Koulun ja kodin yhteistyö Tupakka esille vanhempainilloissa Yläkouluikä on tupakoinnin aloittamisen kannalta kriittistä aikaa. Tupakointia kokeillaan ja säännöllinen tupakointi alkaa yleensä yläkouluiässä. Vanhemmat ja koulu ovat yhteisellä asialla edistäessään nuorten hyvinvointia. Tupakoimattomuuden edistäminen koulussa ja kotona on yläkoululaisten vanhemmille tärkeä ja kiinnostava aihe, jota voi käsitellä esimerkiksi vanhempainilloissa. Asiaa kannattaa pohtia myös vanhempainyhdistyksen kokouksissa. Kuunnellaan vanhempien toiveita ja odotuksia, ideoidaan ja suunnitellaan asioita yhdessä. On ensiarvoisen tärkeää, että vanhemmat ja koulu yhdessä toimivat samansuuntaisesti nuorten tupakoimattomuutta tukien. Nuorten tupakoimattomuuden tukemisessa keskeisiä aiheita ovat vanhempien tupakoimattomuus ja vanhempien keinot tukea nuorten tupakoimattomuutta. Vanhemman tupakointi on monessa mielessä haitallinen teko lasta ja hänen hyvinvointiaan kohtaan. Lapset kokevat huolta ja pelkoa vanhempiensa tupakoinnista johtuen. Vanhempien tupakointi edesauttaa lasten tupakoinnin kokeilua ja aloittamista. Se on myös riski lasten terveydelle. Tupakoivat vanhemmat eivät ole yleensä tietoisia oman tupakointinsa vaikutuksista. Asiaa ei ole vain tullut ajatelleeksi. Monet kaipaavat vinkkejä, miten tukea omaa lasta savuttomuuteen. Vanhempia kiinnostaa myös, miten koulussa tuetaan tupakoimattomuutta. Tupakoiva vanhempi riskeeraa lapsen terveyden Noin puolet vanhemmista ei usko oman tupakointinsa heikentävän lastensa terveyttä. Lääketieteelliset tutkimukset osoittavat muuta. Kun vanhempi altistaa lapsensa tupakansavulle, sillä on monenlaisia vaikutuksia lapsen terveyteen ja hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa. Kyse on kemiallisesta pahoinpitelystä. Tupakan savu on myrkky erityisesti kasvavalle ja kehittyvälle lapselle. Jatkuvan sairastelun syynä passiivinen tupakointi Liian moni suomalaislapsi ja -nuori kärsii edelleen kotonaan tupakansavusta. Vain neljännes vanhemmista polttaa ainoastaan silloin, kun lapsi ei ole läsnä. Passiivinen tupakointi on aina suuri riski lapsen terveydelle, tulevatpa savut sitten ulkoilman tai sisäilman välityksellä. Tupakan palaessa syntyvä savu sisältää myrkyllisiä kemikaaleja monin verroin enemmän kuin varsinainen tupakoitsijan sisäänhengittämä savu. Uusimpien tutkimusten mukaan tupakansavun haitalliset hiukkaset kulkeutuvat lapsen hengitettäväksi jopa aikuisen hiusten ja vaatteiden mukana. Tupakointi saattaa olla haitallista lapselle siis jopa siinä tapauksessa, että aikuinen käy yksin parvekkeella tupakalla.
Passiivinen tupakointi eli tupakansavulle altistuminen heikentää keuhkojen toimintaa. Vanhempien tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua toistuviin hengitystie- ja korvatulehduksiin, keuhkoputkentulehdukseen ja keuhkokuumeeseen sekä astmaan ja allergioihin. Tupakansavu huonontaa lapsen vastustuskykyä ja lisää alttiutta tulehdustaudeille. Se ärsyttää silmiä, kurkkua ja hengitysteitä. Odottavan äidin ja isän tupakointi on hengenvaarallista Tupakka on lapselle erityisen vaarallista raskaus- ja imetysaikana. Odottavan äidin tupakointi tai altistuminen tupakansavulle kasvattaa lapsen riskiä pienipainoisuuteen ja ennenaikaiseen syntymiseen, aiheuttaa kehitys- ja kasvuhäiriöitä sekä lisää riskiä sairastua astmaan ja moniin muihin sairauksiin. Tupakansavun sisältämät myrkyt kulkeutuvat sikiöön istukan ja napanuoran kautta. Nikotiini supistaa kehittyvän sikiön verisuonia ja heikentää hapensaantia. Tämä hidastaa elinten, kuten aivojen kasvua ja kehitystä. Aivohaitat voivat ilmetä lapsen oppimis-, puhumis- ja kehittymisvaikeuksina. Pahimmillaan altistuminen tupakan myrkyille voi johtaa sikiön menehtymiseen tai kätkytkuolemaan. Suurista riskeistä huolimatta noin 15 % suomalaisnaisista jatkaa tupakointia raskauden aikana. Riippuvuus