HE 15/2017 Maakunnan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelukeskukset, toiminta markkinoilla

Samankaltaiset tiedostot
Maakunnan hallinto, toimielimet ja johtaminen. Hallintovaliokunta Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

Sote-uudistuksen valmistelu ja toimeenpano

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Sote- ja maakuntauudistus

Uusi kuntalaki kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat Katariina Huikko

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Maakuntien perustaminen ja sote-uudistus (HE 15/2017) Hallintovaliokunta Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM

Maakunnan hallintosääntö

TYÖVALIOKUNTA/SOTE-UUDISTUS TOIM. SILJA

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Palvelujen järjestäminen

Maakunnan johtamisjärjestelmä

KAINUUN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE


Sote-uudistus. Sinikka Salo Muutosjohtaja, STM. Uusimaa

Sote-uudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

HE 15/2017 Säätämisjärjestysperustelut

LAPIN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE LUONNOS. Jouko Luukkonen LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 1

Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu

Maakunnan hallintosääntö

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Sote-uudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM

MAAKUNTALAKI LAURI TANNER, HALLINTOJOHTAJA HUS SOTEKOULUTUS

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Helsingin kaupunki (Rakentamispalveluliikelaitos Stara)

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

TUKIPALVELUJEN YHTIÖITTÄMINEN. Jouko Luukkonen

Päijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Soteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Pohjois-Savo

Maakunta-sote prosessin pääaikataulu

Soteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Pohjois-Savo

KAINUUN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE

2 a ( /626) Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Sote- ja maakuntauudistus

MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote- ja maakuntauudistus

Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudessa maakuntarakenteessa Uusi hankintalaki vihdoin täällä seminaari Kuntatalo

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA

Hallintovaliokunta Minna-Marja Jokinen Valtiovarainministeriö

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

Sote-järjestäminen-tuottaminen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

KILPAILU-, VALTIONTUKI- JA HANKINTAOIKEUDELLINEN SELVITYS VIMANA OY:N ASEMASTA Tiivistelmä asianajotoimisto Hannes Snellmanin lausunnosta

Sote ja valinnanvapaus katsaus

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

Maakunnan poliittinen johtaminen

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Kasvupalvelujen valmistelutilanne. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Työryhmien yhteiskokoontuminen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Sote-uudistuksen eteneminen maakunnissa

Tilannekatsaus

Maakuntauudistus. Yleisesitys


Uuden kuntalain täytäntöönpano Lähteenä KL:n / Kirsi Monosen kalvot. KUJO Sakari Kela Lakimies

VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki

Sote-uudistuksen ajankohtainen tilanne. Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija

Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Muutosjohtaja Seppo Huldén

SOTE, henkilöstötyöryhmän terveiset. Laura Saurama, VTT Henkilöstöpäällikkö Naantalin kaupunki

SOITE/ KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA TUKIPALVELUT. LGR-Consulting Oy Jouko Luukkonen

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maku- ja sote-uudistuksen projektiohjausryhmä Piia Rekilä ja Jarkko Tonttila

Poimintoja Maakuntalaista (luonnos ) - lähetekeskustelu hallintosääntötyötä varten

Konsernirakenne. POPmaakunta

Mitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo Antti Parpo muutosjohtaja

SATAKUNNAN SOTE&MAKU. Yyteri Terttu Nordman

Sote- ja maakuntauudistus

NÄKÖKULMIA RAJOITUSLAIN VALMISTELUUN STM114:00/2017

Sote- ja maakuntauudistus

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus. Asko Peltola

PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 3 / 2016 Kunnanvaltuusto

Sote ja maakuntauudistus henkilöstön asema, uudet työnantajakonsernit

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Uusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

MAAKUNNAN TOIMINNAN RAKENNE JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

Sote- ja maakuntauudistus

Hallintovaliokunta

Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja

Mitä palvelukeskukset tekevät?

