PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 2017

PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 217 Marjut Mykrä Pietarsaari 218

SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 1.1 Tarkkailun peruste... 2 1.2 Aineistot ja menetelmät... 3 1.3 Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit... 4 2. SÄÄOLOT JA HYDROLOGIA... 4 3. KUORMITUS... 6 3.1 Jätevesikuormitus... 6 3.2 Lämpökuormitus... 8 3.3 Luodon-Öjanjärvi... 9 4. MERIALUEEN VEDENLAATU... 1 4.1 Vedenlaatu talvella 217... 1 4.2 Veden laatu avovesiajalla 217... 12 4.3 Perifytonkasvatuksen tulokset 217... 16 4.4 Veden laadun muutokset 2 217... 17 4.5 Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit... 21 5. KALATALOUSTARKKAILU... 24 6. KATSAUS TARKKAILUALUEEN MUIHIN SELVITYKSIIN VUONNA 217... 25 6.1 Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset... 25 6.2 Pohjaeläinseuranta vuonna 217... 26 6.3 Lämpötilakartoitukset... 28 6.4 Mässkärin luontoasema... 28 6.5 Pörkenäsin leirikeskus... 29 6.6 Sedimenttiselvitys 217... 29 6.7 Pietarsaaren satama- ja väyläruoppausten kalataloudellinen jälkitarkkailu 217... 33 7. TIIVISTELMÄ... 33 VIITTEET... 35 LIITTEET... 36 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB 87 6861 PIETARSAARI JAKOBSTAD 4 92 4848; www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa

PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 217 1. JOHDANTO 1.1 Tarkkailun peruste 2 Pietarsaaren edustan merialueelle johdetaan Pietarsaaren seudun asutuksen (Pietarsaaren Vesi) sekä UPM Kymmene Oyj:n massa ja paperitehtaiden, BillerudKorsnäs Finland Oy:n sekä muiden yksiköiden jätevedet. OSTP Finland Oy Ab:n jätevedet johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samaan kohtaan kuin UPM Kymmenen jätevedet. Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan samalle alueelle. Myös Pietarsaaren Satama Oy osallistuu yhteistarkkailuun. Purkupaikat ilmenevät kuvasta 1. Kuva 1. Pietarsaaren edustan merialue, purkupaikat ja havaintopaikat. Vedenlaadun kartoituspisteitä ( ja ) on yhteensä 16 kpl, joista 8 on intensiiviseurannassa ( ). (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2/216 aineistoa) Purkuputket / Utläppsrör: A Pietarsaaren Vesi/ Jakobstads Vatten B Alholmens Kraft C UPM Kymmene D Satama/ Hamnen E Mässkär luontoasema/ Mässkär naturstation F Pörkenäs leirikeskus / Pörkenäs lägergård Yhteistarkkailussa mukana olevien toimijoiden tarkkailuvelvoitteet perustuvat taulukossa 1 lueteltuihin Länsi Suomen ympäristökeskuksen (LSU), Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen, Länsi Suomen ympäristölupaviraston (LSY) ja Vaasan hallinto oikeuden (VHO) päätöksiin. Pietarsaaren edustalla noudatettiin vuonna 217 vesistö ja kalataloustarkkailuohjelmaa jaksolle 28 217 (Aaltonen 28), jonka Länsi Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään LSU 25 Y 524(121) (16.4.29) ja Pohjanmaan TE keskuksen kalatalousyksikkö päätöksellään 2583/ 5723/ 22 (18.12.28). Tarkkailuohjelman päivityksessä vuonna 28 tarkistettiin havaintopaikkojen ja näytteen

3 ottokertojen lukumääriä sekä analyysivalikoimia. Myös pohjaeläinseurantaan tehtiin muutoksia. Vuosittaista tarkkailua täydennetään määrävuosin tehtävin erillisselvityksin. Tässä yhteenvedossa käsitellään tarkkailuohjelman mukaisesti vuoden 217 vedenlaatu- ja vuosittaisen kalataloustarkkailun tiedot ja referoidaan vuoden aikana alueella tehtyjen muiden selvitysten tuloksia: uimaranta- ja leväseurantatulokset (kpl 6.1), pohjaeläintarkkailu (kpl 6.2), Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueen lämpötilakartoitukset (kpl 6.3), Mässkärin luontoaseman jätevedenpuhdistamon tarkkailu (kpl 6.4) ja Pörkenäsin leirikeskuksen jätevesien tarkkailu (kpl 6.5). Lisäksi kappaleessa 6.6 referoidaan Pietarsaaren satama- ja väyläruoppausten sekä läjitystöiden kalataloudellisen jälkitarkkailun vuoden 217 tuloksia (Keränen 217). Yhteenvedon on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteenoton ja analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Luettelo tarkkailussa käytetyistä analyysimenetelmistä on liitteenä 11. Taulukko 1. Yhteistarkkailussa mukana olevien toimijoiden lupapäätökset. Toimija Lupa Pietarsaaren kaupunki/ LSSAVI/74/4.8/211 (1.12.213) lupamääräykset 1) 14) ja 16) Pietarsaaren Vesi UPM Kymmene Oyj, sis. BillerudKorsnäs LSY 85/23/1 (29.12.23) lupamääräys 4) VHO 282/4/511 (13.5.25) OSTP Finland Oy Ab LSSAVI/18/4.8/21 2.6.213 lupamääräykset 1) - 4) sekä 14) ja 17) Alholmens Kraft Oy Ab LSSAVI/75/4.8/211 (19.1.216) lupamääräykset 16) ja 49) VHO 237/16/5399 (4.7.217) Pietarsaaren Satama Oy LSSAVI/6628/214 (29.9.217) lupamääräykset 17), 18 ja 21) Liikenneviraston Länsi- Suomen väyläyksikkö ja Pietarsaaren Satama Oy ESAVI/187/4.9/21 lupamääräys 1), LSSAVI/117/4.9/211, EPOELY/35/7.4/21, 11.9.212 Dnro POHELY/1822/5723/211, VHO 27.6.211 nro 11/42/2, VHO 4.11.211 nro 11/757/2 1.2 Aineistot ja menetelmät Vuoden 217 tarkkailuaineisto koostuu seuraavista osakokonaisuuksista: 1 talvinäytteenotto 16 meri- ja 2 järvipisteeltä (kuva 1, liite 1) 3 avovesiajan laajaa näytteenottokierrosta 16 meri- ja 2 järvipisteeltä (liite 2) 6 avovesiajan näytteenottoa 6 meripisteeltä ja 2 Luodonjärven pisteeltä (intensiiviseuranta; liite 3); Luodonjärven ainevirtaamien laskennassa hyödynnetty myös Luodon-Öjanjärven yhteistarkkailun tuloksia pisteiltä L5 ja L6A Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset pisteeltä P64 (liite 5) 1 perifytonkasvatusjakso (2 viikkoa) 7 havaintoalueella (liite 4) vuosittain kerättävät tiedot merialueen kalastajista, pyydyksistä ja saaliista (liite 6) vuosittain kerättävät tiedot uimavesien laadusta (liite 7) ja leväseurannasta (liite 8) vuosittaisen pohjaeläinseurannan tulokset (liite 9) vuonna 217 toteutetun sedimenttiselvityksen tulokset. Mässkärin luontoaseman jätevesinäytteiden analyysitulokset vuonna 217 (liite 13) Lisäksi raporttiin on liitetty OSTP:n kuormitustiedot vuosina 21 217 (liite 1). Pietarsaaren edustalle on vuonna 24 laadittu Perämeri Life -hankkeen yhteydessä rehevöitymismalli (Korpinen ym. 24), jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kuormitustilanteiden vaikutuksia. Pietarsaaren edustan merialueen tarkkailuaineistoista on tehty yhteenvetoraportti jaksolta 26 21 (Aaltonen ja Kalliolinna 211).

1.3 Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit 4 Suomessa on vesienhoidon suunnittelun myötä siirrytty yleiseurooppalaiseen vesien luokittelujärjestelmään, jossa pintavedet (järvet, joet ja rannikkoalueet) on luokiteltu tyyppinsä mukaisia vertailuarvoja noudattaen viiteen laatuluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono (Vuori ym. 29). Vesienhoidon tavoitteena on pintavesien vähintään hyvän tilan säilyttäminen tai saavuttaminen vuoteen 215 mennessä. Joillekin vesimuodostumille on asetettu poikkeavat aika- tai tilatavoitteet luonnonolosuhteiden ylivoimaisuuden tai teknisen kohtuuttomuuden vuoksi. Pietarsaaren edustan merialueella vesimuodostumat Pietarsaaren edusta ja Luodon saaristo sijoittuvat tyyppiin Perämeren sisemmät rannikkovedet (Ps) ja vesimuodostumat Kallan ja Uudenkaarlepyyn ulkoinen merialue tyyppiin Perämeren ulommat rannikkovedet (Pu) (Vuori ym. 29). Ekologisen luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään fysikaaliskemiallisia vedenlaatutekijöitä sekä muuta tietoa luokiteltavan alueen ominaisuuksista ja kuormituksesta. Luokittelukriteereitä on päivitetty (Aroviita ym. 212) vuonna 28 valmistuneen ensimmäisen luokittelukierroksen (Vuori ym. 29) jälkeen. Biologisena laatutekijänä Perämeren osalta on pohjaeläimistö, jota kuvataan ns. BBI-ELS -indeksin perusteella. Lisäksi kasviplanktonia kuvaavan a- klorofyllipitoisuuden rinnalla huomioidaan kasviplanktonin biomassa. Fysikaalis-kemiallisina muuttujina käytetään kesän (heinä-elokuu + syyskuun 1. viikko) näkösyvyyttä ja kokonaisravinteita (typpi ja fosfori). Uusin pintavesien ekologisen tilan arvio valmistui vuonna 213. Perämeren rannikkovesien tilaa on käsitelty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatimassa Rannikkovesien ja pienten vesistöjen toimenpideohjelmassa vuoteen 221 (Westberg & Lax 216). Pietarsaaren edustan yhteistarkkailuaineistosta on tehty vedenlaatuparametrien perusteella havaintopaikkatasoinen luokitus, joka esitetään kappaleessa 4.5. Pohjaeläinindeksin perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus on vastaavasti kappaleessa 6.2 (Nyman 218). 2. SÄÄOLOT JA HYDROLOGIA Kokkolan Korplaxin sadeasema on lopettanut toimintansa vuoden 214 lopulla. Vuoden 215 alusta alkaen Korplaxin tilalla on aloittanut havaintoasema Kokkolan Hollihaka. Kallanin sääasema oli suurimman osan vuodesta 217 poissa käytöstä ja sen tilalla on tässä raportissa käytetty Kokkolan Tankarin lämpötiloja. Vuoden 217 kokonaissadanta (532 mm) Kokkolan Hollihaassa oli lähellä vertailujakson (1981 21) sademäärää (544 mm). Tammi-helmikuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Myös loppukevät ja alkukesä olivat hieman normaalia kuivempia. Huhtikuu oli puolestaan selvästi normaalia sateisempaa. Myös lokakuussa satoi normaalia enemmän. Muina kuukausina sademäärät olivat melko lähellä normaalia (kuva 2). Vuoden keskilämpötila (3,7 C) oli Kruunupyyssä edellisvuotta puoli astetta alhaisempi ja lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa (3,4 C). Talvi 216/217 ja alkukevät 217 olivat vertailujaksoa lauhempia mutta loppukevät sekä kesä normaalia viileämpiä. Alkusyksyn lämpötilat vastasivat keskimääräistä, loppusyksy ja alkutalvi olivat lauhempia. Kokkolan Tankarissa oli alkukesää lukuun ottamatta koko vuoden lämpimämpää kuin Kruunupyyssä (kuva 3). Pysyvän jääpeitteen kesto oli talvella 216 217 Pietarsaaren edustalla (satama) noin viisi kuukautta, eli yhtä pitkä kuin vertailujaksolla. Ulompana rannasta jääpeitteinen aika oli lähes kuukauden jaksoa 1961 199 lyhempi (taulukko 2).

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 5 mm 8 Sadanta/ Nederbörd Korplax / Hollihaka (215-) Hollihaka 217 1981 21 mm 8 C 2 Lämpötila/ Temperatur Kruunupyy 217 Kokkola Tankar 217 Kruunupyy 1981-21 7 7 15 6 5 6 5 1 4 4 5 3 3 2 1 2 1-5 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII summa Kuukausi/ Månad Kuvat 2 ja 3. Kuukausisadanta 217 Hollihaassa sekä jakson 1981 21 keskiarvot Korplaxissa ja kuukauden keskilämpötila Kruunupyyssä ja Kokkolan Tankarissa 217 sekä jakson 1981 21 keskiarvot Kruunupyyssä (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 218). -1 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII ka. Kuukausi/ Månad Taulukko 2. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Pietarsaaren edustalla talvella 216 217 (Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 218) ja vertailujaksolla 1961 199 (Seinä & Peltola 1991). (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen, C = pysyvän jääpeitteen päättyminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäivien lukumäärä, M = jääpäivien lukumäärän keskiarvo 1961 199, min = pienin ja max = suurin jaksolla 1961 199) Paikka Talvi 215 216 1961 199 A B C D E M Min Max Pietarsaari, satama 13.11. 23.11. 19.4. 19.4. 141 143 12 187 Ådöskatan 13.11. 9.12. 19.4. 19.4. 134 143 91 178 Mässkär 11.12. 18.1. 1.4. 14.4. 16 137 77 166 Luodon-Öjanjärvestä juoksutettavat makeat ja humuspitoiset vedet purkautuvat Luodon ja Pietarsaaren saaristoon Gertrudsin ja Hästgrundetin patoluukuista (kuva 1). Lisäksi Gertrudissa, Storströmmenissä ja Öjan Bågastissa (Krekilä) on kalatiet, jotka ovat pääsääntöisesti auki. Gertrudsin kalatien virtaama on 5 m 3 /s, Storströmmenin 1 m 3 /s ja Bågastin virtaama 2 m 3 /s. Kalatiet sulkeutuvat automaattisesti, kun meren ja järven vedenpintojen ero on noin 5 1 cm. Luodonjärven säännöstely irrotettiin meriveden pinnankorkeuden vaihteluista vuonna 1998 ja nykyisen säännöstelyn tavoitteena on pitää järven vedenpinta välillä +1 +2 cm (N 6). m 3 /s 1 Luodonjärven juoksutukset 217 Avtappningingar från Larsmosjön 217 Kalatiet/ Fisklederna 17 cm 8 Merenpinnan korkeus/ Havsvattenståndet 217 8 Gertruds 17 Hästgrundet 17 1999-216 6 4 6 2 4-2 2-4 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuvat 4 ja 5. Luodonjärven juoksutukset kuukausikeskivirtaamina vuonna 217 (UPM Kymmene 217a) ja vertailujaksolla 1999 216 sekä meriveden pinnankorkeus (MW217) Pietarsaaren satamassa vuonna 217 (Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 218). -6 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Luodon-Öjanjärven virtaamat on laskettu automaattisesti mitattujen vedenkorkeustietojen ja tulvaluukkujen ja kalateiden aukioloaikojen perusteella (UPM Kymmene Oyj 217a, kuva 4). Meriveden korkeuden vaihtelut (Pietarsaaren satama, MW217) vuonna 217 on esitetty kuvassa 5. Luodonjärvestä mereen juoksutettu keskivirtaama oli vuonna 217 3, m 3 /s, mikä on vain hieman enemmän kuin keskimäärin säännöstelymuutoksen jälkeen (vertailujakso 1999 216, 29,1 m 3 /s). Juok-

6 sutus mereen jakautui siten, että Gertrudsista juoksutettiin keskimäärin 12,1 m 3 /s (n. 41 %) ja Hästgrundetista 17,7 m 3 /s (n. 59 %). Syynä Gertrudsin Hästgrundetia pienempiin juoksutuksiin on Gertrudsin säännöstelyluukku 1 nostokiskon vioittuminen. Gerdrudsin säännöstelyluukku 2:hta ei käytetty ollenkaan kesäaikana, koska luukun aukeaminen haittaa luukun läheisyydessä sijaitsevan venesulun käyttöä voimakkaan virtaaman vuoksi (Pietilä 218). Luodonjärven juoksutukset olivat toukokuussa ja syys-lokakuussa vertailujaksoon (1999 216) nähden runsaita. Kevättulva ajoittui vasta toukokuuhun. Helmikuussa, heinä-elokuussa sekä etenkin marraskuussa juoksutettiin normaalia vähemmän. Muina kuukausina juoksutukset vastasivat pidemmän ajan keskiarvoa. 3. KUORMITUS Pietarsaaren edustalle tulee jäte-, jäähdytys- ja järvivesien lisäksi hajakuormitusta suoraan lähivalumaalueelta puroja ja ojia myöten. Jätevesiä tulee UPM Kymmene Oyj:n ja BillerudKorsnäs Finland Oy:n tehtailta ja Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamolta sekä pienemmässä määrin Pörkenäs lägergårdin ja Mässkärin luontoaseman puhdistamoilta, joilla on oma kuormitus- ja vesistötarkkailunsa. OSTP Finland Oy Ab:n jätevedet johdetaan mereen samassa kanavassa kuin UPM:n jätevedet. Järvivesiä virtaa alueelle Hästgrundetin ja Gertrudsin tulvaluukuista sekä Gertrudsin ja Storströmmenin kalateistä. Bågastin kalatien vaikutusalue jää tämän tarkkailualueen pohjoispuolelle. Jäähdytysvesiä johdetaan mereen Alholmens Kraftin voimalaitokselta ja UPM Kymmeneltä. 3.1 Jätevesikuormitus UPM Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden kokonaistuotanto vuonna 217 oli 86 179 AD tonnia sellua. Tuotetusta sellusta 92 % eli 743 65 t valkaistiin. Sellua tuotettiin hieman edellisvuotta enemmän. Lisäksi BillerudKorsnäs Finland Oy valmisti paperia ja kartonkia yhteensä 191 423 tonnia, eli enemmän kuin vuonna 216. Walki Oy:n kokonaistuotanto oli 75 15 tonnia, mikä oli hieman (7 %) edellisvuotista suurempi. UPM:n ja BillerudKorsnäsin puhdistetut jätevedet johdetaan mereen aktiivilietelaitoksen ja Lapakonlahdessa tapahtuvan jälki-ilmastuksen ja selkeytyksen jälkeen Alholman koillispuolelle (kuva 1). UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina ovat BOD:lle 4,4 t O 2/d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD:lle 7 t O 2/d (6 t/d), fosforille 6 kg/d (55 kg/d) ja AOX:lle 6 kg/ d (5 kg/d). UPM:n (217b) ja BillerudKorsnäsin puhdistettujen jätevesien mukana mereen johdettu fosforikuormitus laski edellisvuodesta (kuva 6). Myös COD- ja typpikuormat olivat aavistuksen edellisvuotta alhaisempia. AOX-, BOD- ja kiintoainekuormat vastasivat melko lailla edellisvuoden kuormitusta. Fosforikuormitus vaihteli välillä 15 31 kgp/d. Suurinta kuormitus oli heinäkuussa ja pienintä tammi helmikuussa. Koko vuoden keskiarvo (23 kg P/d) oli hieman pienempi kuin edellisen 5-vuotisjakson (21 214: 26 kg/d) keskiarvo. Kaikki UPM:n ympäristöluvan mukaiset kuormitusrajat alittuivat vuonna 217. Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien sekä Pedersören ja Luodon kuntien viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden (noin 3 as) puhdistetut jätevedet johdetaan mereen Alholman sataman eteläpuolella (kuva 1). Jätevedet käsitellään Pietarsaaressa Alhedan jälkisaostuslaitoksessa, minne johdetaan myös tarkkailussa mukana olevien teollisuuslaitosten saniteettivedet. Vesistöön johdettu typpikuormitus oli hieman suurempi ja kiintoainekuormitus puolet pienempi kuin vuonna 216. Myös fosfori- ja BODkuormat olivat hieman edeltävää vuotta pienemmät (kuva 6). Alhedan jätevedenpuhdistamon ympäristölupaehdot jäivät osittain täyttymättä vuosineljänniksillä 1, 2 ja 4. Puhdistustehot olivat koko vuoden keskiarvoina seuraavat: kiintoaine 95 %, BOD 7(ATU) 95 %, COD Cr 88 % ja fosfori 97 %. Typpireduktio oli vuoden keskiarvona 22 % (Sillanpää & Aaltonen 218).

7 OSTP Finland Oy Ab:n Pietarsaaren tehtailla valmistetaan teräslevyistä ja -nauhoista ruostumattomia sekä haponkestäviä putkia ja putkenosia yhteensä noin 28 tonnia vuodessa (kapasiteetti noin 35 t/vuosi). Putket peitataan happoaltaassa, jossa on typpihappoa, fluorivetyhappoa ja rikkihappoa sekä vettä. Peittausprosessissa muodostuvat jätevedet käsitellään kaksivaiheisella NaOH-saostuksella sekä vuonna 27 käyttöön otetussa prosessissa, jossa pääosa typpihaposta on korvattu rikkihapolla. Jätevesiä muodostuu noin 9 1 6 m 3 /kk ja ne johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samassa purkuputkessa kuin UPM Kymmenen jätevedet (Pekka Pynttäri s.posti 21). OSTP:n typpikuormitus oli vuonna 217 12 783 kg/a alittaen luvassa asetetun tavoitearvon (3 kg/a). Ympäristöluvassa OSTP:n metallikuormitukselle asetetut kuormitus- ja pitoisuusrajat toteutuivat hyvin vuonna 217 (taulukko 3). OSTP:n kuormituksen kehitys vuosina 21 217 ja nykyisen luvan mukaiset kuormitusraja-/ tavoitearvot on esitetty liitteessä 1. OSTP Finland Oy Ab:n pitoisuus- ja kuormitusraja-arvot sekä vuoden 217 toteutuneet pitoisuudet ja kuormi- Taulukko 3. tukset. Pitoisuusraja Tutetutunut pitoisuus 1. vuosineljännes 217 Tutetutunut pitoisuus 2. vuosineljännes 217 Tutetutunut pitoisuus 3. vuosineljännes 217 Tutetutunut pitoisuus 4. vuosineljännes 217 Kuormitus raja-arvo Tutetutunut kuormitus 217 Metalli (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (kg/a) (kg/a) Kromi,5,18,32,42,19 25 4,92 Nikkeli,5,3,15,3,75 16 5,45 Lyijy,5 25 Kadmium(liuk),1,16,6,465,7,5,6 Kupari,2,1,14,7,13 ei raja-arvoa,21 Fluoridi ei raja-arvoa 1, 59,6 12,2 9,7 18 499 ph ei raja-arvoa 9,5 9,3 1,1 1,2 ei raja-arvoa - Kok-N ei raja-arvoa 714 772 65 624 3 12783 Pietarsaaren satama Oy:n laitureiden ja satamakentän hulevesijärjestelmä koostuu yli sadasta keräily- /sakokaivosta, joista hulevedet johdetaan mereen neljän purku/venttiilikaivon kautta. Kaivot on varustettu hiekan- ja lietteenerottimilla, sekä Laukko I:n linja lisäksi öljynerotuskaivolla. Kaivot tyhjennetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa (Kujala 214). Vuodesta 29 lähtien hulevesikaivojen puhtaanapitoon on kiinnitetty erityistä huomiota ja kiintoaine- ja ravinnekuorman pääsyä kaivoihin on pyritty rajoittamaan peittämällä kaivot suojamatoilla lastaus- ja purkutoiminnan ajaksi. Mereen johdettuja vesiä tarkkailtiin vuonna 217 silmämääräisesti päivittäisten tarkastuskertojen yhteydessä eikä kirjattavia poikkeamia havaittu. Vuonna 27 tehtyjen hulevesianalyysien perusteella on arvioitu, että satama-alueen hulevesistä aiheutuva kokonaiskuormitus on 5 mm vuosisadannalla noin 12 kg N/a, 9 kg P/a ja 1 4 kg kiintoainetta/a (Kujala 212). Sataman saniteettivedet on viemäröity ja johdetaan satama-alueelta jätevedenpuhdistamolle. Jätevesien mereen aiheuttamasta orgaanisesta kuormituksesta (COD, BOD) noin 9 98 % ja fosforikuormituksesta 91 % tuli UPM:ltä ja loput kaupungin puhdistamolta. Typpikuormitus jakautui UPM:n (32 %), kaupungin (63 %) ja OSTP:n (5 %) kesken. Jätevesien aiheuttama fosforikuormitus on pienentynyt tasaisesti 198-luvulta lähtien muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta, kunnes vuodesta 212 lähtien se kääntyi hetkellisesti lievään nousuun. Vuosien 214 217 perusteella kuormitus on jälleen laskussa. Orgaanisen aineen (BOD, COD) kuormituksessa on aiemmin ollut havaittavissa aleneva suuntaus, mutta COD:n osalta on kuormitustaso pysynyt melko samana viimeiset kahdeksan vuotta ja BOD:n osalta viimeiset neljä vuotta. Typpikuormituksessa ei ole havaittavissa selkeää muutossuuntaa (kuva 6).

