Metsänomistajan talouskoulu Kustannustehokkuuden parantaminen metsätaloudessa Kustannusten vähentäminen ja omatoimisuus Metsäpalvelujen hankinta ja kilpailuttaminen Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänomistajan talouskoulu 29.11. 30.11.2017 Lahti ja Helsinki
Kustannustehokkuuden parantaminen metsätaloudessa Matti Kärkkäinen 2017 2
Esityksen sisältö Tulot vai menot tärkeämpiä? Kustannustehokkuuden käsite Esimerkkejä kustannustehokkuuden parantamisesta Esimerkki omasta metsätaloudesta Matti Kärkkäinen 2017 3
Tulot vai menot tärkeämpiä? Matti Kärkkäinen 2017 4
Puuntuottajan suuret päätökset kassavirran kannalta (esimerkki) Päätehakkuu +15 000 /ha Toinen harvennus +4 000 /ha Ensiharvennus +1 000 /ha Maanmuokkaus ja istutus -1 500 /ha Taimikonhoidot -500 /ha Kun tuotot ja kustannukset voivat vaihdella esim. ± 10 %, aika ja tarmo kannattaa suunnata isoihin asioihin. Matti Kärkkäinen 2017 5
Korkoajattelu muuttaa painotusta Uudistamiskustannukset tärkeitä, kun niitä pidetään investointina. Taimikonhoidon kustannukset tärkeitä. Ensiharvennustulo melko tärkeä. Päätehakkuutulo vähemmän tärkeä, koska tulo saadaan kaukaisuudessa. Korkeaa diskonttausprosenttia käytettäessä merkitys on pieni uudistamiskustannuksiin verrattuna. Voiko korkoajattelu sumentaa ajattelua niin, että aika ja tarmo suunnataan kassavirran kannalta pikkuasioihin ja jätetään suuret huomiotta? Matti Kärkkäinen 2017 6
Puuntuottajan tiedon varmuus Nykyhetkellä tiedetään nykyhetken hinnat, verotus, puuntuotannon rajoitukset ja näkymät 20 vuoden kuluttua olevan tilanteen arviointi tuottaa jo vaikeuksia Kiertoajan päähän katsominen vaatii jo näkemyksellisyyttä Mikä arvo on talousajattelulla, joka projisoi kiertoajan päähän (ja ylikin) nykyhetken tuotot ja kustannukset? Matti Kärkkäinen 2017 7
Kassavirta ensisijainen Päätehakkuun +10 % lisäraha vastaa tavanomaisia uudistamiskustannuksia! Leimikkoyhteistyö naapurin kanssa voi lisätä tuloja enemmän kuin vuotuiset taimikonhoitokustannukset. Avohakkuiden samanaikaisuus naapurin kanssa voi lisätä tuloja (suuruuden etu) ja säästää menoja (mm. tuulenkaatojen väheneminen, tienhoidon ajoitus). Matti Kärkkäinen 2017 8
Kustannustehokkuus Huono määritelmä: Kyky tuottaa matalin tuotantokustannuksin. MK: Ajatellaan, että tuotettu hyödyke on vakio. Huono määritelmä: Rahan käyttämisen tehokkuus, ts. mahdollisimman pienillä kustannuksilla saadaan mahdollisimman paljon hyötyä. MK: Minmax harvinaista. Kelpaa: Maksimaalinen hyöty käytettyihin resursseihin nähden. Matti Kärkkäinen 2017 9
Kustannustehokkuuden mittaaminen Suhde U/C = kustannustehokkuus, jossa U on kustannusten maksamisella saadut hyödyt ja C on kustannus. Suhde paranee, jos U kasvaa enemmän kuin C. Suhde paranee, jos C saadaan pienenemään enemmän kuin U. Kustannusten C minimointi ilman huomiota hyötyihin on harvoin järkevää. Matti Kärkkäinen 2017 10
Esimerkkejä hyötyjen tarkkailusta Matti Kärkkäinen 2017 11
Halpojen taimien ostaminen Onko halpa taimi jalostetusta siemenestä (tuotto + 10 %) vai muusta siemenestä? Onko alkuperä viljelypaikkakunta tai kohtuullisesti eteläisempi (200 km)? Onko kyseessä lajittelussa hyväksytyt taimet vai hylätyt taimet, joita on kasvatettu vuosi lisää koon lisäämiseksi? Onko varsi tanakka suhteessa juuristoon? Pysyykö paakku hyvin koossa? Matti Kärkkäinen 2017 12
