Hoitokalastusten särkisaaliit kalamassaksi?

Samankaltaiset tiedostot
Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Kala-alan koulutuspäivä Alkutuotantoa, elintarvikehuoneistotoimintaa vai hyväksytty laitos?

Asiantuntija-apua kaupallisille kalastajile

Kala ja kalastustuotteet: alkutuotantoa, ilmoitettu elintarvikehuoneisto vai kala-alan laitos?

Lapin kalatalouden toimintaryhmän toiminta

Ajankohtaisia asioita elintarvikevalvonnasta

Kala ja kalastustuotteet: alkutuotantoa, ilmoitettu elintarvikehuoneisto vai kala-alan laitos?

Kalamassaa eri kalalajeista eri vuodenaikoina. Koulutushanke Sodankylän kaupallisille kalastajille

Ajankohtaista kalamaailmasta. Ylitarkastaja Carmela Hellsten

Vesijärven hoitokalastus

Järvien hoitokalastussaaliin hyötykäyttö etenee,

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Elintarvikelainsäädännön kuulumisia. Ylitarkastaja Carmela Hellsten Evira

KALASTUS JA VESIVILJELYTUOTTEIDEN JÄLJITETTÄVYYSSÄÄNNÖT YHTEISESSÄ KALASTUSPOLITIIKASSA. Maija Mela Kala ja riistaosasto MMM 25.1.

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Evira JÄLJITETTÄVYYS. Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1368/2011 elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Kalatalouden tulevaisuudennäkymät

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Kalatalousrahaston tuet kaupalliselle kalastukselle. Jari Leskinen Lapin ELY-keskus

Tuotteistamisen tuskaa ja onnistumisen iloa Kehittämispäällikkö Marko Jori

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Liiketoimintalähtöinen kalastus veden laadun turvaajana kaupallisen hoitokalastuksen malli Järvikalaa NAM! hankkeen päätösseminaari

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Pyhäjärven hoitokalastus

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalastusalueen vedet

Kalastuslain kokonaisuudistus

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Kalastuslain uudistaminen Rovaniemi Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö

Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke

Eviran ohje 16031/1. Kalastustuotteiden tunnistamismerkinnät ja kalastustuotteiden mukana lähetettävät asiakirjat

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira Tampere

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta Pirjo Särkiaho

Eviran ohje 16021/2. Kalakukon valmistuksen ja myynnin valvonta

Ravintoketjukunnostus vesien ja kalakantojen hoidossa

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kiehtovat kalavedet. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia

Onkamojärvien kunnostukset

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Ajankohtaisia asioita

HE 130/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia.

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

Hoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus

Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kalataloustehtävät aluehallinnossa Pohjois-Suomessa

Kalastus ja jalostetut kalastustuotteet

Onko kuoreesta ruokapöytään? Esimerkkejä vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytöstä Säkylän Pyhäjärveltä

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Eviran ohje 16021/1. Kalakukon valmistuksen ja myynnin valvonta

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi

Transkriptio:

Markku Ahonen hankekoordinaattori Lapin kalatalouden toimintaryhmä Hoitokalastusten särkisaaliit kalamassaksi? Hanke on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukema

KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT - EU:n kalatalousrahastojen eräs toimintalinja ohjelmakausilla 2007-2013 ja 2014-2020 on ollut elinkeinokalatalouden yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen. Työn tekevät kalatalouden toimintaryhmät (9 ryhmää Manner- Suomessa ja yksi Ahvenanmaalla). MMM:n asettamat yleiset tavoitteet: Alueen kalatalouden arvoketjun kehittäminen kokonaisuutena Uusien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen Konfliktien estäminen ja ratkaisu Yhteistyön parantaminen Kalatuotteiden, erityisesti lähellä tuotetun kalan suosion vahvistaminen

LAPIN KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄ Toimii Inarin, Sodankylän, Kemijärven ja Pellon kuntien alueella. Leader Pohjoisin Lappi ry. hoitaa hallinnoinnin. Rahoitus hankkeisiin tulee Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, hallinnointiin alueen kunnilta. Ryhmien toimintatapa: ryhmät toteuttavat omaa paikallista kehittämisstrategiaansa mm. rahoittamalla kehittämishankkeita, joihin aloitteen pitää tulla kentältä. Ohjelmakaudella 2014-2020 Lapin ryhmällä on käytettävissä 875 000 euroa, josta jäljellä 245 000 euroa.

