jottei niitä heitettäisi pois. Puola sai elintarvikkeita maidontuottajilta, joilla oli myymättä jääneitä tuotteita. Maidontuottajat myös lahjoittivat kesällä ja helleaaltojen aikana tuotteita jaettaviksi apua tarvitseville. Ilmasto- ja ympäristönäkökohtien ottamiseksi huomioon jäsenvaltiot käyttivät kestäviä materiaaleja, jotka olivat kierrätettävissä ja/tai biohajoavia, ja vähensivät liikenteen päästöjä jakeluketjussa. Esimerkiksi Belgia toimitti elintarvikkeita ja viljoja, joissa ei ole muuntogeenisiä organismeja, vältti palmuöljyä ja toimitti reilun kaupan tuotteita ja luomutuotteita. Lähes kaikki toimenpideohjelmaan I osallistuvat jäsenvaltiot korostivat sitä, miten ne auttoivat edunsaajia tasapainoisen ruokavalion saavuttamisessa 10. Yleisesti ottaen tarjottiin elintarvikekoreja, joissa oli vähän hiilihydraatteja, suolaa, sokeria ja rasvaa sekä runsaasti proteiineja, kuituja, vitamiineja ja kivennäisaineita. Kaksi maata (ES ja FI) tarjosi myös elintarvikkeita, jotka vähentävät ravintoaineiden puutostiloja, esimerkiksi D-vitamiinia sisältäviä lastenruokia ja maitojauhetta. Belgia otti käyttöön yhteistyömenettelyn paketteihin sisällytettävien elintarvikkeiden valitsemiseksi ja tasapainoisen ruokavalion turvaamiseksi. Tämä menettely elintarvikkeiden valitsemiseksi esiteltiin hyvänä käytäntönä FEAD-verkoston vuonna 2017 julkaisemassa FEAD-tapaustutkimusten luettelossa. Toteutetut arvioinnit Vuonna 2016 useat jäsenvaltiot (AT, IT, LV, MT ja SE) toteuttivat tutkimuksia, arviointeja ja/tai kyselyjä arvioidakseen toimintansa tuloksellisuutta ja loppukäyttäjien tyytyväisyyttä saamaansa apuun. Itävalta lähetti palautekyselyn 10 000 vähävaraiselle kotitaloudelle vuonna 2016. Kyselytutkimus tuotti myönteisiä tuloksia, sillä 86 % kotitalouksista piti koululaukkua erittäin hyvänä apuna ja 13 % hyvänä apuna. Ruotsi teetti ulkopuolisella toimeksisaajalla arvion FEAD:n hallinnoinnista ja hankkeiden ensimmäisistä täytäntöönpanovaiheista. Joidenkin havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi arviointiraporttiin sisällytettiin muutamia suosituksia, kuten selkeämmät ohjelmatavoitteet kansallisen sosiaalipolitiikan tavoitteisiin liittyen ja osallistujien saavuttamien tulosten seuranta. Italia toteutti elintarvikkeiden jakelua koskevan pilottitutkimuksen vuoden 2015 lopussa ja raportoi sen tuloksista vuonna 2016. Tutkimuksen mukaan 71 % ruoka-apua jakavista kumppaniorganisaatioista otti käyttöön myös liitännäistoimenpiteitä, mitä voidaan pitää hyvänä lähtökohtana. FEAD:n yleisten ja erityisten tavoitteiden edistäminen 9 Asetuksen (EU) N:o 223/2014 5 artiklan 13 kohta. 10 Asetuksen (EU) N:o 223/2014 5 artiklan 13 kohta. 9

Jäsenvaltiot katsovat, että FEAD auttaa saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, jotka koskevat köyhyyden vähentämistä ja sosiaalista osallisuutta, yhteistyöllä muiden EU:n ja kansallisten politiikkojen ja ohjelmien kanssa. Tämä liittyy FEAD:n yleiseen tavoitteeseen eli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden poistamiseen, jotta saavutettaisiin Eurooppa 2020 -strategian tavoite saada ainakin 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyys- ja syrjäytymisriskin