Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun



Samankaltaiset tiedostot
Terveydellisen riskin arvioinnin parantaminen Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveys - olosuhteet kuntoon

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen

Uusi Asumisterveysasetus

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi

SISÄILMAN LAADUN MITTAUS

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

RÖYLÄN KOULU- JA PÄIVÄKOTIRAKENNUS Terveellisyyden arviointi

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Asumisterveysasetus voimassa - nyt soveltamaan. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

SISÄILMAN LAADUN MITTAUS

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

TUTKIMUSRAPORTTI

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Rakennusten painesuhteiden merkitys, mittaaminen ja hallinta. Lari Eskola Marko Björkroth

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, lajistopainotettu suoraviljely

ILMATIIVEYSTUTKIMUS Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie Vantaa Sähköposti:

Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo

SISÄILMAN LAADUN MITTAUS

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

Rakennuksen lämpökuvaus

SISÄILMA Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa

Hyvinvointikeskus Kunila

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

SISÄILMATUTKIMUS Katsaus tämänhetkiseen tilanteeseen. Dosentti Esa-Matti Lilius Biokemian laitos Turun yliopisto

VILLA RUBENIN YLÄKERTA SISÄILMATUKIMUS

PS2 PS1 MERKINTÖJEN SELITYKSET: PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET. Ankkalammen päiväkoti Metsotie 27, Vantaa LIITE

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ

Mikrobimenetelmät. Kaisa Jalkanen, tutkija Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Asumisterveysasetus -koulutus 1

Karamzin koulu. Sisäilman mikrobit. K u l l o o n m ä e n t i e 2 0, E s p o o Työnro Ins.

TARKASTUSMUISTIO Länsikatu JOENSUU Poikolan koulu, alakoulu Poikolantie 6 C Juuka

Talotekniset ratkaisut sisäilman laadun hallinnan keinona. Markku Hyvärinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Merja Järvelä, Thermopolis Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon

SISÄILMAONGELMIEN HAVAITSEMINEN JA TODENTAMINEN

Toimisto- ja opetusrakennuksen sisäilmastoselvitys.

SISÄILMAMITTAUKSET LUKSIA, PUU-ANTTILA,

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat:

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Terveydensuojelujaosto OMAKOTITALON ASUMISKIELTO, SIPOO TERVSJST

VILLA RUBENIN SISÄILMAN MIKROBIMITTAUS

Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen

MEDIALUKION HALLINTOSIIVEN SISÄILMATUTKIMUKSET TALVELLA 2013

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelut

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi

SISÄILMATUTKIMUS (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu Liminka LIMINGAN PALOASEMAN

MITTAUSTULOKSET Koskenkylän koulu, Koskenkyläntie 424, Pernaja Liite

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Käräjäkoskentie 18, Riihimäki

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Finnmap Consulting Oy SSM

ulkoseinä, ikkunan tilkerako uretaanivaahto ulkoseinä, ikkunoiden karmiväli uretaanivaahto, puu

Mikrobiologiset määritykset uutta ja asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen tulkinta

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Vanhusten palvelurakennuksen SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, laimennusviljely

Sisäilmamittausraportti Nallelan päiväkoti Virrat

M I K P I N T A S I V E L Y N Ä Y T T E E T. Jokivarren koulu Sorvatie 16 Vantaa Hanke 5271

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Kartanonkosken koulun ja päiväkodin sisäilmatilanne ja korjaukset

PÄÄSKYVUOREN KOULU (Talvitie 10, Turku)

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. 1

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

SISÄILMAMITTAUS Kirkonkylän ala-aste Rautialantie Vesilehti

Rakenneselvitys Halton Solve TM

Rakennusten sisäilmaongelmat. Ulla Lignell

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, STM. Tausta: DI, RTA

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Linjasuunnittelu Oy

Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Talman koulun korjausten jälkeinen sisäilmaston laadunvarmistus

SISÄILMA- JA MATERIAALITUTKIMUS

VUOSINA 1899 JA 1928 RAKENNETTUJEN RIVITALORAKENNUSTEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS MIKA RUOTSALAINEN

Kuovinkadun päiväkodin tiedote:

Linjasuunnittelu Oy

SISÄILMAMITTAUKSET KNUUTTILAN PÄIVÄKODISSA

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

MAJALAN KOULU tekninen riskiarvio ja kuntotutkimus. Tähän tarvittaessa otsikko

Miten parannan sisäilman laatua?

Ilmanvaihdon viat ja puutteet

Linjasuunnittelu Oy

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Korson koulun uimahallitilat VANTAA 30,0 C 30. Piste: 24,2 C 20 20,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija

Yläpohjassa on ontelolaatta jonka päällä on tehdasvalmisteiset puiset kattoristikot. Runkorakenteena on poltettu teräsbetoninen pilari palkki runko.

KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen

Tietoa lämpökuvauksesta

Yhteenveto kuntotutkimuksen tuloksista

Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat

Transkriptio:

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI

Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä rakennetussa ympäristössä Maatäyttö lattiarakenteen alla: homesienet 10-1000 cfu/g sädesienet 10 000-100 000 cfu/g muut bakteerit 1 000 000 cfu/g Ryömintätilan ilma: home- ja hiivasienet 100-10 000 cfu/g sädesienet 10-1000 cfu/g muut bakteerit 100-1000 cfu/g cfu = "colony forming unit" "pesäkkeen muodostava yksikkö".

Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Normaali sisäilmapitoisuus asunnoissa: Home- ja hiivasienet; talvella 0-100 cfu/m³; kesällä satoja Normaali sisäilmapitoisuus toimistoissa: Home- ja hiivasienet; talvella 0-50 cfu/m³ Normaali ulkoilmapitoisuus, home- ja hiivasienet Home- ja hiivasienet; kesällä 100-1000 cfu/m³ Home- ja hiivasienet; talvella 0-50 cfu/m³ Tavallinen huonepöly home- ja hiivasienet 1 000-10 000 cfu/g

Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Mikrobien kasvuedellytykset rakennetussa ympäristössä Mikrobit tarvitsevat kasvaakseen vettä, happea, ravinteita ja sopivan lämpötilan Mikrobeja voi kasvaa minkä tahansa materiaalin pinnalla. Materiaalin pinnalla oleva pöly (esim. kuolleet kasvi-, eläin- ja mikrobisolut) riittävät ravinnoksi. => Hometalojen tekeminen on helppoa lisää vain vesi, kaikki muut ravinteet ovat jo tarjolla jokaisessa rakennuksessa

Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan 15.5.2015 voimaan astunutta STM:n Asumisterveysasetusta sovelletaan asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan. Asetuksessa mikrobeista todetaan seuraavaa: Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua (eli mikrobikasvusta on oltava ilmayhteys sisätiloihin).

Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Rakennuksen ulkovaipassa esiintyy aina mikrobeja, koska rakenteet ovat joistain kohdista yhteydessä ulkoilmaan tai maaperään. Mikrobiepäpuhtauksia voi esiintyä tuulensuojalevyjen, lämmöneristeiden ja vesikaton eristeiden ulkopinnoissa sekä ainakin lattioiden alla olevassa täyttömaassa.

Rakenneliittymien epätiiveys

Rakenneliittymien epätiiveys Kun rakennus on ulkoilmaan nähden alipaineinen, epätiiviiden rakenneliittymien kautta voi sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Epäpuhtauksia voivat olla mikrobiepäpuhtaudet, mineraalivillakuidut, erilaiset hajut ja radon. Ilmavuodot voivat aiheuttaa myös vedontunnetta ulkovaipparakenteiden läheisyydessä.

Rakenneliittymien epätiiveys Mikrobivaurion/ -kasvuston syntymiseen rakenteissa saattaa riittää diffuusiolla siirtyvä kosteus Kylmäsillat, mikroilmasto Ilmavuodot rakennusvaipan kylmiin osiin

Rakennuksen painesuhteet

Rakennuksen painesuhteet Rakennuksen painesuhteet määräytyvät tuulen, savupiippuvaikutuksen ja ilmanvaihdon sekä tilojen käytön yhteisvaikutuksesta. Sisä- ja ulkoilman lämpötilaerojen seurauksena syntyy painejakauma rakennuksen ulkovaipan yli. Kuva: Toimivat katot 2013, Kattoliitto ry

Rakennuksen painesuhteet D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, 2003 Rakennus suunnitellaan yleensä ulkoilmaan nähden hieman alipaineiseksi, jotta voitaisiin välttyä kosteusvaurioilta rakenteissa sekä mikrobien aiheuttamilta terveyshaitoilta. Alipaine ei kuitenkaan saa yleensä olla suurempi kuin 30 Pa.

Rakennuksen painesuhteet Asumisterveysopas on Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas (ei enää voimassa). Asumisterveysoppaassa painesuhdemittauksista todetaan seuraavaa: Rakennuksen painesuhteiden tutkimuksella selvitetään, ovatko paineerot ulkoilmaan ja porraskäytävään sellaiset kuin järjestelmän oikea toiminta edellyttää. Rakennuksen ylipaineisuus ulkoilmaan nähden on aina osoitus ilmanvaihdon puutteista.

Esimerkkikohteita

Rakenneliittymien tiiveys ja rakennuksen painesuhteet sisäilman laadun kannalta Rakennus on ulkoilmaan nähden alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Rakennus on ulkoilmaan nähden alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen Ilmanvaihto käynnistyy klo 7.45 eli aivan liian myöhään rakennuksen käyttöön nähden

Rakenneliittymien tiiveys ja rakennuksen painesuhteet sisäilman laadun kannalta Ryömintätilassa on koneellinen poistoilmanvaihto, mutta ilta- ja yöaikaan rakennuksen likaisten tilojen poistot tekivät sisätiloista alipaineisen ryömintätilan nähden. Sisätila ovat ryömintätilaan nähden alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen

Rakenneliittymien tiiveys ja rakennuksen painesuhteet sisäilman laadun kannalta Epätiiviit sähköläpiviennit ryömintätilaan Epätiiviit rakenneliittymät

Rakenneliittymien tiiveys ja rakennuksen painesuhteet sisäilman laadun kannalta Painesuhteiden seurantamittaus sisäilman ja ulkoilman välillä, 25.5. - 2.6.2015

Kiitos! Saija Korpi Sisäilma-asiantuntija p. 0207 911 360 WWW.AINS.FI