Lokan osuuskunnan aloitteesta toteutettiin v. 2016 hanke Kalamassan tekoa oppimassa, jossa tehtiin opintomatkoja massaa valmistaviin yrityksiin. Sen pohjalta on ollut käynnissä Kalamassaa eri kalalajeista eri vuodenaikoina - koulutushanke Sodankylän kaupallisille kalastajille hanke vuodesta 2016 alkaen, hallinnoijana Sodankylän kunta. Kalaryhmä ei rahoita hoitokalastushankkeita, mutta kyselyjä tulee sekä ryhmälle että varsinkin Leaderille. Kuvat Lokasta: Marjaana Aarnio

Hoitokalastus ja kalavesien hoito (Jukka Ruuhijärvi, Lapin kalatalouspäivät 2012) Monissa järvissä hoitokalastuksen päätavoite on kalatalouden kohentaminen Rehevöityminen ja petokaloja valikoiva kalastus suosivat särkikaloja, joiden osuus kalastosta kasvaa Särkikaloja hoitokalastamalla voidaan nuorentaa niiden kantoja, jolloin petokaloille on tarjolla enemmän ravintoa

Ravintokilpailun väheneminen suosii ahventa, jonka kasvu yleensä paranee Tyypillisiä kohteita suurehkot rehevöitymisen vaivaamat järvet Kalakantojen tasapainon turvaamiseen riittää kohtuullisempi saalis kuin vedenlaadun paranemista tavoiteltaessa Kalakantojen tila tutkittava ennen hoitokalastukseen ryhtymistä (koekalastus) Tavoite määriteltävä ja riittävät resurssit varmistettava

Yhteisymmärrys kuntoon Tuloksia seurattava Hoitokalastusta tukeva kalavesien hoito kuntoon Kalan hyötykäyttö järjestettävä Lapissa on paljon särkivaltaisia järviä, jotka vesialueen omistajat haluaisivat saada hoitokalastuksilla parempaan kuntoon Särjet kalamassaksi?

Massa on muotia! Inarin kunnan luonnonvarojen kehittämisohjelma 2017-2021: Vähempiarvoisesta kalasta, pienestä siiasta ja muikusta, tehty kalamassa on monikäyttöinen raaka-aine Keskihintaisen ja keskitehoisen massauskoneen arvo on suuruusluokkaa 40.000 50.000 euroa, käytetyn saa alle puolella tästä summasta. Kalan teolliseen, pitkälle automatisoituun käsittelyyn soveltuvat laitteistot ovat todella kalliita, eikä niiden hankintaan kannata ryhtyä ennen kuin massamarkkinoiden kokoinen kysyntä on huolella varmistettu. Karkeana suuntaa antavana kannattavuuden minimimääränä voitaneen pitää 300.000, mahdollisesti jopa 500.000 kilon vuotuista käsiteltävää kalamäärää (tukea ei ole huomioitu kannattavuusarviossa). Tämä määrä on Inarin vesistä pyydettävissä kestävästi, mutta edellyttää nykyistä huomattavasti enemmän kaupallisia kalastajia.

EVIRA: Kalanlihan mekaaninen erottelu eli massaus ei ole jalostusta

Kalamassaa voidaan tehdä kunnallisissa laitoshyväksynnän saaneissa kalahalleissa, joiden omavalvontasuunnitelmaan massan teko sisältyy.

Vesialueen omistaja haluaa hoitokalastaa järven kuntoon talkootyönä. Millä edellytyksillä särkisaalis voidaan hyödyntää kalamassana? MMM:n asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista: Kalastustuotteet, elävinä säilytettäviä kalastustuotteita lukuun ottamatta, on viivytyksettä pyynnin ja mahdollisen kalastusaluksella tapahtuvan tainnutuksen, verestyksen ja perkauksen jälkeen jäähdytettävä sulavan jään lämpötilaan 0 - +3 C:een. Lämpötilaa on seurattava, seurannasta on pidettävä kirjaa ja kirjanpidon on oltava valvontaviranomaisen saatavilla. KYLMÄKETJUN ON OLTAVA KUNNOSSA JÄÄTÄ TARVITAAN PALJON!

