Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

Samankaltaiset tiedostot
Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Maatilaverkoston haastatteluiden antia: varautumisen esteitä ja edistäjiä

VILMA maatilaverkoston haastattelun yhteenveto

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Millä eväillä tuleviin kasvukausiin? Ratkaisuja maan kasvukunnon hoitoon, maatilojen kannattavuuteen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Maaseudun kehittämisohjelma

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Kuntien rooli vesitaloudessa

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Luomuliiton ympäristöstrategia

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Maatalous ja ympäristö

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

EU:n maatalouspolitiikan (CAP) uudistamiseen liittyvän kyselyn tulokset

Suomen maatalouden rooli ja muutostarpeet 2025 mennessä? Maaperän rooli

Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia. Hanna Mäkinen

LUOMUALAN EDUSKUNTAVAALI- TAVOITTEET 2019 #TUPLATAANLUOMU. Biodynaaminen yhdistys Luomuliitto Pro Luomu Yhdistyneet luomutuottajat

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Ilmastonmuutos ja maaseutuhankkeen antia ja ehdotuksia: Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen haasteet ja mahdollisuudet Suomen maatiloilla

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta

8772/16 paf/mmy/mh 1 DGB 1B

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Huomio maan kasvukuntoon

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat

Ajankohtaista maatalous- ja ilmastopolitiikkaa. OPAL- Life Tampere Birgitta Vainio-Mattila

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Temaattiset työpajat: Ilmastonmuutos

Viljelykiertojen monipuolistamiseen kannustava vuorovaikutteinen suunnittelutyökalu - VILKAS

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Maaseudun tiedetreffit

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Tulevaisuuden maatilat. Hanna Mattila, Heureka

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Maatalous vuonna skenaarioita vaihtoehtoisista tulevaisuuksista

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

R U K A. ratkaisijana

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0081/168. Tarkistus

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Lanta ja hyvät käytänteet

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)

Ilmastopolitiikka, FICCA ja IPCC:n synteesiraportti. Mikael Hildén SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Pellon hiilivarannon kasvattaminen. Laura Höijer, Sisältöjohtaja, BSAG

Transkriptio:

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan? Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen antia Karoliina Rimhanen Mikkeli 17.10.2018

Kysely ilmastonmuutokseen varautumisesta maataloudessa Toukokuussa 2018 kysely, jossa selvitettiin toimijoiden näkemyksiäsi ilmastonmuutokseen varautumisesta maataloudessa. Kyselyyn vastasi 126 toimijaa ympäri Suomen Vastaajista 56% ilmoitti ammatikseen viljelijä/ maaseutuyrittäjä Vastaajista kasvinviljelytiloja 65% Luomutuottajien osuus 37%

Vastaajien näkemys eri varautumistoimien tärkeydestä Kuva: Riikka Armanto 3 20.10.2018

Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen tulee ehdottomasti tulevaisuudessa olemaan osa maataloutta, hiilen sitominen maaperään tulee olemaan tulevaisuuden juttu, tosin sehän on vain hyvä asia, samalla siinä parannetaan maan kasvukuntoa tavoilla, joihin on myös välttämätöntä siirtyä tulevaisuudessa. Fossiilisten polttoaineiden ja keinolannoitteiden käyttöä on joka tapauksessa vähennettävä. Satoa tullaan saamaan jatkossa enemmän maan kasvukunnosta paremmin huolehtimalla ja biomassaa lisäämällä, nykyisellään maatalous ei voi kovin kauaa jatkaa. Maaperä köyhtyy kovaa tahtia. 4 20.10.2018

Askeleet kohti ilmastoviisasta maataloutta Huolehditaan maan kasvukunnosta ja torjutaan ilmastonmuutosta peltojen hiilensidonnalla Monipuolistetaan viljelykiertoa ja lisätään eloperäistä ainesta maahan Jalostetaan kestäviä lajikkeita muuttuviin ilmasto-oloihin Kierrätetään ravinteet satoon Parannetaan maan vesitaloutta ja varaudutaan rankkasateisiin ja tulviin Hyödynnetään uusiutuvaa energiaa ja parannetaan energiatehokkuutta Ohjataan maankäyttöä kestävään suuntaan Kasvatetaan omavaraisuutta 5 20.10.2018 Kuvat: Wikimedia Commons

