Lapin Painepuu Oy:n puun kyllästämö, Hinnerjoentie 966, Lappi

1(14) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 113 YLO LOS-2004-Y-573-111 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2006 ASIA Päätös Lapin Painepuu Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee puun kyllästämön toimintaa Lapin kunnassa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Lapin Painepuu Oy Hinnerjoentie 966 27230 LAPPI LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lapin Painepuu Oy:n puun kyllästämö, Hinnerjoentie 966, Lappi Lupaa haetaan Lapin Painepuu Oy:n puun kyllästämölle, joka sijaitsee Lapin kunnassa tontilla: Sahala IV, Kuolimaa, Lappi. Kiinteistörekisteritunnus: 406-409-0005-0078-4. Kiinteistöllä sijaitsee puun kyllästämö, varastorakennus ja 2 puutavarakuivaamoa/kiinnityskamaria. Liike- ja yhteisötunnus: 1073886-9 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 1 d LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdat 1 c ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 1.7.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia koskeva lupa No. 11014/360/95 ja turvaselvitys No. 11402/360/95. Rauman kansaterveystyön kuntainliiton valvontaosasto on 22.2.1989 myöntänyt terveydenhoitolain mukaisen sijoituspaikkaluvan (272/32). Vesi- ja ympäristöhallitus on tarkas- Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3509 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Tfn +358 2 525 35 00 Fax +358 2 525 35 09 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3759 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Tfn (02) 525 35 00 Fax (02) 525 37 59 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los

2/14 tanut 18.4.1989 vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukaisen ilmoituksen. Turun vesi- ja ympäristöpiiri on kirjeellä 23.4.1996 hyväksynyt muutoksen kyllästämön tarkkailuohjelmaan. Alueella ei ole asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lähin asunto on noin 160 metrin etäisyydellä kyllästämörakennuksesta. Lapinjoki on noin 400 metrin etäisyydellä laitoksesta. Ympäristön tila ja laatu Laitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Laitoksen toiminnan aikana lähinaapureiden kaivoista on analysoitu kaivoveden arseeni-, kromi- ja kuparipitoisuuksia vuosittain tehtävillä analyyseillä. Kaivovesistä ei ole löydetty määritysrajan ylittäviä määriä arseenia tai kromia. Kaivovesistä on löytynyt kuparia, jonka pitoisuudet eivät ole ylittäneet juomavedelle asetettuja raja-arvoja. Kyllästämöltä kohti Lapinjokea johtavasta ojasta on analysoitu kupari-, kromi- ja arseenipitoisuuksia neljä kertaa vuodessa. Ojavedestä on analysoitu ajoittain juomavedelle asettuja raja-arvoja korkeampia pitoisuuksia arseenia ja kromia. Viimeisimmät raja-arvot ylittävät pitoisuudet on mitattu kesäkuussa 2006. Laitoksen läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksella harjoitetaan puun painekyllästystä ja laitos toimii yhdessä vuorossa. Prosessi perustuu ns. Bethell-menetelmään. Kyllästyksen jälkeen puutavarat siirretään kiinnityskamariin. Kyllästämöllä on käytössä yksi kyllästyssylinteri. Kyllästämö on rakennettu Lahontorjuntayhdistys ry:n julkaiseman kyllästämöiden rakentamisohjeiden mukaisesti vuonna 1989. Toiminnassa on käytetty arseenia, kromia ja kuparia sisältävää kyllästysainetta (ns. CCA-kyllästysaine) vuoden 2004 loppuun asti, jonka jälkeen käytössä on ollut kuparipohjainen kyllästysaine (ns. C-kyllästysaine). Kyllästys tapahtuu painekyllästyksenä ns. Bethel-prosessilla, jossa kyllästyssylintereihin imetään aluksi noin puolen tunnin ajaksi alipaine ilman ja nesteen poistamiseksi puutavarasta. Tämän jälkeen sylinteriin pumpataan kyllästysaine ja sylinteri muutetaan ylipaineiseksi 1,5 5 tunnin ajaksi. Paineistusaika riippuu kyllästettävästä puulajista ja kyllästysliuoksen pitoisuudesta. Lopuksi sylinteriin imetään vielä noin tunniksi alipaine ylimääräisen kyllästysaineen poistamiseksi. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Kyllästämön maksimituotantokapasiteetti on 15 000 m 3 kyllästettyä puutavaraa vuodessa ja laitoksen keskimääräinen tuotanto on 8 000 m 3 vuodessa. Vuonna 2005 kyllästettiin 5000 m 3 puuta. Kyllästämö toimii yhdessä vuorossa. Kyllästämön yhteydessä sijaitsevien lämpökamareiden kiinnityskapasiteetti on 120 m 3 vuorokaudessa.