1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 8 t/d 4,5 UPM Kymmene BOD 7 Pietarsaari / Jakobstad t/d 7 UPM Kymmene COD Pietarsaari / Jakobstad 4 3,5 3 2,5 6 5 4 2 1,5 1,5 3 2 1 kg/d 7 Fosfori / Fosfor UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad kg/d 1 Typpi / Kväve UPM Kymmene OSTP Pietarsaari / Jakobstad 6 5 9 8 7 4 3 6 5 4 2 1 3 2 1 t/d 6 5 Kiintoaine / Fastsubstans UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad Kuva 6. Jätevesikuormitus vuosina 1996 217. 4 3 2 1 Pietarsaaren Veden lupaehdot neljännesvuosikeskiarvoina: BOD 7ATU 1 mg/l, 95 %, COD Cr 7 mg/l, 9 %, kok-p,3 mg/l, 95 % ja kiintoaine 2mg/l, 9 %. UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina BOD 7 4,4 t O 2/d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD Cr 7 t O 2/d (6 t/d), fosfori 6 kg/d (55 kg/d) ja AOX 6 kg/ d (5 kg/d). 3.2 Lämpökuormitus Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos on kiinteää polttoainetta käyttävä väliottolauhdelaitos, joka tuotti vuonna 217 sähköä (484 GWh/v), kaukolämpöä (227 GWh/v) ja prosessihöyryä (224 GWh/v) yhteensä 935 GWh/v (3 366 TJ/v). Polttoaineiden energiasisältö oli noin 6 557 TJ. Polttoaineina käytettiin turvetta (23 %), kivihiiltä (13 %), puuta (56 %), yhdyskuntajätettä (REF 4,7 %), 12 bar höyryä (1,5 %) sekä öljyä (1,4 %) voimalaitoksen käynnistykseen. Hiilen osuus oli lähes selvästi pienempi kuin edellisvuonna (216: 21 %), muiden polttoaineiden osuus kasvoi hieman. Vuonna 217 voimalaitoksella (AK 1 ja AK 2) oli 8 737 käyntituntia mikä oli hieman yli 5 tuntia vähemmän kuin vuonna 216. Vuonna 217 Alholmens Kraftin jäähdytysvesien aiheuttama lämpökuorma mereen oli 2 563 TJ (kuva 7) eli 33 % polttoaineiden kokonaisenergiasisällöstä. Vuonna 217 jäähdytysvettä käytettiin 175 milj m 3 eli keskimäärin 5,6 m 3 /s (lupa 7,2 m 3 /s). Jäähdytysveden lämpötilanousu oli suurimmillaan tammikuussa, + 1,8 C vuorokausikeskiarvoksi laskettuna (lupa + 13 C). Pidempiä käyttökatkoksia oli useita: 23.2. 5.3., 1.3. 4.5., 15.6. 1.7., 3.9. 16.9., 22.12. 31.12. Lisäksi oli useita lyhyempiä toimintakatkoksia. Huhtikuussa ei lämpökuormitusta mereen tullut lainkaan (Palomäki 218). Alholmens Kraftin lisäksi mereen tulee lämpökuormaa myös UPM Kymmeneltä, Alhedan jätevedenpuhdistamolta ja Luodonjärvestä (kuva 7). Vuonna 217 UPM Kymmenen lämpökuorma oli 5 154 TJ ja Pietarsaaren jätevedenpuhdistamon lämpökuorma 3 TJ (Palomäki 218).

2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 9 TJ/ a 14 Lämpökuorma/ Värmebelastning Alholmens Kraft UPM Oyj Alheda, jvp Luodonjärvi 12 1 8 6 4 2 Kuva 7. Eri lähteistä mereen johdettu lämpökuorma Pietarsaaren edustalla 22 217. 3.3 Luodon-Öjanjärvi Luodon-Öjanjärvestä mereen kohdistuva ravinnevirtaama vaihtelee järven juoksutuksista riippuen (vrt. kuva 4). Järvestä tuleva ainevirtaama on saatu laskemalla yhteen Hästgrundetin ja Gertrudin tulvaluukuista sekä kalateistä tulevat ravinnevirtaamat. Luodonjärven typpi- ja fosforivirtaamat olivat yhteensä vuonna 217 edellisvuotta alhaisemmat johtuen pienemmästä virtaamasta (kuva 8). kg/d 3 Merialueelle tuleva fosforivirtaama 2-217 Fosforflöde till havsområdet 2-217 Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön kg/d 7 Merialueelle tuleva typpivirtaama 2-217 Kväveflöde till havsområdet 2-217 Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön 25 6 2 15 1 5 4 3 2 5 1 Kuva 8. Pietarsaaren edustan merialueen ravinnekuormitus vuosina 2 217. Järvestä mereen juoksutettu fosforivirtaama oli vuonna 217 koko vuoden keskiarvoksi laskettuna 131 kg/d, mikä on lähes saman verran kuin päättyvällä tarkkailujaksolla (28 217) keskimäärin (129 kg/d). Edeltävään vuoteen nähden fosforikuormitus oli selvästi pienempi. Myös typpivirtaama (2 543 kg/d) oli edellisvuotta (4 11 kg/d) selvästi pienempi ja viidesosan tarkkailujakson keskiarvoa (28 217: 3 187 kg/d) pienempi. Vuonna 217 Luodonjärven fosforivirtaama oli yli viisinkertainen ja typpivirtaama lähes nelinkertainen jätevesikuormaan verrattuna (kuva 8, taulukko 4). kg/d 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Fosforikuormitus / Fosforbelastning 217 Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / Månad kg/d 1 Kuva 9. Pietarsaaren edustan merialueelle tulevan ravinnekuormituksen vaihtelu kuukausikeskiarvoina vuonna 217. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Typpikuormitus / Kvävebelastning 217 Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / Månad

1 Jätevesikuormituksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta vaihtelee vuodenajoittain ja riippuu Luodonjärvestä tulevan kuormituksen vaihteluista. Jätevesikuormituksen osuus oli vuonna 217 noin 16 % fosforin osalta ja 21 % typen osalta. Jätevesien aiheuttaman fosfori- ja typpikuormituksen osuus oli pienimmillään toukokuussa (P: 6 %, N: 7 %). Suurimmillaan jätevesien osuus oli heinä-elokuussa (P: 7 75 %, N: 77 81 %), jolloin Luodonjärvestä virtasi vettä ainoastaan kalateiden kautta (kuva 9). Taulukko 4. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva keskimääräinen kuormitus (kg/d) vuonna 217. Muuttuja UPM Pietarsaari yht./tills. Järvestä Lähialue**) kg/d (217) Kymmene Jakobstad 217 Från sjön Närområdet BOD7 928 15 1 33 CODCr 35 783 549 36 332 tot-p 23 2,1 25 131 9 tot-n 248* 416 664 2 543 16 vesimäärä m 3 /d 168 1 1 798 178 898 3,59 1 6 7 *) UPM + OSTP **) Lähivaluma-alue + isoimmat purot ja Pörkenäs lägergård/ Närområdet + större bäckar och Pörkenäs lägergård (Aaltonen ym. 1998). 4. MERIALUEEN VEDENLAATU 4.1 Vedenlaatu talvella 217 Jään alle muodostuu jäte- ja järvivesien virtausten seurauksena selvä kerrostuneisuus, jossa pintaveden laatu poikkeaa muun vesipatsaan vedenlaadusta. Pintaveden (1 m) ph-arvo, samoin kuin suolaisuus on alentunut, vesi on ruskeampaa ja sameampaa ja kokonaisravinteiden sekä orgaanisen aineen (TOC) pitoisuudet ovat selvästi kohonneet. Myös rautapitoisuudet ovat pintavedessä huomattavasti korkeammat kuin alusvedessä. Jäte- ja järvivesien vaikutusalueet menevät osittain päällekkäin eikä niitä aina voida erottaa toisistaan. Talvinäytteet otettiin 13. 14.3.217. Jäätilanne oli melko hyvä ja sulaa oli vain Leppäluodon edustalla ja Stora Grundörenin ja Luodon välisessä salmessa. Jään puuttumisen vuoksi näytteet jäi ottamatta pisteeltä P53 sekä uloimmalta pisteeltä P75. Pisteen P55 näyte otettiin ohuen jään vuoksi noin 2 m havaintopaikalta länteen. Jäte- ja jokivesien leviäminen on esitetty kuvassa 1 pintaveden (1 m) värin, happamuuden ja johtokyvyn sekä ravinteiden ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuuksien perusteella. Hästgrundetin ja Gertrudsin keskimääräiset juoksutukset olivat helmikuussa 217 normaalia pienemmät (kuva 4). Gerdrudsin tulvaluukku oli kiinni helmi-maaliskuussa yhteensä 22 päivää, näytteenoton toisena päivänä virtaama oli Gertrudsin tulvaluukusta keskimäärin 17 m 3 /s. Hästgrundetin tulvaluukku oli helmimaaliskuussa kiinni yhteensä 25 päivää, myös näytteenottopäivinä luukku oli suljettuna. Näytteenottoja edeltävänä päivänä oli juoksutettu keskimäärin 8 m 3 /s. Kalateiden juoksutus oli helmi-maaliskuussa melko tasaista (Gertruds: -7 m 3 /s; Storströmmen: 1, m 3 /s). Jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät vuonna 217 melko samassa laajuudessa kuin vuonna 216. Vaikutukset näkyivät selvimmin pintavedessä Ådön Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa. Pisteillä P65, P71 ja Mässkärin luontoaseman havaintopisteellä (MÄ1) vaikutukset näkyivät lievästi. Pisteillä P64 ja P73 ei vaikutuksia ollut havaittavissa. Gertrudsin tulvaluukusta juoksutettujen järvivesien vaikutukset näkyivät selvästi Kackursfjärdenillä (P79) ja Orrskärsfjärdenillä (P78) pinnanläheisen veden alhaisempana sähkönjohtavuutena ja kohonneena väriarvona sekä korkeampina ravinne- ja rautapitoisuuksina. Vesi oli pinnassa myös lievästi hapanta. Kerrostuneisuus oli selvä muillakin sisäsaariston pisteillä (P51, P52, P54, P55, P66 ja P67), joissa pintaveden johtokyky oli alusvettä pienempi ja typpi- ja rautapitoisuudet suurempia. Väriarvot olivat koholla

11 pinnassa koko sisäsaaristossa aina Ådön Hälsingön välille asti. Luodonjärven vesi ei ollut maaliskuussa 217 erityisen hapanta (ph 6,3 6,6), joten happamuusvaikutukset merialueella jäivät hyvin vähäisiksi. Kaupungin jätevedenpuhdistamon edustalta (P53) ei ole tuloksia, mutta tästä hieman pohjoiseen veden hygieeninen tila oli hyvä (P54: enterokokit pmy/1 ml). Vanhansataman perukassa hulevesien vaikutusalueella (P51) sekä tästä pohjoiseen (P52) esiintyi jonkin verran hygieniaindikaattoribakteereita (P51: 36 pmy/1 ml, P52: 2 pmy/1 ml). Havaintopaikat P64, P65, P73 ja P75 edustavat referenssialuetta. Pisteillä P65 sekä P71 oli havaittavissa lievä jäte- ja järvivesien vaikutus mutta pisteillä P64 ja P73 ei vaikutuksia ollut havaittavissa (kuva 1). Jäänalainen happitilanne oli tarkkailualueella pääosin tyydyttävä tai hyvä (kyllästysprosentti 61 9 %) sekä pintavedessä että pohjanläheisessä kerroksessa. Vanhansataman perukassa (P51) happitilanne oli pinnassa välttävä (5 %) mutta pohjassa happitilanne oli selvästi parempi (79 %). Pisteellä P78 oli pinnanläheinen happitilanne välttävän ja tyydyttävän rajalla (59 %). Kuva 1. Pintaveden (1 m) laadun perusteella arvioidut jäte- ja järvivesien leviämisalueet maaliskuussa 217 (kaikilta pisteiltä ei ole näytteitä huonon jäätilanteen vuoksi). (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 5/217 aineistoa.)

12 4.2 Veden laatu avovesiajalla 217 Laajat näytteenottokierrokset Toukokuun näytteenottokierroksella (15. 16.5.) merialueen vedenlaatu oli ajankohtaan nähden normaali. Luodonjärven juoksutukset olivat toukokuussa (Hästgrundet 47 m 3 /s, Gertruds 37 m 3 /s) selvästi keskimääräistä suurempia. Näytteenottoaikoihin Gerdrudsin patoluukut olivat kuitenkin kiinni, Hästgrundetin tulvaluukuista toinen oli auki ja toinen kiinni. Veden pintalämpötilat vaihtelivat 4 7 C välillä ja heikkoa lämpötilakerrostuneisuutta oli havaittavissa vasta osassa syvemmistä pisteistä. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät merialueella edellistä vuotta hieman lievempänä. Luodonjärven vesien vaikutus näkyi Hästgrundetin edustalta (P55) aina Hälsingöfjärdenille (P66) saakka ruskeana (11 15 mgpt/l) ja paikoin muuta merialuetta sameampana (2,8 4,7 FTU) pintavetenä. Gertrudsin edustalla järvivesiä oli selvästi havaittavissa koko vesipatsaassa Kackursfjärdenillä (P79: väriarvo 16 mgpt/l). Tätä pohjoisempana sijaitsevalla näytepisteellä olivat vaikutukset selvästi vähäisemmät ja näkyivät lähinnä pinnanläheisessä vedessä. Kaupungin läpi tulevan kanaalin vaikutukset näkyivät pisteillä P51 ja P52. Jäteja järvivesien vaikutusalueella olivat veden ravinne- ja rautapitoisuudet koholla paikoin koko vesipatsaassa. Myös sähkönjohtavuus oli järvi- ja jätevesien vaikutusalueilla pintavedessä muuta merialuetta pienempi. Näkösyvyys oli vaikutusalueella 1,1 2, m, saariston ulko-osissa (P64, P65, P71) 2,3 3,9 m ja ulkomerellä (P73, P75) 3,6 5, m. Kevään levätuotanto oli nostanut klorofyllipitoisuudet saariston sisäosissa yli 5 µg/l (maks P66: 8, µg/l). Pisteeltä P62 ulkomerelle klorofyllipitoisuudet olivat 2,3 3,7 µg/l. Ammonium- ja nitraattityppeä oli mitattavia pitoisuuksia lähes kaikilla pisteillä, eniten jäte- ja järvivesien vaikutusalueilla. Uloimmalla pisteellä (P75) oli ammoniumtypen pitoisuus koko vesipatsaassa alle määritysrajan (< 3 µg/l). Suolistoperäisten bakteerien määrät kaupungin jätevedenpuhdistamon edustalla olivat pieniä. Merivesi oli elokuussa (15. 18.8.) lämpötilakartoituksen tulosten perusteella lämpimintä Leppäluodon pohjoispuolella (max 18,2 C). Muualla lähirannikolla pintaveden lämpötilat vaihtelivat 15,5 17,9 asteen välillä. Selvä lämpötilakerrostuneisuus oli havaittavissa ainoastaan Fallskäretin luona. Vesistötarkkailussa lämpötilakerrostuneisuutta havaittiin Orrskärsfjärdenillä (P79), jossa pohjan happitilanne oli heikentynyt (hapen kyllästys-% 51). Patoluukut olivat olleet kiinni kesäkuun puolivälistä alkaen ja tarkkailualueen yleisilme oli melko mereinen. Leppäluodon edustalla oli pintavesi hieman muuta merialuetta ruskeampaa (74 97 mg Pt/l). Muuten tarkkailualueella veden väri vaihteli pinnassa välillä 11 49 mg Pt/l. Orgaanisen hiilen (TOC) sekä raudan ja ravinteiden pitoisuudet olivat jäte- ja järvivesien vaikutusalueella kohonneet pintavedessä ja paikoitellen koko vesipatsaassa. Vesi oli myös lievästi sameaa. Näkösyvyys oli elokuussa koko tarkkailualueella edellisvuotta parempi: lähialueella sekä sisäsaaristossa 1,2 2,4 m ja saariston ulko-osissa sekä meripisteillä 3,6 7,5 m. Klorofyllipitoisuudet olivat vaikutusalueella lievästi rehevällä tasolla (5,7 9,5 µg/l). Korkeimmillaan pitoisuudet olivat teollisuuden jäähdytys- ja jätevesien purkualueen edustalla (P55). Lähirannikon purkualueilla esiintyi vähäisiä määriä bakteereita (1-2 pmy/1 ml). Myös Mässkärissä bakteereita oli hyvin vähän (8 pmy/1 ml). Uloimmilla pisteillä (P64, P73 ja P75) vesi oli koko vesipatsaassa tasalaatuista ja pitoisuudet pieniä. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen elokuun puolivälissä (11.8.) ottamassa näytteessä (P64, 1m) sameus (2,1 FTU) väriarvo ja typpipitoisuus olivat suurempia kuin yhteistarkkailun elokuun näytteessä, muutoin tulokset olivat melko samanlaiset (liitteet 2 ja 5). Lokakuun kierroksen aikoihin (16. 18.1.) vesipatsas oli jäähtynyt ja lähes tasalämpöinen (noin 7 8 C) ja varsin tasalaatuinen. Syys-lokakuu oli hieman normaalia sateisempaa ja Hästgrundetin patoluukut pääosin auki. Gertrudsin patoluukut olivat kuitenkin lähes koko syyskuun sekä lokakuun alun kiinni. Kalateistä oli juoksutettu tasaisesti alkusyksyn. Jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät muuta merialuetta selvästi ruskeampana ja rauta- ja ravinnepitoisempana vetenä Hästgrundetia lähimmillä pisteillä (P55 ja

15./16.5. 2.6. 3.7. 19./2.7. 2.8. 15./16.8. 29.8. 18.9. 16./18.1. 13 P54) sekä tästä pohjoiseen (P67 ja P66), Luodonjärven vaikutukset myös Kackursfjärdenillä (P79) ja Orrskärsfjärdenillä (P78). Näillä alueilla myös sähkönjohtavuus oli muita alueita alhaisempi. Muualla tarkkailualueella vallitsi melko mereiset olosuhteet ja veden väriluku oli 19 31 mg Pt/l. Näkösyvyys vaihteli sisäsaariston 1,2 2,8 ja pisteen P62 3,2 metriin. Pisteille P73 ja P75 ei lokakuun kierroksella kovan tuulen ja aallokon vuoksi päästy. Klorofyllipitoisuudet vaihtelivat Vanhasatamalahden (P51) 1,5 µg/l:sta Ådön länsipuolen (P71) 3,6 µg/l:aan. Teollisuuden ja kaupungin purkualueiden havaintopaikoilla mitattiin vähän bakteereja (1 19 pmy/ 1ml). Intensiivinäytteenotto (havaintopaikat P52, P54, P62, P64 ja P67) Kuvissa 11 16 on esitetty veden näkösyvyyden, sameuden, värin, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksien sekä a-klorofyllipitoisuuden vaihtelut toukokuusta lokakuuhun intensiiviseurannan havaintopaikoilla P52, P54, P62, P64 ja P67. Pitoisuuksien vaihteluihin vaikuttavat avovesiajalla järvi- ja jätevesien leviäminen, meriveden pinnanvaihtelut ja tuuliolosuhteet. Kesän aikaiset pitoisuusvaihtelut olivat melko tavanomaiset. Alueelliset erot ulko- ja sisäpisteiden välillä olivat selvät, sillä patoluukut olivat kiinni lähes koko kesän. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät aiempien vuosien tapaan pienempänä näkösyvyytenä (kuva 11), kohonneina sameus- ja väriarvoina (kuvat 12 ja 13) sekä kohonneina ravinnepitoisuuksina lähimpänä purkualuetta (P54) ja siitä pohjoiseen (P67) (kuvat 14 ja 15), jätevesien vaikutukset myös purkualueesta etelään (P52). Vaikutukset ulottuivat näkösyvyyden ja klorofyllipitoisuuden perusteella kesän alussa osittain Mässkärin ulkopuolelle havaintopaikalle P64. Myös Korkeimmat väriarvot mitattiin heinäkuun alkua lukuun ottamatta pisteeltä P54, jossa myös kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet olivat pääaisassa korkeimmat (kuvat 13 15). Pienimmät ja tasaisimmat pitoisuudet mitattiin pisteeltä P64. Klorofyllin maksimipitoisuudet (max. 11,3 µg/l) mitattiin lähes kaikilla pisteillä heinäkuun alussa. Myös pisteellä P64 havaittiin tuolloin havaintopisteelle poikkeuksellisen korkea pitoisuus (kuva 16). Fosforipitoisuudet vaihtelivat sisäpisteen (P54) 69 µg/l:sta (syyskuun loppu) ulkopisteen (P64) 5, µg/l:aan (syyskuu) ja typpipitoisuudet vastaavilla pisteillä 1 µg/l:sta (lokakuu) 22 µg/l:aan (syyskuu) (kuvat 14 ja 15). m 5, Näkösyvyys/ Siktdjupet P52 P54 P62 P64 P67 4, 3, 2, 1,, Kuva 11. Pietarsaaren edustan meriveden näkösyvyys pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 217. (Pisteen P64 näkösyvyys 18.1. (2,2 m) ei kuvaajassa, tulos mahdollisesti virheellinen)

15./6.5. 2.6. 3.7. 19./2.7. 2.8. 15./16.8. 29.8. 18.9. 16./18.1. 15./6.5. 2.6. 3.7. 19./2.7. 2.8. 15./16.8. 29.8. 18.9. 16./18.1. 15./6.5. 2.6. 3.7. 19./2.7. 2.8. 15./16.8. 29.8. 18.9. 16./18.1. 14 FTU 8 Sameus P52 P54 P62 P64 P67 7 6 5 4 3 2 1 Kuva 12. Pintaveden (1 m) sameusarvot (FTU) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 217. mg Pt/l 25 Väri/ Färg (komparaattori) P52 P54 P62 P64 P67 2 15 1 5 Kuva 13. Pintaveden (1 m) väriarvot (mg Pt/l) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 217. µg/l 7 kok - P/ tot - P P52 P54 P62 P64 P67 6 5 4 3 2 1 Kuva 14. Pintaveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 217.