tekee tupakoinnin lopettamisesta vaikeaa, vaikka äidillä on erittäin hyvä syy lopettaa. Lapsi imee tupakan myrkyt äidinmaidosta Tupakan nikotiini kulkeutuu äidinmaitoon ja edelleen maidon mukana vauvan elimistöön. Pitoisuudet maidossa voivat olla moninkertaiset verrattuna pitoisuuksiin äidin veressä. Äidin tupakointi altistaa lapsen myös tupakan syöpää aiheuttaville aineille ja raskasmetalleille ja niiden myötä myöhemmin ilmeneville, vaikeillekin kroonisille sairauksille. Myös lapsen riski sairastua toistuviin hengitystietulehduksiin ja astmaan kasvaa. Imettävän äidin tupakointi voi lisätä lapsen riskiä koliikkivaivoille ja unihäiriöille sekä aiheuttaa pahoinvointia, vatsakipuja ja ripulia. Runsas tupakointi voi vähentää maidontuloa, ja rintamaito on ravintosisällöltään niukempaa kuin tupakoimattoman. Esimerkiksi C-vitamiinipitoisuus jää puoleen tupakoimattoman äidinmaidon C-vitamiinipitoisuudesta Lue lisää tupakoinnin vaikutuksista raskauteen, sikiöön ja odottavaan äitiin sivustolta www.tuhkalapset.fi Lapset kokevat huolta ja pelkoa Tupakoivien vanhempien lapset voivat kokea pelkoa ja huolta vanhempiensa ja oman tulevaisuutensa puolesta mitä jos vanhemmat sairastuvat tai kuolevat, miten minun sitten käy? He tietävät tupakoinnin haitat ja vaarat, ja mielessä vellovat pelko, suru ja huoli. Tupakan savu ja haju ärsyttävät. Lapset pelkäävät ja toivovat Lapset voivat pelätä tupakoivan vanhemman sairastuvan vakavasti tai kuolevan. Tupakoivista vanhemmista vain joka kymmenes arvioi lapsensa pelkäävän vanhemman sairastumista tai kuolemaa. Suurin osa lapsista toivoo, että vanhemmat lopettaisivat tupakoinnin. Vanhemmista alle puolet uskoo lapsensa toivovan lopettamista.
Vanhemmat, herätkää! Lapset yrittävät eri tavoin vaikuttaa tupakoiviin vanhempiin. He näyttävät vanhemmille koulukirjojen kuvia ja tupakka-askien varoituksia, piilottavat ja tuhoavat vanhempien tupakoita ja uhkaavat aloittaa itsekin tupakoinnin. Lapsilla olisi myös paljon kysymyksiä vanhemmille. Miksi vanhempi aloitti tupakoinnin? Miksi vanhempi ei välitä omasta tai lapsen terveydestä? Miksi vanhempi ei lopeta, vaikka lapsi sitä toivoisi? Vastuu on aikuisilla Vanhempien tupakointi on perheissä haastava keskustelunaihe. Lasten ei ole helppo tuoda esiin tuntemuksiaan ja ajatuksiaan. Vanhemmat vastaavat lasten kysymyksiin usein omaa tupakointiaan puolustellen ja selitellen, vaikeaa keskustelua vältellen. Osa vanhemmista keskustelee lapsensa kanssa niistä huolista, joita vanhempien tupakointi aiheuttaa. Tupakoivan vanhemman lapsi on joutunut perheessä aikuisen rooliin. Lapsi on se, joka on huolissaan, huolehtii ja kannustaa lopettamaan. Vastuu tupakoinnista, sen lopettamisesta ja asian käsittelystä perheissä kuuluu aina vanhemmille. Tupakoivat vanhemmat ovat malli ja esimerkki Vanhemmista vain puolet arvioi oman tupakointinsa edesauttavan lapsen tupakoinnin kokeilua ja aloittamista. Tutkimusten mukaan tupakoivien vanhempien lapset kuitenkin tupakoivat enemmän kuin muut. Tupakointi on helppoa ja hyväksyttävää Kun vanhemmat tupakoivat, polttaminen on nuorellekin monella tapaa helpompaa: Tupakkaa voi varastaa tai saada vanhemmilta. Tupakointikokeilujen salaaminen on helpompaa, kun vanhemmat eivät haista tupakan hajua. Kiinnijääminen ei pelota, koska aina voi vedota siihen, että vanhempi polttaa itsekin. Vanhemmat ovat malli ja esimerkki, tupakointi on hyväksyttävää, osa perheen arkea ja normaalia elämää. Tupakoinnin haittoja ei myöskään pelätä, koska vanhemmatkaan eivät niistä piittaa. Riippuvainen jo ennen syntymää Myös äidin raskauden aikainen tupakointi edesauttaa lapsen tupakoinnin aloittamista. Tupakointi vaikuttaa sikiön aivojen mielihyväkeskuksiin sekä maku- ja hajumieltymysten kehittymiseen. Tämä varhainen altistus tupakalle vaikuttaa myöhemmin tupakkariippuvuuden syntyyn ja tupakoinnin aloittamiseen.