3/14 Kemikaalien käsittely ja varastointi Laitoksella käytettävät kemikaalit varastoidaan kahdessa 21 m 3 väkeväliuossäiliössä, 30 m 3 käyttöliuossäiliössä ja kahdessa 36,5 m 3 käyttöliuoksen varastosäiliössä. Lisäksi käyttöliuoksen valmistamiseen on käytössä 5 m 3 sekoitussäiliö. Kaikki säiliöt sijaitsevat suoja-altaassa, jonka tilavuus on 262 m 3. Säiliöiden lisäksi suoja-altaan sisään on sijoitettu laitoksen kyllästyssylinteri, joka on tilavuudeltaan 47 m 3. Kyllästysaine ja toiminnassa käytettävät kemikaalit Käytössä on kuparipohjainen kyllästysaine (ACQ 1900). Tämän lisäksi laitoksella käytetään lämmitykseen ja pyörökuormaajien polttoaineeksi kevyttä polttoöljyä. Kyllästysaine varastoidaan yhdessä 21 m 3 säiliössä, joka on sijoitettu suoja-altaan sisään. Kerrallaan varastossa on noin 20 tonnia kyllästysainetta ja sen vuotuinen käyttömäärä on 300 tonnia. Kuparipohjaisen kyllästysaineen (tuotenimi ACQ 1900) tehoaineena on kuparitetraamiini. Lisäksi kyllästeessä on N-alkyylibentsyylidimetyyli-ammoniumkloridia, joka antaa aineelle voimakkaan ammoniakin hajun. Kyllästysaine on hieman vettä raskaampaa (1150 kg/m 3 ), mutta se on täysin veteen liukenevaa. Sen kiehumispiste on lähes sama kuin veden, 102 o C. Kyllästysaine on syövyttävää ja se aiheuttaa muun muassa kuparin, sinkin, alumiinin ja messingin syöpymistä, minkä vuoksi näitä materiaaleja on vältettävä kemikaalin kanssa kosketuksiin joutuvissa rakenteissa ja rakenteiden osissa. Kyllästysaine on luokiteltu terveydelle haitalliseksi nieltynä. Kuparipitoisten roiskeiden tai pölyn hengittäminen voi vahingoittaa punaisia verisoluja. Kroonisina oireina voi olla myrkytysoireet: ruokahaluttomuus, painonlasku, heikkous ja myöhemmin hengenahdistus ja yskä. Ammoniumkloridi-yhdisteen höyryt voivat aiheuttaa silmien ärsytystä ja sarveiskalvovaurioita 0,1 %:n pitoisuutena. Iholla aine voisi aiheuttaa syöpymisvaurioita 10 %:n pitoisuutena ja limakalvojen syöpymistä 6 %:n pitoisuutena. Ammoniumkloridi-yhdisteen pitoisuus kyllästysaineessa on edellä mainittuja pitoisuuksia alhaisempi (4,8 %), mutta herkillä ihmisillä kyllästysaine voi puhtaana seoksena aiheuttaa edellä mainittuja oireita. Kyllästysaineen lisäksi prosessissa käytetään vesipohjaista painekyllästykseen tarkoitettua väriainetta (Celbronze AC Ruskea, kationisen atsoväriaineen vesiliuos). Valmiste luokitellaan syövyttäväksi(c) ja ärsyttäväksi(x i ). Tuote lisätään suoraan käyttöliuokseen. Polttoaineet ja laitoksen energiankulutus Sähköenergiaa käytetään noin 30 000 kwh vuodessa ja kevyttä polttoöljyä kulutetaan noin 10 000 litraa vuodessa. Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus Laitoksen toimintaan tarvittava vesi otetaan omasta kaivosta. Vettä käytetään vuodessa noin 4 500 m 3. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Toiminnanharjoittaja ei ole liittänyt hakemukseen arviota parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä laitoksella. 4/14 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Melu ja tärinä Toiminnanharjoittajan ilmoituksen mukaan prosessi on suljettu, eikä päästöjä ympäristöön tule. Kyllästämön toiminnasta johtuva liikenne on vähäistä, toiminnanharjoittajan arvion mukaan noin 1-3 rekka-autoa päivässä. Toiminnanharjoittaja ilmoittaa, ettei laitoksen toiminnasta synny melu- tai tärinäpäästöjä. Jätevedet, päästöt vesiin ja viemäriin Saniteettijätteille on umpikaivo, jota tyhjennetään tarvittaessa, arviolta noin kaksi kertaa vuodessa. Laitoksen piha-alueella on sadevesille kaksi umpikaivoa, jotka tyhjennetään tarpeen mukaan ja tyhjennettävä vesi käytetään prosessissa. Kiinnityskammareissa on kummassakin yksi kaivo, johon valuneet nesteet kerätään umpikaivoon ja edelleen tyhjennetään prosessiin. Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvää jätettä on kyllästysainesakka, jota muodostuu vuodessa noin 50 kg. Sakka toimitetaan Rauman siivouskeskuksen toimesta Ekokem Oyj:lle. Jäte luokitellaan ongelmajätteeksi (metallipitoinen liete). Kyllästysainesakkaa poistetaan laitokselta muutaman vuoden välein. Edellisen kerran toiminnanharjoittaja on toimittanut sakkaa ongelmajätteen käsittelyyn vuoden 2004 alussa. Toiminnassa ei synny merkittäviä määriä muita jätteitä TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Lupahakemuksen mukaan toiminnasta ei ole vaikutusta maaperään eikä pohjaveteen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Nykyisellä toiminnalla on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen määräämä pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelma ja tarkkailua suoritetaan neljä kertaa vuodessa otettavin kertanäyttein. Tarkkailun suorittaa Rauman kansanterveystyön kuntayhtymä. Mahdollisten päästöjen kulkeutumista on tarkkailtu kahden lähialueen asukkaan kaivosta ja kyllästämöltä lähtevästä ojasta. Kaivojen vesissä ei ole mitattu kromi- ja kuparipitoisuuksia, jotka ylittävät talousvedelle annettuja raja-arvoja. Kyllästämön ojasta on mitattu ajoittain kohonneita metallipitoisuuksia. Oja johtaa suoraan noin 400 metrin päässä Lapinjokeen. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Laitoksen toiminnan vaaroja tai riskejä ei ole arvioitu millään järjestelmällisellä menetelmällä.

Laitokselle on laadittu sisäinen pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman mukaan laitoksella ei ole käytössä erillistä hälytysjärjestelmää, lukuun ottamatta nestevuodonilmaisinta suoja-altaan pohjalla. Nestevuodon sattuessa turva-altaista poistetaan välittömästi vuotanut neste pumppaamalla ja johdetaan takaisin prosessiin. Koska kyllästämölaitoksessa on turva-altaat, niin nestevuodon sattuessa vaikutukset alueen ulkopuolelle ovat pienet. 5/14 Nestevuodon sattuessa laitoksen piha-alueella, laitoksella aloitetaan heti kun se on mahdollista ympäristön puhdistaminen ja saastuneet maa-ainekset sekä pilaantunet vedet kuljetetaan ongelmajätteen käsittelijälle jatkokäsittelyyn. Kyllästysaineen purkaminen ajoneuvosta varastosäiliöön on ohjeistettu mahdollisten vuotojen ehkäisemisen varalta. Purkaminen tapahtuu aina valvotusti. Kyllästysaineen pääsy ympäristöön on estetty prosessin kaikissa vaiheissa. Kyllästysprosessissa yli jääneet nesteet johdetaan aina takaisin käyttöliuossäiliöön. Kyllästysprosessi ja kyllästysaineiden varastointi suoritetaan suoja-altaiden ja valutuskourujen päällä. Kaikki prosessista valuneet nesteet kerätään kouruihin ja johdetaan keräilykaivon kautta mittasäiliöön uutta prosessia varten. Kyllästysaine tuodaan laitokselle tarkoitukseen hyväksytyllä kemikaalisäiliöllä, joka puretaan kyllästämön väkeväliuossäiliöön paineilman avulla. Väkeväliuossäiliö on varustettu mekaanisella täyttöä osoittavalla mittarilla ja sähköisellä ylitäytönestimellä. Kemikaalisäiliön purkauspaikka on katettu ja varustettu mahdolliset vuodot keräävällä umpinaisella kaivolla. Kyllästetty puutavara siirretään valutuksen jälkeen trukilla lämpökamariin kiinnittymisprosessin ajaksi. Valutustasanne, tyhjennysrata ja lämpökamarin radat on katettu. Märän puutavaran käsittelyalueet on asfaltoitu. Asfaltit on muotoiltu ohjaamaan sadevedet keräilykaivoon ja kaivosta edelleen takaisin kyllästysprosessiin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt lupahakemusta 20.6.2006, 14.7.2006 ja 2.10.2006. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Lapin kunnan ilmoitustaululla 15.10.- 17.11.2004 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 13.10.-12.11.2004 sekä sanomalehti Länsi-Suomessa 19.10.2004. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 13.10.2004. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Laitoksella 20.6.2006 tehdyn tarkastuksen ja neuvottelun muistio on liitetty hakemukseen. Lapin kunnan kunnanhallitus on lausunnossaan 29.8.2005 todennut, ettei sillä ole mitään lisättävää pelastusviranomaisen ja Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän valvontajaoksen antamiin lausuntoihin.