15./6.5. 2.6. 3.7. 19./2.7. 2.8. 15./16.8. 29.8. 18.9. 16./18.1. 15./6.5. 2.6. 3.7. 19./2.7. 2.8. 15./16.8. 29.8. 18.9. 16./18.1. 15 µg/l 14 kok - N/ tot - N P52 P54 P62 P64 P67 12 1 8 6 4 2 Kuva 15. Pintaveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) pisteellä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 217. µg/l 12 a - klorofylli/ a - klorofyll P52 P54 P62 P64 P67 1 8 6 4 2 Kuva 16. Pintaveden ( 2 m) a-klorofyllin pitoisuudet (µg/l) pisteellä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 217. Rehevöitymisluokitus Avovesikauden 217 rehevöitymisluokitus on esitetty kuvassa 17. Rehevöitymisluokituksessa on käytetty koko avovesikauden klorofyllikeskiarvoja (taulukko 5, Aaltonen & Kyröläinen 1986), kun taas ekologisessa luokittelussa (kpl 4.5) käytetään heinä-elokuun ja syyskuun ensimmäisen viikon klorofyllikeskiarvoja (Aroviita ym. 212). Taulukko 5. Rehevöitymisluokittelun raja-arvot (Aaltonen & Kyröläinen 1986). Luokka a-klo µg/l Erittäin rehevä > 1 µg/l Hyvin rehevä 3 1 µg/l Rehevä 1 3 µg/l Lievästi rehevä 5 1 µg/l Rehevöitymässä 2 5 µg/l Karu < 2 µg/l

16 Tarkkailualue jakaantui klorofyllikeskiarvojen perusteella kahteen rehevyysluokkaan: rehevöitymässä ja lievästi rehevä. Klorofylliarvot olivat vuonna 217 koko Pietarsaaren edustan merialueella edellisvuotta alhaisempia. Lievästi rehevä alue ulottui rannikolta Ådön itäpuolelle ja pohjoisessa Kackursfjärdenille. Pisteet P62, P64, P65, P71, P73, P75 ja P78 kuuluivat luokkaan rehevöitymässä. Orrskärsfjärdenin piste (P78) oli lähellä lievästi rehevän rajaa. Kuva 17. Avovesiajan 217 a- klorofylliin perustuva rehevyysluokittelu koko kesän (toukolokakuu) keskiarvojen perusteella. Intensiiviseurannan havainnoista laskettu keskiarvo pisteillä P 52, 54, 62, 64 ja 67, 79 (n = 9). Muilla pisteillä n=3. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 5/217 aineistoa) 4.3 Perifytonkasvatuksen tulokset 217 Perifytonin kasvatuskoe tehtiin 1 havaintopaikalla 2 viikon inkubointiajalla 2.7. 2.8.217. Kasvatus tehtiin rinnakkaisilla pleksilasilevyillä, joista irrotettiin inkuboinnin jälkeen päällyskasvusto laboratoriossa. Päällyskasvustosta määritettiin klorofylli-a (µg/m 2 ) ja kiintoaine (mg/m 2 ). Perifytonin kasvatuskoe antaa tarpeellista lisätietoa purkualueiden tilasta ja kuvastaa veden klorofyllipitoisuuksia paremmin lämpökuorman vaikutuksia. Kasvatuskokeen avulla saadaan yleensä eroteltua lämpökuormituksen vaikutusalue melko selkeästi, mutta koe on hankalasti toistettavissa, minkä vuoksi havaintopaikkojen tuloksia voidaan luotettavasti verrata keskenään vain yhden kasvatusjakson ajalta. Vuoden 217 tuloksia on havainnollistettu kuvassa 18. Havaintopaikat ja niiden koordinaatit sekä tulokset ilmenevät liitteestä 4. Havaintopaikan P1 (Pörkenäs) levyteline oli kadonnut, joten paikalta ei ole tuloksia. Jäähdytys- ja jätevesien vaikutus perifytonin kasvuun oli vuonna 217 selvä. Kasvatusjakson aikana järvivesien vaikutus oli pieni, sillä Luodonjärvestä virtasi vettä ainoastaan kalateiden kautta. Lisäksi patoluu-

2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 17 kut olivat olleet kiinni kesäkuun puolivälistä saakka. Leväkasvu oli Alholmens Kraftin ja UPM:n jäte- ja jäähdytysvesien purkualueella monikymmenkertainen suhteessa vertailualueisiin (Ådö ja Mässkär). Sataman edustalla sekä kaupungin puhdistamon purkualueella levätuotanto oli vertailualueiden tasoa (kuva 18). a-klo µg/m 2 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Perifyton Klorofylli-a Kiintoaine Ka mg/m 2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 AK UPM Sat Kaup Kackur A Kackur B Ådö A Ådö B Mässkär Pörkenäs Kuva 18. Perifytonkasvatuskokeen tulokset Pietarsaaren merialueella kesällä 217. 4.4 Veden laadun muutokset 2 217 Pintaveden laadun (happi, väri, kok-p, kok-n, a-klorofylli) muutokset jaksolla 2 217 intensiiviseurannan pisteillä P52, P54, P62, P64, P67 ja P75 on esitetty kuvissa 19 23 erikseen talven ja avovesiajan osalta. Rannikon jäätilanne vaikeuttaa usein uloimmille havaintopaikoille pääsyä, minkä vuoksi havaintopaikan P75 tulokset on korvattu talvella 2, 21, 25 ja 27 pisteen P77 tuloksilla, talvella 29 pisteen P78 ja talvella 21 ja 217 pisteen P73 tuloksilla. Talvella 211 havaintopaikka P75 sijaitsi ahtojäiden keskellä, joten näyte otettiin noin kolme kilometriä havaintopaikalta etelään. Vuosina 212 214 ja 216 havaintopaikan P75 tulos on korvattu P71 tuloksilla. Havaintopaikka P71 ei kuitenkaan vastaa hyvin pistettä P75, koska alueella on talvella selvästi järvi-/jätevesien vaikutusta, mikä näkyy väri- ja ravinnepitoisuuksissa. kyll/mätt % 11 Happi/ Syre 2-217 Talvi/ Vinter 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P75 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuva 19. Hapen kyllästysasteen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 (tai korvaavat) talvina 2 217.

2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 18 HAPPI 2-luvulla happitilanne on vakiintunut koko alueella siten, että pintaveden happitilanne on vähintään tyydyttävä, mutta enimmäkseen hyvä. Talvella 217 hapen kyllästysaste oli Lillgrundetissa (P67) (kuva 19) ja tätä pohjoisemmilla havaintopisteillä (P66, P78 ja P79; liite 2.1) tyydyttävä (5 74 %). Myös pisteellä P55 happikyllästys oli pinnassa tyydyttävä (74 %). Muilla havaintopisteillä happitilanne oli hyvä (8 89 %). mg Pt/l 21 Väri/ Färg 2-217 Talvi/ Vinter 1 m (komparaattori) P52 P54 P62 P64 P67 P75 18 15 12 9 6 3 Avovesi/ Öppet vatten 1 m (komparaattori) mg Pt/l 21 P52 P54 P62 P64 P67 P75 18 15 12 9 6 3 Kuva 2. Veden värin vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 (tai korvaavat) talvella ja avovesiaikaan 2 217. VÄRI Talven väriarvot vaihtelevat voimakkaasti, mikä johtuu jäte- ja järvivesien erilaisesta kulkeutumisesta eri talvien juoksutustilanteissa. Luodonjärven vesien vaikutusalue ulottui talvella 217 väriarvojen perusteella selvästi Ådön - Hälsingön väliselle alueelle (P62) asti (kuva 2). Avovesiaikaan havaitaan veden värin suhteen selvä gradientti purkualueilta ulospäin mentäessä. Vaihtelut ovat suurimmat järvi- ja jätevesien purkupaikkojen läheisyydessä (P52, P54 ja P67), missä etenkin pintavesi on myös selvästi ruskeampaa kuin muualla. Uloimmilla pisteillä (P64 ja P75) väriarvot ovat alhaiset (217: ka 18 ja 13 mg Pt/l) ja vaihtelut vähäisiä. Väriarvot olivat vuonna 217 etenkin sisäpisteillä edellisvuotta pienempiä (kuva 2).

2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 19 Fosfori/ Fosfor 2-217 µg/l 1 Talvi/ Vinter 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P75 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Avovesi/ Öppet vatten - 2 m/ 1 m µg/l 1 P52 P54 P62 P64 P67 P75 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuva 21. Kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 (tai korvaavat) talvella ja avovesiaikaan 2 217. FOSFORI Talvella kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat väriarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri vuosina. Pitoisuudet ovat pääasiassa olleet tasaisen pieniä vain uloimmalla havaintopaikalla (P75/korvaava). Purkupaikkojen läheisillä pisteillä vuodesta 212 alkanut nouseva suuntaus fosforipitoisuudessa taittui vuonna 217, jolloin pitoisuudet olivat koko merialueella selvästi edellistä talvea pienemmät (kuva 21). Avovesikauden pitoisuusvaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Avovesikauden keskimääräiset fosforipitoisuudet ovat pysyneet uloimmilla pisteillä koko 2-luvun tasaisina. Purkupaikkojen lähellä (P52, P54 ja P67) muutaman viimevuoden aikana havaittavissa ollut lievä nouseva trendi palasi vuonna 217 3-4 vuoden takaiselle tasolle. Fosforipitoisuus laskee rannikolta ulospäin mentäessä noin 1 µg/l:n tasolle pisteillä P64 ja P75 (kuva 21).

2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 2 µg/l 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 8 Typpi/ Kväve 2-217 Talvi/ Vinter 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P75 µg/l 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Avovesi/ Öppet vatten 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P75 Kuva 22. Kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 (tai korvaavat) talvella ja avovesiaikaan 2 217. TYPPI Talvella kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat väri- ja fosforiarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri tavoin eri vuosina. Isoimmat pitoisuudet ovat purkualueiden tuntumassa ja pienimmät ulkomerellä. Talvella 217 typpipitoisuudet olivat jäte- ja järvivesien vaikutusalueella (P52, P54 ja P67) edeltävää vuotta matalampia ja välillä 79 92 µg/l (kuva 22). Avovesikauden typpipitoisuuksien vaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Purkupaikkojen lähellä (P52, P54 ja P67) typpitasot ovat keskimäärin noin 6 1 µg/l, ja pitoisuudet laskevat ulospäin mentäessä 2 4 µg/l:aan. Sekä purku- ja vaikutusalueella että ulommilla pisteillä viimeisimmät vuodet nousussa olleet keskimääräiset pitoisuudet olivat vuonna 217 selvästi edellistä vuotta pienemmät (kuva 22). KLOROFYLLI 2-luvulla rehevöitymistä kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella erot lähi- ja ulkoalueiden välillä ovat lisääntyneet ja klorofyllipitoisuudet vaihtelevat erityisesti purkualueen lähimmillä havaintopaikoilla (P52, P54 ja P67). Luodon-Öjanjärven juoksutusten vaihteluilla on suuri merkitys näiden havaintopaikko-

2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 21 jen klorofyllipitoisuuksiin. Havaintopaikkojen P52, P62, P64 ja P75 klorofyllipitoisuuksissa on 2-luvun alkupuolella havaittavissa laskeva suuntaus joka näyttäisi kuitenkin viime vuosina pysähtyneen (kuva 23). Havaintopaikan P75 klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet lähellä taustapitoisuuksia. Pisteiden P52, P54 ja P67 arvot heittelevät jonkin verran vuodesta toiseen. Rannikon lähipisteillä P54 ja P67 oli hyvin runsaat klorofyllipitoisuudet vuosina 213 ja 214, jolloin patoluukut olivat pääsääntöisesti kiinni. Vuonna 217 klorofyllin keskipitoisuudet laskivat hieman kaikilla pisteillä vuodesta 216. Järvivesiä juoksutettiin kesäelokuussa lähinnä kalateiden kautta. µg/l 25 a-klorofylli/ a-klorofyll 2-217 Avovesi/ Öppet vatten - 2 m/ 1 m P52 P54 P62 P64 P67 P75 2 15 1 5 Kuva 23. Klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 avovesiaikaan 2 217 (intensiiviseurannan tulokset 9-16/ vuosi). 4.5 Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit Vuoden 217 sekä vuosien 213 216 vedenlaatuaineistosta on tehty vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituksen päivitettyjen kriteerien (Vuori ym. 29; Aroviita ym. 212) mukainen parametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain. Tarkastelussa on käytetty loppukesän (3.7. 18.9.) klorofylli- ja kokonaisravinnepitoisuuksia sekä näkösyvyyttä. Havaintopaikkojen vedenlaatua on verrattu näiden parametrien perusteella ympäristöhallinnon ohjeistusta ja luokkarajoja noudattaen luokkien erinomainen huono luokkarajoihin (ks. taulukko 6). Luodonjärven osalta on tehty vuosien 217 ja 216 vedenlaatuaineistosta vastaava parametrikohtainen tarkastelu kuin rannikon havaintopisteille. Luodonjärvi on keinotekoinen vesimuodostuma, joka on kuitenkin ekologista luokittelua varten tyypitelty matalaksi runsashumuksiseksi järveksi (MRh). Järvien luokittelumuuttujat ja -periaatteet poikkeavat rannikon luokittelusta. Järvien luokittelussa käytetään kasvukauden (kesä-syyskuu) klorofylli- ja kokonaisravinnepitoisuuksia. Havaintopaikkojen vedenlaatu on luokiteltu näiden parametrien perusteella ympäristöhallinnon ohjeistusta ja luokkarajoja noudattaen luokkiin erinomainen huono (ks. taulukko 6). Myös pohjaeläintarkkailun tulokset on käsitelty ekologisen luokitusohjeistuksen mukaisesti ja pohjaeläintuloksista lasketut BBI-indeksit on sijoitettu havaintopaikoittain luokkiin erinomainen huono (Nyman 218, taulukko 1).

22 Taulukko 6. Luokittelukriteerien mukaiset tyyppikohtaiset luokkarajat sekä luonnontilaiset vertailuarvot kokonaistypelle (kok-n), kokonaisfosforille (kok-p), näkösyvyydelle (NS) ja a-klorofyllille (a-klo) (Aroviita ym. 212). Pu = Perämeren ulommat rannikkovedet, Ps = Perämeren sisemmät rannikkovedet, MRh = Matalat runsashumuksiset järvet. LUONNONTILAISET LUOKKARAJAT Parametri VERTAILUARVOT Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kok-P Pu 7,5 alle 9 9 11 11 15 15 2 yli 2 Kok-P Ps 9 alle 11 11 14 14 18 18 27 yli 27 Kok-N Pu 225 alle 27 27 315 315 35 35 4 yli 4 Kok-N Ps 26 alle 35 35 34 34 37 37 42 yli 42 NS Pu 6,9 yli 5,2 3,3 5,2 2,3 3,3 1,4 2,3 alle 1,4 NS Ps 5,1 yli 3,8 2,4 3,8 1,7 2,4 1, 1,7 alle 1, a-klo Pu 1,3 alle 1,7 1,7 2,2 2,2 4,4 4,4 11 yli 11 a-klo Ps 2 alle 2,5 2,5 3,3 3,3 6,5 6,5 16 yli 16 kok-p MRh 2 alle 3 3 45 45 6 6 75 yli 75 Kok- N MRh 51 alle 58 58 8 8 1 1 12 yli 12 a-klo MRh 8,5 alle 13,5 13,5 25 25 5 5 1 yli 1 NS MRh ei vertailuarvoa - - - - - Vedenlaatu ekologisen luokituksen parametrien perusteella vuonna 217 sekä jaksolla 213 217 Vuosi 217 Vuosi 217 oli vedenlaadultaan osittain edeltävää vuotta hieman parempi. Verrattuna viiden vuoden (213 217) keskimääräisiin vedenlaatuluokkiin oli vuoden 217 tilaluokka usealla pisteellä samaa tasoa tai jopa hieman parempi. Ainoastaan Ådön länsipuolen pisteellä P71 oli tilaluokka keskimääräistä huonompi (taulukko 7). Sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopaikoista Vanhasatamanlahden piste (P51) sekä Hälsingöfjärdenin piste (P66) sijoittuivat vuoden 217 vedenlaatuparametrien perusteella luokkaan tyydyttävä. Pisteet P52 ja P53 olivat luokassa välttävä. Piste P61 oli luokkien tyydyttävä ja välttävä rajalla ja loput pisteet (P54, P55, P78 ja P79) välttävä / huono -rajalla. Ulomman rannikkoalueen (Pu) havaintopisteistä P62 ja P71 sijoittuivat vedenlaadultaan luokkaan tyydyttävä. Piste P64 sekä Örenin itäpuolen piste P65 olivat luokassa hyvä ja uloimmat havaintopisteet (P73 ja P75) luokassa erinomainen (taulukko 7, kuva 24). Luodonjärven havaintopisteistä Gerdrudsin piste (L5) luokittui vuoden 217 vedenlaatuaineiston perusteella luokkaan hyvä. Lammassaaren salmen piste (L6A) oli luokassa tyydyttävä. Luodonjärven vesi on hyvin ruskeaa, mikä rajoittaa kasviplanktontuotantoa järvessä. Siksi a-klorofyllipitoisuus osoittaa Luodonjärvessä selvästi parempaa tilaluokkaa kuin ravinnepitoisuudet. Taulukko 7. Vuoden 217 vedenlaatutulosten (n=havaintokertojen määrä) perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla sekä jakson 213 217 vedenlaadun luokka. Tyyppi/ 217 Vedenlaatu Piste vesimuodostuma n tot-p tot-n a-klo NS Vedenlaatu 213-217 51 Ps Prs edusta 1 19 34 6,4 2, T V/Hu 52 Ps Prs edusta 6 24 462 5,7 1,7 V V/Hu 53 Ps Prs edusta 1 25 39 8,4 1,6 V V/Hu 54 Ps Prs edusta 6 44 68 8, 1,3 V/Hu V/Hu 55 Ps Prs edusta 1 56 55 9,5 1,2 V/Hu V/Hu 61 Ps Prs edusta 1 21 27 7,9 2, T/V T/V 62 Pu Kallan 6 14 328 4,1 2,3 T T 64 Pu Kallan 6 7 265 2,8 4,1 H H 65 Pu Kallan 1 9 22 3,1 3,6 H H 66 Ps Prs edusta 1 18 34 5,7 1,7 T V 67 Ps Prs edusta 6 31 498 6,2 1,5 V/Hu V/Hu 71 Pu Kallan 1 12 24 3,3 2,6 T H 73 Pu Ukpyy ulko 1 6 2 2,6 6, E E 75 Pu Kallan 1 4 2 1,7 7,5 E E 78 Ps L-saaristo 1 16 35 5,7 2,4 T T/V 79 Ps Prs edusta 6 25 527 5,5 1,8 V V L5 Mrh/ Luodonjärvi 6 5 793 1,5 H T L6A Mrh/ Luodonjärvi 6 64 951 15,2 T V

23 Jakso 213 217 Ulomman rannikkoalueen (Pu) uloimmat havaintopisteet P73 ja P75 sijoittuvat jakson 213 217 aineiston perusteella luokkaan erinomainen. Pisteet P64, P65 ja P71 kuuluvat luokkaan hyvä ja havaintopiste P62 luokkaan tyydyttävä. Sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopisteistä suurin osa (P51, P52, P53, P54, P55 ja P67) on 213 217 yhteistarkkailuaineiston perusteella luokkien välttävä ja huono rajalla. Pisteet P61 ja P78 sijoittuvat luokkien tyydyttävä ja välttävä rajalle ja pisteet P66 ja P79 kuuluvat luokkaan välttävä (taulukko 8, kuva 24). Vuosina 215 ja 216 Luodonjärven runsaat juoksutukset heikensivät sisemmän rannikkoalueen, ja vuonna 216 myös ulkosaariston, havaintopaikkojen vedenlaatua. Vuonna 217 vettä juoksutettiin tarkastelujaksolla ainoastaan kalateiden kautta, minkä johdosta ravinnepitoisuudet olivat alhaisempia ja näkösyvyydet parempia kuin vuonna 216. Pisteiden P51, P53, P55, P61, P65, P66, P71 ja P78 vedenlaatuluokka perustuu joinakin vuosina vain yhteen tulokseen. Muiden osalta aineisto on laajempi (n. 6 havaintokertaa/vuosi) (liite 12). Taulukko 8. Vedenlaatuaineiston perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla vuosina 213 217 ja Luodonjärven havaintopisteillä vuosina 216 217 sekä jakson 213 217 luokitus. Piste Tyyppi/ vesimuodostuma 213 214 215 216 217 Jakso 213-217 51 Ps Prs edusta V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu T V/Hu 52 Ps Prs edusta V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V V/Hu 53 Ps Prs edusta V/Hu V V V/Hu V V/Hu 54 Ps Prs edusta Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu 55 Ps Prs edusta Hu Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu 61 Ps Prs edusta T/V V V T T/V T/V 62 Pu Kallan T T T V/Hu T T 64 Pu Kallan H H H T H H 65 Pu Kallan E/H H H T/V H H 66 Ps Prs edusta V Hu V V/Hu T V 67 Ps Prs edusta Hu Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu 71 Pu Kallan H H H V T H 73 Pu Ukpyy ulko E/H E E E E 75 Pu Kallan E/H E E E E 78 Ps L-saaristo T T/V V/Hu V/Hu T T/V 79 Ps Prs edusta V V V/Hu V/Hu V V L5 Mrh/ Luodonjärvi T/V H T L6A Mrh/ Luodonjärvi V T V Pietarsaaren edustalla ekologisen luokittelun vedenlaatuparametreja ja luokkarajoja käytettäessä ongelmana on, että Luodonjärven vesien ajoittain merkittävän vaikutuksen johdosta Pietarsaaren edustaa voisi lähirannikon osalta luonnehtia suistomaiseksi alueeksi. Luokittelussa ei kuitenkaan ole omia luokitteluperiaatteita ja raja-arvoja suistoalueille. Pohjaeläinaineiston perusteella Pietarsaaren edustan merialueen tila on selvästi parempi kuin vedenlaatuparametrien perusteella arvioituna. Pohjaeläimistö sijoittui ekologisen luokituksen mukaisen BBIindeksin perusteella vuonna 217 havaintopaikasta riippuen hyvään tai erinomaiseen luokkaan. Myös vuosina 212 216 pohjaeläimistön tila on ollut pääasiassa hyvä tai erinomainen (s. 29). Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä ja useamman vuoden tulosten perusteella vesimuodostumittain. Vedenlaatu on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 213 valmistuneessa rannikko- ja sisävesien ekologisen tilan vahvistetussa kokonaisarviossa Pietarsaaren edustan ja Kallanin vesimuodostumat luokiteltiin tyydyttävään ekologiseen tilaan. Vesimuodostumat Luodon saaristo ja Uusikaarlepyy ulko olivat hyvässä tilassa ja Luodonjärvi tyydyttävässä tilassa (Westberg & Lax 216; Bonde ym. 216). Kokonaisarvio perustuu vuosien 26 212 aineistoon painottaen biologisia parametreja.

24 Kuva 24. Päivitettyjen kriteerien (Aroviita ym. 212) mukaiset ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit vuoden 217 ja jakson 213 217 aineistojen perusteella. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 5/217 aineistoa) 5. KALATALOUSTARKKAILU Vuosittainen tiedonkeruu Tiedot kalastajien ja pyydysten määristä sekä kalansaaliista saatiin tarkkailuohjelman mukaisesti kalastusalueelta (Norra svenska fiskeområdet), joka on koonnut ne Pietarsaaren ja Luodon kalastuskunnilta. Seuraavassa esitetään yhteenveto Vestersundsbyn (Fiskelag, Fiskargille), Kyrkobyn, Pörkenäsin, Luodon ja Eugmon kalastuskunnilta kerätyistä tiedoista merialueen kalastuksesta vuonna 217 (Wistbacka 218, liite 6). Vuonna 217 alueella kalastaneiden lukumäärä oli 534 henkeä, joista 35 oli ammatti- tai sivuammattikalastajia (Wistbacka 218). Ammattikalastajia oli Luodossa yhteensä 18, Eugmossa 5, Vestersundsbyssä 11 ja Pörkenäsissä 1. Pyydyksinä käytettiin edelleen selvästi eniten verkkoja, joista silmäkoko 4 5 mm oli suosituin. Lisäksi kalastettiin mm. siikaloukuilla, maderysillä, katiskoilla, heittovavoilla ja ongilla (liite 6). Kokonaissaalis oli vuonna 217 noin 176 4 kg eli enemmän kuin edellisenä vuonna (216: 147 kg). Vuonna 217 ei toteutettu hoitokalastusta, mutta rehukeittiöiden kiinnostus rehukalasta lisäsi lahnan ja särjen kalastusta alueella. Lahna oli viime vuosien tapaan yleisin saalislaji (kuva 25, taulukko 9) ja sen saalismäärä kasvoi edellisvuodesta kolmanneksella. Lahnan jälkeen seuraavaksi yleisimpinä saalislajeina tulivat silakka ja siika, joiden molempien saalis kasvoi hieman edellisvuodesta. Myös särki, lohi- ja madesaaliit kasvoivat. Eniten kasvoi särkisaalis (+ 65 %). Lohi- ja madesaaliit kasvoivat noin kolmanneksella. Taimenen, säynävän, hauen ja kuhan saaliit pienenivät. Suurinta muutos oli säynävän osalta, jonka saalis väheni puoleen edellisvuodesta (Wistbacka 218).

25 Taulukko 9. Pietarsaaren ja Luodon merialueen kalasaaliit (kg/ vuosi) 24 217 (Wistbacka 25 218). Särki ja säynävä sisältyvät vuoteen 25 asti ryhmään muut. Saalis/ Fångst 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 siika/sik 2 823 17 2 18 33 15 198 1 281 9 533 14 543 15 268 18 47 2 119 2 29 22 918 17 46 2645 lohi/lax 7 867 9 926 7 949 5 841 4 128 5 458 4 981 7 451 1 736 5 256 7 273 8 662 2 853 381 taimen/öring 795 1113 1973 2 11 137 1338 184 1573 3 14 1562 1368 129 1667 1398 silakka/strömm. 1 72 26 621 1 776 22 529 74 869 1582 1826 2 656 2 35 27 751 36 86 37 526 43637 made/lake 3 725 4 499 4 712 5 78 3 43 4 724 5 134 4 686 7 431 6 622 4 15 4 36 6 12 7924 ahven/abborre 5 631 4 69 3 988 3 588 2 991 4 497 4 278 4 61 4 955 5 13 4 84 4 231 5 19 5537 hauki/gädda 7 786 6 972 6 78 7 11 4 187 6 73 8 168 9 264 1 1 8 36 7 785 6 773 8 92 6149 lahna/braxen 1 728 7 31 12 243 13 62 8 14 13 298 15 899 36 989 78 253 11822 126 289 16 137 49 294 65882 kuha/gös 414 8 1334 4 48 913 1339 2 6 1953 1121 1136 1212 1213 2 561 2368 särki/mört 223 252 157 4 174 3 69 4 789 8 91 8 89 8 382 6 969 9 55 14929 säynävä/id 1967 1852 1291 1878 2 968 2 782 3 654 3 273 3 666 4 84 5 47 2829 muut/övrigt 4 722 3 994 1687 5 49 4 192 4 446 1297 1686 1741 1424 2 877 575 1331 1342 Totalt 73 193 82 927 72 763 9 19 42 765 58 257 65 63 92 877 15 195 165 692 215 451 23 217 147 393 176 441 kg/v 225 Kalasaalis / Fiskfångst siika/sik lohi/lax taimen/öring silakka/strömm. made/lake ahven/abborre hauki/gädda lahna/braxen kuha/gös muut/övrigt 2 175 15 125 1 75 5 25 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Kuva 25. Eri kalalajien osuudet kokonaissaaliista Pietarsaaren ja Luodon merialueella 25 217 (Wistbacka 26 218). Ryhmä muut sisältää mm. muikku, särki-, kuore- ja säynäväsaaliin. 6. KATSAUS TARKKAILUALUEEN MUIHIN SELVITYKSIIN VUONNA 217 6.1 Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pietarsaaren ja Luodon alueilla on seitsemän meren rannalla sijaitsevaa uimarantaa, joilla veden laatua seurataan säännöllisesti. Kittholmenin uimaranta Vanhassa satamassa sekä Fäbodan Pikkuhiekka ja Caféranta ovat EU-rantoja, joita valvotaan enemmän kuin muita rantoja. Uimavedet täyttivät voimassa olleet laatuvaatimukset (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 354/28). Näytteenottojen yhteydessä EUrannoilla ei havaittu sinilevää, öljyä, kelluvia partikkeleita, fenoleita eikä silmin havaittavia muutoksia veden värissä tai näkösyvyydessä. Yhteenveto Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston terveystarkastajien suorittaman uimavesivalvonnan tuloksista on liitteenä 7. Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisessa levähavainto-ohjelmassa on havaintopaikka Ådön kalasatamassa. Pietarsaaren ympäristötoimiston henkilökunta tekee havainnot kerran viikossa. Kesällä 217 Ådön kalasatamassa ei havaittu sinilevää (Liite 8).

