Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. marraskuuta 2015 (OR. en) 13478/2/15 REV 2 ECON 813 ENV 658 CLIMA 120 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ilmastorahoitus Ehdotus neuvoston päätelmiksi ilmastorahoituksesta Valtuuskunnille toimitetaan ohessa tarkistettu ehdotus neuvoston päätelmiksi ilmastorahoituksesta, jonka pysyvien edustajien komitea (Coreper II) hyväksyi 4. marraskuuta 2015. 13478/2/15 REV 2 team/mba/kkr 1
TARKISTETTU EHDOTUS: Neuvoston päätelmät ilmastorahoituksesta TALOUS- JA RAHOITUSASIOIDEN neuvosto Marraskuu 2015 Neuvosto antoi seuraavat päätelmät: 1. VAHVISTAA, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet lisäämään ilmastorahoituksen kohdentamista merkittäviin hillitsemistoimiin ja täytäntöönpanon avoimuuteen täyttääkseen oman osuutensa teollisuusmaiden tavoitteesta ottaa yhdessä käyttöön 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä useista julkisista, yksityisistä, kahdenvälisistä ja monenvälisistä lähteistä, vaihtoehtoiset rahoituslähteet mukaan lukien. PAINOTTAA tarvetta oikeudenmukaiseen taakanjakoon teollisuusmaiden kesken. 2. TÄHDENTÄÄ, että vuonna 2014 EU ja sen jäsenvaltiot myönsivät ilmastorahoitukseen 14,5 miljardia euroa 1, mikä on enemmän kuin vuonna 2013. KOROSTAA, että EU ja sen jäsenvaltiot tukevat sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia että sopeutumista ilmastonmuutoksen seurauksiin edistäviä toimia. TÄHDENTÄÄ, että EU ja eräät sen jäsenvaltioista ovat ilmoittaneet aiempaa isommista määrärahoista julkiseen ilmastorahoitukseen tulevina vuosina, mikä myös lisää ennustettavuutta. 1 Tämä luku sisältää julkisen talouden talousarvioista ja muista kehitysrahoituslaitoksista saatavan ilmastorahoituksen. EU ja sen jäsenvaltiot myönsivät vuonna 2013 ilmastorahoitukseen 9,5 miljardia euroa, ja ne ovat yhdessä lisänneet kahden- ja monenvälistä ilmastorahoitustaan vuodesta 2013 vuoteen 2014. Vuoden 2014 luku sisältää myös EIP:n myöntämän 2,1 miljardin euron ilmastorahoituksen sekä OECD:n tietoihin laskennallisista monenvälisistä rahoitusosuuksista perustuvia tarkempia lukuja. 13478/2/15 REV 2 team/mba/kkr 2
3. SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) raporttiin, jonka se laati osapuolikokouksen puheenjohtajavaltioiden Ranskan ja Perun aloitteen pohjalta ja ilmastopolitiikkahankkeen (Climate Policy Initiative, CPI) tuella. SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI raportin alustaviin arvioihin, joiden mukaan teollisuusmaat ottivat käyttöön julkista ja yksityistä ilmastorahoitusta vuonna 2014 noin 62 miljardia dollaria ja vuonna 2013 noin 52 miljardia dollaria, mikä osoittaa merkittävää edistymistä. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin, ja teollisuusmaiden olisi jatkettava yhteisiä ponnisteluitaan ilmastorahoituksen lisäämiseksi edelleen vuoden 2020 tavoitteen saavuttamiseksi. 4. ON TYYTYVÄINEN eräiden kehittyvän talouden maiden ja joidenkin kehitysmaiden merkittäviin ilmastorahoitusosuuksiin ja KEHOTTAA UUDELLEEN kehittyvän talouden maita ja muita maita, kutakin mahdollisuuksiensa rajoissa, osallistumaan ilmastonmuutokseen liittyvien sopeutumis- ja hillitsemistoimien rahoitukseen kunkin maan valmiudet, olosuhteet ja vastuu huomioon ottaen. ON TYYTYVÄINEN kansainvälisten kehityspankkien enemmistön äskettäin antamaan sitoumukseen vahvistaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sen vaikutuksiin sopeutumisen ottamista huomioon kaikilla niiden vastuualueilla, mukaan lukien sitoumus lisätä ilmastoon liittyviä sijoituksia. 13478/2/15 REV 2 team/mba/kkr 3
