KOKEMUKSIA YLIOPISTON JA PK-YRITYSTEN YHTEISTYÖSTÄ

Samankaltaiset tiedostot
Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

W E B I N A A R I T W A L L O F T A L E N T S P Y Ö R E Ä P Ö Y T Ä

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

palvelut yritysten ja yliopistojen tukena

Maaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

MARKKINAVUOROPUHELUN ONNISTUMISEN AVAIMET Mitä markkinavuoropuhelu on ja miten sitä pitäisi toteuttaa?

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 25.1., Oulu

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

KORKEAKOULUYHTEISTYÖ JA KORKEAKOULUJEN VAIKUTTAVUUS. pk-yritysten näkökulmasta. Eerikki Vainio Asiantuntija, Arene ry Vaasa 4.4.

Sidosryhmäkysely tilintarkastuksen merkityksestä

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Jyväskylän aikuisopisto on opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Vetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Kestävä Rakentaminen -klusteri

Liite 6: Palvelukuvaus. Enterprise Advantage Program (EAP)

Valinnanvapauslaki ja valinnanvapauspilotit

Kohti parempaa asiakaskokemusta palvelumuotoilun keinoin. Piia Innanen, Palvelumuotoilu Palo Oy

OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

Toteutetaan ( ) Pohjanmaan maakunnassa, terveyden ja hyvinvoinnin sektorilla, mukana pk-yrityksiä, järjestöjä, julkisia toimijoita.

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Big datan hyödyntäminen

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tero Oinonen

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Löydämme tiet huomiseen

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Päijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku Riitta Nieminen

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

6Aika-strategian EAKR-haku. Infotilaisuus Helsingissä

Asiakkuudet ja tavoitteet kirkkaiksi. Sote-tietopohja-hankkeen työpajat

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Team Finland pähkinänkuoressa

Yhteistyöhankkeet. Frami Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila

Kasvupalvelujen alueellinen valmistelutilanne markkinoiden rakentumisen näkökulmasta. Irene Impiö, Pirkanmaan TE-toimisto

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma ( ) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä Paasitorni

Innokylän laajentaminen ja kokonaiskonseptin uudistus

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Nopeat kokeilut kaupunkialueen opastamisen tehostamiseen, tarjousten pisteytys

Green Growth - Tie kestävään talouteen

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy

Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu

Fintrip mahdollistajana ja vaikuttajana

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

Mittausteknologian tutkimuksen kaupallistamisen haasteellisuus

valmistellaan tavoitellaan yritysten, korkeakoulujen ja (kehittäjä)organisaatioiden yhteistä ja avointa TKI-alustaa/osaamiskeskittymää ja

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Käyttäjien osallistaminen nopeuttaa tuotekehitystä ja teknologian käyttöönottoa sote-sektorilla

ROHKEASTI KASVUUN YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELVELUT APUNA? TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

Transkriptio:

KOKEMUKSIA YLIOPISTON JA PK-YRITYSTEN YHTEISTYÖSTÄ -TIIVISTELMÄ TUTKIJOILLE LUT BUUSTIA ALUEEN PK-YRITYKSILLE -HANKE Jenni Timonen, Tuuli Ikäheimonen

LUT BUUSTIA ALUEEN PK- YRITYKSILLE HANKE:

SISÄLTÖ PK-YRITYSYHTEISTYÖ YLIOPISTOSSA... 4 OSALLISTUJAT... 6 VINKKEJÄ TUTKIJOILLE PK-YRITYSYHTEISTYÖHÖN... 7 RAKENTAMASSA MENESTYKSELLISTÄ YHTEISTYÖTÄ... 8 PALVELUIDEN SUUNNITTELU... 9 LÄHESTYTTÄVYYDEN PARANTAMINEN... 10 KOHTI ONNISTUMISIA PK-YHTEISTYÖSSÄ... 11 YHTEISTYÖN HYÖDYT... 12

