Onkamojärvien kunnostukset

Transkriptio

1 Tuovi Vaaranta , Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry:n ja Pro Onkamojärvet ry:n hankekoordinaattori Onkamojärvien kunnostukset Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry ( Onkamojärviä vuosina ja Pro Onkamojärvet ry ( jatkoi kunnostuksia vuodesta Pro Onkamojärvet ry:llä on jäseniä 213: Kaksi kuntaa, neljä kyläyhdistystä, kaksi kalavesien osakaskuntaa, yksi yritys ja loput henkilöjäseniä.

2 Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät ovat lisääntyneet. Vesikasvillisuus on täyttänyt lahtia. Mantereen ja saarten välit ovat kasvamassa umpeen. Mutaa ja lietettä järvien pohjassa on pahimmillaan metrejä. Kalastajien verkot limoittuvat ja kaloissa on varsinkin lämpimän veden aikana makuhaittoja. Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry yleisötilaisuus Niemisen Urheilutalolla elokuussa 2008, jossa Onkamojärvien tilaa selosti P-K:n Ympäristökeskuksen johtaja Maketta Ahtiainen joukkoineen. Järvien kunto on tyydyttävällä tasolla EU-kriteerein Viranomaistahoilla ei ole resursseja ryhtyä kunnostustoimiin. Kyläyhdistys aloitti selvitystyön hankekoordinaattorin johdolla siitä, voitaisiinko yhteistoimin saada aikaan korjaavia toimia. 1. Perustiedon hankinta ja yhteistyötahojen sitouttaminen: 2. Rahoittajien kanssa alustavia neuvotteluja siitä, minkä luonteisia ympäristöhankkeita he voivat rahoittaa; Leaderyhdistykset ja ELY. 3. Rantakiinteistöjen omistajien kiinnostuksen herättäminen; onko rantakiinteistöjen omistajilla valmiutta omakustannusosuuksien maksamiseen. Tuttujen mökkiläisten mukaan saaminen. Lehtijutut innostuksen nostamiseksi ja asenteiden muokkaamiseksi. Vedet puhtaaksi - esiselvityshanke käynnistyi helmikuussa 2009, rahoittajana Keski-Karjalan Jetina ry.

3 Hankkeen aikana selvitettiin, mitä Onkamojärvien valuma-alueilla ja mitä itse järville pitäisi tehdä veden laadun parantamiseksi. Yhteistyökumppanina oli Pohjois-Karjalan Ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja kalastorakenteisiin erikoistunut biologi. Hankkeen rinnalla Metsäkeskus selvitti metsäisten valumaalueiden kunnostustarvetta. Selvitysten mukaan Onkamojärvien valuma-alueilla ja järvillä tarvittaisiin: Mittavat puro- ja ojakunnostukset, jotta ravinteiden ja kiintoaineen siirtyminen järviin estyisi. Kalastorakenne täysin vinoutunut, särkikalat enemmistönä. Tarvitaan mittava särkikalojen poisto, n kg Vesikasvillisuuden poistoa veden kierron lisäämiseksi ja rantojen ruovikoitumisen estämiseksi. Vastuunjako: Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry lähtee hankkeistamaan järviin tarvittavia kunnostustoimia. Metsäkeskus kunnostaa valuma-aluetta yksityisten metsänomistajien mailla Kemera-rahaoituksella. Kuntien maataloussihteerit ohjaavat yhdessä Suomen Riistakeskuksen kosteikkoasiantuntijan kanssa maanviljelysalueiden tilallisia hakemaan rahoitusta ELY:ltä (ei tuotannolliset ympäristötuet) ja tekemään kosteikkoja ja ojakunnostuksia maillaan. Metsäkeskuksen metsäpalvelujen esimies/hankekoordinaattori.

4 Rahoituksen varmentaminen Metsäkeskus lupasi omalla hankkeellaan korjata yksityisten metsänomistajien maiden valuma-alueet. Maatalousvaltaisten valuma-alueiden kosteikot maatilallisten harteille. Vesikasvillisuuden poistoja Leader-yhdistykset olivat valmiita rahoittamaan ja ELY-keskuksen ympäristönhoitoyksikkö lupasi omalla rahoituksellaan osallistua niittoihin. Hoitokalastuksille ei löytynyt rahoitusta. EU-rahoitus hoitokalastuksiin oli lopetettu. Kääntyminen politiikkojen puoleen toi avun. Rahoitus järjestyi vuosien 2010 ja 2011 valtion budjetin kautta. Hoitokalastus vuosina Hoitokalastushankkeet I, ja II Rahoitus korvamerkittynä valtion vuosien 2010 ja 2011 budjetissa. Vuonna 2014 rahoittajina ELY-keskus, Hammaslahden ja Onkamo-Sintsin osakaskunnat ja turkistarhaaja. Valtakunnallinen kilpailutus hankintalain mukaan. Alueen osakaskuntien yleinen kokous päätti hoitokalastuksen pelisäännöistä. Särkikalat hoitokalastuksen kohteena, petokalat päästettävä pois. Osakaskuntien päätös - alle 20 centin ahvenet eivät ole petokaloja. Alueen osakaskunnat vastaavat hoitokalastuksen valvonnasta.