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus. Asko Peltola

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus. Asko Peltola

Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen. lainsäädännöksi. Kunnanvaltuusto Perusturvajohtaja Liisa Ståhle

Transkriptio:

HE 15/2017 Maakunnan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelukeskukset, toiminta markkinoilla Hallintovaliokunta 20.4.2017 Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 19.4.2017

Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Maakunnassa palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa koskeva operatiivinen päätöksenteko erotetaan toisistaan Maakunnan liikelaitos vastaa maakunnan omasta palvelutuotannosta Erotuksena kuntasektorista liikelaitos on pakollinen Ei voi toimia markkinoilla Liikelaitoksessa viranhaltijoita, jotka voivat käyttää julkista valtaa Maakunta voi perustaa yhden tai useampia liikelaitoksia sotepalveluiden tulee olla yhdessä liikelaitoksessa Liikelaitoksella on taloudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty asema maakunnan sisällä Markkinoilla oleva toiminta tapahtuu maakunnan yhtiöissä 2 19.4.2017

Konserniohjaus Järjestäjän ohjaus ja valvonta Maakuntakonserni sotetehtävissä Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Sotelautakunta Sotejärjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Järjestäjän ohjaus ja valvonta (sopimus ja omistajaohjaus) Maakunnan konserniyhtiöt (oma palvelutuotanto, tukipalvelut) Ostopalveluhankinnat Valtuusto päättää liikelaitoksen: tavoitteet, investointisuunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Maakunnan liikelaitos Johtokunta ja johtaja Viranhaltijaorganisaatio Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. Maakunnan hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. liikelaitoksen tehtävät, maakunnan yhtiörakenteen ym.) soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan konserniyhtiöt) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Soten järjestämisestä vastaava toimielin: Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat Sotejohtaja: järjestämisen operatiivinen johto Liikelaitoksen johtokunta ja johtaja: oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen Liikelaitoksen osaamista voidaan hyödyntää ostopalveluhankinnoissa ja konserniohjauksessa ammattilaisista koostuva johtokunta ja johtaja (ei luottamushenkilöitä)

Yhtiöittämisvelvollisuus ja toiminta markkinoilla Reunaehdot lainsäädännössä: Maakuntalain 15 luvun mukainen yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan toimiessa kilpailutilanteessa markkinoilla Koskee lähtökohtaisesti kaikkia toimialoja ml. tukipalvelut Taustalla EUvaltiontukisääntely Vastaa pääosin kuntalain sääntelyä Maakuntien valtakunnalliset palvelukeskusyhtiöt eräissä tukipalveluissa Maakuntalain 16 luku, perustaminen voimaanpanolaissa Lisäksi sektorikohtaista sääntelyä Valinnanvapauden piiriin kuuluvien sotepalvelujen yhtiöittämisvelvollisuudesta tarkoituksena säätää valinnanvapauslainsäädännössä Kasvupalvelujen yhtiöittäminen lakiehdotuksessa alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista PL 124 ja maakuntalain 8 2 mom. Maakunta voi antaa julkisen hallintotehtävän yksityiselle vain, jos siitä lailla erikseen säädetään. 4 19.4.2017

Maakuntalain yhtiöittämisvelvollisuus (112 ) Maakunnan hoitaessa tehtäväänsä kilpailutilanteessa markkinoilla sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Maakunta ei hoida tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla ainakaan, jos: 1) maakunta tuottaa lain perusteella omana toimintanaan palveluja maakunnan asukkaille ja muille, joille maakunnan on lain perusteella järjestettävä palveluja; 2) tehtävää hoidetaan yhteistoiminnassa tai maakunnalle koottuna lakiin perustuvan velvollisuuden perusteella ja palveluja tuotetaan omana toimintana alueen asukkaille ja muille, joille on lain perusteella järjestettävä palveluja; 3) tehtävää hoidetaan maakuntien yhteistoimintana ja kyse on sidosyksikön tai toisen hankintayksikön toiminnasta tai yhteistoimintaan ei muutoin sovelleta kilpailuttamisvelvollisuutta. Maakunta toimii kilpailutilanteessa markkinoilla, jos se osallistuu tarjouskilpailuun. 5 19.4.2017

Poikkeukset yhtiöittämisvelvollisuudesta (113 ) Yhtiöittämisvelvollisuuden estämättä maakunta voi hoitaa omana toimintanaan 112 :ssä tarkoitettua tehtävää, jos: 1) toiminnan on katsottava olevan vähäistä; 2) lain perusteella maakunta voi tuottaa palveluja toiselle taholle tai osallistua tällaista toimintaa koskevaan tarjouskilpailuun; 3) maakunta tuottaa tukipalveluja tytäryhteisölleen; 4) maakunta tuottaa palveluja sidosyksikölle; 5) maakunta vuokraa toimitiloja käytettäviksi sellaisessa palvelutuotannossa, jonka tuotannon maakunta on kilpailuttanut; 6) maakunta tuottaa palveluja palveluksessaan tai tytäryhteisönsä palveluksessa oleville henkilöille palvelussuhteen perusteella; 7) toiminta liittyy välittömästi valmiuslaissa tarkoitettuun poikkeusoloja koskevaan varautumisvelvollisuuteen. Em. sovelletaan myös tavaroiden myyntiin kilpailutilanteessa markkinoilla. Maakunnan toimiessa näissä poikkeustilanteissa markkinoilla sen on hinnoiteltava toimintansa markkinaperusteisesti sekä eriytettävä toimintaa koskeva kirjanpito (113 ). 6 19.4.2017