Halpa mätästys Ostetaanko muokattuja hehtaareita vai istutuspaikkoja? Muokataanko alue rajaan saakka vai jätetäänkö 5 7 metrin rajavyöhyke? Tekeekö mätästäjä suuria kahden taimen mättäitä vai tasaisesti jakautuneita mättäitä? Muotoillaanko mätästä vai onko se korkea keko? Tehdäänkö tarvittaessa ojia? Matti Kärkkäinen 2017 13
Halpa tien kesähoito Onko lana kevyt maatalousversio vai hydraulisesti painotettu lana, jolla tie voidaan muotoilla kuperaksi? Onko traktorin teho riittävä tien muotoiluun? Saadaanko välineillä leikatuksi reunapalle? Työnnetäänkö reunapalle ojaan vai kuormataanko se pois vietäväksi? Matti Kärkkäinen 2017 14
Esimerkki omasta metsätaloudesta Matti Kärkkäinen 2017 15
Oman metsänomistuksen 45- vuotisjuhla 16.5.2018 Ei perintömetsiä; ensimmäiset tilat 6+14 ha ostettiin pakkohuutokaupasta 16.5.1973. Kaikki tilat on ostettu vapailta markkinoilta; rahoitus pääasiassa metsätalouden kassasta. Metsänomistus on keskitetty muutamaan paikkaan. Kuhunkin pyritään saamaan yhtenäinen alue rajanaapuritiloja (>300 ha). Erillistiloja on myyty pois ja myydään. Tässä iässä (72 v.) arvio on, että lopputulos on yhteismetsä. Nykyinen muoto on metsäyhtymä, jonka osakkaat tasaosuuksin ovat puolisoni ja minä. Matti Kärkkäinen 2017 16
Metsätilat 1973 2017 Pinta-ala ha 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Matti Kärkkäinen 2017 17
Metsätalouden liikeidea Ainoastaan myydystä puutavarasta saadaan merkittävä taloudellinen korvaus pääomatulona. Siihen panostetaan. Matkailu-, metsästys- ja muiden virkistyspalveluiden tuottaminen on käytännössä ilmaista, eikä tulevaisuus vaikuta ruusuisemmalta. Hyviä suojelukohteita ei ole. Suuren pinta-alan vuoksi ote pyritään pitämään ammattimaisena. Matti Kärkkäinen 2017 18
Onko puuntuotannolle vaihtoehtoja?
Metsäntuotteiden arvo 2014 Riistalinnut Nisäkäsriista Luonnonsienet, myydyt Luonnonmarjat, myydyt Joulukuuset, kaikki Pientalojen polttopuu Kotitarvepuu 12 51 1 15 53 78 17 Teollisuuden ainespuu 1840 0 500 1000 1500 2000 Matti Kärkkäinen 2017 Lähde: Luonnonvarakeskus Arvo milj. 20
Arvojen vertailukelpoisuus Teollisuuden ainespuu on omistamisesta johtuvaa kantorahatuloa, muut pääasiassa työn arvoa ilman korvausta metsänomistajalle. Kantorahatulo voidaan käyttää kulutukseen ja investointeihin ilman omaa työpanosta, muut ovat verotonta tai verotettavaa työtuloa. Marjojen kaupallinen poiminta nykyisin pääasiassa ulkomaisen halpatyövoiman varassa. Matti Kärkkäinen 2017 21
Selkeä metsikkötalous antaa parhaan kassavirran Matti Kärkkäinen 2017 22
Totta kai myös alikasvoskuuset elpyvät jatkuvassa kasvatuksessa, mutta laatu on mitä on. Luontaista uudistamista käytetään lähinnä karuilla mäntymailla. Matti Kärkkäinen 2017 23
Resurssit Suuren pinta-alan vuoksi kaikki työt tekee palkattu työvoima. Metsuri on ollut vakinaisessa työsuhteessa vuodesta 1992. Puunkorjuukalustoa ei ole eikä hankita. Kalustoa on kulkemiseen (metsurin käyttöön avolavapakettiauto), asumiseen (matkailuperävaunu ja siirtosauna), taimien ym. kuljetukseen (telamaasturi), raivaussahoja ja moottorisahoja. Työnantaja maksaa kaikki kulut (bensiini ym.) Matti Kärkkäinen 2017 24
Metsuri ja ajopeli Matti Kärkkäinen 2017 25
Asuntoperävaunu ja sauna parkkeerataan puhdasvetisen metsäojan lähelle pesu- ja taimien kasteluveden turvaamiseksi. Matti Kärkkäinen 2017 26