6/14 Lapin kunnan tekninen lautakunta on todennut lausunnossaan (25.11.2004), että kaikki käsittely- ja varastointitoiminta tulee tapahtua tiivispohjaisella alustalla. Kyllästysaineiden pääsy maaperään, vesistöön ja pohjaveteen tulee estää. Toiminnan tarkkailua on edelleen syytä jatkaa samanlaisena kuin aikaisemminkin, vaikka kyllästysaine on vaihdettu. Kupari on erittäin myrkyllistä vesieliöille, kuten myös arseeni ja kromi. Jos maaperään on päässyt aikaisemman toiminnan aikaan kyllästysainetta, näkyy se mahdollisesti vielä pitkään tarkkailupisteiden veden arseeni- ja kromipitoisuuksissa, lisäksi kyllästämöltä lähtevän ojan sedimentin kupari- arseeni- ja kromipitoisuudet on syytä tutkia. Saniteettikaivon ja muiden umpikaivojen tiiveys tulee tarkistaa. Saniteettikaivon lietteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Rauman kansaterveystyön kuntayhtymän valvontajaosto on lausunut (16.12.2004), että kyllästämön ympäristön vesientarkkailu tulee säilyttää nykyisellään kuitenkin niin, että säännöllisen tarkkailun piiriin otetaan myös laitoksen oma porakaivo. Laitos on ottanut käyttöön kuparipohjaisen kyllästysaineen, joka ei sisällä arseenia tai kromia. Koska kyllästämöllä on kuitenkin pitkään käytetty arseenia, kromia ja kuparia sisältävää kyllästysainetta, on arseenin ja kromin määritys syytä edelleen sisällyttää kuparin lisäksi tarkkailuohjelmaan. Sadevesikaivojen ja suoja-altaan tiiveys tulee tarkistaa vuosittain. Piha-alueen pinnoitteen tulee olla tiivis ja rakennettu niin, että sade- ja sulamisvedet valuvat umpinaisiin sadevesikaivoihin. Kyllästämön toiminnassa tapahtuvista häiriöistä, joista saattaa aiheutua kyllästysainepäästöjä ympäristöön, tulee ilmoittaa Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän valvontaosastolle sekä Rauman kaupungin vesilaitokselle. Satakunnan pelastuslaitos on lausunnossaan kunnanhallitukselle (18.1..2004) todennut, että Turvatekniikan keskus on asiakirjojen mukaan myöntänyt Lapin Painepuu Oy:lle luvan vaarallisten kemikaalien laajamittaiseen teolliseen käsittelyyn ja varastointiin (11014/360/95) kiinteistöllä toimivan puunkyllästämön toimintaa varten. Lupamenettelyn ja siihen liittyvien tarkastusten yhteydessä on kuultu paikallista pelastusviranomaista. Pelastusviranomainen on myös osallistunut Tukesin suorittamiin kemikaalilainsäädännön edellyttämiin määräaikaistarkastuksiin. Pelastusviranomaiselle on toimitettu 16.11.2000 päivätty Lapin Painepuu Oy:n laatima suunnitelma, joka sisältää muun muassa ohjeet vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia varten, toimenpideohjeet häiriö- ja onnettomuustilanteissa sekä kyllästyslaitteistojen käyttöohjeet ja huolto- ja kunnossapitosuunnitelman. Kyllästysaineen käyttöturvallisuustiedotteessa on myös ohjeet tulipalon ja onnettomuuspäästöjen varalta. Onnettomuuksien torjuntavalmiuden ylläpitoa valvotaan muun muassa pelastuslain mukaisissa määräaikaisissa palotarkastuksissa. Ympäristöluvan uusimiseen liittyviin asiakirjoihin ei pelastusviranomaisella ole huomautettavaa.