Lainan taikka takauksen tai muun vakuuden antaminen (115 ) Maakunnan antama laina, takaus tai muu vakuus Ei saa vaarantaa maakunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Ei saa sisältyä merkittävää taloudellista riskiä. Päätöstä tehtäessä on arvioitava maakunnan taloudellisten vastuiden yhteismäärää niin, että arviointimenettelyn kriteerit eivät täyty. Maakunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Maakunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu maakuntakonserniin tai se on maakuntien tai maakuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. Maakunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yksittäiseen tukeen tai liittyy yhteisölle tai säätiölle annettuun palveluvelvoitteeseen. Lisäksi EUsääntely otettava huomioon (EUS 107 ja 108 artikla). 7 19.4.2017

Julkinen palveluvelvoite (116 ) Nk. SGEIpalvelut, sääntely vastaa asiallisesti kuntalakia Maakunta voi antaa määräaikaisen julkisen palveluvelvoitteen maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tarpeellisten palvelujen turvaamiseksi kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle palveluntuottajalle, jos markkinoiden toiminta on puutteellista. Ennen palveluvelvoitteen antamista maakunnan on selvitettävä, toimivatko markkinat riittävästi. Palvelutuottajan valinta avoimessa ja syrjimättömässä menettelyssä tai hankintalain mukaan Korvauksissa valtiontukisäännökset otettava huomioon 8 19.4.2017

Kilpailulain soveltaminen (117 ) Kilpailu ja kuluttajaviraston oikeudesta puuttua maakunnan tai maakunnan määräysvaltaan kuuluvan yhteisön harjoittamaan kilpailulain vastaiseen menettelyyn tai toiminnan rakenteeseen säädetään kilpailulaissa (948/2011). 9 19.4.2017

Maakuntien valtakunnalliset palvelukeskukset Maakuntien valtakunnallisiin palvelukeskuksiin keskitetään maakuntien tarvitsemia tukipalveluja. Valtakunnallisesti organisoituja tukipalveluita ovat: 1. Toimitila ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus 2. Talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 3. Tieto ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus Palvelukeskukset ovat maakuntien yhteisesti omistamia osakeyhtiöitä Valtio huolehtii perustamisesta, osakkeet luovutetaan maakunnille 1.1.2019 mennessä Osakkeet jakautuvat maakuntien kesken asukaslukujen mukaisessa suhteessa Valtiolla osakkuus tieto ja viestintäteknisten palvelujen sekä toimitila ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksessa Maakunnilla osakkeiden luovutusrajoitus Palvelukeskukset tuottavat tai hankkivat ostopalveluina tukipalveluita maakunnille (= myös maakuntien liikelaitoksille) sekä maakuntien tytäryhteisöille. eivät tuota palveluita maakuntien markkinoilla toimiville tuotantoyhtiöille tai valinnanvapauden piirissä oleville yksityisen sektorin toimijoille lukuun ottamatta ICTpalvelukeskuksia. Palvelukeskusyhtiöihin sovelletaan osakeyhtiölakia, julkisuuslakia, kielilakia ja arkistolakia. 10 19.4.2017

Palvelukeskusten tehtävät ja käyttövelvoite Palvelukeskusten tehtävistä säädetään maakuntalaissa (120 122 ) Maakunnan ja maakuntakonsernin tytäryhteisön, joka ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, on käytettävä palvelukeskusten tuottamia palveluja (119 ) Poikkeus: ellei talous ja henkilöstöhallinnon ja tieto ja viestintäteknisissä palveluissa muun palveluntuottajan tarjoaman palvelun käyttö ole tietyssä toiminnassa tai asiassa taikka sen osassa välttämätöntä taloudellisesta, toiminnallisesta, teknisestä tai muusta vastaavasta perustellusta syystä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin palvelukeskusten tehtävistä ja käyttövelvoitteen piiriin kuuluvista palveluista. Palvelukeskukset voivat toimialoillaan perustaa yhteisiä asiantuntija ja tukipalveluja tuottavia yksikköjä kuntien ja valtion vastaavien asiantuntija ja tukipalveluja tuottavien yksiköiden kanssa. 11 19.4.2017