Metsurin siirtosauna lämpiää. Huomaa lavalukot, joilla seinät kiinnitetään toisiinsa. Takana näkymättömissä ikkunallinen ovi. Kylvyn jälkeen saunassa kuivuvat työvaatteet. Etualalla suuri peräkärry saunakomponenttien ym. kuljettamiseksi. Matti Kärkkäinen 2017 27
Tärkeimmät rahantekovälineet Tehokas ja nopea uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus Myöhemmät harvennukset Metsänlannoitus Matti Kärkkäinen 2017 28
Tehokas uudistaminen Kokonaisajattelu: uudistaminen saa maksaa, jos vastaavasti säästetään taimikonhoidossa, aikaistetaan ja lisätään ensiharvennuksen tuloja ja päätehakkuussa on runsas, laadukas tukkisato. Kerralla kuntoon -ajattelu: palkkatyötä käytettäessä parsimiseen ja uusimiseen ei ole varaa, ei myöskään huonotuottoiseen heinien tallaamiseen ym. Matti Kärkkäinen 2017 29
Nopeus on valttia Erityisesti kylvössä ja istutuksessa tavoitteena on hoitaa uudistaminen mahdollisimman pian hakkuun jälkeen. Nopealla uudistamisella ja istutuksella mättäisiin vähennetään tarvetta tehdä ruohon- ja heinäntorjuntaa. Menetelmä toimii: heiniä ei ole tarvinnut torjua pahimpia kosteikkoja lukuun ottamatta. Matti Kärkkäinen 2017 30
Hakkuu elokuu 2007, raivaus syyskuu 2007, mätästys lokakuu 2007, istutus kevät 2008 Matti Kärkkäinen 2017 31
Karut mäntymaat ja hiekkakankaat Jos on hyviä siemenpuita, odotetaan hyvää siemenvuotta. Kun pikkukäpyjä on runsaasti, hakataan siemenpuuasentoon ja 33 50 % kivennäismaasta paljastetaan kaivurilla. Riippumatta sirkkataimien määrästä siemenpuut poistetaan 2 vuoden kuluessa. Jos ei ole uudistunut, siirrytään teoriassa kylvöön (vielä ei ole tarvinnut ). Ellei ole siemenpuita, konekylvö varhain keväällä paljastamalla kivennäismaata vain vähän. Siemenpuut kannattaa myydä samalla kaupalla kuin aiempi siemenpuuasentoon hakkaaminen. Matti Kärkkäinen 2017 32
Konekylvetty männyntaimikko: vain vähän kivennäismaata paljastettu Matti Kärkkäinen 2017 33
Luontainen uudistaminen kalliomaalla: 50 % maasta paljastettu Matti Kärkkäinen 2017 34
Viljavammat mänty-kuusi-sekametsät Yleensä istutetaan mäntyä n. 3 000 kpl/ha. Maanpinnan käsittely aina ojitusmätästys, jolloin pyritään säilyttämään humus mahdollisimman koskemattomana siemensyntyisten lehtipuiden estämiseksi. Samasta syystä kantoja ei anneta nostaa. On tapauksia, jolloin taimikon perkaukselta on säästytty täysin. Matti Kärkkäinen 2017 35
Matti Kärkkäinen 2017 36
Matti Kärkkäinen 2017 37
Männyn istutus 3 000 kpl/ha Matti Kärkkäinen 2017 38
Kuusimetsät Yleensä istutetaan kuusta n. 2 500 kpl/ha. Maanpinnan käsittely aina ojitusmätästys, jolloin pyritään säilyttämään humus mahdollisimman koskemattomana siemensyntyisten lehtipuiden estämiseksi. Samasta syystä kantoja ei anneta nostaa. Taimikon perkausta tarvitaan käytännössä aina. Matti Kärkkäinen 2017 39
Matti Kärkkäinen 2017 40
Mättäiden ansiosta taimikko ei ole tarvinnut heinäntorjuntaa Matti Kärkkäinen 2017 41
Ojitusmätästys Avohakkuualueen matalin kohta muodostaa navan, josta kaivetaan valtaoja saostusaltaineen alan ulkopuolelle olemassa oleviin ojiin. Mätästysojat tehdään kuten pellon sarkaojat, ja ojamaista tehdään mättäät. Kaivuriurakoitsijalle annetaan työkartta, jossa otetaan huomioon myös taimien kuljetustarve (vähän ojien ylityksiä). Matti Kärkkäinen 2017 42
Napamenetelmässä etsitään avohakkuualan matalin kohta, josta kaivetaan valtaoja alapuoliseen ojaan. Valtaojaan laskevat mätästysojat. Ojamaista tehdään mättäät. Matti Kärkkäinen 2017 43