5. TOTEAA, että ilmastorahoitus on tärkeä osa vuoden 2015 sopimusta, koska sen avulla voidaan saavuttaa sovittu tavoite maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamisesta alle kahteen celsiusasteeseen suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon sekä toteuttaa todellinen siirtyminen ilmastonmuutokseen sopeutuviin, vähän kasvihuonekaasupäästöjä tuottaviin kestäviin talouksiin ja tukea ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kestävää kehitystä. EHDOTTAA sopimukseen ilmastorahoitusta koskevia määräyksiä, jotka ovat dynaamisia ja tulossuuntautuneita ja mahdollistavat sen, että osapuolet voivat ottaa lähestymistavassaan huomioon kaikki tarvittavat näkökohdat, erityisesti tulevat tarpeet sekä muutokset talous-, verotus- ja ympäristöolosuhteissa, ja joilla varmistetaan, että kaikki osapuolet toteuttavat toimia muuttuvien valmiuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. KOROSTAA, että tällaisen prosessin olisi oltava kollektiivinen eli kaikki osapuolet olisi otettava mukaan siihen sekä kattava eli siihen olisi sisällytettävä kaikki lähteet ja kaikentyyppiset toimet, joilla edistetään ilmastorahoituksen käyttöönottoa ja investointivirtojen siirtämistä tukemaan Pariisin sopimuksen yleisiä tavoitteita. Prosessin olisi kannustettava julkisten varojen tehokkaaseen ja vaikuttavaan käyttöön, siihen olisi kuuluttava määräaikaisarviointeja, ja sen tuloksena ilmastorahoitusta lisättäisiin kollektiivisesti ja siitä tulisi ennustettavampaa ja toimia lisättäisiin, mutta siihen ei saisi sisältyä julkista ilmastorahoitusta koskevia automaattisia sitoumuksia. Tämän dynaamisen prosessin olisi perustuttava nykyisille prosesseille, institutionaalisille järjestelyille ja ilmastosopimuksesta saaduille kokemuksille luottamuksen, tehokkaan täytäntöönpanon ja avoimuuden edistämiseksi. 6. TOISTAA, että julkisella ilmastorahoituksella on tärkeä asema vuoden 2020 jälkeenkin, ja VAHVISTAA, että EU ja sen jäsenvaltiot myöntävät jatkossakin julkista ilmastorahoitusta hillitsemis- ja sopeutumistoimiin kehitysmaissa keskittäen tukensa erityisesti niille, jotka ovat kaikkein köyhimpiä ja haavoittuvimpia ja joilla on vähiten mahdollisuuksia saada käyttönsä muita resursseja. KOROSTAA, että tätä rahoitusta olisi käytettävä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, jotta sen vaikutukset olisivat mahdollisimman suuret hillitsemis- tai sopeutumistoimien taikka valmiuksien kehittämisen alalla. 13478/2/15 REV 2 team/mba/kkr 4