26 6.2 Pohjaeläinseuranta vuonna 217 Kuudelta havaintoasemalta tehty jokavuotinen pohjaeläinselvitys on raportoitu erikseen ja alla esitetään tiivistelmä Nymanin (218) raportoimista tuloksista. 6.2.1. Menetelmät Näytteet otettiin 3.9.217. Näytteenotossa sovellettiin SFS standardia 576. Näytteet otettiin Ekman tyyppisellä noutimella (pinta-ala 246 m 2 ) viisi nostoa per paikka. Kukin nosto seulottiin tarkkailuohjelman mukaisesti kentällä,5 ja 1, mm kaksoisseulalla ja seulojen tulokset yhdistettiin. 1 mm seuloksesta poimittiin eläimet valoluupin avulla elävinä laboratoriossa vuorokauden sisällä näytteenotosta ja,5 mm seulos säilöttiin 7 % etanoliin ja poimittiin myöhemmin stereomikroskoopin avulla. Punnitus tehtiin lyhyen imupaperikuivatuksen jälkeen. Raakkuäyriäisten ja muiden hyvin pienien lajien biomassa arvioitiin niiden lasketun tilavuuden perusteella. 6.2.2. Lajisto, yksilötiheydet ja biomassat Näytteenottopaikoilta tavattiin vuonna 217 kaiken kaikkiaan 16 pohjaeläinlajia tai ryhmää. Paikkakohtainen vaihtelu oli 7 11 lajia/ryhmää. Harvasukasmatoja (Oligochaeta), valtalajina Potamothrix hammoniensis, esiintyi vuonna 217 kaikilla asemilla, kuten monesti aikaisempina vuosina. Limnodrilus hoffmeisteri esiintyi valtalajina sisäsaariston pisteellä P54. Vuonna 212 ilmestynyttä Naididae -heimoon kuuluvaa lajia Paranais frici ei enää tavattu näytteistä. Laji on Itämeressä tulokaslaji, mutta ilmeisesti harmiton (Ljungberg ym. 211). Liejuputkimatoja (Marenzelleria sp.) esiintyi kaikilla näytteenottopaikoilla. Valtalajina ne olivat sekä yksilömääriltään että biomassaltaan asemilla 53, 62 ja 65. Alhaisen suolapitoisuuden takia sietokykynsä rajoilla elävää Merisukasmatoa (Manayunkia aestuarina) havaittiin ensimmäisen kerran Pietarsaaren edustalla vuonna 29 ja sitä tavattiin edelleen ulkosaariston näytteenottopaikalla 65. Surviaissääsken (Chironomidae) toukkia oli vuonna 217 hyvin vähän ja kaikki Procladius -suvun toukkia. Rehevöitymistä indikoivia suurikokoisia Chironomus -surviaissääskien toukkia ei havaittu ollenkaan vuonna 217. Terveen pohjan indikaattorina pidettyjä raakkuäyriäisiä (Ostracoda) (Vuori ym. 29) esiintyi Pietarsaaren edustalla kaikilla pisteillä ja erityisen runsaasti pisteellä 78. Valkokatkaa (Monoporeia affinis) ja kilkkiä (Saduria entomon) ei tavattu vuonna 217. Pohjaeläinten yksilömäärät näytteenottopaikoilla vaihtelivat noin 1 4 3 yks/m 2 välillä ja biomassat,6 2,5 g/m 2 välillä (kuva 26, liite 9). Kokonaisyksilömäärä oli selvästi suurin näytteenottopaikalla 78, jossa oli lukumääräisesti paljon raakkuäyriäisiä. Suurin biomassa oli paikalla 65, jossa pohjaeläimistö koostui melkein kokonaan liejuputkimadoista. Kuva 26. Pohjaeläinten yksilötiheydet (kpl/m 2 ) ja biomassat (g/m 2 ) Pietarsaaren edustan näytteenottopisteillä vuonna 217. (Nyman 218)

27 Havaintopaikat 53 ja 71 ovat olleet mukana tarkkailussa vuodesta 212. Paikan 53 lähistöllä on tehty ruoppaustöitä vuosina 212 215. Vuonna 217 yksilömäärä oli pisteellä jonkin verran suurempi kuin edellisinä vuosina johtuen lähinnä liejuputkimatojen määrästä, ja pohjaeläimistö on ilmeisesti vakiintumassa ruoppauksien jälkeen. Näytteenottopaikalla 54 vuonna 212 syntynyt sataman ruoppauksesta peräisin oleva savikerros ei ollut enää selvästi vuonna 217 havaittavissa, kuten ei edellisvuonnakaan. Yksilömäärä oli vuosien 214 216 kaltainen, mutta biomassa jonkin verran pienempi johtuen pienikokoisten liejuputkimatojen suuresta määrästä. Näytteenottopaikka 62 sijaitsee ulkosaariston syvänteessä laivaväylällä, missä ruopattiin vuonna 215. Paikan pohjaeläimistön kokonaisyksilömäärä on pysynyt melko tasaisena, joskin koostumus on vaihdellut. Varsinkin liejuputkimatojen määrän vaihtelut ovat vaikuttaneet biomassan huomattaviin vaihteluihin. Harvasukasmatojen viime vuosien vähentyminen jatkui myös vuonna 217, jolloin niiden osuus yksilömäärästä ja biomassasta oli varsin vaatimaton. Luodon saaristossa sijaitsevan näytepaikan 65 kokonaisyksilömäärä oli jonkin verran suurempi mutta biomassa pienempi kuin edellisinä vuosina johtuen pienikokoisista liejuputkimadoista. Vuosista 21 211 lähtien suuri osa yksilömäärästä ja biomassasta on ollut liejuputkimatoja. Ulkosaariston näytteenottopaikan 71 pohjaeläimistö on aiemmin koostunut lähinnä harvasukasmadoista ja isokokoisista Chironomus -toukista. Chironomus -toukkia ei ollut vuonna 217 ollenkaan, myös harvasukasmatoja ja raakkuäyriäisiä oli vähemmän kuin aikaisemmin. Näytteenottopaikka 78 kuuluu Luodonjärven vaikutusalueeseen. Yksilömäärä kasvoi vuonna 217 edellisvuoteen verrattuna johtuen raakkuäyriäisten suuresta määrästä. Biomassa oli edellisvuotta pienempi. 6.2.3. Ekologinen luokitus pohjaeläinindeksien perusteella Vesienhoitosuunnittelussa käytetyn vuonna 212 päivitetyn laskentamallin (Perus & Österberg 212) mukaan pohjaeläimistön laatuluokat ovat pääsääntöisesti pysyneet samalla tasolla eikä merkittäviä muutoksia ainakaan huonompaan suuntaan ole havaittavissa. Vuoden 217 aineiston perusteella vesimuodostumien Pietarsaaren edusta ja Luodon saaristo näytteenottopaikat sijoittuivat luokkaan hyvä ja vesimuodostuman Kallan havaintopaikat luokkaan erinomainen (taulukko 1). Taulukko 1. Pietarsaaren edustan vuosien 28 217 pohjaeläinaineistosta lasketut havaintopaikkakohtaiset BBI-ELS indeksien arvot. E=erinomainen, H=hyvä, T=tyydyttävä, V=välttävä. Vuosi 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Asema Vesimuodostuma Pietarsaaren edusta 53 54,71,76,76,61,53,66,89 H H H H T H H,6,52,48,95,58 1,3,48,4,61,63 H T T H H E T T H H Vesimuodostuma Kallan,77,72,67 1,51,98 1,4 1,35 1,47 1,46 1,7 62 H H H E E E E E E E 1,37 1,44 1,9 1,68,81,7 1,12,91 1,7,86 65 E E E E H H E H E H,73 1,9 1,9 1,9,95 1,13 1,24 71 H E E E E E E Vesimuodostuma Luodon saaristo 1,,92,76,95,92,9,89,92,95,95 78 E H H H H H H H H H Laatuindeksien tulkinnassa on syytä muistaa, että indeksiarvo ja sen perusteella tehty luokitus sisältävät karkeita yleistyksiä. Laskentakaavassa esimerkiksi kaikille harvasukasmato- ja surviaissääskilajeille on annettu sama huono painoarvo, vaikka ryhmät sisältävät hyvin erilaisia lajeja. Indeksiarvoissa on lisäksi satunnaisvaihtelua, joka kytkeytyy eläinten epätasaiseen jakautumiseen näytteenottopaikoilla ja havait-

28 tujen yksilömäärien satunnaishajontaan. Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä useamman vuoden tulosten perusteella ja pohjaeläimistö on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Kokonaisten vesimuodostumien useamman vuoden havainnoista lasketuissa indeksiarvoissa virheet tasoittuvat jonkin verran ja voivat siten varmemmin ilmaista vesialueen tilaa. Vesimuodostumien ekologisen tilan luokittelu tehdään kuitenkin viranomaisten taholta vesienhoidon suunnittelun yhteydessä, seuraavan kerran syksyllä 218. 6.3 Lämpötilakartoitukset Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueella tehtiin vuonna 217 maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa lämpötilakartoitukset, jotka on raportoitu erikseen (Palomäki 218). Vuoden 217 kartoitustuloksia on verrattu vastaavien havaintopaikkojen lämpötiloihin (Pietarsaaren edustan yhteistarkkailu 199 21) ennen Alholmens Kraftin voimalaitoksen käynnistymistä. Maaliskuun 217 havaintoajankohtana jäähdytyskanavan edusta oli sula kuten myös satama ja laivaväylä Ådön ohitse avomerelle. Tarkkailualueen vesien maksimilämpötilat olivat,1 2,5 asteen välillä. Lämpimintä vesi oli purkupaikan pohjoispuolella, purkupaikan edustalta ei ole tulosta. Alholmens Kraftin voimala oli poissa käytöstä suurimman osan maaliskuuta, joten maaliskuun lämpökuorma tuli pääosin UMP-Kymmenen tehtaalta. Lämpimien vesien vaikutusvyöhyke ulottui noin kilometrin etäisyydelle purkukanavan suulta pohjoiseen Risöhällenin suuntaan. Purkukanavan lähistöllä vedet olivat hieman lämpimämpiä pinnassa kuin pohjassa. Luodonjärven makeavesivaikutus näkyi pintavesissä ainoastaan Kackursfjärdenillä, jossa pohjan tuntumassa oli kuitenkin hieman suolaisempaa vettä. Syvemmissä vesikerroksissa vedet olivat muilla alueilla suolaista murtovettä. Toukokuussa 217 tarkkailualueen vesien maksimilämpötilat olivat 4,8 8,5 asteen välillä. Korkein lämpötila mitattiin purkukanavan edustalta. Toukokuussa vedet olivat heikosti kerrostuneet ja jäähdytysvesien vaikutukset olivat hyvin lieviä ulottuen purkukanavan edustalta muutaman sadan metrin päähän. Luodonjärven vaikutus näkyi pinta- ja alusvedessä Kackursfjärdenillä ja Hästgrundetissa. Elokuussa 217 tarkkailualueen vedet olivat noin 1 2 astetta vertailujaksoa kylmempiä ja havaintopisteiden vesien maksimilämpötilat vaihtelivat 15,5 18,2 C välillä. Jäähdytysvesien vaikutusalue ulottui pintavedessä noin kilometrin purkukanavan suulta pohjoiseen, mutta pohjan läheisessä vedessä ei esiintynyt ollenkaan lämpimiä jäähdytysvesiä. Havaintopaikkojen lämpötilakerrostuneisuus oli elokuussa vähäistä, vaikkakin Fallskärletin luona oli pohjanläheinen vesi huomattavasti pinnanläheistä vettä kylmempää. Makeavesivaikutusta ei ollut havaittavissa. Lokakuussa 217 vedet olivat tarkkailualueella suurimmaksi osaksi noin 1 2 astetta vertailujaksoa kylmempiä. Havaintopisteiden vesien maksimilämpötilat vaihtelivat välillä 6,2 7,9 C. Korkeimmat lämpötilat mitattiin purkukanavan edustalta. Lämpötilaerojen perusteella jäähdytysvesien vaikutusalue rajoittui pintavedessä purkukanavan edustalle alle 1 km 2 alueelle, eikä vaikutuksia esiintynyt syvemmissä vesikerroksissa. Lokakuun havaintopäivinä Gertrudin ja pääosin myös Hästgrundetin patoluukut olivat kiinni ja vedet olivat suolaisia murtovesiä kaikilla havaintopaikoilla. 6.4 Mässkärin luontoasema Jätevedenpuhdistamo Mässkärin luontoaseman koko vuoden vedenkulutus on noin 25 m 3 /v. Jätevedet käsitellään Green Rock -pienpuhdistamossa, josta kuormitus mereen on ympäristöluvan (3.1.212 LSSAVI/58/4.8/21) perusteella vaihdellut välillä,14 1 kg P/ vuosi. Lupaehdot astuivat voimaan vuonna 213. Luparajat ovat kiintoaineelle 9 %, 35 mg/l, biologiselle hapenkulutukselle (BOD 7ATU) 9 %, 3 mg/l, kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr) 75 %, 125 mg/l ja kokonaisfosforille 3 mg/l. Ympäristöluvan mukaan jätevesinäytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa (kesä- ja elokuussa) ja vesistötarkkailu voidaan lopettaa. Vesistötarkkailua jatkettiin kuitenkin vielä vuonna 217. Jätevesinäytteitä

29 otettiin vuonna 217 yksi, syyskuussa 5.9. Tuolloin lähtevän veden luparajat (BOD 7ATU 9 % ja 3 mg/l; kok-p 9 % ja 3 mg/l; COD Cr 75 % ja 125 mg/l; kiintoaine 9 % ja 35 mg/l) saavutettiin muilta osin, paitsi fosforin osalta (66 % ja 6,2 mg/l) (liite 13). Mässkärin luontoaseman pienpuhdistamon vesistötarkkailunäytteet (Mä1) otettiin yhteistarkkailun yhteydessä (14.3. ja 16.8.) ja tulokset sisältyvät maaliskuun ja elokuun tulostaulukoihin (liitteet 2.1 ja 2.3). Mässkärin edustalla oli maaliskuussa 217 havaittavissa lähinnä lieviä järvivesien ja rannikon jätevesien vaikutuksia. Näiden vaikutukset olivat selvästi havaittavissa pisteen P62 tuloksissa (liite 2.1). Veden väri oli Mässkärin edustalla pinnassa 7 mg Pt/l. Myös pinnanläheiset ravinnepitoisuudet (NH4-N µg/l: 1; kok-n: 65 µg/l; kok-p: 16 µg/l) olivat pohjaan nähden koholla. Happitilanne oli hyvä (84 9 kyll-%) eikä vedessä esiintynyt bakteereja. Elokuussa vesi oli lähes kirkasta (1,2 1,4 FTU) ja lähes väritöntä (17 19 mg Pt/l). Ravinnepitoisuudet olivat alueelle ominaisella tasolla (Kok-N: 23 24 µg/l, Kok-P: 12 13 µg/l). Myös hygieeninen tila oli purkualueella hyvä (enterokokit 4-8 pmy/1ml). 6.5 Pörkenäsin leirikeskus Pörkenäs Lägergårdin jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan Pörkenäsin ja Merilän leirikeskusten jätevedet, joilla on oma velvoitetarkkailu. Puhdistamona toimii vuonna 212 asennettu Oy KWH-Pipe Ab:n Vehoputs 7-pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Sitä ennen (26 211) jätevedet puhdistettiin UPO-Metoxy pienpuhdistamolla. Ympäristölupa (LSSAVI/229/4.8/21) velvoittaa suoritettavan jätevesien käyttö- ja päästötarkkailua siten, että toinen näytteenottokerta ajoittuu kesän korkeimman käyttöasteen aikaan. Tarkkailua suorittaa Eurofins Ahma Oy ja vuoden 217 tulokset on raportoitu erikseen (Rinta-Piirto 218). Vuonna 217 laitoksella käsiteltiin noin 1 18 m 3 jätevettä. Vuonna 217 pienpuhdistamon tarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman (Ahma Ympäristö Oy, 4.5.215) mukaisesti ympäristöluvan määräämää tarkkailutiheyttä noudattaen (2 näytekertaa/v). Vuonna 217 tarkkailunäytteet otettiin kesäkuussa (27.6.) ja syyskuussa (6.9.) (Rinta-Piirto 218). Puhdistamon toiminta oli vuonna 217 hyvää, vaikka toiminnassa oli kesällä ongelmia prosessissa olevan lietekannan kuolemisen vuoksi. Lupaehdot saavutettiin BOD 7ATU:n (96,6 %), kiintoaineen (9,5 %) ja COD:n (9,8 %) puhdistustehojen osalta. Vesistökuormitukset pienenivät kaikilta osin edellisvuodesta. Kokonaisfosforikuorma oli,13 kg/d, kokonaistyppikuorma,31 kg/d ja BOD-kuorma,83 kg/d. Vesistötarkkailussa (27.6. ja 6.9.) jätevedenpuhdistamon vaikutuksia ei havaittu. Veden laatu oli verraten hyvä: happitilanne oli koko vesipatsaassa erinomainen (92 1 kyll-%) ja kokonaisfosfori- (<5 17 µg/l) ja a-klorofyllipitoisuudet (2, 8,3 mg/l) olivat karulla/lievästi rehevän veden tasolla. Kesäkuussa vesi oli lievästi sameaa, syyskuussa sameusarvot olivat alhaisia. Veden hygieeninen laatu oli kaikilla havaintopaikoilla hyvä (Rinta-Piirto 218). 6.6 Sedimenttiselvitys 217 Vuonna 217 toteutettiin erillisselvityksenä Pietarsaaren edustan sedimenttiselvitys. Selvitys tehtiin Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n laatiman ohjelman (Mykrä & Aaltonen 217) mukaisesti kuudelta havaintopisteeltä: P1, P2 ja P4 sekä vedenlaadun seurantapisteet P67, P78 ja L11 (Luodonjärvi) (taulukko 11, liite 14). Sedimenttinäytteistä tutkittiin metallien (Cd, Cr, Cu, Ni, Pb) kokonaispitoisuudet sekä fluoripitoisuudet. Lisäksi määritettiin haihdutus- ja hehkutusjäännös, kuiva-ainepitoisuus, typpi, fosfori ja rauta. Selvityksen tuloksista on laadittu erillinen kooste (Palomäki 217), joka sisältää myös sedimenttinäytteiden tutkimustodistukset. Kaupungin ja teollisuuslaitosten purkupaikkojen läheisyydessä on sedimenttien metalli- ja fluoripitoisuuksia tutkittu aiemmin vuosina 23 (Salonen 24) ja 27 (Salonen 28). Tuolloin näytteet otettiin neljältä havaintopaikalta (P1-P4). Sedimentin kloorifenoleita on kartoitettu vuosina 1987, 199, 1997,

3 21 ja 27. Vuosina 21 ja 27 kloorifenolien summa oli kaikissa näytteissä alle käytetyn analyysimenetelmän määritystarkkuuden (< 5 μg/kg). Analyysi jätettiin pois vuoden 217 selvityksestä. Taulukko 11. Sedimenttiselvityksen havaintopisteet vuonna 217. Havaintopisteet Koordinaatit (EETRS-TM35FIN) N E Jäte- ja järvivesien vaikutusalue P1: UPM Kymmene/ Alholmens Kraft purkualue 772693 288121 P2: Pietarsaaren kaupungin puhdistamon purkualue 77489 28782 P67: Lillgrundet, vedenlaatupiste 775953 28715 Vertailupiste, merivedet P4: Örenin kaakkoispuoli 776884 2882 Vertailupiste, järvivedet P78: Orrskärsfjärden, vedenlaatupiste 783486 286653 Luodonjärvi L11: Luodonjärvi, Admiral 772462 291142 6.6.1. Tulokset ja niiden tarkastelu Vuosi 217 Sedimentin kuiva-ainepitoisuus oli vuonna 217 pistettä P4 lukuun ottamatta melko pieni ja vaihteli 13 24 %. Vertailuaseman P4 kuiva-ainepitoisuus (49 %) oli tätä selvästi suurempi ja näytteen orgaanisen aineen osuus, jota hehkutusjäännös käänteisesti kuvaa, muita pienempi (kuva 27) (Palomäki 217). % Hehkutushäviö 25 2 15 1 5 mg/kg ka. 6 5 4 3 2 1 Fluori P1 P2 P67 P4 P78 L11 P1 P2 P67 P4 P78 L11 Kuva 27. Pietarsaaren merialueen sedimentin hehkutushäviöt ja fluoripitoisuudet vuonna 217. Metalleista kadmium-, kromi-, kupari-, nikkeli- ja lyijypitoisuudet olivat vertailuaseman P4 näytteessä pienempiä kuin muiden havaintoasemien vastaavat pitoisuudet (kuva 28). Samoin typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat pisteellä P4 muita asemia pienempiä (kuva 29). Fluoripitoisuudessa ei ollut merkittäviä eroja merihavaintoasemien välillä, mutta Luodonjärven aseman sekä järviveden vaikutusten vertailuaseman P78 pitoisuudet olivat selvästi meriasemia suuremmat (kuva 27). Pisteiden L11 ja P78 ainepitoisuudet olivat yleisestikin meriasemia korkeammat. Kadmiumin pitoisuus oli asemalla P1 selvästi suurempi kuin muilla havaintoasemilla (Palomäki 217).

31 Cr, Cu, Ni, Pb mg/kg ka. Metallit 4 35 Kromi Kupari Lyijy Nikkeli 3 25 2 15 1 5 mg/kg ka. 3 2,5 2 1,5 1,5 Kadmium P1 P2 P67 P4 P78 L11 P1 P2 P67 P4 P78 L11 Kuva 28. Pietarsaaren merialueen sedimentin raskasmetallipitoisuudet vuonna 217. P, N mg/kg ka. Fosfori ja typpi 6 Fosfori 5 Typpi 4 3 2 1 Fe mg/kg ka. 6 5 4 3 2 1 Rauta P1 P2 P67 P4 P78 L11 P1 P2 P67 P4 P78 L11 Kuva 29. Pietarsaaren merialueen sedimentin fosfori-, typpi- ja rautapitoisuudet vuonna 217. Kadmiumia lukuun ottamatta kaikkien raskasmetallien pitoisuudet alittivat vuonna 217 luonnontilaiseksi katsottavan sedimentin pitoisuusrajan. Havaintopaikalla P1 kadmiumin pitoisuus (2,7 mg/kg ka.) oli selvästi ja muilla havaintopaikoilla jonkin verran luonnontilaista korkeampi. Ainoastaan vertailuasemalla P4 kadmiumpitoisuutta voidaan pitää luonnontilaisena. Vertailuarvoina on käytetty sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (215) taustapitoisuuksia. On huomattava, että ohjeen arvot on annettu ns. normalisoidulle sedimentille, joten normalisoimattomien tulosten ollessa kyseessä vertailu on suuntaa antava (Palomäki 217). Vertailuaseman P4 tulosten vertailukelpoisuutta heikentää se, että mineraaliaineksen osuus oli siellä suurempi kuin muilla havaintoasemilla. Raskasmetallit sitoutuvat sedimentin orgaaniseen ainekseen. Aseman pienet pitoisuudet johtunevat muita asemia suuremmasta etäisyydestä kuormituslähteisiin, mutta myös orgaanisen aineksen vähäisestä määrästä (Palomäki 217). Vertailu aiempiin tuloksiin Havaintoasemien P1, P2 ja P4 osalta raskasmetallien ja fluorin pitoisuuksia verrattiin myös vuosien 23 ja 27 tuloksiin ( 5 cm näyte). Kadmiumin pitoisuus oli muihin vuosiin verrattuna suurin vuoden 27 tutkimuskerralla kaikilla kolmella havaintoasemalla, ja pienentyi selvästi vuonna 217 asemilla P2 ja P4. Aseman P1 pitoisuus oli kaikkina tutkimusvuosina korkein eikä merkittävää pitoisuusmuutosta aiempiin vuosiin ollut vuonna 217 havaittavissa (kuva 3) (Palomäki 217). Kromipitoisuus oli vuosina 23 ja 27 suurin asemalla P2, mutta pienentyi noin puoleen vuonna 217. Muilla havaintoasemilla ero vuosien 27 ja 217 välillä oli melko pieni (kuva 3) (Palomäki 217).