Istutus Metsuri ei ole kantojuhta, vaan hänen tehtävänsä on istuttaa paakkutaimet tehokkaasti mättäisiin. Työaamuna metsuri ajaa telamaasturin ja esim. 2 000 tainta kovamuovikennoissaan palstan perille, josta hän tulee tietä kohti samalla istuttaen. Teho parhaimmillaan 2 000+ tainta päiväpalkalla. Matti Kärkkäinen 2017 44
Metsuri ei kanna taimia, vaan työpäivän aluksi sopiva määrä (esim. 2000 kpl) ajetaan palstan perälle ja lähdetään etenemään tietä kohti. Telamaasturista otetaan taimia tarpeen mukaan. Matti Kärkkäinen 2017 45
Taimikonhoito Männyntaimikko perataan kaikesta lehtipuusta mahdollisimman varhain, esim. kun istutusmännyn pituus on 1 m ja kylvötaimikko 30 cm. Syynä on perkaustehon tavoittelu: työ sujuu sahalla niittäen parhaimmillaan yli hehtaarin päivävauhtia, kun vesakko on lyhyttä. Myös kuusentaimikot perataan 1 m pituudessa kaikesta lehtipuusta. Koivikot kasvatetaan puhtaina koivikkoina, kuusikot kuusikkoina. Matti Kärkkäinen 2017 46
Metsuri poistaa kaiken lehtipuun kylvötaimikossa. Metsikön pintaala noin 10 ha. Matti Kärkkäinen 2017 47
Perkauksen toistoa ei pelätä Perkausta ei tarvita lainkaan 5 %. Taimikko perataan kerran 15 %. Taimikko perataan kaksi kertaa 75 %. Taimikko perataan kolme kertaa 5 %. Kaikissa perkauksissa säilytetään kaikki havupuut parhaan puunlaadun saavuttamiseksi. Matti Kärkkäinen 2017 48
Yksi perkaus tehty, aikanaan raivaus ennen ensiharvennusta Matti Kärkkäinen 2017 49
Taimikon harvennus Perkauksissa ei poisteta havupuuta lainkaan. Tarvittaessa taimikon harvennus, jonka jälkeen odotetaan ensiharvennusta: kuusi 3 4 m, mänty kunnes hirvivaara ohi (5 6 m) tai tyvitukin laatu muodostunut (6 8 m). Ensiharvennukseen jää 2 000 3 000 runkoa. Raivaus hyvissä ajoin ennen hakkuuta tehdään lähes aina. Energiapuuta ei oteta talteen; se on hyvää lannoitetta ja kaupallinen hinta mitätön. Matti Kärkkäinen 2017 50
Ensiharvennus Taimikon perkauksen ja harvennuksen ansiosta ensiharvennuksista on aina saatu nettotuloa. Poistuma on ollut 40 60 m 3 /ha. Koivua ei jätetä taimikoihin, mutta ensiharvennuksessa sitä aina on Energiapuusta ei saada rahaa. Siksi tähdätään siihen, että kaikki myyntipuu olisi ainespuuta. Matti Kärkkäinen 2017 51
Ensiharvennuksen oikea-aikaisuus Liian aikainen: pieni kertymä, kasvutappio tai tarve uudesta harvennuksesta pian. Liian myöhäinen: sadon menettäminen puiden kuolleisuuden vuoksi, lumituhoriski, tuulenkaadot, laadun heikkeneminen, hidas kasvun elpyminen. Nykyohjeet hyviä. Matti Kärkkäinen 2017 52
Kuva ennen raivausta syksyllä 2007. Ensiharvennus tehtiin 2009, kun raivattu puusto on painunut talvella 2008. Matti Kärkkäinen 2017 53
Metsurityönä tehty ensiharvennus Matti Kärkkäinen 2017 54
Riukuuntuneet männiköt kannattaa harventaa välittömästi Matti Kärkkäinen 2017 55
Ajoissa tehty taimikonhoito ja ennakkoraivaus takaa hyvän tuoton jo ensiharvennuksesta Matti Kärkkäinen 2017 56
Myöhemmät harvennukset Yleensä pyritään kahteen harvennuskertaan. Väljennyshakkuita ei yleensä tehdä, koska päätehakkuussa halutaan saada maapohja, jossa ei ole valmiiksi heinäongelmia. Kuusikon myöhäisistä harvennuksista huonoja kokemuksia, jos hakkuun jälkeen tulee kuiva kesä. Siksi yli 60-vuotiaita kuusikkoja ei käsitellä. Matti Kärkkäinen 2017 57
Kaksi harvennusta ja yksi lannoitus tehty ennen päätehakkuuta Matti Kärkkäinen 2017 58
Vanha huonolaatuinen kuusikko: päätehakkuu mahd. pian Matti Kärkkäinen 2017 59