PK-YRITYSYHTEISTYÖ YLIOPISTOSSA Kynnys yliopistoyhteistyölle on monissa pk-yrityksissä suuri. Yksi pk-yrityksen kasvuun ja innovaatiokyvykkyyteen vaikuttava tekijä on yrityksen taito hyödyntää ulkoisia verkostoja, joiden avulla yritys saa käyttöönsä täydentäviä kykyjä ja resursseja. LUTyliopistolla on paljon osaamista, joka on myös pk-yritysten hyödynnettävissä, mutta olemassa olevasta osaamisesta huolimatta pk-yritykset ottavat LUTtiin yhteyttä harvoin. Tähän tiivistelmään on koottu LUT buustia alueen pk-yrityksille hankkeen havaintoja. Hanketta rahoitti Hämeen ELY-keskus ja sen toteuttajana toimi LUT-yliopisto. Hankkeen tavoitteena oli saada LUTin tekniikan alojen osaamista alueen pk-yritysten hyödynnettäväksi entistä paremmin. Hankkeessa tuotteistettiin tutkimukseen perustuvia ja pk-yrityksille soveltuvia palveluita. Palveluiden valinnassa kriteereinä käytettiin selkeyttä ja helppoa saatavuutta. Lisäksi valittujen palveluiden tuli olla jossain määrin vakioituja. Yliopisto voidaan kokea pk-yrityksissä vaikeasti lähestyttävänä kumppanina eikä yhteistyön hyötyjä välttämättä tunnisteta. Hankkeen aikana tehdyn viestinnän sekä tuotettujen palvelukokonaisuuksien avulla pyrittiin lisäämään yliopiston lähestyttävyyttä ja tuomaan yliopistoa esiin luotettavana ja tasalaatuisena yhteistyökumppanina.

Tiivistelmään on koottu hankkeen aikana saatuja kokemuksia pkyritysyhteistyöstä. Pk-yritysyhteistyön merkitys korostuu yliopistoissa jatkuvasti. Esimerkiksi uudistuneet Business Finland rahoitusinstrumentit korostavat yrityskontaktien merkitystä. Tämän tiivistelmän tarkoitus on antaa yritysyhteisyhteistyötä suunnittelevalle tutkijalle tietoa yritysten toiveista, asenteista ja ajatuksista yhteistyötä kohtaan.

OSALLISTUJAT LUT buustia alueen pk-yrityksille hankkeeseen osallistui LUTin tutkimushenkilökuntaa sekä pk-yrityksiä Etelä-Karjalan alueelta. Osallistujilta kerättiin tietoa kiinnostuksesta yliopistoyhteistyöhön sekä ajatuksia toivotuista palveluista, odotuksista yhteistyölle ja yhteistyön haasteista. Yritykset osallistuivat hankkeeseen haastatteluilla, kyselyillä sekä tutkimuslähtöisen palvelun pilotoinnilla. Osallistuneet yritykset edustivat tekniikan alaa. Hankkeen aikana haastateltiin myös LUTin asiantuntijoita kokonaispalvelutarjonnan kartoittamiseksi. Haastatteluja jatkettiin workshopilla sekä tuotekorttien määrittelyllä ja tekemisellä. Lisäksi henkilökuntaa osallistui tilaustutkimusprosessin pilotointiin sekä yritysvierailulle kartoittamaan ratkaisua yrityksen kohtaamaan ongelmaan.

VINKKEJÄ TUTKIJOILLE PK- YRITYSYHTEISTYÖHÖN Yrityshaastatteluissa selvisi, että kynnys yliopiston lähestymiselle laskee ja uuden yhteistyöhankkeen todennäköisyys kasvaa ensimmäisen yhteistyöprojektin tai kokeilun jälkeen. Haasteena onkin saada uusia yrityksiä kiinnostumaan yhteistyöstä yliopiston kanssa. Tiivistelmän seuraavan osion tarkoituksena on antaa yhteistyötä suunnitteleville tutkijoille tietoa olennaisista asioista liittyen pk-yritysyhteistyöhön sekä tuoda esiin hankkeen aikana hyväksi havaittuja käytäntöjä. Osio sisältää tietoa pk-yritysten lähestymisestä, palveluiden suunnittelusta sekä yhteistyön onnistumista edistävistä tekijöistä.

RAKENTAMASSA MENESTYKSELLISTÄ YHTEISTYÖTÄ Yhteistyön syntymisessä ratkaisevaa on positiivisten ensikontaktien saaminen. Kun yhteistyötä on tehty onnistuneesti kerran, on todennäköistä, että yritys ottaa yliopistoon yhteyttä uudelleen. Ensikontaktien syntymiseen vaikuttaa erityisesti yrityksille tarjottavien palveluiden määrittely, yhteyshenkilöiden löytyminen ja yhteydenoton helppous. Tarjottaviin palveluihin liittyen yrittäjät haluavat nykyistä selkeämpää määrittelyä; pelkkä listaus palveluista ei anna yrityksille tarpeeksi tietoa yhteistyömahdollisuuksista. Jos siis haluat osaamistasi pkyritysten käyttöön, määrittele ainakin toteutustapa, -aika ja - paikka, yritykseltä vaadittava ajallinen ja rahallinen panostus (vähintään karkea arvio), yhteyshenkilö sekä hinnoitteluperusteet. Pk-yritysten ongelmat liittyvät usein päivittäisen toiminnan pyörittämiseen ja siksi ongelmiin on saatava nopeita ratkaisuja. Yliopistokontekstissa tämä voi aiheuttaa haasteita joidenkin palveluiden osalta, sillä esimerkiksi tutkimusinfrastruktuuri voi olla varattu opetukseen tai toisen tutkimushankkeen käyttöön. Selvitä tutkimuksessa tarvittavien resurssien saatavuus hyvissä ajoin ja kerro yritykselle realistinen aikataulu jo heti alussa.