Muistutukset ja mielipiteet 7/14 Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on vastineessaan 2.10.2006 esittänyt, että pinta- ja pohjavesien tarkkailu kaksi kertaa vuodessa voitaneen katsoa riittäväksi kokemusperäisten tietojen perusteella. Naapurien kaivoista ei ole havaittu juomavesipitoisuuksia korkeampia arvoja, joten niiden tarkkailu tuntuisi järkevältä lopettaa. Pohjavesientarkkailupisteeksi voidaan ottaa yrityksen oma kaivo, josta olisi perusteltua mitata kuparipitoisuuksia. Kyllästämön pihalla olevia umpinaisia sadevesikaivoja toiminnanharjoittaja ei pidä perusteltuina näytteenottopaikkoina, koska kaivot tyhjennetään prosessiin sitä mukaan kun niihin vettä kertyy. Tämän vuoksi kaivot ovat pääosin vuotta kuivana ja säännöllisten näytteiden saanti on lähes mahdotonta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Lapin Painepuu Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Lapin kunnassa sijaitsevan kuparipohjaisia kyllästysaineita (C-kylläste) käyttävän puun kyllästämön toimintaan, laitoksen tuotannon ollessa enintään 15 000 m 3 kyllästettyä puuta vuodessa. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään 1. Kyllästyskemikaaleja sekä niitä sisältäviä jätteitä ja jätevesiä tulee käsitellä ja varastoida niin, että ne eivät pääse valumaan maaperään tai pinta- ja pohjavesiin. 2. Koko kyllästysprosessin, siihen asti kunnes kemikaalit ovat varmuudella kiinnittyneet tuotteisiin, tulee tapahtua sisätiloissa kyllästämörakennuksessa ja kiinnittymistilassa tai pinnoitetulla alueella, josta sadevedet kerätään talteen. Kiinnittymättömiä tuotteita ei saa missään olosuhteissa siirtää edellä mainittujen alueiden ulkopuolelle. Kiinnittyminen tulee varmistaa eräkohtaisesti tarkkailumääräysten mukaisesti. 3. Kyllästettyä kiinnittynyttä puutavaraa saa käsitellä ja varastoida vain vedenpitävällä pinnoitteella (vedenpitävä asfaltointi tai vastaava pinnoite) päällystetyillä piha-alueilla. Määräys koskee myös lyhytaikaista varastointia. 4. Laitoksen toiminnasta syntyvät yhdyskuntajätevedet tulee kerätä umpikaivoon ja kuljettaa edelleen puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. 5. Toiminnanharjoittajan tulee ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla selvittää maaperän rakenne toiminta-alueella ja toiminnasta mahdollisesti aiheutunut maaperän pilaantuminen. Maaperäanalyysit tulee tehdä vähintään viidestä eri pisteestä toiminta-alueella ja analyyseissä tulee selvittää maaperän kupari-, kromi- ja arseenipitoisuudet. Pistekohtaiset analyysit tulee tehdä vähintään kolmella eri syvyydellä, niin että kaikista pisteistä mitataan kuitenkin pintamaan pilaantuneisuus. Maaperän pilaantuneisuus tulee selvittää

31.12.2007 mennessä ja tutkimussuunnitelma tulee lähettää ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 30.4.2007 mennessä. 8/14 Ympäristöriskien ehkäisy ja poikkeustilanteet 6. Puun kyllästämön kyllästyssylinterit, käyttöliuossäiliöt, kyllästeen varastosäiliöt ja muut puunkyllästysprosessin säiliöt tulee sijoittaa suoja-altaaseen, jonka tilavuus on vähintään 1,2 kertaa kaikkien säiliöiden yhteenlaskettu tilavuus. 7. Muut laitosalueella pienimuotoisesti varastoitavat tai säilytettävät nestemäiset kemikaalit, öljysäiliöt ja öljyjätteet tulee varastoida katetussa tilassa ja ne tulee sijoittaa vähintään niiden tilavuutta vastaaviin suoja-altaisiin. 8. Suoja-altaat tulee pitää puhtaina ja kuivina, eikä niihin saa väliaikaisestikaan sijoittaa kemikaaleja tai johtaa jätevesiä tai jätteitä. Suoja-altaita ei myöskään saa käyttää varastotilana. 9. Laitosalue on järjesteltävä niin, että kemikaalikuljetuksilla on kaikissa tilanteissa esteetön pääsy kyllästämörakennukselle, eikä tuotteita tai raaka-aineita saa varastoida kemikaalikuljetusten erikseen merkittyjen ajoväylien läheisyydessä niin, että varastointi lisäisi merkittävästi kemikaalionnettomuuden riskiä. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 10. Kyllästysaineita sisältävät sakat, kyllästetty jätepuu, kyllästysainejäämät ja käytöstä poistetut loisteputket ja muut laitoksen normaalista toiminnasta ja mahdollisista vahinkotilanteista syntyvät haitallisia aineita sisältävät jätteet ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. 11. Ongelmajätteet on pakattava ja varastoitava asianmukaisiin sisällön laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Ongelmajätteen kuljetuksista on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. 12. Yrityksen toiminnassa on pidettävä huolta siitä, etteivät ongelmajätteeksi luokiteltavaa kyllästettyä puuta tai sen työstöstä syntyvää jätettä sekoiteta puhtaaseen puujätteeseen. 13. Kaikki yrityksen toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi-, puu- ja metallijäte tulee toimittaa hyödynnettäväksi. Jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty jätelain edellyttämällä tavalla. Melu 14. Kyllästämön toiminnasta aiheutuva melu yhdessä ei saa lähimmissä altistuvissa kohteissa ylittää päivällä kello 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä kello 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 15. Kyllästämön toiminnasta aiheutuva melu tulee tarvittaessa mitata valvontaviranomaisen määräyksestä. Melumittauksissa tulee mitata toiminnan merkittävien melupäästölähteiden lähtömelutaso ja määrittää laitoksen melun vaikutusalue laskennallisesti. Melutaso tulee tällöin tarkistaa kertamittauksilla lähimpien asuinalueiden tai muiden häiriintyvien kohteiden kohdalla.