7. TOTEAA, että yksityinen sektori on ilmastorahoituksen ja muiden investointivirtojen keskeinen lähde, ja KOROSTAA, että vuoden 2015 sopimuksella olisi annettava yksityiselle sektorille vahva viesti suunnata rahoitusvirtansa uudelleen vähähiilisiin ja ilmastonmuutokseen sopeutuviin investointeihin. TOTEAA, että yksityisen sektorin rahoitus täydentää mutta ei korvaa julkisen sektorin rahoitusta silloin, kun julkinen rahoitus on tarpeen. TÄHDENTÄÄ, että julkisen rahoituksen yhtenä tehtävänä yhdessä poliittisten toimenpiteiden kanssa on suunnata uudelleen ja saada käyttöön yksityistä rahoitusta esimerkiksi hiilen hinnoittelun, vihreiden joukkovelkakirjojen kaltaisten rahoitusvälineiden ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta. TOTEAA, että EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on suuri määrä välineitä yksityisen sektorin, myös paikallistason, rahoituksen saamiseksi käyttöön kansainvälisiä ilmastotoimia varten, ja ne jatkavat näiden välineiden kehittämistä. 8. TOISTAA, että ilmastorahoituksen lisääminen on monivaiheinen prosessi, joka kytkeytyy siihen, että kansalliset hallitukset luovat suotuisia toimintaympäristöjä kansallisten kehityssuunnitelmien sekä ilmastopolitiikan, -strategioiden, -välineiden ja -mekanismien ja soveltuvien sääntelypuitteiden avulla, minkä tulisi helpottaa yksityisen sektorin toimintaa. KOROSTAA tarvetta lisätä ilmastonmuutokseen sopeutuvia, vähän kasvihuonekaasupäästöjä tuottavia kestäviä investointeja ja vähentää samalla asteittain runsashiilisiä investointeja. 9. PAINOTTAA sitä, että hiilen hinnoittelu on yksi suotuisan toimintaympäristön keskeinen osatekijä ja että se voidaan toteuttaa erilaisin välinein, kuten sääntelyn, päästökaupan ja verotuksen avulla. KANNATTAA tässä yhteydessä hiilen hinnoitteluun liittyviä aloitteita sekä aloitteita, joilla edistetään ympäristön ja talouden kannalta haitallisten tukien poistamista vaiheittain. 13478/2/15 REV 2 team/mba/kkr 5
10. VAHVISTAA, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet raportoimaan ilmastorahoituksesta avoimesti ilmastosopimuksen (UNFCCC) raportointiprosessin kautta. KANNATTAA avoimuuden lisäämistä ja valmistelujen vauhdittamista, jotta saataisiin aikaan vahva, kansainvälisesti sovittu yhteinen kehys ilmastorahoituksen virtojen arvioimiseksi, niistä raportoimiseksi ja niiden todentamiseksi. SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI tuenantajamaiden 5. ja 6. syyskuuta 2015 esittämään yhteiseen lausumaan käyttöön otetun yksityisen ilmastorahoituksen seuraamisesta ja sitä koskeviin menetelmiin. ODOTTAA, että raportointimenetelmiä parannetaan jatkuvasti. ANTAA ARVOA kansainvälisten kehityspankkien ja kehityspankkien muodostaman International Development Finance Club -verkoston yhdessä kehittämille ilmastorahoituksen raportointimenetelmille, OECD:n koordinoiman yksityistä ilmastorahoitusta seuraavan tutkimusyhteistyöryhmän työlle ja OECD:n kehitysapukomitean Rion tunnuslukujen tarkistamista koskevalle toimintalinjalle. EHDOTTAA, että vuoden 2015 Pariisin kokouksen tuloksiin olisi kuuluttava määräyksiä, jotka koskevat avoimuutta erilaisten virtojen osalta (myös kehitysmaiden välisten virtojen) ja erityisiä toimia, joilla edistetään ilmastorahoituksen käyttöönottoa, suotuisten toimintaympäristöjen luomista ja valtavirtaistamista. 11. KOROSTAA, että on tärkeää tukea sopeutumista, jotta kehitysmaiden kehitysstrategiat ja toimeentulo olisivat paremmin ilmastonmuutokseen sopeutuvia. PAINOTTAA, että on tärkeää säilyttää tasapaino sopeutumis- ja hillitsemistoimien rahoituksen välillä kunkin maan omien prioriteettien ja tavoitteiden mukaisesti, ja KOROSTAA, että EU ja sen jäsenvaltiot pyrkivät yhdessä kanavoimaan huomattavan osan julkisesta ilmastorahoituksesta sopeutumistoimiin ja etenkin vastaamaan kaikkein köyhimpien ja erityisen haavoittuvien kehitysmaiden tarpeisiin. 13478/2/15 REV 2 team/mba/kkr 6