32 mg/kg 4 Cd, pintasedimentti mg/kg 4 Cr, pintasedimentti 3,5 23 27 217 35 23 27 217 3 3 2,5 25 2 2 1,5 15 1 1,5 5 P1 P2 P4 P1 P2 P4 Kuva 3. Pietarsaaren merialueen pintasedimentin kadmium- ja kromipitoisuudet vuosina 23, 27 ja 217. Kuparipitoisuus pienentyi jonkin verran vuonna 217 verrattuna aikaisempiin vuosiin havaintoasemilla P1 ja P2. Vertailuasemalla P4 pitoisuus oli pieni eikä merkittäviä muutoksia vuosien välillä ollut havaittavissa (kuva 31) (Palomäki 217). Nikkelipitoisuus kasvoi vuonna 27 verrattuna vuoteen 23 asemilla P1 ja P2, mutta pienentyi taas selvästi vuoden 217 näytteissä. Aseman P4 pitoisuudet olivat pieniä kaikkina tutkimusvuosina (kuva 31) (Palomäki 217). Lyijypitoisuudet olivat kaikilla havaintoasemilla varsin pieniä ja vuosien välillä havaittu vaihtelu saattaa selittyä satunnaisvaihtelulla. Pitoisuudet olivat kuitenkin kaikilla havaintoasemilla vuonna 217 suurempia kuin edellisellä tutkimuskerralla vuonna 27 (kuva 31) (Palomäki 217). Fluorin osalta vertailuun otettiin vain vuodet 27 ja 217, koska vuoden 23 tulokset olivat lukuarvoiltaan kolme kertaluokkaa suurempia kuin myöhempinä tutkimusvuosina. Tulosten erot saattavat selittyä analyysimenetelmän vaihtumisella. Fluoripitoisuus oli asemalla P1 vuonna 217 noin kaksinkertainen verrattuna vuoteen 27. Muilla havaintoasemilla pitoisuus oli pienentynyt (kuva 31) (Palomäki 217). mg/kg 4 Cu, pintasedimentti mg/kg 35 Ni, pintasedimentti 35 23 27 217 3 23 27 217 3 25 2 15 1 25 2 15 1 5 5 P1 P2 P4 P1 P2 P4 mg/kg 25 Pb, pintasedimentti mg/kg 1,2 Fluori, pintasedimentti 2 23 27 217 1 27 217 15 1,8,6,4 5,2 P1 P2 P4 P1 P2 P4 Kuva 31. Pietarsaaren merialueen pintasedimentin kupari-, nikkeli- ja lyijypitoisuudet vuosina 23, 27 ja 217 sekä fluoripitoisuus vuosina 27 ja 217.

33 6.7 Pietarsaaren satama- ja väyläruoppausten kalataloudellinen jälkitarkkailu 217 Seuraavassa on referoitu Pietarsaaren väylän ja satama-altaan ruoppausten sekä ruoppausmassojen läjittämisen (211 215) kalataloudellista tarkkailua vuonna 217 (Keränen 217). Tarkkailua on toteutettu osittain osana Pietarsaaren edustan yhteistarkkailua. Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman 15.9.211 päivätyllä (POHELY/1822/5723/211) ja meriläjitysalueen tarkkailuohjelman 11.9.212 päivätyllä (POHELY/1822/5723/211) päätöksellä. Vuosi 217 oli kalataloudellisen tarkkailun kuudes vuosi ja jälkitarkkailun (216 218) toinen vuosi. Tarkkailuun sisältyi siian poikasnuottaukset, verkkokoekalastukset ja silakan poikaspyynnit. Verkkokoekalastuksia on tarkkailussa tehty viidellä alueella (lähialueet Gräggören ja Risöhällen, sisäsaariston Hälsingöfjärden ja ulkosaaristossa sijaitseva Aligrundet sekä meriläjitysalueen läheinen alue). Kokonaissaaliiden perusteella suurimmat ruoppausten aikaiset muutokset kalastossa tapahtuivat Gräggörenillä, jossa särki- ja ahvenkannat runsastuivat. Vuoden 217 jälkitarkkailun perusteella Gräggörenin kalasto on palautumassa tilaan, jossa se oli ennen ruoppauksien alkamista. Gräggörenin kokonaissaalis ei vuonna 217 ollut enää verkkokoekalastusten suurin, vaan suurin saalis saatiin Risöhällenistä. Muilla koeverkkopyyntialueilla kuin Gräggören ei ruoppaus- tai jälkitarkkailuvuosina ole havaittu ruoppauksiin tai läjitykseen liittyviä kalakantamuutoksia. Siian poikasnuottausten (212 217) tuloksien perusteella siian lisääntyminen ei ole suuresti häiriintynyt ruoppauksista. Kevään 217 siianpoikassaalis oli hyvä ja poikasia saatiin kaikilta koealoilta. Aiempina vuosina paras siianpoikasalue on ollut Västra Ådö, mutta vuonna 217 lukumääräisesti suurin saalis saatiin aivan ruopatun laivaväylän tuntumassa sijaitsevalta Rödhällanilta. Silakan poikaspyyntialue sijaitsee noin 1,8 km meriläjitysalueen itäpuolella. Alueelta ei ole ennakkotarkkailutuloksia. Saalista ei saatu vuonna 217, kuten ei aiempinakaan vuosina. Myöskään tarkkailualuetta matalammalta vertailualueelta ei saatu kaloja. Alue ei ilmeisesti ole silakan lisääntymisaluetta. 7. TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa käsitellään Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset vuodelta 217, joka oli tarkkailujakson 28 217 viimeinen vuosi. Yhteistarkkailuun osallistuvat UPM Kymmene Oyj, BillerudKorsnäs Finland Oy, OSTP Finland Oy, Pietarsaaren Vesi, Pietarsaaren Satama Oy ja Alholmens Kraft Oy:n biovoimalaitos (AK 1 ja AK 2). Pietarsaaren merialueen vedenlaatuun vaikuttavat teollisuuden sekä asutuksen jätevesikuormituksen ohella jäähdytysvedet sekä Luodon-Öjan makeavesialtaasta juoksutettavat humuspitoiset ja ajoittain happamat vedet. Kaupungin jätevedenpuhdistamo ei saavuttanut täysin ympäristölupaehtoja 1., 2. ja 4. vuosineljänneksellä. UPM Kymmene Oyj:n, OSTP:n ja Alholmens Kraftin lupaehdot täyttyivät kaikilta osin vuonna 217. Mereen johdetusta jätevesimäärästä 95 % ja orgaanisesta kuormituksesta (BOD ja COD) 9 98 % tuli UPM Kymmeneltä ja loput kaupungin puhdistamolta. UPM Kymmenen osuus jätevesien ravinnekuormituksesta oli vuonna 217 91 % fosforista ja 32 % typestä. Fosforikuormituksesta 9 % ja typpikuormituksesta 63 % tuli kaupungin puhdistamolta. Loput 5 % typpikuormituksesta tuli OSTP Finland Oy Ab:ltä. Jätevesikuormitus oli orgaanisen kuormituksen (BOD ja COD) ja typpikuormituksen osalta edellisvuoden tasolla ja fosforin osalta hieman pienempi kuin edellisvuonna. Luodonjärvestä juoksutettiin vettä merialueelle tulvaluukuista ja kalateistä touko- ja syys-elokuussa keskimääräistä enemmän, helmikuussa ja kesällä keskimääräistä vähemmän. Luodonjärven typpi- ja fosforivirtaamat olivat vuonna 217 edellisvuotta selvästi alhaisemmat. Järvivesien osuus oli fosforin osalta noin 5-kertainen ja typen osalta lähes nelinkertainen jätevesien aiheuttamaan ravinnekuormitukseen verrattuna.

34 Talvella, veden vaihtuvuuden ollessa huonoimmillaan, jäte- ja järvivedet virtaavat pintavedessä ja siten jään alle muodostuu lähes kaikkien laatumuuttujien suhteen selvä kerrostuneisuus. Veden laadulle ovat talvella ominaisia voimakkaat alueelliset sekä ja myös eri vuosien väliset vaihtelut. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät talvella 217 melko samalla laajuudella kuin edellistalvena, selvimmin pintavedessä Ådön Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa. Uloimmilta pisteillä (P64, P73) vaikutuksia ei ollut havaittavissa. Avovesiaikana laimenemisolosuhteet ovat paremmat ja järvi- ja jätevedet sekoittuvat koko vesimassaan. Pintaveden pitoisuudet ovat talvea alhaisemmat eikä kerrostuneisuutta juurikaan muodostu. Keväällä 217 jäte- ja järvivesien vaikutus näkyi selvästi Hästgrundetin edustalta Hälsingöfjärdenille ruskeana ja paikoin muuta merialuetta sameampana pintavetenä. Pohjoisessa järvivesiä oli havaittavissa koko vesipatsaassa Kackursfjärdenillä, tätä pohjoisempana vaikutukset olivat selvästi vähäisemmät. Kesällä jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät kohonneina sameus- ja väriarvoina sekä ravinnepitoisuuksina lähirannikolla. Näkösyvyys oli koko tarkkailualueella edellisvuotta parempi. Klorofyllipitoisuuksien perusteella Pietarsaaren edustan merialue jakautui rehevyydeltään kahteen rehevyysluokkaan. Lievästi rehevä alue ulottui rannikolta Ådön itäpuolelle ja pohjoisessa Kackursfjärdenille. Tätä ulommat pisteet luokiteltiin rehevöitymässä oleviksi. Perifytonselvityksen perusteella leväkasvu oli runsainta Alholmens Kraftin ja UPM:n jäähdytys- ja jätevesien purkualueella. Sataman edustalla ja kaupungin puhdistamon purkualueella levätuotanto oli vertailualueiden tasoa. Vesienhoidon suunnittelun tavoitteena on saavuttaa tai säilyttää pintavesien hyvä tila Suomessa. Pietarsaaren edustan vedenlaatuaineistoa (vuodet 213 217) on verrattu havaintopaikkakohtaisesti vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituksen vedenlaatuparametreihin. Vuoden 217 vedenlaatuparametrien perusteella Perämeren sisemmän rannikkoalueen havaintopaikat sijoittuivat enimmäkseen luokkiin tyydyttävä tai välttävä. Ulomman rannikkoalueen havaintopisteet sijoittuivat luokkiin erinomainen-tyydyttävä. Myös Luodonjärven havaintopisteiden (L5 ja L6A) vedenlaatua verrattiin ekologisen luokituksen parametreihin. Gertrudsin tulvaluukkujen läheinen piste sijoittui vuoden 217 vedenlaatuaineistolla luokkaan hyvä ja Hästgrundetin läheinen piste L6A luokkaan tyydyttävä. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 213 valmistuneessa pintavesien ekologisen tilan kokonaisarviossa Pietarsaaren edustan ja Kallanin vesimuodostumat on luokiteltu tyydyttävään ekologiseen tilaan ja Luodon saaristo ja Uusikaarlepyy ulko hyvään tilaan. Luodonjärvi oli tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Kalastusalueen keräämien tietojen mukaan yleisimmät saalislajit Pietarsaaren rannikkoalueella vuonna 217 olivat lahna, silakka ja siika. Kokonaissaalis kasvoi edellisvuodesta johtuen osittain rehukeittiöiden kiinnostuksesta rehukalaan ja sitä kautta lahnan ja särjen kalastuksen lisääntymisestä. Myös silakan, siian, lohen ja mateen saaliit kasvoivat vuoteen 216 verrattuna. Verkot olivat yleisimmin käytettyjä pyydyksiä. Vuosittaisessa pohjaeläinseurannassa olleilla paikoilla pohjaeläimistö oli vuonna 217 lajistoltaan pääpiirteissään samankaltainen kuin edellisinä vuosina. Raakkuäyriäisiä (Ostracoda), harvasukasmatoja (Oligochaeta) ja liejuputkimatoja (Marenzelleria sp.) esiintyi kaikilla asemilla. Surviaissääsken (Chironomidae) toukkia oli vuonna 217 hyvin vähän. Rehevöitymistä indikoivia suurikokoisia Chironomus - surviaissääskien toukkia ei havaittu ollenkaan vuonna 217. Ekologisen luokituksen mukaisen BBIindeksin perusteella pohjaeläimistön tila oli koko alueella hyvä-erinomainen eli selvästi parempi kuin vedenlaatuparametrien perusteella arvioituna. Kesällä 217 alueella sijaitsevien valvottujen uimarantojen vedet täyttivät voimassa olleet laatuvaatimukset. Valtakunnallisen leväseurannan yhteydessä Ådön kalasatamassa ei havaittu kesällä 217 sinileväesiintymiä. Vuonna 217 toteutettiin erillisselvityksenä sedimenttien metalli- ja fluoripitoisuuksien kartoitus kuudella havaintopisteellä, joista yksi sijaitsi Luodonjärven puolella (L11). Kadmiumia lukuun ottamatta kaikkien raskasmetallien pitoisuudet alittivat vuonna 217 luonnontilaiseksi katsottavan sedimentin pitoisuusrajan. Kadmiumpitoisuus oli jäte- ja jäähdytysvesien purkualueella (P1) selvästi suurempi kuin muilla havaintoasemilla. Fluoripitoisuudessa ei ollut merkittäviä eroja merihavaintoasemien välillä, mutta Luodon-

35 järven aseman (L11) sekä järviveden vertailuaseman (P78) pitoisuudet olivat selvästi meriasemia suuremmat. Pietarsaaren syväväylän ja sataman ruoppausten ja meriläjityksen kalataloudellinen jälkitarkkailu jatkui vuonna 217. Vaikutustarkkailussa ruoppaus ja läjitystöiden vaikutuksia on havaittu kalastossa ainoastaan Gräggörenillä. Vuoden 217 jälkitarkkailun perusteella Gräggörenin kalasto on palautumassa tilaan, jossa se oli ennen ruoppauksien alkamista. VIITTEET Aaltonen E K 28: Pietarsaaren edustan merialueen vesistö ja kalataloustarkkailuohjelma 28 215. Moniste 9 s. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari. Aaltonen E K & Kalliolinna M 211: Pietarsaaren merialueen tila jakson 26 21 velvoitetarkkailutulosten perusteella. Moniste 24 s. Pietarsaari 211. Aaltonen E K, Kalliolinna M & Salonen H 1998: Pietarsaaren merialueen tila 1973 1997. Osat I IV. Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy ja Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Kaustinen 1998. Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen S M, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Vehanen T & Vuori K M 212: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 212 213 päivitetyt arvioin perusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöhallinnon ohjeita 7/212. 144 s. Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 218: Kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa ja Kruunupyyssä ja kuukausittainen lämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 216. (Sähköposti 9.1.218) Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 218: Jääpäivien lukumäärä talvella 216/217. (Sähköposti 9.1.218) Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 218: Meriveden korkeus Pietarsaaren mareografilla 217. (Sähköposti 9.1.218) Keränen J 217: Pietarsaaren Satama. Pietarsaaren satama ja väyläruoppauksien kalataloudellinen jälkitarkkailu 217. Pöyry Finland Oy. 2 s + liitteet. Korpinen P, Kiirikki M, Lauri H & Inkala A 24: Bothnian Bay 3 D water quality and ecosystem model: Technical Report. Manuscript 57 s. Kujala N 212: Pietarsaaren satama, vuosiyhteenveto 211. Kujala N 214: Pietarsaaren Sataman hule ja sadevesijärjestelmien täsmennys (s posti 17.6.214) Ljungberg R, Pikkarainen A, Lehtiniemi M & Urho L 211: Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa. Suomen ympäristö 1/211. Mykrä M & Aaltonen E K 217: PIETARSAAREN EDUSTAN MERIALUEEN TARKKAILUT/ Sedimentti ja limakotiloselvitykset 217. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, 26.6.217. Nyman C 218: Pietarsaaren merialueen pohjaeläinseuranta vuonna 217. Moniste 9 s + liitteet. Palomäki A 217: Pietarsaaren merialueen tarkkailut. Sedimenttiselvitys vuonna 217. Nab Labs Oy, 29.8.217. Palomäki A 218: Oy Alholmens Kraft Ab. Pietarsaaren lämpövoimalan vesistötarkkailut Pietarsaaren merialueella vuonna 217. Eurofins Nab Labs Oy, Tutkimusraportti 91 / 218. Perus J & Österberg M 212. BBI excel makron opas (v. lokakuu 212). Pietilä T 218: Teuvo Pietilä, UPM Pietarsaari, henkilökohtainen tiedonanto, sähköposti 7.2.218. Rinta Piirto S 218: Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä. Pörkenäsin leirikeskusten jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu. Vuosiyhteenveto 217. Eurofins Ahma Oy, 18.4.218. Salonen H 1998: Pietarsaaren merialueen kloorifenolitutkimuksen tulokset 1997. Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy, Kaustinen. Moniste 6 s. Salonen H 24: Pietarsaaren merialueen sedimenttitutkimus kesällä 27. Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy, Kaustinen. Moniste 3 s. + liitteet. Salonen H 28: Pietarsaaren merialueen sedimentti ja limakotilotutkimuksen tulokset 27. Nablabs Oy, Kaustinen. Moniste 1 s + liitteet. Seinä A & Peltola J 1991: Jäätalven kesto ja kiintojään paksuustilastoja Suoman merialueella 1961 199. Finnish Marine Research. N:o 258. 46 s. Helsinki 1991.

36 Sillanpää T & Aaltonen 218: Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamon yhteenvetoraportti 217. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Pietarsaari 218. 15 s + liitteet. UPM Kymmene Oyj 217a: Luodon Öjanjärven pinnankorkeudet ja juoksutukset 217. UPM Kymmene Oyj 217b: Kuormitusraportit 217. Westberg V & Lax H J (toim.) 216: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma. Vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 221. Etelä Pohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus. Raportteja 51 216 Wistbacka B 218: 25 218: Kalataloustarkkailun vuosittainen tiedonkeruu 24 217. Vuori K M, Mitikka S & Vuoristo H 29: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/ 29. Suomen ympäristökeskus. Helsinki 29. LIITTEET 1 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun havaintopaikkaluettelo 2 Analyysitulokset (laajat näytteenotot) 3 Analyysitulokset (intensiiviseuranta) 4 Perifytontulokset 5 Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen vuoden 217 tulokset pisteeltä P64 6 Kalastuskuntakohtaiset tiedot 217 (Norra svenska fiskeområdet) 7 Uimarantojen valvontatulokset 217 8 Levähavainnot Ådön kalasatamassa 217 9 Pohjaeläintuloskooste vuodelta 217 (Curt Nyman 218) 1 OSTP Finland Oy Ab:n kuormitus vuosina 22 217 11 NabLabs Oy: analyysimenetelmät 217/ Pietarsaaren merialue 12 Päivitettyjen kriteerien mukaiset parametrikohtaiset vedenlaadun luokat Pietarsaaren edustan havaintopisteillä vuosina 212 217. 13 Mässkärin luontoaseman jätevesinäytteiden analyysitulokset 217. 14 Sedimenttiselvityksen havaintopaikat vuonna 217 (kartta).

Liite/ Bilaga 1 Havaintopaikkaluettelo, Pietarsaaren edustan yhteistarkkailu 28 217 Tunnus ja nimi/ Kod och namn ID tunnus (Vesla) YK pohj. YK itä Näytesyvyys, m kartoituskierrokset*) HUOM **) P 51, Vanha Hamina/ Gamla Hamn 2753 1, 1 772628 328684 ja pintavesi bakteerit P 52, Alholmsfjärden 2754 1, 1 intensiivipiste, 77378 328745 ja pintavesi bakteerit P 53, Gräggören 27559 1, 5, 1 77682 3286652 ja pintavesi bakteerit P 54, Risöhäll = Sandgrundet 27565 1, 1 intensiivipiste, 77694 3287492 ja pintavesi bakteerit P 55, Svinören 2756 776134 3288958 1, 1 P 61, Rajstall 27552 77544 3285318 1, 1 P 62, Ådön Gräsgrundet 27566 777173 3283899 1, 5, 1, 1 intensiivipiste P 64, Nygrundet Mässkär 27573 778628 328662 1, 5, 1, 15, 1 intensiivipiste P 65, Ören Ripgrundet 27579 78584 3281655 1, 5, 1, 1 P 66, Hälsingöfjärden 27583 781433 32849 1, 1 P 67, Lillgrundet 27576 778919 3287236 1, 1 intensiivipiste P 71, Truthällan 27537 773741 3282335 1, 5, 1 P 73, Fäboda 3 km W 27521 772738 3273517 1, 5, 1 P 75, Kallan 2,5 km W 27487 7843 3277149 1, 5, 1, 15, 1 P 78, Orrskärsfjärden 27595 786455 3286739 1, 5, 1 P 79, Kackursfjärden 27586 782782 3288169 1, 1 intensiivipiste L 5, Larsmosjön, Gertruds 2746 7844 329145 1, 1 intensiivipiste L 6A, Fårholmsströmmen 62445 773178 329472 1, 1 intensiivipiste *) Kartoituskierroksen näytteenottosyvyydet: taulukon mukaiset näytesyvyydet + avovesiajalla 2 m **) Intensiivikierroksella näytteet 1 m + 2 m Analyysivalikoimat: Kartoituskierrokset (yhteensä 4 kertaa: helmi maaliskuu, toukokuu, elokuu ja lokakuu) - 1m ja 1 m näytteet: lämpötila, näkösyvyys, ph, johtokyky/ saliniteetti, O 2 + kyll % (maalis ja elokuu), väri (komparaattori), sameus, kok N, NO 2+3 N ja NH 4 N, kok P ja PO 4 P, TOC, Fe - Välisyvyyksien näytteet: lämpötila, johtokyky/ salin (talvella kokonaisravinteet) - 2 m kokoomanäytteet: avovesiajalla a klorofylli - Pintavesinäytteet (P51, 52, 53 ja 54): fekaaliset streptokokit eli enterokokit Intensiivikierrokset (yhteensä 6 kertaa avovesiajalla: kesäkuu 1, heinä elokuu yhteensä 4, syyskuu 1) - 1 m näytteet: lämpötila, näkösyvyys, ph, johtokyky/ saliniteetti, väri (komparaattori), sameus, kok N, NO 2+3 N, NH 4 N, kok P ja PO 4 P - 2 m näytteet: a klorofylli

