Toimijuuden ja haavoittuvuuden tunnustaminen 10.12.2010 Sisko Salo-Chydenius TtM, koulutuskoordinaattori ja kouluttaja a-klinikka.fiwww.a-klinikka.fi Lainattaessa kirjoittaja mainittava, kiitos! 1 Sisältö Toimijuus ihminen oman elämänsä tekijänä Haavoittuvuus Omien ajatuksien, asenteiden ja uskomuksien työstäminen Kunnioittava kumppanus ja jaettu asiantuntijuus Välittäminen ja toivon rakentaminen yhdessä: mikä vaikuttaa? Tavoite Tarkastella ihmisen toimijuutta ja haavoittuvuutta toisiaan täydentävinä Pohtia kunnioittavan kohtaamisen elementtejä - määritellä ikäerityinen ja ikäeettinen muutokseen motivoiva vuorovaikutustapa - välittäminen ja myötätunto muutoksen mahdollistajina 2
Mikä meitä ohjaa? Lait: mm. perustuslaki; sos.&terveydenhuollon lait kuten kansanterveyslaki, laki potilaan asemasta, laki terveydenhuollon työntekijöistä www.finlex.fi Suunnitelmat, ohjelmat & laatusuositukset (Mieli ja päihde, Paras, Kaste yms.; terveyden edistämisen politiikkaohjelma; hoidon ja kuntoutuksen laatusuositukset jne. Yleiset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattieettiset ohjeet Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE www.etene.org Ammattikäytännöt ammatin historia? Arvot hyveet - yhteiskunta, talous ja kulttuuri - tutkimus- ja teoriatieto tiedon monopoli? - ammattikunnan arvot? - elämänkatsomus? Käsitykset hyvästä ja oikeudenmukaisesta? Luonteenlaatu välittäminen hyvä tahto? 3 Suuret hyveet Heinimäki, J. 1999 Seitsemän syntiä: sisäisen sankarivainajan sielunavaus Helsinki: Like Urhoollisuus Viisaus Oikeudenmukaisuus Anteeksianto Rakkaus Kohtuus Jalo joutilaisuus Pyhä huolettomuus Lojaalius Hiljainen tieto Suhteellisuuden taju ARVO mm. Airaksinen & Kaalikoski 1999 - kertoo mitä yksilö, ryhmä, yhteisö, kulttuuri pitää tavoittelemisen arvoisena - eettinen (hyvä, kaunis, tosi), esteettinen, spirituaalinen (henkinen, hengellinen maailmankatsomuksellinen, merkityksellinen), sosiaalinen (välittäminen, rakkaus, myötätunto), oikeudenmukainen, terveys, luonto, mahtiarvo (raha, valta, voitto), oma etu, mielihyvä yms. 4
Elämänkulku, terveys - sairaus ja yhteiskunta Käsitykset ja määrittelyt asemoivat ihmisen? - teflonpuhe vs. konkreettiset toimet? - kaksoismedikalisaatio esim. päihdeongelma (riippuvuus ja mielenterveysongelma tai päihdeongelma ja raihnaisuus) Aktiivinen kansalaisuus ja yhteisvastuun yhteiskunta - kuka hoitaa hoivaa kustantaa?? - julkisen vallan vastuu? perusturva on kansalaisoikeus! - Paras yms. hankkeet kustannusten hallinta? Vrt. tuottavuus ja tehokkuus - ajattelu? 5 Toimintakyky vrt. toimijuus (mm. Jyrkämä 2008, Pikkarainen 2005, Salo-Chydenius 2008) Toimintakyky on enemmän kuin suorituksen ominaisuuksien summa. Toiminta tulee todeksi käytössä olevana toimintakykynä. Toimijuus ihminen oman elämänsä tekijänä: - osata, kyetä, haluta, täytyä, voida ja tuntea - miten, missä, millaisissa tilanteissa ja ympäristöissä ihminen toimii, mitä toiminta merkitsee hänelle tai mitä haluaa saavuttaa toiminnallaan? -ihminen nähdään tavoitteita asettavana, valintoja tekevänä, merkityksiä antavana toimijana: oman elämänsä tekijänä osallisena, toisin toimijana, syrjäytyneenä/syrjäytettynä? Toiminta on sekä objektiivisesti mitattavaa ja havainnoitavaa että myös subjektiivisia käsityksiä, kokemuksia ja merkityksiä sisältävää, jotka vain toimija itse voi määritellä.