KALAN MYYMINEN: Kalastuslaki 91: Saaliin ensimyyntinä pidetään kauppaa, jossa kala myydään ensimmäisen kerran sen saaliiksi saamisen jälkeen. Muut kuin kaupalliset kalastajat eivät saa harjoittaa sisävesiltä kalastamansa tai lukuunsa kalastetun saaliin ensimyyntiä lukuun ottamatta suoraan lopulliselle kuluttajalle satunnaisesti myytävää vähäistä kala- tai rapuerää.

87 Rekisteröityminen Kaupalliseksi kalastajaksi voi rekisteröityä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka asuinpaikka tai kotipaikka sijaitsee Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alueella ja joka kalastaa Suomen alueella tai talousvyöhykkeellä taikka niillä vesillä, joissa Euroopan unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan lainsäädännön perusteella saa kalastaa. Hygipassi, alkutuottajailmoitus, alkutuottajan omavalvontasuunnitelma, saaliiden ilmoittamisvelvollisuus

SAALIIN KÄSITTELY JA MASSAN VALMISTUS: EVIRA 25.6.2018: Kala-alan laitos Elintarvikehuoneisto, jossa käsitellään kalaa ennen vähittäismyyntiä, tulee pääsääntöisesti hyväksyä laitokseksi. Siten esimerkiksi seuraavat toiminnot vaativat laitoshyväksynnän, elleivät ne tapahdu vähittäismyyntipaikassa: kalan perkaus maissa, kalastustuotteiden varastointi (pois lukien kalojen varastointi vesiviljelylaitoksen alueella), kalan fileointi, kalan savustaminen, kalastustuotteiden pakkaaminen.

Laitoshyväksytyt tilat: Inari: Inari kk, Veskoniemi Sodankylä: Siltaharju, Lokka Posio: Mourusalmi Pello: Miekojärvi Kemijärvi: Riekkoniemi (tulossa) Kalat on käsiteltävä ja massa tehtävä tiloissa, joiden omavalvontasuunnitelmassa on mukana massan tekeminen. Hoitokalastusjärvet sijaitsevat pääasiassa Etelä- ja Keski-Lapissa, joten tällä hetkellä vain Miekojärven kalahalli on käytännössä kalamassan valmistukseen sopiva.

JOS OSAKASKUNTA AIKOO KATTAA HOITOKALASTUKSEN KULUJA SAALIIN MYYMISELLÄ KALAMASSAKSI (TAI IHMISRAVINNOKSI YLIPÄÄTÄÄN), NIIN Kalat on heti vedestä nostamisesta jälkeen käsiteltävä elintarvikeasetuksen mukaisesti: kylmäketjun on oltava kunnossa Myyjän on rekisteröidyttävä kaupalliseksi kalastajaksi, oikeuksineen ja velvoitteineen Kalat on käsiteltävä ja massa valmistettava hyväksytyssä kala-alan laitoksessa, jonka omavalvontasuunnitelmaan kuuluu kalamassan tekeminen

TULOJA, JOTKA SAADAAN KALAN MYYMISESTÄ IHMISRAVINNOKSI, EI KANNATA SISÄLLYTTÄÄ TALKOILLA TEHTÄVÄN HOITOKALASTUKSEN BUDJETTIIN. KAUPALLINEN KALASTUS JA KALAN JATKOKÄSITTELY MYYNTIIN ON PAREMPI JÄTTÄÄ AMMATTILAISILLE. MIKÄLI HOITOKALASTUSTYÖ OSTETAAN KAUPALLISILTA KALASTAJILTA, HE OSAAVAT ARVIOIDA, MILLAISELLE SAALIIN HYÖTYKÄYTÖLLE KUSSAKIN TAPAUKSESSA ON EDELLYTYKSIÄ. KIITOS!