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 2.1 TUTKIMUSTODISTUS 216E- 3866-1 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Maaliskuu Tilaaja: Pietarsaaren merialueen tarkkailun yhteistyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P51, Vanha Hamina P51 3866 14.3.217 15.3.217 17.3.217,6 3,,52,4 KiKa P52, Alholmsfjärden P52 3867 14.3.217 15.3.217 17.3.217 1,5 4,,44,8 KiKa P53, Gråggören P53 3868 14.3.217? 17.3.217 KiKa Piste avovedessä ja lähistön jää heikkoa,näytteitä ei voitu ottaa Näytteenottaja Lisätiedot P54, Risöhäll=Sandgrund Koordinaatit 776439-328819 P54 3869 13.3.217 14.3.217 17.3.217,8 4,,3,1 KiKa P55, Svinören P55 387 13.3.217 14.3.217 17.3.217,9 4,1,14,1 KiKa Näytteet otettu pisteeltä 2 m länteen ohuen jään vuoksi. P61, Rajstall P61 3871 14.3.217 15.3.217 21.3.217 1,1 4,5,38,3 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P62 3872 14.3.217 15.3.217 17.3.217 1,4 15,,22, KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P64 3873 14.3.217 15.3.217 22.3.217 4,8 18,,32,1 KiKa P65, Ören-Ripgrund P65 3874 13.3.217 14.3.217 17.3.217 1,9 13,,3,4 KiKa P66, Hälsingöfjärden P66 3875 13.3.217 14.3.217 17.3.217 1, 3,2,49,4 KiKa P67, Lillgrundet P67 3876 13.3.217 14.3.217 17.3.217,7 2,9,45,5 KiKa P71, Truthällän P71 3877 14.3.217 15.3.217 17.3.217 1,7 9,5,33, KiKa P73, Fäboda P73 3878 14.3.217 15.3.217 17.3.217 4,8 12,,25,3 KiKa P75, Kallan P75 3879 14.3.217? 17.3.217 KiKa Piste avovedessä,näytteitä ei voitu ottaa. P78, Orrskärsfjärden P78 388 13.3.217 14.3.217 17.3.217 1,1 11,,16, KiKa P79, Kackursfjärden P79 3881 13.3.217 14.3.217 17.3.217,8 4,7,28,5 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L5 3882 13.3.217 14.3.217 17.3.217,9 7,2,25,3 KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A 3883 13.3.217 14.3.217 17.3.217 1, 2,7,, KiKa Mä1, Mässkär N Mä 1 3884 14.3.217 15.3.217 17.3.217 1,1 5,7,44,7 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Taustatiedot: Säätiedot: 13.3. 14.3. 22.3.217 Arja Palomäki Meriveden korkeus 13.3. -5.5 cm, 14.3. -5.7 cm Lämpötila -1 - +3 ast. C1-3 ast. C ympäristöasiantuntija Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 3-4 m/s 6-9 m/s 5427367 Tuulen suunta S S Pilvisyys 4-8/8 8/8 Jakelu: UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 1/2 Liite/ Bilaga 2.1 Pietarsaaren merialue Maaliskuu Pietarsaaren merialueen tarkkailun yhteistyöryhmä 216E- 3866-1 Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Ei näytettä TC O2 liuk O2 kyll% Sameus Sähk.joht. ph Väri Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttäm ittaus 25813:1 996 25813:1996 ISO 727-1:216 27888:1994 SFS 321: 1979 7887:212, komparaattori 7899-2:2 Laskettu sähkönjohtav 1195-1:98 uudesta 1:213 1:213 13395:1996 1:213 1:213 1484:1997 * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % FTU ms/m mg Pt/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51,1m 3866-1,1 36 P51 1m 3866-2 1,,8 7,2 5 3,4 431 6,9 8 2,34 1 3 54 3 27 16 14,8 86 P51 2m 3866-3 2,,8 11,4 79 1,2 519 7,2 35 2,85 54 11 15 12 6 9,9 28 P52,1m 3867-1,1 2 P52 1m 3867-2 1,,7 11,6 81 1,5 447 7,2 8 2,43 9 31 18 21 8 14,9 48 P52 3m 3867-3 3,,7 11,8 82,6 543 7,4 3 2,99 45 69 13 15 5 8,6 16 P53,1m 3868-1 z P53 1m 3868-2 z P53 5m 3868-3 z P53 9,1m 3868-4 z P54,1m 3869-1,1 P54 1m 3869-2 1, 2,7 1,9 8 4, 262 7,2 18 1,38 92 26 24 43 15 29,6 1 2 P54 2,7m 3869-3 3, 1,5 11,7 83 1, 515 7,3 5 2,83 47 14 16 16 7 1,6 33 P55 1m 387-1 1, 3,2 9,9 74 4,4 236 7,2 18 1,24 93 21 25 51 16 28,7 1 3 P55 3,2m 387-2 3,1 1, 12,4 87,93 519 7,4 45 2,85 44 13 14 15 6 1,1 31 P61 1m 3871-1 1, 1,2 11,4 8 1,7 429 7,2 9 2,34 83 2 2 22 9 17,5 67 P61 3,8m 3871-2 3,5,5 12,3 85,51 548 7,4 3 3,1 37 25 12 9 4 8,2 15 P62 1m 3872-1 1,,7 11,6 81 2,5 355 7,2 1 1,91 83 17 2 24 13 16,3 8 P62 5m 3872-2 5, -,1 556 31 7 P62 1m 3872-3 1, -,1 565 P62 13,7m 3872-4 14, -,1 12,6 86,3 567 7,5 2 3,12 29 5 96 6 3 6,6 53 P64 1m 3873-1 1, -,1 13,1 89,27 555 7,6 2 3,6 31 11 99 7 2 6,9 63 P64 5m 3873-2 5, -,1 559 31 8 P64 1m 3873-3 1, -,1 563 P64 15m 3873-4 15, -,1 559 P64 16,7m 3873-5 17, -,1 13,2 9,21 565 7,6 15 3,12 28 < 3 88 6 2 6,1 25 P65 1m 3874-1 1,,1 12, 82 1, 46 7,3 8 2,51 52 95 19 18 8 13,8 48 P65 5m 3874-2 5,, 563 21 6 P65 1m 3874-3 1,, 565 P65 12,6m 3874-4 12, -,1 13,1 89,22 564 7,6 2 3,1 2 3 9 6 < 2 5,8 36 P66 1m 3875-1 1, 1,1 1, 7 1,8 322 7, 12 1,73 72 11 27 3 17 17,2 1 1 P66 2,1m 3875-2 2,2 1,6 1,4 74 1,1 449 7,2 8 2,45 56 12 2 2 9 13,2 44 P67 1m 3876-1 1, 1,8 1,3 74 2,1 325 7,1 13 1,74 79 18 24 31 16 19,4 1 P67 2,1m 3876-2 1,9 1,7 11,4 81 1,4 43 7,3 9 2,34 67 21 19 22 1 15,8 54 P71 1m 3877-1 1,,4 12,7 88,6 524 7,4 5 2,88 46 38 13 1 5 1,7 31 P71 5m 3877-2 5,, 564 3 6 P71 7,5m 3877-3 8,5, 12,8 88,26 566 7,6 2 3,12 3 6 96 6 3 6,6 64 P73 1m 3878-1 1, -,1 13, 88,27 561 7,6 2 3,8 34 9 97 7 2 6,4 51 P73 5m 3878-2 5, -,1 562 33 6 P73 1m 3878-3 11, -,1 12,9 88,26 566 7,6 2 3,12 32 4 93 7 2 6, 35 11885:9

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 2/2 Liite/ Bilaga 2.1 Pietarsaaren merialue Maaliskuu Pietarsaaren merialueen tarkkailun yhteistyöryhmä 216E- 3866-1 Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Ei näytettä TC O2 liuk O2 kyll% Sameus Sähk.joht. ph Väri Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttäm ittaus 25813:1 996 25813:1996 ISO 727-1:216 27888:1994 SFS 321: 1979 7887:212, komparaattori 7899-2:2 Laskettu sähkönjohtav 1195-1:98 uudesta 1:213 1:213 13395:1996 1:213 1:213 1484:1997 * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % FTU ms/m mg Pt/l pmy/1 ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P75 1m 3879-1 z P75 5m 3879-2 z P75 1m 3879-3 z P75 15m 3879-4 z P75 19m 3879-5 z P78 1m 388-1 1,,7 8,5 59 3, 71,6 6,5 14 <,95 97 55 38 46 26 2,9 1 8 P78 5m 388-2 5,,2 552 25 7 P78 1m 388-3 1,,5 1,8 75,56 56 7,3 25 3,8 29 13 13 1 4 6,4 14 P79 1m 3881-1 1, 1,2 8,6 61 3,2 12,8 6,4 2 <,95 99 44 44 48 28 22, 1 9 P79 3,2m 3881-2 3,7 1, 9,9 7,97 476 7,1 6 2,61 45 33 17 17 9 9,7 48 L5 1m 3882-1 1,,8 11,1 78 1,8 8,6 6,6 12 <,95 8 27 26 28 13 19, 1 L5 5m 3882-2 6,2 3,2 4,1 31 5,6 12,6 6,3 24 <,95 1 2 28 42 64 42 24,2 2 8 L6A 1m 3883-1 1,,7 1,1 7 5, 9,4 6,6 13 <,95 85 66 3 43 35 18,7 1 7 Mä1 1m 3884-1 1,,1 12,2 84 1,1 45 7,3 7 2,45 65 1 16 16 6 43 Mä1-1m 3884-2 4,7, 13,1 9,33 552 7,6 25 3,4 35 12 1 8 3 74 11885:9

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Survontie 9 D, 45 Jyväskylä VAT no. FI2831262 Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 2.2 TUTKIMUSTODISTUS 214E- 1735-1 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Toukokuu Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P51, Vanha Hamina P51 1735 15.5.217 16.5.217 2.6.217 1,5 2,5 KiKa P52, Alholmsfjärden P52 1734 15.5.217 16.5.217 2.6.217 1,9 4,1 KiKa P53, Gråggören P53 1733 15.5.217 16.5.217 2.6.217 1,6 13,5 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P54 1732 15.5.217 16.5.217 2.6.217 1,1 3,6 KiKa P55, Svinören P55 1731 15.5.217 16.5.217 2.6.217 1,1 3,9 KiKa P61, Rajstall P61 173 15.5.217 16.5.217 2.6.217 1,6 3,8 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P62 1729 16.5.217 17.5.217 5.6.217 2, 14,5 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P64 1728 16.5.217 17.5.217 5.6.217 3,9 17,6 KiKa P65, Ören-Ripgrund P65 1727 16.5.217 17.5.217 5.6.217 2,8 12,8 KiKa P66, Hälsingöfjärden P66 1726 15.5.217 16.5.217 2.6.217 1,2 2,7 KiKa P67, Lillgrundet P67 1725 15.5.217 16.5.217 2.6.217 1,3 2,4 KiKa P71, Truthällän P71 1724 16.5.217 17.5.217 5.6.217 2,3 8,7 KiKa P73, Fäboda P73 1723 16.5.217 17.5.217 5.6.217 3,6 11,3 KiKa P75, Kallan P75 1722 16.5.217 17.5.217 5.6.217 5, 2,1 KiKa P78, Orrskärsfjärden P78 1721 16.5.217 17.5.217 5.6.217 1,5 1,6 KiKa P79, Kackursfjärden P79 172 15.5.217 16.5.217 2.6.217 1,1 4,3 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L5 1719 15.5.217 16.5.217 24.5.217 1, 7,2 KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A 1718 15.5.217 16.5.217 23.5.217 1, 2,7 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: 15.5. 16.5. 27.6.217 Arja Palomäki Meriveden korkeus 15.5. -4 cm, 16.5. -32 cm Lämpötila 2-4 ast C 4-7 ast C ympäristöasiantuntija Hästgrundetin toinen patoluukku auki, toinen kiinni, Gertrudin molemmat patoluukut kiinni Tuulen nopeus 5-1 m/s 2-4 m/s 5427367 Tuulen suunta N SW Jakelu: Pilvisyys 2-4/8 1/8 UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Survontie 9 D, 45 Jyväskylä VAT no. FI2831262 Sivu 1/2 Liite/ Bilaga 2.2 Pietarsaaren merialue Toukokuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 214E- 1735-1 Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttämit taus 727-1:216 27888:1994 SFS 321:1 979 7887:212 SFS 5772:1993 7899-2:2 Laskettu sähkönjohtavuudesta 1195-1:1998 1:213 1:213 13395:1997 1:213 1:213 1484:1997 * * * * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51,1m 1735-1,1 1 P51 1m 1735-2 1, 6,6 3,9 38 7,6 93 2,5 65 36 14 37 11 11 88 P51 2m 1735-3 1,5 6,5 4 379 7,6 94 2,5 65 37 14 4 11 11,1 88 P51-2m 1735-4 - 2 5,7 P52,1m 1734-1,1 2 P52 1m 1734-2 1, 5,4 2,1 383 7,5 84 2,7 64 73 16 26 6 1,6 57 P52 3m 1734-3 3,1 5,4 2,3 384 7,5 83 2,8 62 77 15 27 6 1,5 56 P52-2m 1734-4 - 2 5,1 P53,1m 1733-1,1 5 P53 1m 1733-2 1, 5,7 2,8 317 7,3 87 1,7 74 66 18 34 9 12,4 73 P53 5m 1733-3 5, 3,8 544 P53 9,1m 1733-4 12,5 3,6,63 556 7,7 16 1,93 3 7 62 13 < 2 5,4 78 P53-2m 1733-5 - 2 5,6 P54,1m 1732-1,1 2 P54 1m 1732-2 1, 6,4 3,5 23 7,2 12 1,2 89 63 23 39 12 14,7 1 P54 2,7m 1732-3 2,6 6,3 3,5 238 7,2 11 1,26 86 65 23 4 12 14,7 94 P54-2m 1732-4 - 2 5,3 P55 1m 1731-1 1, 6,8 4,7 126 7, 15 <,95 1 7 27 51 15 17 1 3 P55 3,2m 1731-2 2,9 5,2 2 427 7,4 61 2,32 59 74 12 25 6 9,5 44 P55-2m 1731-3 - 2 7,5 P61 1m 173-1 1, 5,8 3,3 363 7,5 93 1,96 64 38 14 34 8 11,3 72 P61 3,8m 173-2 2,8 5,7 3,1 367 7,5 89 1,98 64 35 14 33 8 11,4 71 P61-2m 173-3 - 2 5,2 P62 1m 1729-1 1, 5,1 1,4 422 7,6 68 2,3 57 23 13 2 4 16,9 4 P62 5m 1729-2 5, 3,9 532 P62 1m 1729-3 1, 3,5 552 P62 13,7m 1729-4 13,5 3,5,53 553 7,7 19 3,4 29 3 64 8 < 2 14,7 67 P62-2m 1729-5 - 2 3,7 P64 1m 1728-1 1, 3,8,45 543 7,8 23 2,99 29 < 3 68 8 < 2 14,5 81 P64 5m 1728-2 5, 3,4 547 P64 1m 1728-3 1, 3,3 552 P64 15m 1728-4 15, 2,8 559 P64 16,7m 1728-5 16,6 2,8,43 56 7,7 14 3,8 27 3 67 6 < 2 14,5 44 P64-2m 1728-6 - 2 2,8 ISO 11885:9

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Survontie 9 D, 45 Jyväskylä VAT no. FI2831262 Sivu 2/2 Liite/ Bilaga 2.2 Pietarsaaren merialue Toukokuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 214E- 1735-1 Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttämit taus 727-1:216 27888:1994 SFS 321:1 979 7887:212 SFS 5772:1993 7899-2:2 Laskettu sähkönjohtavuudesta 1195-1:1998 1:213 1:213 13395:1997 1:213 1:213 1484:1997 * * * * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P65 1m 1727-1 1, 4,6,65 57 7,7 34 2,79 37 8 85 12 < 2 15,2 18 P65 5m 1727-2 5, 4,2 524 P65 1m 1727-3 1, 4,1 543 P65 12,6m 1727-4 11,8 4,47 543 7,7 22 2,99 3 < 3 59 9 < 2 14,8 8 P65-2m 1727-5 - 2 6,2 P66 1m 1726-1 1, 7 3,2 164 7,2 12 <,95 9 47 24 5 15 15,6 1 1 P66 2,1m 1726-2 1,7 7 3,1 164 7,2 12 <,95 91 48 24 45 14 15,6 1 1 P66-2m 1726-3 - 2 8, P67 1m 1725-1 1, 6,2 2,8 26 7,1 11 1,8 9 71 25 45 12 15,3 1 P67 2,1m 1725-2 1,4 6,2 2,8 27 7,2 12 1,8 89 7 25 41 13 15,1 1 P67-2m 1725-3 - 2 6,1 P71 1m 1724-1 1, 4,8,96 47 7,7 54 2,58 45 18 11 15 3 16,1 29 P71 5m 1724-2 5, 3,8 53 P71 7,5m 1724-3 7,7 3,7,63 545 7,7 21 2,99 3 4 68 1 < 2 14,8 9 P71-2m 1724-4 - 2 3,1 P73 1m 1723-1 1, 4,2,52 531 7,8 28 2,92 34 5 79 11 < 2 15 12 P73 5m 1723-2 5, 3,8 531 P73 1m 1723-3 1,3 3,3,51 55 7,7 19 3,3 3 4 71 8 < 2 14,8 74 P73-2m 1723-4 - 2 2,3 P75 1m 1722-1 1, 2,8,36 559 7,8 14 3,31 27 < 3 64 7 < 2 14,4 39 P75 5m 1722-2 5, 2,9 558 P75 1m 1722-3 1, 2,6 561 P75 15m 1722-4 15, 2,4 562 P75 19m 1722-5 19,1 2,4,35 564 7,8 13 3,11 27 < 3 67 6 < 2 14,4 32 P75-2m 1722-6 - 2 2,4 P78 1m 1721-1 1, 7,1 1,3 379 7,5 72 2,5 57 19 12 23 5 16,6 45 P78 5m 1721-2 5, 5,4 495 P78 1m 1721-3 9,6 4,4,62 529 7,6 22 2,9 4 48 6 18 < 2 15,2 11 P78-2m 1721-4 - 2 4,8 P79 1m 172-1 1, 6,7 3,8 12,1 6,8 16 <,95 1 1 9 32 57 21 17,8 1 6 P79 3,2m 172-2 3,3 6,4 3,9 12,1 6,8 16 <,95 1 2 9 32 59 2 17,7 1 6 P79-2m 172-3 - 2 7,7 L5 1m 1719-1 1, 5,8 3,9 7,1 6,7 15 <,95 1 1 78 27 58 18 17 1 6 L5 5m 1719-2 6,2 5,8 4 7,1 6,7 16 <,95 1 1 77 28 58 18 17,1 1 7 L5-2m 1719-3 - 2 7,6 L6A 1m 1718-1 1, 6,4 5 7,1 6,6 17 <,95 1 1 58 28 61 18 18,6 1 8 L6A -2m 1718-2 - 2 8,6 ISO 11885:9

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 2.3 TUTKIMUSTODISTUS 217E- 22587-1 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Elokuu Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P51, Vanha Hamina P51 22587 16.8.217 16.8.217 24.8.217 2, 2,9 sbi P52, Alholmsfjärden P52 22588 16.8.217 16.8.217 24.8.217 1,8 4,2 sbi P53, Gråggören P53 22589 15.8.217 16.8.217 24.8.217 1,6 13,3 SBi P54, Risöhäll=Sandgrund P54 2259 15.8.217 16.8.217 24.8.217 1,5 4, SBi P55, Svinören P55 22591 18.8.217 16.8.217 24.8.217 1,2 4,3 sbi P61, Rajstall P61 22592 16.8.217 16.8.217 24.8.217 2, 4,4 sbi P62, Ådön-Gräsgrundet P62 22593 16.8.217 16.8.217 24.8.217 2,2 14,4 sbi P64, Nygrundet-Mässkär P64 22594 15.8.217 16.8.217 24.8.217 4,5 17,5 SBi P65, Ören-Ripgrund P65 22595 15.8.217 16.8.217 24.8.217 3,6 12,8 SBi P66, Hälsingöfjärden P66 22596 16.8.217 17.8.217 24.8.217 1,7 3,1 SBi P67, Lillgrundet P67 22597 16.8.217 17.8.217 24.8.217 1,6 3, SBi P71, Truthällän P71 22598 15.8.217 16.8.217 24.8.217 2,6 8,9 SBi P73, Fäboda P73 22599 15.8.217 16.8.217 24.8.217 6, 11,5 SBi P75, Kallan P75 226 15.8.217 16.8.217 24.8.217 7,5 2, SBi P78, Orrskärsfjärden P78 2261 16.8.217 17.8.217 24.8.217 2,4 1,8 SBi P79, Kackursfjärden P79 2262 16.8.217 17.8.217 24.8.217 2,4 4,7 SBi L5 Luodonjärvi (Gertruds) L5 2263 15.8.217 16.8.217 22.8.217 1, 7,6 SBi L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A 2264 15.8.217 16.8.217 21.8.217,9 2,7 SBi Mä1, Mässkär N Mä 1 2265 16.8.217 16.8.217 24.8.217 2,5 5,7 sbi Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: 15.8. 16.8. 15.9.217 Arja Palomäki Meriveden korkeus 15.8. +16 cm, 16.8. +18 cm; Luodonjärven korkeus 15.8. +18 cm Lämpötila 15-18 ast C 13-18 ast C ympäristöasiantuntija Hästgrundetin ja Gertrudin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 2-4 m/s 1-4 m/s 5427367 Tuulen suunta SW S Jakelu: Pilvisyys 5-7/8 3-6/8 UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 1/2 Liite/ Bilaga 2.3 Pietarsaaren merialue Elokuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 217E- 22587-1 Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC O2 liuk O2 kyll% Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttä mittaus 25813: 1993 25813: 1993 ISO 727-1:216 27888: 1994 SFS 321: 1979 7887:212 SFS 5772:1993 7899-2:2 Laskettu sähkönjohtavuudesta ISO 1195-1:1998 1:213 1:213 13395:1997 1:213 1:213 * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51,1m 22587-1,1 1 P51 1m 22587-2 1, 15,5 1,3 13 1,7 555 7,9 25 3,4 34 13 7 19 < 2 8,3 15 P51 2m 22587-3 1,9 15,3 9,9 99 1,8 556 8, 26 3,6 33 9 6 19 < 2 8,3 15 P51-2m 22587-4 - 2 6,4 P52,1m 22588-1,1 1 P52 1m 22588-2 1, 15,3 9,7 97 1,9 555 7,9 25 3,4 43 11 16 25 5 8,4 16 P52 3m 22588-3 3,2 15,1 9,2 91 2 555 7,8 25 3,4 45 11 16 22 5 7,8 17 P52-2m 22588-4 - 2 7,4 P53,1m 22589-1,1 2 P53 1m 22589-2 1, 15,7 8,9 9 2,2 533 7,7 39 2,92 39 32 14 25 5 9,8 29 P53 5m 22589-3 5, 15,7 542 P53 9,1m 22589-4 12,3 15,4 8,8 88 2,5 551 7,7 26 3,3 29 13 8 27 7 7,9 26 P53-2m 22589-5 - 2 8,4 P54,1m 2259-1,1 2 P54 1m 2259-2 1, 17,1 8,7 9 2,3 492 7,7 74 2,68 44 23 18 35 5 14,9 5 P54 2,7m 2259-3 3, 15,3 8,8 88 1,6 547 7,8 31 3,1 3 8 7 26 6 8,2 25 P54-2m 2259-4 - 2 7,1 P55 1m 22591-1 1, 18,5 8,6 92 2,8 46 7,6 97 2,5 55 35 24 56 9 19,4 6 P55 3,2m 22591-2 3,3 15,6 9 9 2,3 539 7,8 36 2,95 32 6 4 25 5 8,4 28 P55-2m 22591-3 - 2 9,5 P61 1m 22592-1 1, 15,6 9,3 93 1,8 55 7,8 26 3,3 27 6 8 21 3 7,8 17 P61 3,8m 22592-2 3,4 15,5 9,1 91 2,2 55 7,8 29 3,3 31 11 8 2 5 7,7 18 P61-2m 22592-3 - 2 7,9 P62 1m 22593-1 1, 15,6 9,3 94 1,5 553 7,8 22 3,4 26 < 3 4 11 < 2 6,9 12 P62 5m 22593-2 5, 15,4 552 P62 1m 22593-3 1, 15,4 551 P62 13,7m 22593-4 13,4 15,4 9,1 91 1,6 553 7,8 22 3,4 28 5 4 13 2 6,5 12 P62-2m 22593-5 - 2 3,3 P64 1m 22594-1 1, 15,9 9,4 95,71 569 7,9 12 3,13 23 < 3 4 9 < 2 6,4 2 P64 5m 22594-2 5, 15,8 567 P64 1m 22594-3 1, 15,4 567 P64 15m 22594-4 15, 15,2 567 P64 16,7m 22594-5 16,5 15,1 9,3 92,67 568 7,8 15 3,12 22 5 6 8 < 2 6,1 32 P64-2m 22594-6 - 2 2,4 P65 1m 22595-1 1, 15,9 NA NA,81 568 7,9 14 3,12 22 < 3 4 9 < 2 6,1 4 P65 5m 22595-2 5, 15,5 566 P65 1m 22595-3 1, 15,4 566 P65 12,6m 22595-4 11,8 15,4 9,1 91 1,1 567 7,9 15 3,12 22 4 4 17 3 6 76 P65-2m 22595-5 - 2 3,1 1484: 1997 ISO 11885:9