Jos tuulenkaatoja on alle 5 m 3 /ha, niitä ei kannata korjata Matti Kärkkäinen 2017 60
Lannoitus Kasvunopeusvaikutus: kasvatetaan vuodessa puuta 12 m 3 /ha eikä 8 m 3 /ha). Järeysvaikutus: kasvatetaan tukkia (kantohinta 55 57 /m 3 ) eikä kuitua (12 16 /m 3 ). Sopivan ikäisiä puustoja lannoitettaessa saadaan sekä kasvun lisäys että järeytyminen, ja investoinnin tuotto on 15 20 % vuodessa. Matti Kärkkäinen 2017 61
Arvokasvun ihme Kasvattaminen on kannattavinta silloin, kun tukkipuuston määrä lisääntyy vuodessa enemmän kuin puuston määrä, ts. kuitupuurungot muuttuvat tukkirungoiksi. Arvokasvu suurimmillaan noin 65 80 v iässä. Harvennuksilla ja lannoituksella voidaan aikaistaa arvokasvun alkamista. Matti Kärkkäinen 2017 62
Tärkeysjärjestys Taimikonhoidolla valitaan ensisijaisesti kasvatettavat puulajit, mutta myös kasvatustiheys. Kaupallisella harvennuksella valitaan ensisijaisesti kasvatustiheys, mutta sekametsässä voidaan vaikuttaa myös kasvatettaviin puulajeihin. Matti Kärkkäinen 2017 63
Tulevaisuudessa ei äkkirikastumista Puun kantohinnat eivät nouse reaalisesti. Energiapuun merkitys pysyy vähäisenä. Hirvituhot on pysyvä riesa, elleivät puuntuottajat ota tilannetta hallintaansa. Tuet ja ilmaispalvelut eivät kasva. Matti Kärkkäinen 2017 64
Mutta vakaus säilyy Puun kysyntä pysyy Suomessa korkealla tasolla, ja hinnat ovat eurooppalaisessa vertailussa korkeita. Energiakäyttö takaa tarvittaessa roskapuun menekin (ellei EU kiellä ). Uusia innovaatioita otetaan käyttöön (koneistutus ym.) ja viljelyvarmuus paranee. Metsäsektorin toimintaedellytykset säilyvät hyvinä. Matti Kärkkäinen 2017 65
Kustannusten vähentäminen ja omatoimisuus Matti Kärkkäinen 2017 66
Yleisperiaate Tärkeämpää kuin liiallinen ajankäyttö kustannusten vähentämiseksi on tulojen lisääminen, koska vuosikustannukset ovat keskimäärin vain 15 % vuotuisista tuloista. 10 % lisäys tuloissa vastaa 67 % vähennystä kustannuksissa. Matti Kärkkäinen 2017 67
Kustannusharkinta Koneet ja laitteet Poltto- ja voiteluaineet Huolto Metsäteiden käyttö ja kunnossapito Metsävakuutukset Matti Kärkkäinen 2017 68
Koneet ja laitteet 1 Pienilläkin metsätiloilla tarvitaan moottorisaha, raivaussaha, istutusputki, taimivakka ja henkilökohtaiset suojaimet. Niinä vuosina, kun istutetaan paljon (yli 10000 tainta), voi ostaa taimien kuljetuspalvelun kentälle tai vuokrata mönkijän. Oma mönkijä kannattaa ani harvoin jos koskaan. Jos koneet ovat jo valmiina maatalouden vuoksi, toki niitä voi käyttää. Mutta maataloustraktorin varustaminen metsään kannattaa harvoin jos koskaan. Matti Kärkkäinen 2017 69
Koneet ja laitteet 2 Oma klapikone yleensä vain lisää kustannuksia. Jos omistaa sopivan kokoista koivua paljon, voi myydä kuitupuuta klapiyrittäjille ja sitoa kaupan siihen, että saa ostaa kohtuuhinnalla klapeja. Turhakkeita löytyy paljon, ja isokin mies tarvitsee leikkikalunsa. Matti Kärkkäinen 2017 70
Poltto- ja voiteluaineet Valmis 2-T bensiini maksaa n. 3,40 /l. Itse sekoitettu bensiini + erikoisöljy maksaa n. 1,65 /l. Jos käyttää 4 l päivässä, ero on 7. Arvonlisäveron (24 %) ja tuloveron (30 %) jälkeen ero on päivässä 3,95. Jos työskentelee vuodessa 20 päivää, ero on alle 80. Onko se riittävä korvaus? Ennen talvea kannattaa joka tapauksessa käyttää erikoisbensiiniä, jotta kone käynnistyy keväällä. Matti Kärkkäinen 2017 71