kuulua jhk TUNTEA tunteet, arviot, arvostukset TOIMIJUUS KYETÄ ruumiillinen IHMINEN OMAN ELÄMÄNSÄ TÄYTYÄ TEKIJÄNÄ pakot,välttämättömyydet,esteet ajankohta (soveltaen Jyrkämä 2008) VOIDA mahdollisuudet vaihtoehdot JAKSAA OSATA taidot,tiedot EHTIÄ HALUTA tavoitteet, motivaatio ikä, sukupuoli viiteryhmä tulla joksikin paikka Ympäristö TOIMIJUUS JA ELÄMÄNTILANTEET Jyrkämä 2008 Miten nähdä ihminen toimijuutta kantavana, ilmentävänä ja toteuttavana? Miten elämäntilanne muuttaa toimijuutta? - ei ole samaa kuin aktiivisuus saatikka tuottavuus - voi ilmetä hiljaisena olemisena, tilanteellisena sopeutumisena tai vastarintana tai ristiriitaisuuksina esim. kykeneminen hiipuu ikääntyessä tai haavoittuu/särkyy sairastuessa. 1. Pohdiskele mitä erilaisia toimijarooleja Sinulla on. 2. Mikä voisi olla sellaista, mitä nyt juuri tässä: - haluat ja osaat, mutta et kykene? - osaat ja kykenenet, mutta et halua? - haluat ja kykenet, mutta et osaa?
Toimijuuden kannalta keskeistä on: (Jyrkämä 2008; Pikkarainen 2005) 1. Vanheneminen ja elämänkulku (toimintakyky, tarvitsevuus ja haavoittuvuus) 2. Ihmisen oppimis- ja kokemushistoria 3. Ihmisen oma kokemus nykytilanteesta 4. Hyvän ja laadullisen elämän ulottuvuudet 5. Ihmisen voimavarat ja kiinnostukset 6. Sosiaaliset verkostot resurssi vai taakka? 7. Sosiaalinen osallisuus, muoto ja toimijuus 8. Kodin merkitys Haavoittuvuus Yksilön haavoittuminen - sairaudet (esim. muisti ja masennus), mahdollinen lääke-, päihdeongelma ja toimintakyvyn heikkeneminen ja rajoitukset, menetykset, yksinäisyys, köyhyys ja ympäristön esteet lisäävät haavoittuvuutta - useiden haavoittuvuustekijöiden kasaantuminen: samanaikaissairaat, kehitysvammaiset, maahanmuuttajat, köyhyysrajan alapuolella olevat? - vanhukset ilman vaativia omaisia? Yhteiskunnan haavoittuvuus: kasvava vanhusväestö, pidentynyt elinikä, palvelujärjestelmä, työvoimapula, hyvinvointipolitiikka? - ikäsyrjintä? esim. mahdollisuus saada mielenterveys- ja päihdepalveluja? - alueellinen eriarvoisuus?