9/14 Tarkkailu- ja raportointimääräykset 16. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla laitoksen toimintaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja lisäksi toimintaa ja siitä aiheutuvia päästöjä tulee tarkkailla seuraavasti: - Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla kiinnittymisprosessin lämpötilaa jatkuvatoimisesti ja pitää kirjaa kyllästetyn puutavaran kiinnittymisajoista eräkohtaisesti. Lisäksi eräkohtaisesti tulee varmistaa kyllästysaineen kiinnittyminen pintakosteusmittarilla ja dokumentoida mittauksen tulokset. Tiedot tulee tallentaa ja säilyttää vähintään puolen vuoden ajan. Tiedot tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. - Laitokselle tulevista ja lähtevistä kemikaali- ja jätekuljetuksista tulee kirjata vähintään kuljetusten ajankohdat, kuljetetut aineet ja ainemäärät. - Laitoksen toiminnan vaikutuksia pohjavesiin tulee tarkkailla nykyisten pohjavesitarkkailupisteiden (kaksi lähinaapurin porakaivoa) lisäksi Peltolan kaivosta (Kiinteistö 5:52 Saari) sekä laitoksen oman porakaivon vedestä. Seuranta tulee tehdä kerran vuodessa/tarkkailupiste. Lähinaapuruston kaivoista otetuista näytteistä tulee analysoida kuparipitoisuus, kuitenkin niin että Peltolan kaivon vedestä analysoidaan ensimmäisellä tarkkailukerralla kromi-, arseeni-, ja kuparipitoisuus, ph ja sähkönjohtavuus. Laitoksen oman kaivon vedestä tulee vuosittain analysoida kromi-, arseeni-, ja kuparipitoisuus, kokonaistyppi, ph ja sähkönjohtavuus. - Laitoksen toiminnan vaikutuksia pintavesiin tulee tarkkailla nykyisestä näytteenottopisteestä (kyllästämön oja). Näytteet tulee ottaa kolme kertaa vuodessa (kevät, kesä syksy) ja näytteestä tule analysoida kupari-, arseeni- ja kromipitoisuus, sekä kokonaistyppi. - Sadevesikaivojen ja suoja-altaan tiiveys tulee tarkistaa vuosittain. - Kemikaalisäiliöiden ylivuotoputket tulee tarkastaa vähintään kerran kuukaudessa, väkeväliuossäiliöiden ylitäyttöputket ennen jokaista täyttökertaa. Kaikki tarkkailusuunnitelmassa ilmoitetut mitattavat ja seurattavat suureet tulee dokumentoida niin, että tiedot voidaan pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Analyysitulokset tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja Lapin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella kolme kertaa vuodessa analyysitulosten valmistumisen jälkeen. Laitoksen tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa erillisellä valvontaviranomaisen päätöksellä. 17. Laitoksella tulee tehdä seuraavat kertamittaukset: - Kyllästämöltä lähtevän ojan sedimentin kupari-, arseeni- ja kromipitoisuudet tulee selvittää. Näytteet tulee ottaa ojasta yhdestä kohtaa ennen kyllästämöä (vertailunäyte) ja kyllästämön jälkeen kahdesta eri kohtaa. - Laitoksen piha-alueen umpikaivoihin kerättävästä vedestä tulee ottaa kertanäytteet, joissa analysoidaan kromi-, kupari- ja arseenipitoisuus, sekä kokonaistyppi. Tulokset tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja Lapin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.8.2006 mennessä. 18. Kemikaalivuodoista sekä muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häiriötilanteista tulee ilmoittaa välittömästä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Lapin kunnan ympäristönsuojelu- ja terveysviranomaisille, sekä Rauman kaupungin vesilaitokselle.