piiristä. Viro ilmoitti, että FEAD:n ruoka-avulla yhdessä hallituksen työmarkkina-, koulutus- ja sosiaaliturvapolitiikan, ESR:n rahoittamaan työllisyysuudistuksen, sosiaalietuuksien kasvun ja yleisen talouskasvun kanssa on ollut suuri vaikutus köyhyyteen, joka on ollut laskussa vuodesta 2012. Saksassa FEAD on auttanut köyhyysriskissä olevia ihmisiä välttämään sosiaalisen syrjäytymisen. Se on myös lisännyt näiden ihmisten mahdollisuuksia saavuttaa työmarkkinoilla vaadittavat taidot helpottamalla osallistumista ESR-hankkeeseen. Kokonaisarvion mukaan FEAD on vähentänyt köyhyyttä ja lisännyt sosiaalista osallisuutta. Jäsenvaltiot ilmoittivat erityistavoitteen 1 (köyhyyden pahimpien muotojen lievittäminen tarjoamalla vähävaraisimmille muuta kuin taloudellista tukea) osalta, että 1) FEAD on auttanut vähentämään vakavaa aineellista puutetta: Puola ilmoitti, että noin 13 000 henkilöä ei enää tarvitse FEAD:n ruoka-apua heidän tilanteensa parannuttua, sillä FEAD on auttanut luomaan synergioita muiden kansallisten sosiaaliavustusohjelmien kanssa. Kreikan mukaan FEAD on vaikuttanut myönteisesti köyhyyden pahimpien muotojen vähentämiseen, vaikka köyhyys yleistyi ja paheni Kreikassa talouskriisin aikana. Slovakiassa elintarvikkeiden ja/tai hygieniatuotteiden tarjoaminen on auttanut turvaamaan edunsaajien peruselinolot esimerkiksi monipuolistamalla ruokavaliota ja parantamalla sen ravintoarvoa sekä parantamalla hygieniarutiineja; 2) FEAD on tarjonnut apua vähävaraisimmille: Latviassa ja Bulgariassa kotitaloudet ovat ruoka-avun ansiosta voineet käyttää varojaan muihin perustarpeisiin. Esimerkiksi Latviassa 82 % vuonna 2016 kyselyyn osallistuneista edunsaajista katsoi, että FEAD auttoi heitä säästämään ja parantamaan perheen hyvinvointia; 78 % myös totesi, että lisäsäästöjä käytettiin elintarvikkeiden ostamiseen. Jotkin kotitaloudet käyttivät rahaa lasten harrastustoimintaan, mikä auttoi vähentämään sosiaalisen syrjäytymisen riskiä. Ranska kuitenkin totesi, että vaikka elintarvikepakkausten ansiosta ihmiset voivat käyttää tulojaan muuhun, pelkkä ruoka-apu ei kata päivittäisiä tarpeita eikä sitä voida käyttää ainoana keinona torjua köyhyyttä; 3) FEAD on auttanut ihmisiä pois köyhyydestä: Tšekissä kumppaniorganisaatiot raportoivat (esi)kouluaterioiden tarjonnan merkittävistä vaikutuksista. Erityisesti oppilaiden poissaolot vähenivät, fyysinen kunto ja henkinen hyvinvointi paranivat, koulunkäynti sujui paremmin ja keskittymiskyky koheni. Edunsaajien aseman vertaisryhmien keskuudessa ja sosiaalisten valmiuksien todettiin myös parantuneen. Tanskassa tultiin siihen tulokseen, että saattamalla nykyiset julkiset sosiaalipalvelut paremmin asunnottomien saataville ohjelmalla lisätään mahdollisuuksia tarjota asunnottomille enemmän kestävää sosiaalista tukea, joka voi auttaa heidät pois köyhyydestä. Jäsenvaltiot katsovat erityistavoitteen 2 (köyhyyden poistamista ja sosiaalista osallisuutta koskevien kestävällä tavalla toteutettavien kansallisten politiikkojen täydentäminen) osalta, että FEAD täydentää kansallisia politiikkoja 1) avustamalla ryhmiä, jotka eivät muuten saisi mitään apua: Ruotsissa FEAD tuki ETAja EU-maista muuttavia, jotka eivät kuuluneet kansallisten sosiaaliavustusohjelmien piiriin. 10