Huolto Parastuottoisin öljy ja rasva on se, jolla estetään koneiden ja työkalujen ruostuminen. Kannattaa opetella teroittamaan raivaussahan ja moottorisahan terä. Viilat ovat halpoja. Pitää osata vaihtaa raivaussahan terä, sytytystulppa, käynnistinnaru ja -jousi. Toimelias ja osaava voi säästää jopa satoja euroja vuodessa pidentyneenä käyttöikänä ja vähentyneinä huoltokuluina. Matti Kärkkäinen 2017 72
Arvio virheistä Kalliita koneita kuten mönkijöitä peräkärryineen ostetaan liikaa. Esimerkiksi oman polttopuun kerääminen onnistuu kustannustehokkaammin, kun henkilö tekee polttopuurangat tai vastaavat ajouran varteen ja ostaa kuljetuspalvelun. Yleensä metsänhoito kannattaa omana työnä paremmin kuin mikään puunkorjuu. Matti Kärkkäinen 2017 73
Metsäteiden käyttö ja kunnossapito Jos leimikko on pieni ja tie kantaa huonosti, kannattaa myydä talvileimikkona ja olla sallimatta kesäaikaista liikennettä. Pienen leimikon kesäleimikkoetu on vähäinen verrattuna tienkorjauskustannuksiin. Tien voi kunnostaa mainiosti vain heikosti kantavilta osiltaan. Valtionapujärjestelmä houkuttelee tarpeettoman perusteelliseen kunnostamiseen. Joskus riittää huonosti kantavan osan erilliskorjaus. Matti Kärkkäinen 2017 74
Metsävakuutukset Vakuutusyhtiöt keräävät enemmän rahaa kuin mitä jakavat korvauksina. Köyhä: voi vakuuttaa (ja pysyy köyhänä ) Varakas: yleensä ei kannata vakuuttaa. Yksi tila: ehkä voi vakuuttaa. Monta erillistä tilaa: yleensä ei kannata vakuuttaa. Jos pystyy maksamaan kohtuulliset vahingot omasta kassasta, ei kannata vakuuttaa. Matti Kärkkäinen 2017 75
Vakuutusten vaihtoehdot Riskien pienentäminen keskimääräisen tason alle. Sopii jopa tuulivahinkoihin: metsiköitä siedätetään kestämään kovia tuulia pitämällä ne riittävän harvoina taimikkovaiheesta alkaen. Pidetään myyntivalmiudessa hyvin kaupaksi meneviä kohteita, joilla vahingot voidaan korvata. Matti Kärkkäinen 2017 76
Kannattaako omatoimisuus? Vieraan työn alv-verollisesta hinnasta vähennetään alv 24 % ja kerrotaan luvulla 0,7 (vähän metsätuloja) tai 0,66. Tulos kertoo, mikä on veroton tulovaikutus tehtäessä työ itse. Yleensä hyväkuntoinen henkilö tarvitsee kaksintai kolminkertaisen määrän tunteja ammattilaiseen verrattuna. Jos tuntikorvaus on riittävä ja aikaa on, omatoimisuus kannattaa. Matti Kärkkäinen 2017 77
Kannattaa Työ kestäisi ammattilaiselta vain muutaman tunnin, joten matkakustannukset olisivat suhteettoman suuret. Työ ei vaadi hankkimaan koneita tai laitteita. Oma kunto ja ammattitaito riittää. Ulkopuolinen tekisi työn sesongin ulkopuolella, esim. raivauksen marraskuun pimeydessä. Matti Kärkkäinen 2017 78
Ei kannata Työ kestää pitkään tai omaa aikaa ei ole riittävästi. Työn vuoksi joutuu hankkimaan koneita, laitteita tai turvavälineitä. Oma kunto tai ammattitaito ei riitä. Oman työn joutuisi tekemään hankalana vuodenaikana tai huonossa säässä. Kokemus: Ne joilla on kuntoa ja ammattitaitoa, saavat paremmin korvattuja työtilaisuuksia muualta. Matti Kärkkäinen 2017 79
Metsäpalvelujen hinta ja kilpailuttaminen Matti Kärkkäinen 2017 80
Kilpailuttaminen metsäalalla Metsäteollisuusyritykset kilpailuttavat puunkorjuuta, puutavaran tiekuljetusta, monia terminaalitoimintoja ym. Sopimuksien kesto on yleensä vuosi tai pidempi aika. Metsänhoitoyhdistykset kilpailuttavat samalla tavalla puunkorjaajia. Sopimuksien kesto on yleensä vuotta pidempi. Yksittäiset metsänomistajat pyytävät urakkatarjouksia eniten maanmuokkauksesta ja taimikonhoidosta ja. Tarjous koskee kutakin työmaata kerrallaan. Matti Kärkkäinen 2017 81