PALVELUIDEN SUUNNITTELU Pk-yrityksille suunnattavien palveluiden suunnittelussa kannattaa huomioida ainakin seuraavat asiat: Pk-yritysten toiminnassa korostuvat usein operatiiviset asiat, jolloin ratkaisuja tarvitaan nopealla aikataululla. Palveluita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon tarpeeksi nopea toimitusaika. Pk-yritysten ongelmat ovat usein poikkitieteellistä lähestymistapaa vaativia. Pk-yrityksille tarjottavien palveluiden on oltava helposti löydettävissä sekä saatavilla. Palveluiden yhteyteen tulee määritellä yhteyshenkilöt, joihin yrityksistä voidaan ottaa yhteyttä. Pk-yrityksillä on usein rajalliset resurssit (raha, aika) osallistumiselle valmistele realistinen esitys ja kerro yritykselle kohdistuvista odotuksista selkeästi. Yliopisto yhteistyökumppanina on käynyt mielessä, mutta kuitenkaan ei ole selkeää kuvaa, millaista apua sieltä voi saada -Pkyrittäjä Etelä-Karjalan alueelta

LÄHESTYTTÄVYYDEN PARANTAMINEN Pk-yrityksillä on suurehko kynnys aloittaa yhteistyö yliopiston kanssa. Hankkeeseen osallistuneet yrittäjät kertoivat syyksi esimerkiksi sen, että yliopiston lähestymistavan ajatellaan usein olevan pk-yritysten maailmaan sopimaton ja kaukana käytännön yritystoiminnasta. Lisäksi saatetaan kokea, että yliopisto on hidas ja byrokraattinen toimija, minkä takia yhteistyötä ei välttämättä edes harkita. Yliopisto voikin lisätä lähestyttävyyttään toimimalla aktiivisesti pk-yrityksiin päin sekä viestimällä yrityksille selkeämmin yhteistyön mahdollisuuksista. Yliopiston suunnalta tulevat yhteistyöaloitteet nähdään pkyrityksissä positiivisena asiana. Ne lisäävät lähestyttävyyttä ja madaltavat yrityksen kokemaa yhteydenoton kynnystä. Pkyrityksissä toivotaan yhteistyöhön siis entistä aktiivisempaa otetta ja yhteydenottoja yliopistolta. Yliopiston lähestyttävyyttä lisää näkyvyys pk-yrityskentässä ja erilaisissa yrittäjien tapahtumissa. Viestinnässä tulisi korostaa, että yliopisto voi toimia kaikenkokoisten yritysten tukena ja pystyy ratkaisemaan myös yritysten pienempiä ongelmia. Yritykset arvostavat myös referenssejä toisilta yrityksiltä. Niiden avulla voidaan konkreettisesti kertoa, millaista yhteistyötä on tehty ja mitä hyötyjä on saavutettu. Muista kuitenkin kysyä lupa, ennen kuin lisäät yrityksen tiedot referensseihin.

KOHTI ONNISTUMISIA PK- YHTEISTYÖSSÄ Tarjoa yrityksen tarpeeseen soveltuvaa ratkaisua ja toimintatapaa. Pk-yritykset ovat usein kiinnostuneita erityisesti opinnäytetöistä. Lähesty yritystä hyötynäkökulmat edellä. Kerro että yliopistosta voi saada monialaista osaamista ja syvällistä asiantuntemusta yrityksen ongelmien ratkaisemiseksi. Kerro yritykselle alusta lähtien etenemisprosessista. Yrityksissä on tärkeää tietää, mikä on etenemisen aikataulu ja kuinka paljon yritykseltä vaaditaan osallistumista. Yhteistyön tavoitteet on hyvä määritellä heti alkumetreillä. Kerro yliopiston tutkimuslähtöisestä lähestymistavasta. Yritys voi saada yliopistolta apua ongelmiin, joihin ei välttämättä löydy ratkaisuja muualta. Valmistele ehdotus yhteistyöstä ja etenemistavasta älä jätä asiaa roikkumaan vaan kerro kuinka asian valmistelu etenee ja ole aktiivisesti yhteydessä yritykseen. Ennen yliopiston vierailua suhtauduin yhteistyöhön varauksella. Kuitenkin vierailusta jäi erittäin positiivinen kuva ja tajusin, että ongelmaan voi oikeasti löytyä ratkaisu yliopiston kautta. Pk-yrittäjä Etelä-Karjalan alueelta