Haavoittuvuus ja toimijuus toisiaan täydentävinä Sarvimäki & Heimonen & Mäki-Petäjä-Leinonen 2010 Haavoittuvuusnäkökulma tunnustaa toimijuuden eri ulottuvuuksien ja voimavarojen heikentymisen ikääntymisen ja/tai sairastumisen myötä, mutta painottaa samalla ihmisen subjektiutta - omaa osallisuutta ja korostaa voimavarojen ja toimintakyvyn laaja-alaista vahvistamista. - työstäminen on kehitystehtävä - mahdollisuus herkistyä ja avautua; saada apua ja tukea. Ymmärrys haavoittuvuudesta elämän perusehtona ja myöntyminen elämän rajallisuuteen - ihmisarvon ja elämänlaadun säilyttäminen = pyrkimys voimaannuttamiseen ja elämään kuuluvan surun kannattelu. Haavoittuvuus ja toimijuus toisiaan täydentävinä Hauraus - heikkous herkkyys - sensitiivisyys - särkyy, murtuu, rikkoutuu - on avoin ja vastaanottava - riski ehkäistävä - voimavara, empatian ja ja otettava huomioon eläytymiskyvyn edellytys Auttajan haavoittuvuus Auttajan haavoittuvuus sisältää monentasoista tietoa ja taitoa - kypsä empatia on kykyä ymmärtää toista eettisestä näkökulmasta - vanhenemisen, sairauksien, fyysisen ympäristön, yksityisyyden puuttumisen, liikkumisen rajoittumisen, kenties arvottomuuden tunteen tunnistaminen ja kuoleman lähestymisen merkitys vanhukselle ja auttajalle - kykyä analysoida ja reflektoida omia ja yhteisön toimintatapoja, perustella toimintansa ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä - eettinen herkkyys omantunnon stressi, syyllisyys, häpeä, suru, voimattomuus, mutta myös työtyytyväisyys ja työnilo
Auttajan haavoittuvuus - haavoittuvuusnäkökulma antaa välineitä kohdata oma ja toisten haavoittuvuus - lisää keskinäistä ymmärrystä, auttamisen, hoidon ja kuntoutuksen osaamista ja laatua - mahdollista tutkia ja tukea elämänlaatua eri toimintaympäristöissä - aitoa asiakaslähtöisyyttä ilmentää välittäminen ja myötätunto, joka todentuu teoissa läsnäolona ja hoivana - auttaa tarkastelemaan auttamistyöntekijän omaa haavoittuvuutta, lisää itsetuntemusta ja tietoisuutta auttamisen rajallisuudesta haavoittuneena ja hauraanakin auttaa koska on ihmisenä olemassa ja kosketuksissa ihmisyyteen - vain vahva ihminen uskaltaa koskettua toisen tilanteesta ja tunteista ja välillä särkyä vain rohkea uskaltaa olla haavoittuva! Auttamistyöntekijä haavoittuvana ja eettisenä ihmisenä terapeutti = haavoittumisesta toipunut parantaja - avoimuus ja herkkyys kärsimykselle, surulle, eettisille ongelmille (voimavara autenttinen ja aito kanssaihmisyys) - tietoisuus, että olemme suojattomia - tietoisuus ammatillisuuden, osaamisen ja jaksamisen rajoista - pyrkimys ymmärtää ja tuntea myötätuntoa ei tarkoita hyväksymistä tai samaa mieltä olemista - itsestä välittäminen: työnohjaus ja koulutus - tietoinen irrottautuminen: työ, lepo - uni, leikki, ravitsemus - pienestäkin iloitseminen Kasvaa lujaksi ja pysyä pehmeänä.. Tommy Taberman Sisko Salo-Chydenius 2009 2010 14