10/14 19. Hakijan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Lapin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin: - tiedot kyllästetyn puun määrästä; - tiedot raaka-aineena käytetyn käsittelemättömän puun määrästä; - tiedot varastoitujen kemikaalien laadusta, vuosittaisista käyttömääristä sekä suurimmista hetkellisistä varastomääristä; - yhteenvedon toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta, määristä sekä kuljetus- ja käsittelytavoista kattaen koko laitoksen toiminnan; - tiedot mahdollisesti kaatopaikalle sijoitettujen poikkeuksellisesti syntyneiden jätteiden kaatopaikkakelpoisuudesta ja sitä koskevat asiantuntijalausunnot; - yhteenvedon kyllästetyn puun kiinnittymisajoista ja lämpötiloista; - tiedot laitoksen lämpö- ja sähköenergian ja polttoaineiden kulutuksesta, - pinta- ja pohjaveden tarkkailutulokset ja niistä laaditun yhteenvedon sekä pitkäaikaisseurannan tuloksiin perustuvan arvion toiminnan vaikutuksista pinta- ja pohjavesiin; - tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja päästöistä; - selvityksen vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa. Tiedot tulee soveltuvin osin toimittaa sähköisesti Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoittamalla tavalla. Lupamääräykset toiminnan päättyessä 20. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä ilmoitus toiminnan päättymistä ympäristökeskukseen ja Lapin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen liitteenä tulee olla selvitys toiminnan päättymiseen liittyvien jätteiden käsittelystä. Ilmoitus tulee toimittaa viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös toiminnan lopettamisesta on tehty. RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toiminnasta ei tehtyjen selvitysten perusteella aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä siitä aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Laitos sijaitsee asutuksen läheisyydessä. Hakemuksessa esitetyn pelastussuunnitelman perusteella voidaan arvioida, että toiminta on järjestävissä niin, että merkittävät riskit lähiympäristölle voidaan estää. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon myös ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen vaatimukset. Lapin Painepuu Oy:n toiminta ei edellytä tämän lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

11/14 Kyllästystoiminnassa käytetään kemikaaleja, jotka luokitellaan terveydelle ja ympäristölle vaarallisiksi. Tämä on määräyksiä annettaessa otettu huomioon samoin kuin alueen pilaantumisherkkyys sekä sen edellyttämät ennakkoturvatoimet maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi. Puun kyllästämön toimintaa ei ole katsottu lupaharkinnassa samaksi toimintakokonaisuudeksi viereisellä tontilla ja entisellä Kuolimaan sahan alueella tapahtuvat kyllästetyn puutavaran varastoinnin kanssa, koska kyllästetty puutavara varastoidaan valmiina kauppatavarana näillä alueilla ja varastoalueilla varastoidaan myös muuta kuin Lapin Painepuu Oy:n kyllästämää puutavaraa. Lisäksi alueilla on eri omistajat. Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Kyllästyskemikaalien ja niitä sisältävien jätteiden ja jätevesien varastointia ja käsittelyä koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja ne on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi (Lupamääräykset 1-3). Lupamääräys kyllästetyn puutavaran varastoinnista pinnoitetulla alueella ja määräys alueen sadevesien keräilystä on annettu kyllästetyn puutavaran varastoinnista aiheutuvien päästöjen pienentämiseksi. Kiinnittymisenkin jälkeen kyllästetystä puutavarasta saattaa irrota pieniä määriä kyllästyskemikaaleja, jotka pitkän ajan kuluessa saattavat aiheuttaa maaperän pilaantumista (Lupamääräys 3). Yhdyskuntajätevesien puhdistusta koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelulain yleiseen jätevesien puhdistamisvelvollisuuteen (Lupamääräys 4). Määräys maaperän pilaantumisen selvittämiseen perustuu ympäristönsuojelulakiin ja sen selvilläolovelvollisuuteen. Kyllästämön vierestä kulkevasta ojasta on mitattu laitoksen toiminnan aikana kohonneita metallipitoisuuksia, joten on mahdollista, että maaperä kyllästämöalueella on jossain määrin pilaantunut (Lupamääräys 5). Ympäristöriskien ehkäisy ja poikkeustilanteet Rakennusten alla olevien betonisten turva-altaiden käyttöä koskeva määräys on annettu maaperän ja pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi sekä vahinkotilanteista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Kyseiset turva-altaat ovat tarkoitettuja kyllästyskemikaalien hätätilanteissa tapahtuvaan hetkelliseen säilytykseen. Niitä ei ole pinnoitettu eikä varustettu jatkuvaan tai usein tapahtuvaan käyttöön, minkä vuoksi ne eivät sovellu käytettäväksi kemikaalien tai niitä sisältävien pesuvesien keräys- tai varastointipaikkana. Muunkin varastotavaran säilyttäminen turva-altaassa pienentää sen käyttötilavuutta ja saattaa kemikaalivuototilanteessa lisätä syntyvän ongelmajätteen määrää (Lupamääräykset 6-8). Lupamääräys kemikaalikuljetuksien esteettömästä pääsystä kyllästämörakennukselle kaikissa tilanteissa on annettu onnettomuusriskin pienentämiseksi ja niistä johtuvien poikkeuksellisten päästöjen estämiseksi (Lupamääräys 9). Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden ja ongelmajätteiden käsittelyä koskevat määräykset perustuvat jätelakiin ja asetukseen ja ne on annettu jätteistä aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi (Lupamääräykset 10-13).