Saksassa FEAD:n toiminta mahdollisti sen, että kohderyhmät pystyivät käyttämään tavanomaisia sosiaalipalveluja, joita ne eivät muutoin olisi voineet käyttää. Suomessa FEAD:n avulla pystyttiin täydentämään kansallista sosiaalihuoltoa ja antamaan ruoka-apua sitä tarvitseville henkilöille, jotka eivät saa valtiolta apua, sillä Suomessa ei ole muuta valtion tukemaa elintarvikeapuohjelmaa; 2) parantamalla köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen tähtääviä nykyisiä kansallisia aloitteita: Malta totesi, että FEAD täydentää köyhyyden vähentämiseen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tähtäävää kansallista strategista politiikkaa ja tukee Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Viro mainitsi, että FEAD täydentää maan hyvinvointikehityssuunnitelmaa (2016 2023) ja ESR-rahoittuja toimenpiteitä. Italia raportoi, että FEAD-ohjelma on vaikuttanut uusiin kansallisiin politiikkoihin, kuten tuki aktiivisen osallisuuden edistämiseen, joka on nyt valtakunnallinen ohjelma, ja kansallinen rahasto köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Selkeästi FEAD toimii yhdessä muiden EU:n ja kansallisten politiikkojen ja ohjelmien kanssa ja edistää köyhyyden vähentämiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvien Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. FEAD:n oma rahoitusosuus on itsessään vaatimaton, vaikkakin se on kriittinen osatekijä. FEAD:n tavoitteissa on lisäksi vaikeasti mitattavia ja kvantifioitavia näkökohtia, kuten sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Jäsenvaltiot olivat yleisesti ottaen varovaisia osoittamaan selkeää syy-yhteyttä FEAD:n toimien ja köyhyyden vähentämisen välille ja pitivät parempana puhua korrelaatiosuhteesta. Ne totesivat kuitenkin, että FEAD:n panos on arvokas. 3. PÄÄTELMÄ Rajallisesta soveltamisalastaan huolimatta FEAD on osoittanut täydentävänsä aineellisen puutteen korjaamiseen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen tähtääviä kansallisia toimia. Tietojen ja arvioiden mukaan FEAD:n apu tavoitti lähes 16 miljoonaa ihmistä vuonna 2016. FEAD pystyi usein tavoittamaan vähävaraisimmassa asemassa olevia erityisryhmiä, jotka eivät muutoin saisi lainkaan apua. Näin on esimerkiksi sellaisten EU- ja ETA-maista muuttavien vähävaraisimpien osalta, jotka eivät voi saada taloudellista tukea kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla. Arvioiden mukaan on tavoitettu huomattava määrä asunnottomia. Keskeinen menestystekijä kohderyhmien tavoittamisessa ja avun tarjoamisessa oli kumppaniorganisaatioiden kanssa tehty tiivis yhteistyö ja yhteistoiminta. Kumppaniorganisaatioilla on kokemusta ja tietoa siitä, ketkä niiden yhteisöissä ovat vähävaraisimmat. Ne tuntevat näiden ihmisten tarpeet ja pystyvät parhaiten antamaan apua. Elintarvike- ja aineellinen apu auttoi eri jäsenvaltioissa toimivia kumppaniorganisaatioita luomaan keskinäisen luottamussuhteen edunsaajiin, mikä helpotti liitännäistoimenpiteiden ja muun sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitetun avun tarjontaa. Rahaston joustavuus ja kyky sopeutua erilaisiin tilanteisiin eri jäsenvaltioissa on yksi rahaston keskeisistä menestystekijöistä ja erityispiirre. Kumppaniorganisaatiot voivat monissa maissa joustavasti päättää, kuka saa apua, milloin ja miten, minkä ansiosta ne voivat paremmin täyttää avunsaajien tarpeet. Tätä näkökohtaa on voitu edelleen parantaa vaihtamalla hyviä käytäntöjä FEAD-verkostossa ja FEAD-asiantuntijaryhmässä sekä kuulemalla kumppaniorganisaatioita EU:n tasolla. 11