12. KOROSTAA tarvetta tukea valmiuksien kehittämistä hillitsemis- ja sopeutumistoimien suunnittelun ja tehokkaan täytäntöönpanon aloilla. KOROSTAA lisäksi tarvetta luoda kiinnostavien hankkeiden ja ohjelmien jatkumo runsaiden taloudellisten resurssien keräämiseksi ja tehokkuuden maksimoimiseksi. TÄHDENTÄÄ, että EU ja sen jäsenvaltiot antavat jatkuvasti tukea avun tarpeessa olevien kehitysmaiden valmiuksien kehittämiselle, myös teknologisen yhteistyön alalla, kansallisesti määriteltyjen panosten, vähäpäästöisten kehitysstrategioiden, kansallisesti asianmukaisten hillitsemistoimien, kansallisten sopeutumissuunnitteluprosessien ja tarpeen mukaan myös kansallisten sopeutumissuunnitelmien yhteydessä. 13. ON TYYTYVÄINEN vihreän ilmastorahaston saattamiseen toimintavalmiiksi, mukaan lukien päätökset pyrkiä ajan myötä myöntämään puolet varoista ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja puolet siihen sopeutumiseen, sekä ensimmäisten hankkeiden ja ohjelmien hyväksymiseen. KOROSTAA, että huomattava osa tähän osoitetuista (46 %) ja käyttöön annetuista varoista tulee EU:n jäsenvaltioilta. PAINOTTAA sitä, että kaikkien maiden olisi tehtävä valmiiksi rahoitusosuuksia koskevat sopimuksensa. ON TYYTYVÄINEN vihreän ilmastorahaston saamaan rahoitukseen kehitysmaista ja KEHOTTAA kaikkia maita osallistumaan tähän rahoitukseen mahdollisuuksiensa rajoissa. EHDOTTAA, että ilmastosopimuksen rahoitusjärjestelmä toimisi uuden sopimuksen rahoitusjärjestelmänä. 14. SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI Addis Abeban konferenssin tuloksiin, joissa vahvistetaan vähähiilisen ja ilmastonmuutokseen sopeutuvan kestävän kehityksen rahoituksen kehystä vuoteen 2030 ulottuvassa yleismaailmallisessa ohjelmassa ja joissa jälleen todetaan selkeästi, että ilmastorahoitus kuuluu olennaisena osana kestävään kehitykseen. PANEE MERKILLE, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat päättäneet täyttää julkista kehitysapua koskevat sitoumuksensa. PAINOTTAA, että ilmastotavoitteet ja -standardit säilyttävät merkityksensä EU:n ja sen jäsenvaltioiden julkisessa kehitysavussa, kun nämä tavoitteet sisällytetään kehityssuunnitteluun samalla kun keskitytään kaikkein köyhimpien ja haavoittuvimpien maiden tarpeisiin. 13478/2/15 REV 2 team/mba/kkr 7
15. ON TYYTYVÄINEN, että on hyväksytty asiakirja "Muuttakaamme maailmamme: kestävän kehityksen agenda 2030" ja sen 17 laaja-alaista ja kunnianhimoista kestävän kehityksen tavoitetta, mukaan lukien tavoite toteuttaa kiireellisesti toimia ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjumiseksi sekä tavoite tehostaa kaikkia täytäntöönpanokeinoja (kansalliset ja kansainväliset, julkiset ja yksityiset rahoitusvälineet ja muut keinot) ja elvyttää kestävään kehitykseen tähtäävää globaalia kumppanuutta. 13478/2/15 REV 2 team/mba/kkr 8