Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Samankaltaiset tiedostot
Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & Jenni Kuronen

30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

Vapaaehtoiset öljyntorjuntaresurssina

Rannikkoalueen öljyntorjunta myös valtiovallan vastuulla. Kotkan Höyrypanimo 6. maaliskuuta 2007

Öljyntorjunnan perusteet: öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen

Suomen ja Venäjän yhteistyö meriympäristövahinkojen torjunnassa

Lyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke

Alusöljyvahingon. 1 pelastustoimialueilla

Katsaus laivaonnettomuuden todennäköisyyksiin Suomenlahdella

Suomen öljyntorjuntavalmius

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Kotkan meripäivät Itämeren aallot

PELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Radikaali. vesiliikenne

Suomen ja Viron meripelastusseurojen alushankintastrategia

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät

Luontoarvot puntarissa voidaanko uhanalaistietoa hyödyntää öljyntorjunnan ja meriliikenteen suunnittelussa?

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

THT n:o 223/2005. Tullihallituksen päätös tulliteistä ja yleisistä liikennepaikoista

Laivat törmäyskurssilla - kuinka suurella todennäköisyydellä?

Öljyntorjunnan iltapäivätilaisuus ympäristöministeriön puheenvuoro

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella?

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.

Voimassa: toistaiseksi LUONNOS

Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit?

Ohjeita veneilijöille

Talvimerenkulku ja öljykuljetukset Itämerellä taustatietoa AIS Baltic -projektiin

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Luotsattavat väylät ja luotsipaikat

Muutokset perustuvat Liikenneviraston 1. helmikuuta 2015 päivättyyn hakemukseen.

NORD STREAM 2 TUTKIMUS PUTKENLASKUALUKSEN OHITTAVISTA KAUPALLISISTA ALUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman

Vapaaehtoistyön merkitys öljyntorjunnassa

P R O F. R A D I K A A L I N V E S I L I I K E N N E A R V I O I D E N N Ä K Ö K U L M A S T A

Helsinki VTS Master s Guide

Tyrehtyykö vieraslajien virta?

Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

West Coast VTS Master s Guide

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta. Lolan Eriksson Hallitusneuvos

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Laivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna IMO:n uusien määräysten arvioidut vaikutukset kuljetuskustannuksiin

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

WWF ÖLJYNTORJUNNAN PERUSKURSSI NESTE OIL, SKÖLDVIK

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen. öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Hyväksytty Päivämäärä Laatijat Tulee voimaan

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto

Juha Nurmi ja veneilyjaosto

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

SÖKÖ II. YMPÄRISTÖYHTEISTYÖSEMINAARI Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kotkan ympäristökeskus ja Pietarin ympäristökomitea

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

LIITE 1A AIKATAULUT JA REITTIKARTAT. Reittien pääväylät on merkattu kartalle, liitteessä 1B.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/ (14) Kaupunginhallitus Ryj/

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen

Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta Asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta

Merimetsokannan erityispiirteitä

ALUSÖLJYVAHINGON RISKIT SAARISTOMEREN ALUEELLA

ITÄMEREN MERITURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ

Luotsattavat väylät ja luotsipaikat

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys

TERVETULOA POHJOLAN ENERGISIMPÄÄN SATAMAAN!

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

Osaamisvaateet ja osaamisen johtaminen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunnat

Rannikkomerenkulkuoppi

Vieraslajit valtaavat Saaristomerta

Öljyntorjuntajoukkojen ryhmänjohtajakoulutuksen teoriaosuus. Helsinki

Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta

Valtioneuvoston asetus

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Hiljaiset alueet, puskurivyöhyketarkastelu

Hankealue sijoittuu seuraavien yleiskaavojen alueelle idästä länteen katsottuna:

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

MATKAILU. KasvuKraft Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Ympäristövaliokunta E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Transkriptio:

20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten kuvitteellisten öljyvahinkojen leviämisestä sekä niiden torjumisesta. Laskelmissa käytetyn ohjelmaversion tiedot ovat seuraavassa kuvassa. Laskelmat koskevat raakaöljyn ja raskaan polttoöljyn erikokoisia vuotoja. Sadoista laskelmista on poimittu tähän esitykseen esimerkkejä. Tässä esityksessä on aluksi luvussa 1 tarkasteltu yleisesti laskelmia kuten laskentojen suorittamista, laskelmasäiden, laskelmien öljyjen ja vuotomäärien valintaa, öljyntorjunnan tavoitetasoja, öljykuljetus- ja laivaliikennereittejä sekä laskenta-alueittain öljyn pääkuljetusreiteiltä mahdollisten 30 000 tonnin raakaöljyvahinkojen laskelmia. Myöhemmissä luvuissa 2-6, joita on tarkoitus täydentää myöhemmin, on esitetty yksityiskohtaisemmin alueittain tehtyjä laskelmia pääkuljetusreitin mahdollisista vahingoista, satamiin johtavilla reiteillä mahdollisista vahingoista sekä esimerkkejä niiden torjumislaskelmista. 1