YHTEISTYÖN HYÖDYT Yhteistyö yliopiston ja pk-yritysten välillä luo molemminpuolisia hyötyjä. LUT buustia alueen pk-yrityksille hankkeen jälkeen yhteistyön ja LUTin palveluiden kehittäminen jatkuu edelleen. Yhteistyön tavoitteena on jatkossakin tuottaa hyötyjä niin yritykselle kuin yliopistollekin. Yritysyhteistyö kannattaa, koska sen avulla saadaan muun muassa dataa tutkimukseen sekä päästään näkemään läheltä teknologioiden suuntaviivojen kehittymistä yritysmaailmassa. Lisäksi pk-yrityskontakteja edellytetään tänä päivänä esimerkiksi Business Finland rahoitushauissa. Voit kertoa yrityksille esimerkiksi seuraavista yhteistyön hyödyistä: Yliopisto on riippumaton ja kansainvälinen yhteistyökumppani. Yliopistoyhteistyössä yritys saa ainutlaatuista osaamista esimerkiksi tuotekehitysprojekteihin. Yhteistyön myötä yritys saa käyttöönsä uusimman aiheesta olevan tutkimustiedon. Yliopisto tarjoaa poikkitieteellistä osaamista eri teknisten alojen välillä tai yhdistämällä joustavasti teknistä ja taloudellista asiantuntemusta. Yhteistyön myötä yliopiston laaja tutkimusinfrastruktuuri on yritysten hyödynnettävissä. Yhteistyö tarjoaa innovatiivisia ratkaisuja ongelmiin.

Yritysyhteistyön hyödyt tutkijalle Yritysyhteistyöstä on mahdollista saada dataa ja ideoita tutkimukseen. Yhteisluominen yritysten ja yliopiston vuorovaikutuksessa on usein edellytys täydentävän tutkimusrahoituksen saamiselle (esim. Business Finland rahoitus). Yritysyhteistyön avulla rakennetaan tärkeitä verkostoja. Yritysyhteistyö mahdollistaa tutkimustulosten hyödyntäminen käytännössä. Yritysyhteistyön myötä tutkija saa referenssejä työlle ja tutkimustulosten kaupallistaminen helpottuu. Yritysyhteistyö tuottaa tietoa kehityksen etenemisestä ja teknologian suuntaviivoista yrityskentässä. Yliopisto on neutraali ja luotettava yhteistyökumppani, mikä on erityisen tärkeää esimerkiksi tuotekehitysyhteistyössä -Pk-yrittäjä Etelä-Karjalan alueelta

Pk-yritysten ja yliopiston välisen yhteistyön merkitys korostuu tänä päivänä. Muun muassa LUTin strategiaan kuuluu pkyritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Elinkeinoelämäyhteistyö on LUTissa vahvalla pohjalla, mutta toimenpiteitä erityisesti pk-yritysten suuntaan tarvitaan lisää. Tähän tiivistelmään on koottu LUT buustia alueen pkyrityksille hankkeen havaintoja. Hanketta rahoitti Hämeen ELY-keskus ja se toteutettiin LUTin toimesta vuosina 2016-2018. Keskeisenä tavoitteena hankkeessa oli parantaa yliopiston tunnettavuutta pk-yritysten yhteistyökumppanina. Tähän tavoitteeseen pyrittiin vastaamaan tuotteistamalla tutkimukseen perustuvat palvelupaketit pk-yritysten käyttöön sekä testaamalla tutkimuslähtöisen palveluprosessin toimivuutta. Lisäksi hankkeen aikana tehtiin pk-yrityksille suunnattua viestintää. Tiedonkeruu tapahtui kyselyiden ja yritysten haastatteluiden kautta. Tämä tiivistelmä keskittyy nostamaan esiin osallistujien ilmi tuomia asioita ja kokemuksia. Kohderyhmänä ovat erityisesti pk-yritysyhteistyötä suunnittelevat tutkijat.