Varautumista edistävät tekijät Muutos edellyttää joustavuutta niin yllättävissä poikkeusolosuhteissa kuin hitaammissa muutosprosesseissa Avoin yhteistyö ruokajärjestelmän toimijoiden välillä välttämätöntä Verkostoitumisen edistäminen ja elintarvikkeiden arvoverkon vuorovaikutus molempiin suuntiin (esim. viljelijöiden ja koneurakoitsijoiden kesken) sekä avoin avun- ja tiedonvaihtokulttuuri toimijoiden välillä ovat avainasemassa Yhteinen viljelykierto kasvinviljely ja kotieläintilalla Demo-ruutu toiminta 6 20.10.2018

Varautumista edistävät tekijät Muuttuva toimintaympäristö edellyttää uuden oppimista Koulutettu ja tietoinen toimija pystyy reagoimaan paremmin ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin ja haasteisiin. Toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu Panostusta opetukseen, tiedonvälittämiseen ja verkostoitumiseen Käyttökelpoisen tiedon tuottaminen eri toimijoiden tarpeisiin Tutkimus-neuvonta- käytäntö yhteistyö ja vuoropuhelu 7 20.10.2018

Varautumista edistävät tekijät Muutos on välttämätön tukipolitiikan tulisi kannustaa varautumiseen ja taloudellista kestävyyttä tarvitaan ruoantuotannon jatkumiseksi Ympäristötuen korotus Maksu hiilensidonnasta Investointituet Otetaan käyttöön ilmastoviisaita ratkaisuja 8 20.10.2018

Varautumista estävät tekijät Maatalouden heikko kannattavuus Alhainen tuottajahinta, erityisesti isoissa yksiköissä suuri velkamäärä ja taloudellinen epävarmuus estävät kokeilut ja muutoksiin ryhtymisen. Monet ovat pahasti velkaantuneita, eikä edes korvausinvestointeja voida aina tehdä, joten näiden toimintaa parantavien ympäristöinvestointien pelkään jäävän sanahelinäksi monen uupuneen arjessa, kun rahaa ei ole ja entisten investointien osalta kuoletus on kesken. Rajoittaa myös viljelijöiden jaksamista ja sitä kautta uusien tapojen omaksumista. 9 20.10.2018

Luottamuspula Tarvitaan lisää puolueetonta, kokonaisvaltaista tietoa eri toimien ilmastovaikutuksista. Nyt useasti tieto on ollut sirpaleista ja on hutkittu ja syytetty maataloutta, vaikka myöhemmin on tulokset sitten kumottu toisella tiedolla. Ja aina pitäisi katsoa koko kokonaisuutta eikä vain pieniä palasia. Nähdään menneisyys ja vanhat tavat toimia ja ehkä nykypäivä, mutta tulevaisuutta ei hahmoteta, eikä uskalleta uudistua reippaasti. Totutut ajatusmallit Poliittiset hidasteet Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vielä edullista verrattuna uusiutuviin energialähteisiin. 10 20.10.2018

Epävarmuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista vaikeuttaa sopeutumistoimiin ryhtymistä. Mahdollisimman luotettavia ennusteita ja tietoon perustuvia arvioita tulevista tuotanto-oloista tarvitaan päätöksenteon pohjaksi. Monimuotoisuus on yleensä yhden lajin tuotantoa kestävämpi, joten erilaisten viljelykiertojen ja kasvien ja kotieläintalouden yhdistelmien kehittäminen lisää resilienssiä. Maaperän kasvukunnosta, hiilestä ja vesitaloudesta huolehtiminen on ykkösasioita riippumatta ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Parhaita ovat keinot, joilla edistetään samaan aikaan hillintää ja sopeutumista (maan orgaanisen aineksen määrän kasvattaminen, rajoitettu muokkaus, lannan lisäys ja kasvipeitteisyys). 11 20.10.2018

Kiitos!