Vinkkejä vanhemmille Vanhemmilla on mahdollisuus tukea lastaan tupakoimattomuuteen. Vanhemmilla on enemmän vaikutusta kuin usein ajatellaan, vaikka myös muut nuoret ovat tärkeitä samastumisen ja esimerkin kohteita. Sano tiukka ei lasten tupakoinnille Lapset odottavat vanhemmiltaan välittämistä ja vastuunottoa. On vanhemman tehtävä pitää huolta lapsen terveydestä: on jaksettava puuttua ja muistuttaa. Valittaminen on välittämistä. Lapsen tupakointia ei tule hyväksyä vaikka itse polttaisikin. Kun nuori vielä kokeilee tupakkaa ja polttaa tupakan silloin ja toisen tällöin, aikuisen hyväksyvä asenne pahentaa tilannetta. Pelin luovuttaminen ja tupakoiden saatavuuden takaaminen saavat nuoren polttamaan säännöllisemmin. Missään nimessä vanhemman ei tule ostaa tai antaa omalle lapselleen tupakkaa eikä käydä tupakalla yhdessä lapsensa kanssa. Keskustele lasten kanssa Tärkeä vaikuttamisen keino on avoin keskustelu nuoren kanssa. Hänen kanssaan voi keskustella tupakoinnin aloittamisen riskeistä, tupakoimattomuuden yleisyydestä ja tupakan aiheuttamasta riippuvuudesta. Kannattaa kertoa tupakoinnin vaikutuksista sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Tupakointi heikentää kuntoa, huonontaa ihoa ja hiuksia, vie paljon rahaa tässä ja nyt. Yhdessä voidaan miettiä etukäteen, miten toimia ja mitä sanoa tilanteissa, joissa tarjotaan tupakkaa. Ota nuori mukaan keskusteluun. Kuuntele hänen mielipiteitään ja kysy hänen kokemuksistaan. On tärkeää kannustaa ja motivoida nuorta. Yhdessä voidaan miettiä, mikä porkkana tai palkinto kannustaisi nuorta savuttomuuteen. Jos itse poltat, keskustelkaa myös siitä. Kuuntele lasten ajatuksia ja tuntemuksia. Osoita, että välität. Nuoren itsetunnon vahvistaminen ja myönteisen palautteen antaminen sekä luottamus nuoreen antavat eväitä kohti savutonta elämää. Turvaa savuton elinympäristö Noin joka kymmenes lapsi ja nuori joutuu altistumaan tupakansavulle autossa, jonne Suomen tupakkalaki ei yllä. Lisäksi osa nuorista joutuu hengittämään tupakan savua myös kotonaan. Vanhempien tupakoimattomuus ja kodin tupakointikiellot ovat keinoja, joilla perhe voi merkittävästi ehkäistä lasten tupakointia sekä altistumista tupakan savulle. Merkitystä on myös sillä, että vanhemmat eivät anna tupakkaa lapsilleen tai jätä niitä kotona vapaasti lasten saataville. Kodista ja muista lasten elinympäristöistä tulee tehdä tupakasta vapaita alueita. Lasten läsnä ollessa ei tule polttaa. Lopeta tupakointi Vanhempien viesti menee paljon paremmin perille, kun he itse tekevät kuten sanovat. Jos vanhemmat tai toinen vanhemmista tupakoi, myös lapsi alkaa suuremmalla todennäköisyydellä polttaa. Hieman yli puolet vanhemmista haluaisi lopettaa tupakoinnin lasten vuoksi. Tukea tupakoinnin lopettamiseen saa esimerkiksi työterveyshuollosta ja terveyskeskuksista, apteekeista ja www.stumppi.fi-sivustolta.
Tue nuorta lopettajaa Vanhemman tuki tupakointia lopettavalle nuorelle on ensiarvoisen tärkeää. Yhdessä voidaan jutella, miksi tupakointi kannattaa lopettaa. Tarpeen tullen vanhempi voi motivoida nuorta muistuttamalla lopettamisen hyödyistä. Yhdessä kannattaa keksiä tekemistä tupakoinnin tilalle. Vieroitusoireiden kanssa kamppaileva nuori tarvitsee ymmärrystä ja tsemppausta. Vanhempi voi auttaa nuorta tarvittaessa hankkimaan nikotiinikorvaushoitoja ja neuvoja niiden käyttöön. Nuorta kannattaa ohjata hakemaan apua muun muassa fressis.fi-sivuilta, terveydenhoitajalta, apteekeista ja kouluissa järjestettävistä lopettamisryhmistä. Ennen kaikkea nuori kaipaa kuitenkin vanhemmiltaan kannustusta, kehuja ja kiitosta. Tuo esille, miten iloinen olet siitä, että nuori lopettaa tupakoinnin. Yhdessä voidaan pohtia porkkanoita ja palkkioita, joita nuori saa, kun pysyy päätöksessään ja saavuttaa tavoitteitaan. Tukea tupakoinnin lopettamiseen: www.fressis.fi sivusto tarjoaa tupakoinnin lopettamisen tukea nuorille www.stumppi.fi sivusto tarjoaa tupakoinnin lopettamisen tukea aikuisille Maksuton Stumppi-neuvontapuhelin (0800 148 484) Kouluterveydenhoitaja ja lääkäri Apteekit Paikallinen terveydenhuolto ja tupakkaklinikat