1.2. Laskelmat ja laskenta-alueet 1.2.1. Laskelmasäiden valinta Lähtötietoina ovat olleet käytettävissä kymmenen vuoden tuulitiedot vuosilta 1992 2001 ja joiltain osin kuuden vuoden tuulitiedot vuosilta 1996-2001. Ohjelmalla voi laskea tunnin välein alkavat ajelehtimisreitit eli trajektorit mille tahansa halutulle pisteelle Itämerellä mainitulla aikajaksolla. Yhden vuoden sään laskenta tuottaa tunnin välein alkavien 8760 trajektorin tiedot (karkausvuonna 8784 trajektoria). Sellaisia trajektori-laskelmia on tehty SYKEssä muun muassa seuraavassa kuvassa esitetyille pisteille. Kuva 1. SYKEssä suoritettujen trajektorilaskentojen alkupisteitä Tässä esityksessä mainituissa leviämislaskelmissa on käytetty vuoden 1997 ja vuoden 2000 tuulitietoja. Kyseisten vuosien eroa kuvaavasti seuraavassa on kuvapari 2 ja 3 pisteen 3 (Helsinki Tallinna, 48 tuntia) tuulitiedoista. Kuvissa kuukaudet on erotettu erivärisillä trajektoreilla. 2

Kuva 2. Vuoden 1997 kahden vuorokauden (48 tuntia) kulkeutumisreitit eli trajektorit Helsinki Tallinna välin laskentapisteestä (peruspiste 3). Kuukaudet eri värein. Kuva 3. Vuoden 2000 kahden vuorokauden (48 tuntia) kulkeutumisreitit eli trajektorit Helsinki Tallinna välin laskentapisteestä (peruspiste 3). Kuukaudet eri värein. Seuraavassa on Suomenlahden peruspisteistä 01, 03, 06 ja Saaristomeren Kihdinselän peruspisteestä 08 lähtevien vuoden 1997 ja sekä peruspisteistä 03 ja 08 lähtevien vuoden 2000 kulkeutumisreittien, trajektorien jakautumista eri kuukausille esittäviä kuvat. 3

Kuva 4. Vuoden 1997 trajektorit pisteissä 8 (Kihdin selkä), 6 (Hanko -Paldiski väli, 36 tuntia), 3 (Helsinki - Tallinna väli, 48 tuntia) ja 1 (Kotka Ust Luga väli, 48 tuntia). Kuva 5. Vuoden 2000 trajektorit pisteissä 8 (Kihdin selkä) ja 3 (Helsinki-Tallinna väli 48 tuntia). Mistä tahansa pisteestä voidaan tehdä millä tahansa tietyn vuoden tuulijaksolla eli ajelehtimisreitillä tai trajektorilla öljyn kulkeutumislaskelma eli skenaario. 4