FEAD:sta aiheutuu joitakin välillisiä vaikutuksia, jotka liittyvät synergia- ja vipuvaikutusten luomiseen. FEAD on auttanut hankkimaan resursseja ja mobilisoimaan kumppaniorganisaatioilta saatavaa apua esimerkiksi jakamalla muista lähteistä saatuja elintarvikkeita (esim. maidontuottajat, joilla oli myymättä jääneitä tuotteita), tuoden laajempia ympäristöhyötyjä (horisontaalisten periaatteiden mukaisesti) ja linkittäen tuottajat muihin toimitusketjuihin. FEAD on myös auttanut lisäämään kansallisten ja paikallisten toimijoiden tietoisuutta siitä, että ohjelmalla edistetään myös sosiaalista osallisuutta. Tämä on vahvistanut kumppaniorganisaatioiden asemaa ja verkostoa. Se on myös lisännyt synergiaa ohjelmaa toteuttavien kansallisten ja paikallisten toimijoiden välillä. Parantamisen varaa on muun muassa täytäntöönpanon nopeuttamisessa useissa maissa, elintarvikelahjoitusten sisällyttämisessä avun toimittamiseen ja liitännäistoimenpiteistä raportoinnissa. Jakelu käynnistyi kaikissa jäsenvaltioissa Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta vuoden 2017 loppuun mennessä. Komissio seuraa jatkossakin edistymistä erityisesti niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa ohjelman täytäntöönpanoa tarkistettiin tai täytäntöönpano viivästyi. Se keskittyy lisäedistykseen perushyödykkeinä annettavan avun panemisessa täytäntöön toimenpideohjelman I ohjelmissa. Huolimatta siitä, että perushyödykkeinä annettavassa avussa edistyttiin huomattavasti vuonna 2016, tämän avun täytäntöönpano laahaa elintarvikeavun perässä. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi pidetään erityisiä vuotuisia tarkastelukokouksia kunkin jäsenvaltion ja komission välillä. Lahjoitettujen elintarvikkeiden osuus on ohjelmassa edelleen pieni. Komissio on puuttunut tähän ongelmaan muuttamalla FEAD-asetusta nk. koontiasetuksella, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet ja joka tuli voimaan elokuussa 2018. Jäsenvaltiot voivat näin ollen määrittää kiinteämääräiset summat, kertakorvaukset tai yksikkökustannukset (yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot) ja käyttää niitä perusteena maksujen suorittamiseksi elintarvikkeet kerääville ja jakeleville kumppaniorganisaatioille. Liitännäistoimenpiteet ovat rahastossa avaintekijä, sillä niiden tavoitteena on lieventää vähävaraisimpien sosiaalista syrjäytymistä. Jäsenvaltiot raportoivat liitännäistoimenpiteistä kuitenkin vain vähän, mikä vuoksi perusteellista tarkastelua ei voitu tehdä. Vähäinen raportointi johtui osittain edellä mainituista täytäntöönpanon viivästyksistä. Raportoinnin vähäisyyden vuoksi oli kuitenkin haasteellista arvioida, missä määrin liitännäistoimenpiteillä vaikutetaan FEAD:n tavoitteeseen edistää sosiaalista osallisuutta. 12