Mitä etiikka on? Etiikka on ensisijaisesti yritystä selvitä pahan kanssa, samalla se on hyvän todellisuuden esillä pitämistä. Kykyä tunnistaa ja integroida hyvää ja pahaa toisiinsa sekä itsessä että muissa: tietoisuus hyvästä pitää yllä lämpöä ja elämänuskoa, tietoisuus pahasta pitää yllä rajallisuuden kokemusta ja nöyryyttä. (Lindqvist 2002) Mitä tarkoittaa ikäeettinen ja ikäerityinen ihmisen kohtaaminen? Ikäeettinen ihmisen kohtaaminen mm. Jyrkämä 2008 Ikääntymisen mukanaan tuomat fyysiset, sosiaaliset, psyykkiset ja spirituaaliset tarpeiden muutokset, ikääntyvän elämänhistoriasta kumpuavat merkitykset, tämänhetkinen elämäntilanne ja jäljellä oleva elinaika otetaan huomioon hoidossa ja kuntoutuksessa. Kärsimystä, surua ja sairautta ei sivuuteta = ongelmat saavat muodon ja niiden ratkaisemiseksi haetaan konkreettisia keinoja. Päämäärä on asiakkaan ja työntekijän yhteisen työskentelyn kautta muutosten mahdollistuminen. Ihmisen yksilöllisyyttä, autonomiaa, voimavaroja ja omaa toimijuutta kunnioittava muutokseen motivoiva neuvonta, hoito ja kuntoutus on tutkimuksien mukaan osoittautunut tulokselliseksi. 16
Mitä tämä toimintatapa tarkoittaa? 1. Kuuntelemista kuulluksi tulemista ja myötätuntoa - vastausten ja ratkaisujen löytäminen edellyttää kuuntelemista ymmärretyksi tulemisen kokemusta. 2. Kiinnostusta toisen ihmisen huolista, arvoista, toiveista, tarpeista, unelmista ja motiiveista. 3. Kielteisten ja raskaiden tunteiden kuten surun, syyllisyyden ja häpeän sietämistä ja kannattelemista. 4. Voimaannuttamista = ongelmia ei sivuuteta, huomio lisäksi voimavaroihin, muutoksen mahdollisuuksiin ja muuttumisen keinoihin. 17 Milloin toimijuus - osallisuus oman elämän omistaminen toteutuu? (Jyrkämä 2008) Toimijuuden ulottuvuuksien - osaamisen, - kykenemisen, - haluamisen, -täytymisen, - voimisen ja tuntemisen toiminnallinen ja kokemuksellinen kongruenssi, yhteensopivuus ja eheys. -elämäntilanne, jossa hyvinvoinnin aineelliset ja sosiaaliset ja merkitykselliset perustekijät ovat turvatut. - mikä lopulta selittää muutosta? - muu sosiaalinen tuki? - mahdollisuus osallistua kuntoutukseen ja oppia taitoja? 18
Lähteet Gilbert, P. 2005 (ed.) Compassion. Conseptualisations, research and use in psychotherapy. London: Routledge. Jyrkämä, J. 2008. Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä hahmottelua teoreettismetodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 4/2008, 190-203. Koski-Jännes, A. & Riittinen, L. & Saarnio, S. 2008. Kohti muutosta. Motivointime netelmiä päihde- ja käyttäytymisongelmiin. Helsinki: Tammi. Levo, T. 2008. Ikääntyvän ääntä kuunnellen. Taustamateriaalia ikääntymiseen ja alkoholiin. Helsinki: Sininauhaliitto. Pikkarainen, A. 2005. Monialainen gerontologinen kuntoutus osana uudistuvia vanhuspalveluja. Kuntoutus 1/2005, 43-56. Salo-Chydenius, S. 2008. Toimimalla toipuminen ihminen oman kuntoutumisensa tekijänä. Teoksessa Havio, M. & Inkinen, M. & Partanen, A. (toim). Päihdehoitotyö, 136 139. Helsinki: Tammi. Salo-Chydenius, S. Ikääntyvien alkoholinkäyttö tilastoissako totuus vai todellisessa elämässä? Pro terveys 5/2009, 10-12. Salo-Chydenius, S. 2010. Motivoiva haastattelu/motivoiva toimintatapa. www.paihdelinkki.fi/tietoiskut/644-motivoiva-haastattelu Sarvimäki, A. & Heimonen, S. & Mäki-Petäjä-Leinonen, A. 2010. Vanhuus ja haavoittuvuus. Helsinki: Edita