1.2.2. Laskennoissa käytetyt öljylaadut ja vuotomäärät Lähtökohtana laskennoissa käytetyille öljylaaduille ja suurimmille, teknillisesti realistisille öljyvuotomäärille ovat öljyn kuljetusreitit, niillä kuljetettavat suurimmat öljylastit sekä laivojen polttoainevahinkoja koskien koko meriliikenne alueella. Yhtenä tarkoituksena laskelmille on öljyntorjunnan tavoitetason alueellinen määrittely. Valtakunnallisesti tämä tavoitetaso on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 6. Suomen öljyvahinkojen torjunnan tavoitetaso ÖTVA-raportin mukaan. Meri Hietalan (SYKE) kuva yhden vuorokauden alusliikenteestä vuodelta 2007. Suomenlahdella öljyn pääkuljetusreitillä alkaen Venäjän Primorskin, Koiviston öljysatamasta länteen sekä Porvoon öljysatamaan johtavalla reitillä (syväys 15,3 m) vuotomäärä on 30 000 m 3. Venäjän Vysotskin,Viipurin Uuraan öljysatamasta pääkuljetusreitille johtavalla reitillä Someriin vuotomäärä on 15 000 m 3. Kotkan syväsatamaan johtavalla syväväylällä (syväys 15,3 m) vuotomäärä on 5 000 m 3 ja muihin Suomen Suomenlahdella oleviin öljyn lastaus- ja purkausterminaaleihin väylien syväyksestä riippuen 3000 5000 m 3. Muilla Suomen Suomenlahden laivaväylillä vuotomäärä olisi suurimpien alusten koosta riippuen 500-1000 m 3 tai pienempi. Naantalin öljysatamaan johtavalla Saaristomeren syväväylällä (syväys 15,3 m) vuotomäärä on 20 000 m 3, Saaristomeren muilla 10-13 m:n väylillä Naantaliin 10 000 m 3 ja 7-9 m:n väylillä 5000 m 3. Muilla Saaristomeren laivaväylillä vuotomäärä olisi suurimpien alusten koosta riippuen 500-1000 m 3 tai pienempi. Avomerellä Pohjois-Itämerellä ja Suomenlahdella vuotomäärä on 30 000 m 3, Naantalin öljyliikenteen reitillä 20 000 m 3 ja Pohjanlahdelle johtavalla reitillä 5000 m 3. Tavoitetaso perustuu öljykuljetuksiin ja laivaliikenteeseen. Seuraavassa on yleiskuva koko Itämeren laivaliikenteestä, Suomenlahden liikenteestä kesällä ja talvella sekä BRISK-projektin onnettomuusanalyysistä. 5

Kuva 7. Koko Itämeren laivaliikenne 2008-2009 Helcomin Brisk-projektin mukaan: www.brisk.helcom.fi Kuva 8. Suomenlahden liikenne yhden avovesivuorokauden aikana (18.10.2006). 6

Kuva 9. Suomenlahden liikenne ja jääpeite (www..itameriportaali.fi) yhden talviliikennevuorokauden aikana 14.3.2011. Niihin aikoihin uutisoitiin 148 aluksen olleen jäitten pysäyttämänä Suomenlahden itäosassa. Kuva 10. BRISK- projektin riskikartoitus. 7

1.2.3. Laskenta-alueet Laskentoja on suoritettu ulkomereltä alkaen pitkin Suomenlahtea eri rannikoille kuten Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan, Helsingin ja Länsi-Uudenmaan sekä Viron ja Venäjän alueille. Lisäksi muutamia laskelmia on tehty alkaen Suomen Suomenlahden satamiin johtavilta reiteiltä. Seuraavassa on kaksi yleiskuvaa ulkomereltä alkavista eri laskelmista. Kuva 11. Yleiskuva Suomenlahden 15 000 ja 30 000 tonnin raakaöljyvuotolaskelmista 2012-2013 ( SLlaskenta wor). Kuva 12. Yleiskuva Suomenlahden 30 000 tonnin raakaöljyvuotolaskelmista syksyllä 2013 ja keväällä 2014 (SLaht16032014F.wor). 8

Edellisessä kuvassa 12 näkyviä skenaarioita on osasuurennoksina seuraavissa kuvissa 13 ja 14, joista ensimmäisessä kuvassa 13 on ulkomereltä Suursaaren itäpuolelta peruslaskentapisteestä 1 Primorskin kuljetusreitiltä alkavia 30 000 tonnin raakaöljyvuotojen laskelmia. Kymenlaakso, Suursaaren itäpuoli Kuva 13. Osasuurennos kuvasta 12. Kolme peruslaskentapisteestä 1 alkavaa 30 000 tonnin raskasöljyvuotoa, jotka saavuttavat Suomen rannikon. Seuraavasaa kuvassa 14 on Kymenlaakson alueelle päätyviä Suursaaren länsipuolelta MT Proponttiksen karilleajopaikalta ulkomeren pääkuljetusreitiltä alkavia 30 000 tonnin vuotojen laskelmia. Kymenlaakso ja Itä-Uusimaa, Suursaaren länsipuoli Kuva 14. Kuusi MT Proponttiksen karilleajopaikasta alkavaa 30 000 tonnin raakaöljyvuotoa, jotka saavuttavat Suomen rannikon. 9

Kuva 15. MT Proponttiksen karilleajopaikalta alkavia 30 000 tonnin raakaöljyvahinkoja vuoden 1997 sääaineistosta. D:\RISK\SPILLNEW\Scenary\HS.WOR Seuraaviin kuviin on koottu peruslaskentapisteestä 3 alkavia Inkoon, Porkkalan, Helsingin ja Porvoon väliselle alueelle sekä Viroon päätyviä 30 000 tonnin vuotojen laskelmia ja vuoden 2012 Balex Delta harjoitusta varten tehtyjä 15 000 tonnin raakaöljyvuotojen laskelmia. Helsinki Länsi-Uusimaa, Porkkala Kuva 16. Inkoon ja Porvoon väliselle alueelle rantautuvia Helsingin ja Tallinnan puolivälissä olevasta peruspisteestä 3 alkavien 30 000 tonnin raakaöljyvuotojen laskelmia. 10