12/14 Melu Lupamääräyksen perustana on VNA melutason ohjearvoista (993/1992). Tuotantolaitoksien lähiympäristöön aiheutuva ekvivalentin äänitason enimmäisarvo on annettu terveysja viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi. Melutasomääräys ei koske harvoin tai hetkellisesti käytettävien laitteiden aiheuttamia melupäästöjä. Laitoksen melupäästöt ja melun vaikutusalue on tarpeen vaatiessa voitava tarkistaa kertamittauksella valvonnan toteuttamiseksi ja jatkotoimien tarpeen arvioimiseksi (Lupamääräykset 14-15). Tarkkailu- ja raportointimääräykset Tarkkailumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin. Hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesta seurannasta pidetyn päiväkirjan ja vuosiraportin avulla voidaan valvoa laitoksen toimintaa ja sen tarkkailua. Tarkkailumääräyksiä on tarpeen vaatiessa voitava muuttaa erillisellä päätöksellä ilman koko ympäristöluvan tarkistamista. Kyllästetyn puutavaran varastointia ja kiinnittymisaikojen ja lämpötilojen seuraamista ja kirjaamista koskevat määräyksen on annettu, jotta voitaisiin varmistaa kyllästysaineen kiinnittyminen ja estettäisiin kyllästetyn puun sisältämien kemikaalien joutuminen maaperään. Kyllästysaineen kiinnittyminen puuhun hidastuu oleellisesti lämpötilan laskiessa ja kyllästysaineen kiinnittymistä puuhun ei prosessissa erikseen varmisteta, yksittäisiä testejä lukuun ottamatta. Laitoksen pohjavesitarkkailua on muutettu niin, että lähinaapureiden kaivoista analysoidaan jatkossa ainoastaan kuparipitoisuus ja tarkkailupisteiden määrää on lisätty kahdella pisteellä. Laitos on vuodesta 2004 alkaen lopettanut arseeni- ja kromipitoisen kyllästysaineen käytön ja lähinaapureiden kaivoista otetuista näytteistä ei ole löydetty määritysrajan ylittäviä määriä arseenia tai kromia. Uusina tarkkailupisteenä otetaan tarkkailuun laitoksen oma porakaivo, josta analysoidaan kupari-, kromi- ja arseenipitoisuudet ja kolmas lähinaapurin kaivo. Mikäli tässä pisteessä havaitaan kromi- tai arseenipitoisuuksien kohoamista, voidaan tarkkailua jatkossa laajentaa kromin ja arseenin osalta. Koska kyllästämön ojasta on edelleen mitattu kohonneita metallipitoisuuksia, ei tarkkailua tämän pisteen osalta muuteta (Lupamääräys 16). Lupamääräys kertaluonteisten kerta-analyysien teettämiseksi on annettu toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja toteutettujen suojaustoimien riittävyyden varmistamiseksi. Tehtyjen analyysien perusteella voidaan tarvittaessa muuttaa laitoksen tarkkailua (Lupamääräys 17). Raportointia koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja jätelakiin ja ne on annettu valvonnallisista syistä (Lupamääräys 19). Lupamääräykset toiminnan päättyessä Lupamääräys toiminnan päättymisestä perustuu ympäristönsuojelulakiin (lupamääräys 20). Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt seikat on lupa-asiaa ratkaistaessa otettu huomion yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi.

13/14 Lausunnoista poiketen laitoksen pohja- ja pintavesien tarkkailua on muutettu niin, että jatkossa pohjaveden arseeni- ja kromipitoisuudet analysoidaan ainoastaan yhdestä näytepisteestä (kyllästämön porakaivo) yllä esitetyin perusteluin. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä lupaviranomaiselle viimeistään 30.6.2016 mennessä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 22, 28, 31, 35, 41-43, 45, 46, 52, 55, 56, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 6, 18-19, 21 ja 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12 ja 15 Jäteasetus (1390/1993) 3 ja 3a Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 5610 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan: puun kyllästämö. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lapin Painepuu Oy, Hinnerjoentie 966, 27230 LAPPI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Lapin kunnan kunnanhallitus Lapin kunnan tekninen lautakunta Rauman kansaterveystyön kuntayhtymän valvontajaosto Satakunnan pelastuslaitos Suomen ympäristökeskus Asianosaiset

14/14 Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla ja lehdissä MUUTOKSENHAKU Sanomalehti Länsi-Suomi Lapin kunnan ilmoitustaulu Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Marja-Terttu Parsama Ylitarkastaja Jaakko Kuisma LIITTEENÄ valitusosoitus