Esimerkki tarjouskilpailusta, kun urakoitsijan pääomapanos on huomattava (maanmuokkauksessa kaivukone) Matti Kärkkäinen 2017 82
Metsänomistajan tarjouspyyntö 1 Sitovan tarjouksen saaminen edellyttää, että urakoitsija käy paikan päällä, vähintään kiertää muokattavan alueen ja suunnittelee mahdollisten uusien ojien liittymät olemassa oleviin ojiin, laskeutumisaltaat ym. Tästä aiheutuu matka- ja aikakustannuksia. Tarjousta laskettaessa joudutaan epätäydellisen informaation vuoksi käyttämään tuntiarviossa varmuusmarginaalia. Tarjous on keskimäärin kalliimpi kuin käytetyt tunnit edellyttäisivät. Matti Kärkkäinen 2017 83
Metsänomistajan tarjouspyyntö 2 Työn kuluessa yrittäjä joutuu valvomaan kuljettajan ajankäyttöä, jotta urakka ei tulisi tappiolliseksi. Tärkein ajankäyttöriski tulee siitä, että työn tilaaja keskustelee kuljettajan kanssa tarpeettoman usein ja pitkään sekä puuttuu työn johtamiseen. Yksittäisiä pikku-urakoita toteutettaessa konetta kuljetetaan ristiin ja rastiin. Kustannukset maksaa tilaaja. Matti Kärkkäinen 2017 84
Metsänomistajan tarjouspyyntö 3 Vaihtoehto yksittäisten metsänomistajien tarjouspyynnöille on, että metsänhoitoyhdistys toimii välittäjänä, joka neuvottelee urakoitsijan kanssa laatu- ja hintaperusteet, ketjuttaa kohteet ja valvoo yhdenmukaisesti työn. Kun asialla ovat puolin ja toisin osaavat ammattilaiset, malli antaa metsänomistajalle alemmat kustannukset kuin oma kilpailutus. Matti Kärkkäinen 2017 85
Metsänomistajan tarjouspyyntö 4 Vaihtoehto on, että metsänomistaja ostaa muokkauspalvelut tuntiperusteisesti. Työhön menee se aika kun menee, ja se laskutetaan. Hyvä puoli on, että metsänomistaja pyrkii kaikin tavoin edesauttamaan työn sujumista. Malli edellyttää, että osapuolet oppivat luottamaan toisiinsa kokemuksen kautta. Parhaiten malli sopii suurille metsänomistajille, jotka antavat töitä jatkuvasti. Matti Kärkkäinen 2017 86
Tarjouskilpailun piirteitä 1 Jos urakoitsija on onnistunut myymään palvelumahdollisuutensa lähes täyteen, uusi tarjouspyyntö voidaan ylihinnoitella hinnaltaan kaksinkertaiseksi tai vielä korkeammalle. Jos pyytäjä ei tätä ymmärrä ja tilaa palvelun, urakoitsija hoitaa hankkeen viivästyttämällä jo sovittuja töitä ja ottaa mielihyvin vastaan ylihyvän katteen työn. Matti Kärkkäinen 2017 87
Tarjouskilpailun piirteitä 2 Hullu ei ole älyttömän korkean urakkahinnan tarjoaja, vaan se, joka sen hyväksyy. Kokemattomien ei kannata lähteä tekemään urakkakilpailuja. Se kannattaa jättää ammattilaisille. Matti Kärkkäinen 2017 88
Tarjouskilpailun piirteitä 3 Jos urakoitsijalla on puutetta töistä ja hän tietää, että on muita urakoitsijoita samassa tilanteessa, tarjous saattaa olla metsänomistajan kannalta hyvin edullinen. Ainoastaan tässä tapauksessa kilpailuttamisesta voi olla merkittävää hyötyä. Tarjouksen arviointi vaatii osaamista. Kaikilla pienmetsänomistajilla sitä ei ole. Matti Kärkkäinen 2017 89
Tarjouskilpailun piirteitä 4 Suomessa on normaali tilanne, että maanmuokkausurakoitsijoilla on toukokuusta lokakuuhun hyvä työtilanne. Tärkein syy on, että metsäkelpoisista kokeneista kuljettajista on kova puute. Alalle kouluttautuvat hakeutuvat rakennuksille ja tietöihin, missä työ on helpompaa ja työympäristö sosiaalisempaa. Matti Kärkkäinen 2017 90