Kuva 17. Peruspisteestä 3 alkavien Suomen ja Viron rannikolle rantautuvien 30 000 tonnin raakaöljyvuotojen laskelmia (skenarysllaskentahkiwor) vuoden 2000 säätiloilla. Kuva 18. Balex Delta 2012 harjoitusta edeltäviä 15 000 tonnin raakaöljyvahinkojen laskentoja. Mustalla värillä esitetty on harjoitukseen valittu skenaario. 11

Seuraava kuva esittää peruslaskentapisteestä 4 alkavien Porkkalan ja Hankoniemen väliselle alueelle päätyviä 30 000 tonnin raakaöljyvuotojen laskemia. Länsi-Uusimaa, Porkkala - Hankoniemi Kuva 19. Hiittisten, Hangon, Tammisaaren ja Barösundin väliselle alueelle rantautuvia peruspisteestä 4 alkavien 30 000 tonnin raakaöljyvuotojen laskelmia. 2. Kymeenlaakso, Suursaaren itäpuoli 2.1. Viipurin väylältä alkavia 15 000 tonnin raskasöljyvuotoja 12

Kuva 20. Kolme Viipurin väylältä alkavaa 15 000 tonnin raskasöljyvuotoa ja niihin noin vuorokauden kuluttua tehtyjen puomitusten vaikutus Kuva 21. Edellinen kuva merikarttapohjalla. \\kk11\jolma$\documents\viipurinlahti.wor 2.2. Muita rajatapauksia 13

Kuva 22. Peruspisteestä 1 alkava 30 000 tonnin raakaöljyvahinko rajavyöhykkeellä. Trajektoria 7960 vuodelta 2000. Kuva 23. Kolme (punainen, turkoosi ja keltainen) peruspisteestä 1 alkavaa rajavyöhykkeen kautta kulkevaa 30 000 tonnin raakaöljyvahinkoa. 3. Kymeenlaakso ja Itä-Uusimaa, Suursaaren länsipuoli 3.1. Kaunissaaren syväväylältä alkavia 5 000 tonnin raskasöljyvuotoja 14

Kuva 24. Kaunissaaren syväväylältä alkavia 5 000 tonnin raskasöljyvuotoja. Kuva 25. Kaunissaaren länsipuolen 1,5 km:n sulkupuomitus (musta) ja sen vaikutus (punainen ilman puomitusta). 3.2. Skarvenista ja Lålättanin mutkasta alkavat 5 000 tonnin raskasöljyvuodot 15

Kuva 26. Skarvenista Loviisan edustalta Hästholmenille etenevän 5 000 tonnin raskasöljyvuoto ja sen suistepuomitus ja kaksi sulkupuomitusta. 16

Kuva 27. Lålättanin mutkasta alkava Keipsaloon 24-16 tunnissa ajelehtiva 5 000 tonnin raskasöljyvahinko (skenaario 7795 vuodelta 2000, yli 12 m/s itätuuli). 3.3. Porvoon syväväylältä alkavia 30 000 tonnin raakaöljyvuotoja 17

Kuva 28. Porvoon syväväylältä alkavia 30 000 tonnin raakaöljyvuotoja. 4. Helsinki Länsi-Uusimaa, Porkkala 18

Kuva 29. Peruspisteestä 3 alkava 30 000 tonnin raakaöljyvahinko vuoden 2000 trajektorin 7366 mukaan tunnin välein. Vahingon rantautuminen alkaisi noin 30 tunnin kuluttua. 19

Kuva 30. Edellisen kuvan vahinko, pultitukset ja puomitusvaihtoehtoja. 20

Kuva 31. Edellisen vahingon yksi puomitusratkaisu 16 yli kilometrin pituista puomitusta! 5. Länsi-Uusimaa, Porkkala - Hankoniemi Kuva 32. Esimerkki kuuden 1,5 kilometrin avomeripuomituksen vaikutuksesta Jussaaren kohdalla saaristoon tulevan 30 000 tonnin raakaöljyvahingon skenaarioon. 21

6. Esimerkkejä pääkuljetusreitiltä Pohjois-Itämerellä alkavista 30 000 tonnin raakaöljyskenaarioista 22