5 Seurantaryhmä, jonka jäseninä ovat osakaskuntien puheenjohtajat, ELY:n ja kyläyhdistyksen edustajat poistettiin noin kg särkikaloja ja pieniä ahvenia. Noin kg on mennyt kalamassaksi, osa turkistarhalle ja osa maanparannusaineeksi. Vuonna 2014 hoitokalastettiin n kg rahoittajina ELYkeskus, Hammaslahden ja Onkamo-Sintsin osakaskunnat ja turkistarhaaja. Yhteensä n kg. Särkiä 41,3 %, ahvenia 14,6 %, kiiskejä 7,5 %, salakoita 27,4 % ja lahnoja 9,2 %. Fosforia on poistunut n kg ja typpeä 9600 kg.

6

7 Logistiikka-hanke , rahoittajana Itä-Suomen kalatalousryhmä. Tavoitteena kalastuksen lisääminen, kalastajien ja kalanjalostajien yhteistyön kehittäminen ja kalastajien lisääminen. Tilastointi, miten paljon Onkamoilla kalastetaan ilman hoitokalastusta vv Laskeva suunta joka vuosi, n kilosta n kiloon/vuosi. Vuonna 2009 (esiselvityshanke) ja vuonna 2013 tehtiin kalastorakennetutkimus. Kalamassa ei pienentynyt, mutta kalastorakenne muuttui särkivaltaisesta ahvenvaltaiseksi. Hoitokalastusta pitäisi jatkaa edelleen n kg/vuosi. Kehitettävää: Järvikalan hyötykäyttö järvien kunnostuksen ja kalatalouden näkökulmasta ongelmana kalastajien ja kalanjalostajien kannalta kannattavuus, asenteet yhteistyölle, kalastuslaki, markkinointikauppaketjut.

8 Hoitokalastuksen lisäksi Onkamoilla on tehty muita kunnostuksia Valuma-alueilla on tehty vuosina Metsäisellä alueella 18 laskeutusallasta, 30 lietekuoppan tyhjennystä ja laajennusta, 40 pohjapatoa, 5 suotautumis- tai pintavalutuskenttää, yksi suo on ennallistettu, 2 kosteikkoa, kaivukatkoja ja kiveyksiä sekä ojapenkkojen loivennuksia metsäojiin, veden kulkureitin muutoksia, virtaumansäätöpatoja ja yksi puro on kunnostettu. Maatalousvaltaisella alueella kaksi kosteikko-laskeutusallaspohjapatoketjuja. Niitetty ruovikoita yhteensä n. 93 ha. Sama alue kolmena kesänä peräkkäin.

9 Kelluslehtisten poistoa juurineen. Keräävä niittokone kerää kasvimassan ja vie rantaan.

10 Imuruoppausta Omakustannusosuuksia ovat maksaneet/maksavat, Vapo, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnat, Joensuun kaupunki, Onkamo-Sintsin, Hammaslahden ja Jouhkolan osakaskunnat, Onkamon metsästysseura, Jouhkolan maa-alueen osakaskunta, Nieminen-Sintsi vesiosuuskunta, Ohvana-Pärnän kyläyhdistys ja n. 290 rantakiinteistön omistajaa. Rahaa on käytetty n euroa. Kunnostukset jatkuvat, suunniteelmat tehty neljäksi seuraavaksi vuodeksi * Selvitetään maanomistajien hyväksyminen pohjapadolle * Valuma-aluekunnostukset: uusia rakenteita ja entisten huolto * Hoitokalastus n kg/vuosi * Ruovikoiden niitto, jään päältä ja kesällä * Kelluslehtisten poistot juurineen * Ruoppaukset- imuruoppaus * Kunnostusten vaikuttavuuden tutkinta * Omatarkkailujärjestelmä Kehitettävää; Vesikasvillisuuden hyötykäyttö Pohjalietteen hyötykäyttö

11