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 2/2 Liite/ Bilaga 2.3 Pietarsaaren merialue Elokuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 217E- 22587-1 Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC O2 liuk O2 kyll% Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttä mittaus 25813: 1993 25813: 1993 ISO 727-1:216 27888: 1994 SFS 321: 1979 7887:212 SFS 5772:1993 7899-2:2 Laskettu sähkönjohtavuudesta ISO 1195-1:1998 1:213 1:213 13395:1997 1:213 1:213 * * * * * * * * * * * * * * * C mg/l % FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P66 1m 22596-1 1, 16,4 8,9 91 2 56 7,7 44 2,77 34 5 4 18 3 11,2 23 P66 2,1m 22596-2 2,1 16,3 8,7 89 2,2 55 7,7 46 2,76 34 < 3 4 21 4 1,6 24 P66-2m 22596-3 - 2 5,7 P67 1m 22597-1 1, 16,1 9,3 95 2 534 7,8 36 2,94 3 3 5 23 4 1 22 P67 2,1m 22597-2 2, 15,9 9,3 94 2,2 537 7,8 38 2,94 38 3 5 18 4 9,3 22 P67-2m 22597-3 - 2 5,7 P71 1m 22598-1 1, 15,5 9,2 92 1,1 555 7,8 19 3,6 24 4 4 12 < 2 6,8 98 P71 5m 22598-2 5, 15,4 558 P71 7,5m 22598-3 7,9 15,3 8,9 89 1,6 563 7,8 18 3,1 24 3 4 14 3 5,9 12 P71-2m 22598-4 - 2 3,3 P73 1m 22599-1 1, 15,8 9,3 94,53 57 7,9 13 3,13 2 < 3 4 6 < 2 5,8 13 P73 5m 22599-2 5, 15,5 569 P73 1m 22599-3 1,5 15,5 9,1 91,55 569 7,9 11 3,13 21 4 4 6 < 2 5,3 17 P73-2m 22599-4 - 2 2,6 P75 1m 226-1 1, 15,3 9,3 93,29 557 7,9 11 3,6 2 7 6 4 < 2 5 5 P75 5m 226-2 5, 14,9 557 P75 1m 226-3 1, 14,9 557 P75 15m 226-4 15, 14,9 557 P75 19m 226-5 19, 14,9 9,3 92,29 557 7,9 1 3,6 19 9 6 5 < 2 5,1 6 P75-2m 226-6 - 2 1,7 P78 1m 2261-1 1, 16 8,7 88 1,3 458 7,7 45 2,5 35 5 5 16 < 2 1 27 P78 5m 2261-2 5, 13,3 548 P78 1m 2261-3 9,8 8,4 6, 51 5,8 58 7,3 49 3,21 66 15 5 24 9 7,1 7 P78-2m 2261-4 - 2 5,7 P79 1m 2262-1 1, 16,3 8,6 88 1,3 473 7,8 49 2,59 38 8 5 18 2 1,3 26 P79 3,2m 2262-2 3,7 16,4 8,2 84 1,4 478 7,7 5 2,61 36 6 5 23 3 11,2 26 P79-2m 2262-3 - 2 4,6 L5 1m 2263-1 1, 17,2 8 83 3,7 8,6 7, 17 81 11 < 3 55 12 15,4 2 8 L5 5m 2263-2 6,6 17,1 7,8 8 4,6 8,5 6,9 18 81 13 < 3 6 13 15,6 2 5 L5-2m 2263-3 - 2 14,6 L6A 1m 2264-1 1, 16,9 8 82 7,3 9,1 7, 24 99 23 59 73 21 16,9 5 8 L6A -2m 2264-2 - 2 15,7 Mä1 1m 2265-1 1, 15,7 9,5 95 1,4 556 7,8 17 8 3,6 24 4 5 13 < 2 88 Mä1-1m 2265-2 4,7 15,4 9,1 92 1,2 556 7,8 19 4 3,6 23 < 3 5 12 < 2 12 Mä1-2m 2265-3 - 2 4,3 1484: 1997 ISO 11885:9

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 2.4 TUTKIMUSTODISTUS 217E- 3733-1 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Lokakuu Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P51, Vanha Hamina P51 3733 16.1.217 17.1.217 23.1.217 2,3 3,2 KiKa P52, Alholmsfjärden P52 373 16.1.217 17.1.217 23.1.217 2,7 4,5 KiKa P53, Gråggören P53 3731 16.1.217 17.1.217 23.1.217 2,8 13,6 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P54 3732 16.1.217 17.1.217 23.1.217 1,2 4,4 KiKa P55, Svinören P55 3747 16.1.217 17.1.217 23.1.217 1,2 4,7 KiKa P61, Rajstall P61 3746 16.1.217 17.1.217 23.1.217 2,6 4,7 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P62 3745 16.1.217 17.1.217 23.1.217 3,2 15, KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P64 3744 18.1.217 19.1.217 24.1.217 2,2 18,2 KiKa P65, Ören-Ripgrund P65 3743 18.1.217 19.1.217 24.1.217 2, 13,3 KiKa P66, Hälsingöfjärden P66 3742 16.1.217 17.1.217 24.1.217 1,6 3,4 KiKa P67, Lillgrundet P67 3741 16.1.217 17.1.217 23.1.217 1,4 3,3 KiKa P71, Truthällän P71 374 18.1.217 19.1.217 13.11.217 1,8 9,4 KiKa Näytteenottaja Lisätiedot P73, Fäboda P73 3739 19.1.217 KiKa Näytteitä ei voitu ottaa kovan tuulen ja P75, Kallan P75 3738 19.1.217 KiKa aallokon vuoksi (1-11 m/s) P78, Orrskärsfjärden P78 3737 16.1.217 17.1.217 24.1.217 2,5 11, KiKa P79, Kackursfjärden P79 3736 16.1.217 17.1.217 24.1.217 1,5 5, KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L5 3735 16.1.217 17.1.217 23.1.217 1, 7,8 KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A 3734 16.1.217 17.1.217 23.1.217 1,1 2,8 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Taustatiedot: Säätiedot: 16.1. 18.1. Meriveden korkeus 16.1. +35 cm, 18.1. +28 cm; Luodonjärven korkeus 16.1. +2 cm Lämpötila 7-9 ast C 5 ast C 14.11.217 Arja Palomäki Hästgrundetin patoluukut: 16.1. toinen auki, toinen kiinni; 18.1. molemmat kiinni. Tuulen nopeus 4-9 m/s 4-8 m/s ympäristöasiantuntija Gertrudin molemmat patoluukut kiinni. Tuulen suunta S-SW NW 5427367 Pilvisyys 6-8/8 3/8 Jakelu: Tihkusade UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 1/2 Liite/ Bilaga 2.4 Pietarsaaren merialue Lokakuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 217E- 3733-1 Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Ei näytettä TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttämittaus ISO 727-1:216 27888: 1994 SFS 321: 1979 7887:212 SFS 5772:1993 7899-2:2 Laskettu sähkönjohtavuudesta 1195-1:1998 1:213 1:213 13395:1997 1:213 1:213 1484:1997 * * * * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P51,1m 3733-1,1 13 P51 1m 3733-2 1, 7,4 1,7 54 7,5 38 2,76 47 95 56 16 4 8,6 31 P51 2m 3733-3 2,2 7,4 1,8 54 7,6 38 2,76 49 96 56 15 4 8,3 3 P51-2m 3733-4 - 2 2,5 P52,1m 373-1,1 19 P52 1m 373-2 1, 7,5 1,2 524 7,5 27 2,88 45 12 68 12 3 8,4 18 P52 3m 373-3 3,5 7,6 1 529 7,6 26 2,9 48 15 63 13 2 8,1 18 P52-2m 373-4 - 2 1,5 P53,1m 3731-1,1 2 P53 1m 3731-2 1, 7,7 1,1 522 7,6 19 2,86 3 28 55 11 2 8,1 2 P53 5m 3731-3 5, 7,7 528 P53 9,1m 3731-4 12,6 7,7,91 548 7,6 3 3,1 35 48 63 9 2 12,4 11 P53-2m 3731-5 - 2 1,8 P54,1m 3732-1,1 6 P54 1m 3732-2 1, 8,1 4,5 21 7,3 16 1,9 1 82 18 53 21 2 1 5 P54 2,7m 3732-3 3,4 8 3,4 337 7,3 96 1,82 73 79 12 37 15 14,4 9 P54-2m 3732-4 - 2 3,2 P55 1m 3747-1 1, 7,4 4,2 219 7,2 14 1,15 9 97 15 43 2 16 1 4 P55 3,2m 3747-2 3,7 8,1 1,9 47 7,4 57 2,58 56 91 68 24 9 1,9 34 P55-2m 3747-3 - 2 1,9 P61 1m 3746-1 1, 7,6,92 518 7,6 31 2,85 39 29 51 11 2 7,2 21 P61 3,8m 3746-2 3,7 7,7,97 524 7,6 28 2,88 36 28 5 9 < 2 7,1 17 P61-2m 3746-3 - 2 2,9 P62 1m 3745-1 1, 7,6,73 538 7,6 25 2,95 32 13 43 8 < 2 6,6 13 P62 5m 3745-2 5, 7,6 539 P62 1m 3745-3 1, 7,6 542 P62 13,7m 3745-4 14, 7,7,57 558 7,5 14 3,7 3 18 43 7 < 2 6 65 P62-2m 3745-5 - 2 2,9 P64 1m 3744-1 1, 7,6 1,7 536 7,7 24 2,95 28 21 68 11 < 2 6,5 16 P64 5m 3744-2 5, 7,6 536 P64 1m 3744-3 1, 8,2 547 P64 15m 3744-4 15, 8,3 548 P64 16,7m 3744-5 17,2 8,3 1,2 549 7,7 16 3,3 23 14 5 8 < 2 6 84 P64-2m 3744-6 - 2 1,6 11885:9

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 2/2 Liite/ Bilaga 2.4 Pietarsaaren merialue Lokakuu Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 217E- 3733-1 Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Ei näytettä TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Enterokokit Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P TOC Fe Kenttämittaus ISO 727-1:216 27888: 1994 SFS 321: 1979 7887:212 SFS 5772:1993 7899-2:2 Laskettu sähkönjohtavuudesta 1195-1:1998 1:213 1:213 13395:1997 1:213 1:213 1484:1997 * * * * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l pmy/1ml ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l P65 1m 3743-1 1, 7,7 1,7 539 7,7 24 2,96 29 14 69 1 < 2 6,3 14 P65 5m 3743-2 5, 7,8 543 P65 1m 3743-3 1, 7,9 546 P65 12,6m 3743-4 12,3 7,9 1,5 548 7,7 19 3,1 25 11 57 9 < 2 6 11 P65-2m 3743-5 - 2 2,5 P66 1m 3742-1 1, 7,3 1,7 332 7,5 85 1,78 57 17 61 23 5 12 76 P66 2,1m 3742-2 2,4 7,2 1,7 336 7,5 84 1,8 62 19 6 24 5 11,9 79 P66-2m 3742-3 - 2 2,9 P67 1m 3741-1 1, 7,7 3,2 36 7,4 11 1,64 76 62 12 37 13 14,8 1 2 P67 2,1m 3741-2 2,3 7,7 3,2 39 7,4 11 1,65 9 62 11 37 15 14,6 1 1 P67-2m 3741-3 - 2 3,2 P71 1m 374-1 1, 7,4 2,2 53 7,6 31 2,92 28 9 79 12 4 6,6 16 P71 5m 374-2 5, 7,3 529 P71 7,5m 374-3 8,4 7,4 2,1 531 7,7 27 2,92 29 8 85 12 2 6,5 16 P71-2m 374-4 - 2 3,6 P73 1m 3739-1 z P73 5m 3739-2 z P73 1m 3739-3 z P73-2m 3739-4 z P75 1m 3738-1 z P75 5m 3738-2 z P75 1m 3738-3 z P75 15m 3738-4 z P75 19m 3738-5 z P75-2m 3738-6 z P78 1m 3737-1 1, 7,8 1,1 443 7,6 5 2,41 41 14 4 15 3 8,6 47 P78 5m 3737-2 5, 7,8 531 P78 1m 3737-3 1, 7,9,82 548 7,5 17 3,1 31 14 39 9 < 2 6,5 79 P78-2m 3737-4 - 2 3,6 P79 1m 3736-1 1, 7,8 2,1 28 7,3 11 1,9 7 4 65 36 1 14 1 4 P79 3,2m 3736-2 4, 7,8 2,1 213 7,3 12 1,11 69 41 63 36 9 14 1 5 P79-2m 3736-3 - 2 2,8 L5 1m 3735-1 1, 7,7 3,5 9,2 6,8 2 <,95 95 47 99 61 23 19,3 3 L5 5m 3735-2 6,8 7,7 3,6 9,2 6,8 21 <,95 96 47 98 63 24 19 3 L5-2m 3735-3 - 2 5,7 L6A 1m 3734-1 1, 7,1 5,4 9,9 6,7 2 <,95 1 3 1 27 59 27 2,9 2 1 L6A -2m 3734-2 - 2 5,4 11885:9

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.1 TUTKIMUSTODISTUS 217E- 15345-2 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Viikko 25 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P52 15345 2.6.217 21.6.217 12.7.217 1,2 4,2 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P54 15339 2.6.217 21.6.217 12.7.217 1,2 4, KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P62 15343 2.6.217 21.6.217 12.7.217 1,6 14,6 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P64 15344 2.6.217 21.6.217 12.7.217 1,9 18,1 KiKa P67, Lillgrundet P67 15338 2.6.217 21.6.217 12.7.217 1,3 2,9 KiKa P79, Kackursfjärden P79 1534 2.6.217 21.6.217 12.7.217 1,1 4,7 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L5 15341 2.6.217 21.6.217 12.7.217 1,1 7,5 KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A 15342 2.6.217 21.6.217 12.7.217,9 2,7 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: 2.6. 14.7.217 Arja Palomäki Meriveden korkeus +18 cm, Luodonjärven vedenkorkeus +18 cm Lämpötila 13-15 ast C Ympäristöasiantuntija Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 2-4 m/s 54 273 67 Tuulen suunta NW Jakelu: Pilvisyys 5-7/8 UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.1 Pietarsaaren merialue Viikko 25 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 217E- 15345-2 Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Lämpötila Sameus Sähkönjohtavuus, 25 C Kenttämitt aus 727-1:216 27888:1994 ph-arvo, 25 C SFS 321:1979 7887:212 SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtavuudesta ISO 1195-1:1998 1:213 Nitriitti- ja nitraattitypen summa 1:213 13395:1997 1:213 * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52-2m 15345-2 - 2 9,3 P52 1m 15345-1 1, 17 3 45 8 55 2,45 54 65 6 23 3 P54-2m 15339-2 - 2 1,5 P54 1m 15339-1 1, 18,3 3 339 7,8 1 1,82 55 8 5 39 6 P62-2m 15343-2 - 2 3,5 P62 1m 15343-1 1, 15,3 2,4 496 7,7 4 2,72 29 7 4 15 3 P64-2m 15344-2 - 2 1,6 P64 1m 15344-1 1, 13,7 1,4 523 8 27 2,86 25 < 3 4 12 < 2 P67-2m 15338-2 - 2 5,4 P67 1m 15338-1 1, 16,4 2,7 428 7,8 65 2,32 35 < 3 4 22 3 P79-2m 1534-2 - 2 3,4 P79 1m 1534-1 1, 17,9 2,6 85,4 7,2 13 <,95 68 16 12 3 6 L5-2m 15341-2 - 2 3, L5 1m 15341-1 1, 17,3 3,4 7,6 6,9 16 <,95 8 46 12 41 1 L6A -2m 15342-2 - 2 9,8 L6A 1m 15342-1 1, 18,5 4,9 9,5 6,8 21 <,95 82 33 95 47 13 Väriluku Klorofylli-A Saliniteetti Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori 1:213

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.2 TUTKIMUSTODISTUS 217E- 1685-2 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: Viikko 27 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P52 1685 3.7.217 4.7.217 13.7.217 1,8 4,2 KaK P54, Risöhäll=Sandgrund P54 16849 3.7.217 4.7.217 13.7.217 1,3 4,1 KaK P62, Ådön-Gräsgrundet P62 16848 3.7.217 4.7.217 13.7.217 2,3 14,9 KaK P64, Nygrundet-Mässkär P64 16847 3.7.217 4.7.217 13.7.217 2,3 18, KaK P67, Lillgrundet P67 16846 3.7.217 4.7.217 13.7.217 1,4 2,9 KaK P79, Kackursfjärden P79 16845 3.7.217 4.7.217 13.7.217 1, 4,6 KaK L5 Luodonjärvi (Gertruds) L5 16844 3.7.217 4.7.217 13.7.217,9 7,3 KaK L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A 16851 3.7.217 4.7.217 13.7.217,8 2,6 KaK Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: 3.7. 14.7.217 Arja Palomäki Meriveden korkeus +17 cm, Luodonjärven vedenkorkeus +15 cm Lämpötila 18-19 ast C Ympäristöasiantuntija Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 2-4 m/s 54 273 67 Tuulen suunta E Jakelu: Pilvisyys 3-6/8 UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.2 Pietarsaaren merialue Viikko 27 UPM Kymmene Oyj, Pietarsaari 217E- 1685-2 Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys Lämpötila Sameus Sähkönjohtavuus, 25 C Fosfaattifosfori Kenttämittaus ISO 727-1:216 27888:1994 ph-arvo, 25 C SFS 321:1979 7887:212 SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtavuudesta ISO 1195-1:1998 1:213 Nitriitti- ja nitraattitypen summa 1:213 13395:1997 1:213 * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52-2m 1685-2 - 2 8,9 P52 1m 1685-1 1, 11,3 1,7 536 7,7 29 2,95 32 9 22 13 < 2 P54-2m 16849-2 - 2 9,9 P54 1m 16849-1 1, 15,5 2,3 45 7,7 73 2,45 51 4 4 24 3 P62-2m 16848-2 - 2 7,9 P62 1m 16848-1 1, 13,7 1,2 528 7,9 23 2,9 27 27 4 7 < 2 P64-2m 16847-2 - 2 11,3 P64 1m 16847-1 1, 13,7,86 538 7,9 21 2,95 23 5 4 6 < 2 P67-2m 16846-2 - 2 9,7 P67 1m 16846-1 1, 17,3 2,8 415 7,7 81 2,25 46 1 5 25 3 P79 1m 16845-1 1, 18,9 1,8 187 7,2 11,97 61 2 38 27 4 P79-2m 16845-2 - 2 1,8 L5 1m 16844-1 1, 18,8 3,3 8,1 6,9 16 <,95 79 14 49 42 14 L5-2m 16844-2 - 2 9,8 L6A 1m 16851-1 1, 19,5 5,2 9,5 7,1 2 <,95 92 17 19 52 13 L6A -2m 16851-2 - 2 19,1 Väriluku Klorofylli-A Saliniteetti Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitriittinitraattityppi Kokonaisfosfori 1:213

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Survontie 9 D, 45 Jyväskylä VAT no. FI2831262 Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.3 TUTKIMUSTODISTUS 217E- 1986-2 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: vk 29 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P52 1986 19.7.217 2.7.217 25.7.217 1,1 4,3 KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P54 1985 19.7.217 2.7.217 25.7.217 1,3 4,1 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P62 1984 19.7.217 2.7.217 25.7.217 1,8 14,6 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P64 1983 2.7.217 21.7.217 31.7.217 2,8 17,6 KiKa P67, Lillgrundet P67 198 19.7.217 2.7.217 25.7.217 1,6 3, KiKa P79, Kackursfjärden P79 1981 19.7.217 2.7.217 25.7.217 1,5 4,7 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L5 1982 19.7.217 2.7.217 25.7.217 1,1 7,6 KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A 1987 19.7.217 2.7.217 25.7.217,8 2,7 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: 19.7. 2.7. 1.8.217 Arja Palomäki Meriveden korkeus 19.7. +24 cm, 2.7. +14 cm. Luodonjärven vedenkorkeus 19.7. +16 cm Lämpötila 11-12 ast C 12 ast C Ympäristöasiantuntija Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 4-1 m/s 1 m/s P. 5 427 367 Tuulen suunta N N Jakelu: Pilvisyys 8/8 7/8 UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Survontie 9 D, 45 Jyväskylä VAT no. FI2831262 Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.3 Pietarsaaren merialue vk 29 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 217E- 1986-2 Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P Kenttämit taus 727-1:216 27888:1994 SFS 321:1 979 7887:212 SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav uudesta 1195-1:1998 1:213 1:213 13395:1997 1:213 1:213 * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52-2m 1986-2 - 2 6,7 P52 1m 1986-1 1, 15,8 5 518 7,7 35 2,85 41 33 8 36 8 P54-2m 1985-2 - 2 6, P54 1m 1985-1 1, 16,1 4,8 48 7,7 66 2,63 35 5 6 37 7 P62-2m 1984-2 - 2 4,6 P62 1m 1984-1 1, 15,6 3,2 522 7,6 35 2,86 32 32 7 22 5 P64-2m 1983-2 - 2 3,3 P64 1m 1983-1 1, 14,6 1,1 555 7,6 18 3,6 25 7 4 9 1 P67-2m 198-2 - 2 5,6 P67 1m 198-1 1, 16,2 2,9 469 7,6 54 2,56 35 6 5 27 5 P79-2m 1981-2 - 2 5,2 P79 1m 1981-1 1, 16,3 1,6 246 7,5 1 1,29 49 23 16 23 4 L5-2m 1982-2 - 2 1,3 L5 1m 1982-1 1, 16,9 3,4 8,1 6,9 16 <,95 69 23 3 44 8 L6A -2m 1987-2 - 2 2,7 L6A 1m 1987-1 1, 17,1 7,4 9,7 7, 23 <,95 95 28 21 64 18

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Survontie 9 D, 45 Jyväskylä VAT no. FI2831262 Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.4 TUTKIMUSTODISTUS 217E- 251-1 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: vk 31 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkö- syvyys Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P52 251 2.8.217 3.8.217 8.8.217 1,6 4, KiKa P54, Risöhäll=Sandgrund P54 259 2.8.217 3.8.217 8.8.217 1, 3,8 KiKa P62, Ådön-Gräsgrundet P62 258 2.8.217 3.8.217 8.8.217 2,7 14,4 KiKa P64, Nygrundet-Mässkär P64 257 2.8.217 3.8.217 8.8.217 4, 17,6 KiKa P67, Lillgrundet P67 2512 2.8.217 3.8.217 8.8.217 1,4 2,8 KiKa P79, Kackursfjärden P79 2511 2.8.217 3.8.217 8.8.217 1,7 4,6 KiKa L5 Luodonjärvi (Gertruds) L5 256 2.8.217 3.8.217 8.8.217 1, 7,3 KiKa L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A 255 2.8.217 3.8.217 8.8.217,8 2,7 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: 2.8. 1.8.217 Arja Palomäki Meriveden korkeus +7 cm. Luodonjärven vedenkorkeus +16 cm Lämpötila 15-19 ast C Ympäristöasiantuntija Gertrudin ja Hästgrundetin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 1-2 m/s P. 5427367 Tuulen suunta S Jakelu: Pilvisyys 7-8/8 UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Survontie 9 D, 45 Jyväskylä VAT no. FI2831262 Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.4 Pietarsaaren merialue vk 31 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 217E- 251-1 Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P Kenttämit taus 727-1:216 27888:1994 SFS 321: 1979 7887:212 SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav uudesta 1195-1:1998 1:213 1:213 13395:1997 1:213 1:213 * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52-2m 251-2 - 2 4,6 P52 1m 251-1 1, 16,5 2,6 548 7,8 27 3,1 47 11 12 21 3 P54-2m 259-2 - 2 8,3 P54 1m 259-1 1, 19 3,4 449 7,7 96 2,45 58 18 16 5 9 P62-2m 258-2 - 2 3,9 P62 1m 258-1 1, 16,8 1,4 552 7,8 18 3,4 28 14 6 13 < 2 P64-2m 257-2 - 2 2,8 P64 1m 257-1 1, 15,9,74 552 7,7 15 3,4 24 11 7 7 < 2 P67-2m 2512-2 - 2 4,6 P67 1m 2512-1 1, 18,1 2,9 499 7,8 53 2,74 4 < 3 4 26 3 P79-2m 2511-2 - 2 5, P79 1m 2511-1 1, 18,8 1,6 29 7,5 85 1,55 52 17 11 31 6 L5-2m 256-2 - 2 13,1 L5 1m 256-1 1, 19,3 3,6 8,3 6,9 15 74 19 < 3 52 9 L6A -2m 255-2 - 2 14,9 L6A 1m 255-1 1, 19,4 7,7 9,3 7, 23 91 2 28 73 18

Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: 29.8. 15.9.217 Arja Palomäki Luodonjärven korkeus 29.8. +1 cm Lämpötila 12-13 ast C ympäristöasiantuntija Hästgrundetin ja Gertrudin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 6-8 m/s 5427367 Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.5 TUTKIMUSTODISTUS 217E- 24537-1 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: vk 35 Tilaaja: Pietarsaaren merialueeen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P52 24537 29.8.217 3.8.217 4.9.217 2,2 4,3 ArK P54, Risöhäll=Sandgrund P54 24538 29.8.217 3.8.217 4.9.217 1,2 4,1 ArK P62, Ådön-Gräsgrundet P62 24541 29.8.217 3.8.217 4.9.217 3,3 14,7 ArK P64, Nygrundet-Mässkär P64 2454 29.8.217 3.8.217 4.9.217 4,1 17,8 ArK P67, Lillgrundet P67 24539 29.8.217 3.8.217 4.9.217 1,7 3, ArK P79, Kackursfjärden P79 24542 29.8.217 3.8.217 4.9.217 2,2 4,7 ArK L5 Luodonjärvi (Gertruds) L5 24543 29.8.217 3.8.217 4.9.217 1,2 7,6 ArK L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A 24544 29.8.217 3.8.217 4.9.217 1, 2,7 ArK Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.5 Pietarsaaren merialue vk 35 Pietarsaaren merialueeen yhteistarkkailutyöryhmä 217E- 24537-1 Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P Kenttämitt aus 727-1:216 27888:1994 SFS 321:1979 7887:212 SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav uudesta 1195-1:1998 1:213 1:213 13395:1997 1:213 1:213 * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m 24537-1 1, 11,8 1,9 558 7,7 24 3,6 55 65 19 16 3 P52-2m 24537-2 - 2 3,2 P54 1m 24538-1 1, 14,4 5,2 465 7,7 9 2,54 78 51 33 49 9 P54-2m 24538-2 - 2 8, P62 1m 24541-1 1, 12,3,82 568 7,8 16 3,2 44 1 1 1 < 2 P62-2m 24541-2 - 2 2,6 P64 1m 2454-1 1, 11,7,58 575 7,8 12 3,7 42 7 22 6 < 2 P64-2m 2454-2 - 2 2,8 P67 1m 24539-1 1, 13,4 3 482 7,8 66 2,63 7 24 19 28 4 P67-2m 24539-2 - 2 7,1 P79 1m 24542-1 1, 13,4 1,6 393 7,7 68 2,12 61 7 4 22 2 P79-2m 24542-2 - 2 6,2 L5 1m 24543-1 1, 13,5 3,7 8,8 7, 17 <,95 95 14 9 6 12 L5-2m 24543-2 - 2 14,1 L6A 1m 24544-1 1, 12,8 7,2 12,9 7,1 23 <,95 1 1 19 8 72 21 L6A -2m 24544-2 - 2 17,1