Esimerkki tarjouskilpailusta, kun urakoitsijan pääomapanos on pieni (taimikonhoito) Matti Kärkkäinen 2017 91
Kannattaako pyytää tarjous? Kannattaako varhaisperkaus? Matti Kärkkäinen 2017 92
Varhaisperattu kuusikko (MT) Matti Kärkkäinen 2017. Lähde: Juho Rantala 2011 93
Varhaisperattu männikkö (VT) Matti Kärkkäinen 2017. Lähde: Juho Rantala 2011 94
Kuusen varhaisperkauksen kannattavuus verrattuna pelkkään taimikonhoitoon Matti Kärkkäinen 2017. Lähde: Juho Rantala 2011 95
Taimikonhoidon kustannukset Matti Kärkkäinen 2017. Lähde: Juho Rantala 2011 96
Metsuriyrittäjien kilpailuttaminen Voidakseen tehdä sitovan tarjouksen myös metsuriyrittäjä joutuu käymään paikan päällä. Kulut maksaa viime kädessä työn tilaaja. Luotettavan metsuriyrittäjän ollessa kyseessä on parempi pyytää suuntaa antava hinta-arvio, joka tarkentuu laskuksi työn kuluessa. Hintahaarukka voi olla perustellusti suuri (esim. 200 800 /ha) Jos tunteja kuluu vähemmän kuin arvio oli, missä on se metsuri, joka ei laskuta tarkasti hinta-arvion verran? Kyllä niitäkin on löytynyt! Matti Kärkkäinen 2017 97
Miksi leveä hintahaarukka? 1 Työehtosopimuksen malli ei ole tarkka Matti Kärkkäinen 2017. Lähde: Juho Rantala 2011 98
Miksi leveä hintahaarukka? 2 Olosuhteet muuttuvat nopeasti Matti Kärkkäinen 2017. Lähde: Juho Rantala 2011 99
Kuusen perkausajan ennusteen tarkkuus Matti Kärkkäinen 2017. Lähde: Juho Rantala 2011 100
Perkausajanmenekki kuusikossa Matti Kärkkäinen 2017. Lähde: Juho Rantala 2011 101
Perkausajanmenekki männikössä Matti Kärkkäinen 2017. Lähde: Juho Rantala 2011 102
Perataanko kahdesti? Matti Kärkkäinen 2017. Lähde: Juho Rantala 2011 103
Laajat tarjouspyynnöt Matti Kärkkäinen 2017 104
Ruokolahden kunta 2016 Kunnalla talousmetsää 995 ha ja taajamametsiä 201 ha. Tarjouspyyntö koskee kaikkea metsätaloutta taimikonhoidosta puukauppoihin, joita on suunnitelman mukaan 6 700 m 3 vuodessa. Matti Kärkkäinen 2017 105
Tarjousten arviointi Nuoren metsän hoito. Halvin keskihinta saa maksimipistemäärän 40 (yhteensä 8 hintaa). Taimikon perustaminen. Halvin keskihinta saa maksimipistemäärän 30 (yhteensä 7 hintaa). Puukauppa-apu. Halvin keskihinta saa maksimipistemäärän 10 (yhteensä 2 hintaa). Puunkorjuupalvelut (hakkuut ja metsäkuljetus) pääosin taajamametsissä. Halvin keskihinta saa maksimipistemäärän 20 (yhteensä 4 hintaa). Matti Kärkkäinen 2017 106
Oma laaja tarjouspyyntö Metsät säilyvät omassa omistuksessa Hoitosopimus metsänhoitoyhdistyksen kanssa Hoitosopimus metsäpalveluyrittäjän kanssa Metsäpalvelusopimus metsäteollisuusyrityksen kanssa Metsätilan vuokraaminen (uutuus, ei kokemuksia) Matti Kärkkäinen 2017 107
Arvio kannattavuudesta Metsät säilyvät omassa omistuksessa Verrattuna huonosti hoidettuun omaan metsätalouteen kaikki vaihtoehdot antavat enemmän rahatuloja kestävästi. Verrattuna hyvin hoidettuun omaan metsätalouteen kaikki vaihtoehdot vähentävät rahatuloja. Metsätalous tuottaa niin huonosti, että sen tuloilla on vaikea maksaa metsien hoitamisesta ulkopuoliselle. Esimerkiksi kuntien ja seurakuntien metsät kannattavat huonosti. Matti Kärkkäinen 2017 108
Oma laaja tarjouspyyntö Metsät eivät säily omassa omistuksessa Liittyminen yhteismetsään, jolloin tulot riippuvat metsätalouden tulevaisuudesta. Metsäomaisuuden myynti vapailla markkinoilla. Jos tärkeää on vain raha, metsän myynti on nykyisin edullisin ratkaisu. Matti Kärkkäinen 2017 109
Kiitoksia mielenkiinnosta! Matti Kärkkäinen 2017 110