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.6 TUTKIMUSTODISTUS 217E- 27354-1 Tarkkailu: Pietarsaaren merialue Tarkkailukierros: vk 38 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus Eränumero Näkösyvyys Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus P52, Alholmsfjärden P52 27354 18.9.217 19.9.217 22.9.217 1,4 4,2 HIm P54, Risöhäll=Sandgrund P54 27353 18.9.217 19.9.217 22.9.217,9 4, HIm P62, Ådön-Gräsgrundet P62 27352 18.9.217 19.9.217 22.9.217 2, 14,7 HIm P64, Nygrundet-Mässkär P64 27351 18.9.217 19.9.217 22.9.217 4,5 17,8 HIm P67, Lillgrundet P67 2735 18.9.217 19.9.217 22.9.217 1, 11,8 HIm P79, Kackursfjärden P79 27349 18.9.217 19.9.217 22.9.217 1,8 4,7 HIm L5 Luodonjärvi (Gertruds) L5 27356 18.9.217 19.9.217 22.9.217 1,1 7,7 HIm L6A Luodonjärvi (Lammassaarensalmi) L6A 27355 18.9.217 19.9.217 22.9.217,8 2,7 HIm Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteenottaja Lisätiedot Taustatiedot: Säätiedot: 18.9. 1.1.217 Arja Palomäki Luodonjärven korkeus 18.9. +22 cm, meriveden korkeus +12 cm Lämpötila 9 ast C ympäristöasiantuntija Hästgrundetin ja Gertrudin kaikki patoluukut kiinni Tuulen nopeus 1-4 m/s 5427367 Tuulen suunta S Jakelu: Pilvisyys 8/8 UPM Kymmene Oyj Pohjanmaan ELY-keskus Alholmenskraft Oy Ab Luodon ymp.suoj. ltk. /Miljönämden i Larsmo Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren ymp.suoj. ltk. / Miljönämden i Jakobstad OSTP Finland Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Förening Mässkärs Lotsstation r.f. Norra svenska fiskeområde BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren Satama

Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 1/1 Liite/ Bilaga 3.6 Pietarsaaren merialue vk 38 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä 217E- 27354-1 Ottopiste Näytenumero Ottosyvyys TC Sameus Sähk.joht. ph Väri Klorofylli-a Saliniteetti Kok.N NH4-N NO2+3-N NO23-N Kok.P PO4-P Kenttämitt aus ISO 727-1:216 27888:1994 SFS 321:1979 7887:212 SFS 5772:1993 Laskettu sähkönjohtav uudesta 1195-1:1998 1:213 1:213 13395:1997 1:213 1:213 * * * * * * * * * * * C FTU ms/m mg Pt/l µg/l ppt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P52 1m 27354-1 1, 1,8 2,4 49 7,6 81 2,21 59 86 73 3 5 P52-2m 27354-2 - 2 4,3 P54 1m 27353-1 1, 11,8 6,2 55,7 7,2 2 <,95 99 54 15 69 24 P54-2m 27353-2 - 2 8, P62 1m 27352-1 1, 1,8 1,5 49 7,6 45 2,68 4 33 52 22 3 P62-2m 27352-2 - 8 4,3 P64 1m 27351-1 1, 1,9,37 539 7,7 13 2,97 22 12 27 5 < 2 P64-2m 27351-2 - 2 2, P67 1m 2735-1 1, 11,8 4,5 168 7,4 16 <,95 78 41 11 57 18 P67-2m 2735-2 - 2 6,7 P79 1m 27349-1 1, 11,7 1,6 244 7,4 86 1,29 55 18 22 28 5 P79-2m 27349-2 - 2 5,7 L5 1m 27356-1 1, 12,1 3,2 8,8 6,9 18 <,95 77 27 22 57 15 L5-2m 27356-2 - 2 8,7 L6A 1m 27355-1 1, 11,5 6 8,7 6,9 19 <,95 97 53 15 68 24 L6A -2m 27355-2 - 2 9,4

Liite/ Bilaga 4 TUTKIMUSTODISTUS 217E- 1989-1 Tarkkailu: Pietarsaaren merialueen perifyton Tarkkailukierros: 2.7.-2.8.217 Tilaaja: Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyvyys Havaintopaikka Tunnus Eränumero Kokonaissyvyys Jään paksuus Lumen paksuus Näytteenottaja Lisätiedot Ådo A Ådo A 1989 2.8.217 3.8.217 18.9.217 2,5 KiKa Ådo B Ådo B 199 2.8.217 3.8.217 18.9.217 2,7 KiKa Kackurinlahti A Kack A 1991 2.8.217 3.8.217 25.9.217 2,7 KiKa Kackurinlahti B Kack B 1992 2.8.217 3.8.217 25.9.217 2,8 KiKa Alholmenskraft B Alho B 1993 2.8.217 3.8.217 18.9.217 2,9 KiKa UPM Kymmene C UPM C 1994 2.8.217 3.8.217 18.9.217 2,6 KiKa Satama D Sat D 1995 2.8.217 3.8.217 25.9.217 2,7 KiKa Kaupunki A Kau A 1996 2.8.217 3.8.217 25.9.217 2,8 KiKa Mässkär E Mäss E 1988 2.8.217 3.8.217 18.9.217 2,7 KiKa Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. 6.1.217 Arja Palomäki Taustatiedot: 2.7.216 ympäristöasiantuntija meriveden korkeus +7 cm 5427367 lämpötila 18-19 C pilvisyys 8/8 tuulen nopeus -1 m/s Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 26 Espoo VAT no. FI2831262 Sivu 1/1

Liite/ Bilaga 5 Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen tulokset 217/ Vattenanalyser av NTM centralen i Södra Österbotten 217 (haettu 6.2.218) P 64 Pietarsaaren edusta Näytepvm Syvyys Kok.syv. Näkösyv. lämpötila ph Sähkönj. Salin. Happi Happi Sameus Väri kok N NH 4 N NO 2+3 N kok P PO 4 P TOC SIO 2 klorof. m m m C ms/m kyll.% mg/l FNU mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l 11.8.216 1 15,6 2,5 18,2 7,7 51 2,8 96 8,9 2,1 3 33 31 12 13 2,4 6,9 1,3 11.8.216 5 15,6 18 55 3 94 8,7 1,3 11.8.216 1 15,6 18 55 3 93 8,6 1 5,3 11.8.216 17 15,6 13,8 7,6 56 3 79 8 2,8 3 25 3 13 3 2,2 1,8 11.8.216 6 15,6 2,8 2.9.216 1 15,6 3,2 12,6 7,8 53 2,8 94 9,9 1,3 45 38 13 41 9,1 1 8,4 2,1 2.9.216 5 15,6 12,4 54 2,9 93 9,9 1,3 2.9.216 1 15,6 11,4 58 3,1 93 1,1,7 5,5 2.9.216 16 15,6 9,5 7,6 59 3,2 88 9,9,5 1 24 16 43 3,9 1 2 2.9.216 6 15,6 4,6

Liite/ Bilaga 6 FÅNGSTSTATISTIK FRÅN HAVSOMRÅDET UTANFÖR JAKOBSTAD 217; statistik uppsamlad från delägarlagen VESTERSUNSBY Fångster 217 LARSMO EUGMO FISKELAG FISKARGILLE KYRKOBY PÖRKENÄS TOTALT 216 sik 1438 35 1738 12 3 679 2645 1746 lax 2673 55 471 17 381 2853 gädda 4252,5 12 171 4 7 55 6149 892 abborre 336 15 3 25 181 5537 519 öring 598 32 26 7 15 1398 1667 lake 4593,5 3 175 7 7 15 7924 612 nors 6 12 13 7 1 1 364 399 strömm. 4336 5 54 7 5 53 43637 37526 gös 1844 45 27 4 5 2 2368 2561 siklöja 1 25 4 129 31 id 1522 4 5 2 27 2829 547 braxen 44725 13 6153 9 5 64 65882 49294 mört 5 9 372 3 2 57 14929 955 övrigt 36 1 618 95 849 63 ål 1 harr totalt 126378 33215 1142 284 185 26 176441 147393 Kommentarer till årets statistik: Braxen fångsten: Foderkören ger bra pris på foderfisk, - så fiskarna har igen börjat öka sitt fiske efter braxen o mört strömmingsfångsten: Fångsten härstammar från EN (1 st) kommersiell fiskare i Larsmo ANVÄNDA REDSKAP 217 Vestersundsby Larsmo ** Eugmo fiskelag fiskargille Kyrkoby Pörkenäs Nät: < 4 mm 33** 1 x x 5 Nät: 4 5 mm maskstorlek 185 ** 54 x x 1 65 Nät: > 5 mm maskstorlek 55 ** 11 x x 2 Strömm fällor 2 ** Sikfällor/Laxryssja 22 ** 6 x x 6 Lakryssjor 61 ** 32 x x Gäddsaxar 4 ** Katsor x 25 x x 1 Kastspön x 2 x x 1 Lakkrokar Sikkrokar metspön x 5 x x 25 ** yrkesfisket x=används ANTAL FISKARE 217 Fritidsfiskare Kommersiella f Totalt 217 Totalt 216 Larsmo by 143 18 161 192 Eugmo by 245 5 25 217 Vestersundsby 6 5 65 63 V:fiskargille 14 6 2 24 Kyrkoby 25 25 25 Pörkenäs 12 1 13 16 534 537

Liite/ Bilaga 7 Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailu 217/ Samkonroll av havsområdet utanför Jakobstad 217 Vattenkvalitet vid allmänna badstränder 217/ Yleisten uimarantojen veden laatu 217 Jakobstads social- och hälsovårdsverket/ Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto Lähde: www.sochv.jakobstad.fi/ (luettu 31.1.217) Badstrand/ Uimaranta Datum E. coli Enterokit Sinilevä- Obs Bedömning pvm MPN/ 1 ml cfu/ 1 ml havainto Huom Arvio Laatuvaatimus/ Krav (STM 354/28) < 5 < 2 Bosund/ Brännbacka 29.6.217 1 < 1 ei ei ok 2.7.217 7 1 ei ei ok 1.8.217 < 1 < 1 ei ei ok Kackur 29.6.217 18,7 2 < 1 ei ok 2.7.217 15,3 4 < 1 ei ok 1.8.217 17,5 1 < 1 ei ok Sonamo 29.6.217 1 2 ei ei ok 2.7.217 < 1 1 ei ei ok 1.8.217 < 1 1 ei ei ok Kittholmen* 5.6.217 2 < 1 ei ei ok FI 1435981 26.6.217 1 1 ei ei ok 17.7.217 1 2 ei ei ok 7.8.217 1 < 1 ei ei ok Lillsand/ Pikkuhiekka* 5.6.217 < 1 < 1 ei ei ok FI 1435982 26.6.217 < 1 < 1 ei ei ok 17.7.217 2 < 1 ei ei ok 7.8.217 3 < 1 ei ei ok Storsand/ Isohiekka 26.6.217 14 8 < 1 ei ok 17.7.217 16,1 86 75 ei ok 7.8.217 14,3 1 < 1 ei ok Fäboda Cafestrand* 5.6.217 < 1 < 1 ei ei ok FI 1955983 26.6.217 1 < 1 ei ei ok 17.7.217 < 1 < 1 ei ei ok 7.8.217 6 2 ei ei ok * Klassificerad som EU strand, d.v.s. > 1 besökare / dag vid högsäsong * Luokiteltu EU-rannaksi eli > 1 kävijää/ päivä sesonkiaikan Arvio ok: Vesi täyttää tutkimushetkellä Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 354/28 vaatimukset. ok: Vattnet uppfyller vid tidpunkten för undersökningen de krav som ställs på badvattnen enligt Social- och hälsovårdsministeriets förordning nr 354/ 28. Kursiivi: Tulos ei täytä laatuvaatimuksia./ Resultatet uppfyller inte kraven. OBS/ Huom: Aistinvaraiset havainnot/ Organoleptiska observationer.

Liite/ Bilaga 8 Algobservationer 217 Ingår i Finlands miljöcentrals riksomfattande algobservationsprogram. Levähavainnot 217 Sisältyy Suomen ympäristökeskuksen valtakunnalliseen levähavainto-ohjelmaan. Observationsplats / havaintopaikka: Ådö fiskehamn / Ådön kalasatama Period / Ajanjakso 5.6. 3.9.217 Observationerna för det mesta på måndagar / Havainnot yleensä maanataisin Vecka Viikko 23 24 25 26 27-28 29 3 31 32 33 34 35 36 37 38 39 Blågröna alger Sinilevää Bedömningsskala / Arviointiasteikko 3 = Ingen synbar förekomst / Ei havaittavaa esiitymistä 1 = Få alger / Vähän levää 2 = Rikligt med alger / Runsaasti levää 3 = Mycket rikligt med alger / Erittäin runsaasti levää - = Uppgifter saknas / Ei havaintoja Observatörer / Havainnoitsijat: Esa Koskela Lähde: Järviwiki, www.jarviwiki.fi/ (luettu31.1.217)

Liite/ Bilaga 9 Pietarsaaren edustan merialueen pohjaeläinten yksilömäärien keskiarvot ja lajiluvut sekä biomassojen (märkäpaino) keskiarvot vuonna 217. (Nyman 218) Lajiluvussa ei ole otettu huomioon lajilleen määrittämättömiä harvasukasmatoja, Oligochaeta indet. Määrittämättömät madot ovat todennäköisesti samoja lajeja kuin määritetyt madot. (Nyman 218) Yksilömäärä Paikan nimi 53 54 62 65 71 78 Pohjatyyppi siltti lieju lieju siltti lieju lieju Näytteenoton syvyysväli 8,8 9,2 3,6 3,6 14,4 14,5 14,5 14,5 8,4 8,4 9,8 9,8 Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Ryhmä ja laji yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² Hydra 16 8 8 TURBELLARIA 24 8 57 Cyanophthalma obscura 89 146 41 146 114 146 NEMATODA 24 24 47 16 8 Marenzelleria 659 81 585 187 81 98 Manayunkia aestuarina 49 OLIGOCHAETA indet. 333 131 73 16 39 122 Limnodrilus hoffmeisteri 455 Potamothrix hammoniensis 24 24 24 16 252 146 Chaetogaster diaphanus 8 24 ACARINA 8 Cladocera 24 OSTRACODA 293 951 171 24 764 3626 COPEPODA 16 24 16 8 33 81 Chaoborus flavicans 24 Procladius 8 41 24 65 16 Ceratopogonidae 8 Summa 1496 2992 992 265 1659 4276 Lajiluku (excl. Oligochaeta indet.) 1 7 9 11 8 9 Märkäpaino Paikan nimi 53 54 62 65 71 78 Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Ryhmä ja laji g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² Hydra,3,2,1 TURBELLARIA,5,1,11 Cyanophthalma obscura,93,2,21,149,116,152 NEMATODA,2,2,6,1 Marenzelleria 1,415,569,485 2,291,198,18 Manayunkia aestuarina,11 OLIGOCHAETA,83,524,5,7,647,251 ACARINA,1 Cladocera,2 OSTRACODA,29,95,17,2,76,363 COPEPODA,1,2,2,1,2,4 Chaoborus flavicans,13 Procladius,5,24,2,67,11 Ceratopogonidae,7 Summa 1,635 1,392,63 2,55 1,19 1,64

Liite/ Bilaga 1 OSTP Finland Oy Ab:n kuormitus vuosina 21 217. Belastning från OSTP Finland Oy Ab under åren 21 217. t/vuosi 6 kok-n kg/vuosi 1 8 Fluoridi Luparaja 18 kg/a 5 1 6 1 4 4 1 2 3 Tavoitearvo 3 t/a 1 8 2 6 1 4 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 kg/vuosi 3 Cr kg/vuosi 18 Ni 25 Luparaja 25 kg/a 16 14 Luparaja 16 kg/a 2 12 15 1 8 1 6 5 4 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 kg/vuosi 3 Pb kg/vuosi 2,5 Cd 25 Luparaja 25 kg/a 2 Luparaja 2 kg/a 2 1,5 15 1 1 5,5 liukoinen Cd Luparaja,5 kg/a 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 kg/vuosi 3 Cu 2,5 2 1,5 1,5 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217

Liite/ Bilaga 11 MENETELMÄLIITE Pietarsaaren merialueen tarkkailu 217 Määritysraja Analyysi Akkreditointi Yksikkö Menetelmä Mittausepävarmuus Enterokokit (36 C 2 vrk) kpl/1 ml 7899-2:2,5-3, ±,3, * Fe (ICP-MS) µg/l 17294-2:5,5 > 3 ±1 % 5-2 ± 3, * Fe (ICP-OES) µg/l 11885:9 5 > 2 ±15 %,1-5 mg/l ±,4 mg/l, * Happi mg/l 25813:1993,1 >5 mg/l ±8%,5-4 mg/l ±,3 mg/l, * Kiintoaine mg/l 872:25,5 >4 mg/l ±15% 1-4 µg/l ±,4 µg/l, * Klorofylli-A µg/l SFS 5772:1993 1 >4 µg/l ±1 % Sis. men. A14, 5-1 ±15, * Kok. N µg/l perustuu 1195-1:98 5 >1 ± 15% 3-15 ±1,5, * Kok. P µg/l Sis. men. J-4 3 >15 ±1 % 3-15 µg/l ±2 µg/l, * NH4-N µg/l Sis. menj-46 3 >15 µg/l ±15% 2-2 µg/l ±2 µg/l, * NO2,3-N µg/l 13395:1996 () 2 >2 µg/l ±1% ph * 1523:212,2 2-2 µg/l ±2 µg/l, * PO4-P µg/l Sis. men. J-41 2 >2 µg/l ±1% Saliniteetti ppt Laskettu sähkönjohtavuudesta Sameus * FTU 727:2,1 Sähkönjohtavuus * ms/m 27888,1 TOC * mg/l 1484:1997,4 * Väri komp. mg Pt/l 7887:212 5,1-1 FTU ±,1 FTU, >1 FTU ±15 %,1-1 ms/m ±,2 ms/m, >1 ms/m ±5%,4-2 ±,2, >2 ±1 % 5-5 mgpt/l ±5 mgpt/l, 5-1 ±1, >1 mgpt/l ±1% Eurofins Nab Labs Oy Business ID: 283126-2 Survontie 9 D FI-45 JYVÄSKYLÄ www.eurofins.fi

Liite/ Bilaga 12 Päivitettyjen kriteerien (Aroviita ym. 212) mukaiset parametrikohtaiset vedenlaatuluokat Pietarsaaren edustan ja Luodonjärven havaintopisteillä vuosina 213 217. N = kokonaistyppi, P = kokonaisfosfori, NS = näkösyvyys ja chl = a klorofylli. Tyyppi/ 213 214 215 216 Piste vesimuodostuma P N Chl NS P N Chl NS P N Chl NS P N Chl NS P N Chl NS 51 Ps Prs edusta 26 56 16,5 1,1 29 44 9,5 1,4 36 64 9,7 1,3 5 6 8,6 1,1 19 34 6,4 2, 52 Ps Prs edusta 27 52 8, 1,1 25 49 6,5 1, 32 65 8,3 1,3 38 793 6,1 1,3 24 462 5,7 1,7 53 Ps Prs edusta 3 53 7, 1,3 21 38 6,1 1,3 24 633 5,6 1,7 34 71 4,7 1 25 39 8,4 1,6 54 Ps Prs edusta 41 727 17,3 1,1 45 711 13, 1,1 42 825 6,9 1,2 56 117 7,1,9 44 68 8, 1,3 55 Ps Prs edusta 6 82 19,4,8 42 64 16, 1,1 3 82 6,9 1,1 62 12 6,8,5 56 55 9,5 1,2 61 Ps Prs edusta 19 315 4,5 1,5 19 32 7,5 1,7 18 473 5,2 1,6 16 39 6,2 1,9 21 27 7,9 2, 62 Pu Kallan 17 346 2,5 2,5 15 286 3, 3, 13 38 2,7 2,5 22 54 5,2 1,8 14 328 4,1 2,3 64 Pu Kallan 11 331 1,6 4,1 11 235 1,6 5,2 6 273 2, 4,2 13 343 3,4 3,2 7 265 2,8 4,1 65 Pu Kallan 6 27 1,3 3,8 11 22 1,6 4,2 4 35 2, 3,6 13 35 6 2,7 9 22 3,1 3,6 66 Ps Prs edusta 18 52 6,3 1,3 33 55 12,,9 36 65 6, 1,3 3 67 1,3 18 34 5,7 1,7 67 Ps Prs edusta 3 512 17,1 1,2 39 622 19,8 1,2 3 638 7,2 1,4 48 877 9,7,9 31 498 6,2 1,5 71 Pu Kallan 8 32 1,6 3,8 13 22 2, 4,2 11 34 1,7 3,8 19 41 8,5 1,9 12 24 3,3 2,6 73 Pu Ukpyy ulko 7 31 1,7 6, 1 2 1,6 6,6 8 26,5 5,1 6 2 2,6 6, 75 Pu Kallan 8 3 1,8 5,5 9 15 1,5 5,6 4 31 1,2 6,2 4 2 1,7 7,5 78 Ps L saaristo 13 53 2,6 2, 19 34 5,7 1,6 28 59 9,7 1,2 41 72 8,6,4 16 35 5,7 2,4 79 Ps Prs edusta 23 592 1,8 1,6 23 443 7,3 1,6 39 768 7,7 1,2 53 99 1,7,9 25 527 5,5 1,8 Tyyppi/ 216 217 Piste vesimuodostuma P N Chl P N Chl L5 Mrh/ Luodonjärvi 55 116 12,3 5 793 1,5 L6A Mrh/ Luodonjärvi 67 1186 14,1 64 951 15,2 217 Parametri Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kok P Pu alle 9 9 11 11 15 15 2 yli 2 Kok P Ps alle 11 11 14 14 18 18 27 yli 27 Kok N Pu alle 27 27 315 315 35 35 4 yli 4 Kok N Ps alle 35 35 34 34 37 37 42 yli 42 NS Pu yli 5,2 3,3 5,2 2,3 3,3 1,4 2,3 alle 1,4 NS Ps yli 3,8 2,4 3,8 1,7 2,4 1, 1,7 alle 1, a klo Pu alle 1,7 1,7 2,2 2,2 4,4 4,4 11 yli 11 a klo Ps alle 2,5 2,5 3,3 3,3 6,5 6,5 16 yli 16

Liite/ Bilaga 13 Tutkimustodistus 217-25789 1(1) 2.9.217 Förening Mässkärs Lotsstation r.f. c/o Anders Boström 686 Pietarsaari Näytetiedot Näyte Jätevesi Näyte otettu 5.9.217 Näytteen ottaja Asiakas Saapunut 5.9.217 Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi 5.9.217 Tutkimus valmis 19.9.217 Viite Yhteyshenkilö Sinikka Hannila 5311926 ei saatetta mukana, pulloissa ei tietoa kumpi on tuleva kumpi lähtevä, ulkonäön perusteella määritelty kumpi on kumpi Analyysi Menetelmä Yksikkö 25789-1 Jätevesi tuleva Kiintoaine (GF/A) * 872:25 mg/l 3 1 16 Alkaliniteetti * Sis. men. MO-VESI-235, mmol/l 11 6,8 237 (ph 4,5, 4,2) ph-arvo, 25 C * SFS 321:1979 6,8 7,6 Kokonaistyppi * 1195-1:1998 mg/l 19 74 Ammoniumtyppi * 1:213 mg/l 85 51 Nitraattityppi * 13395:1997 mg/l,81 7,7 Fosfori, liuk.,45 µm * 1:213, mg/l 13 6,1 suodatus,45 µm Kokonaisfosfori * 1:213 mg/l 18 6,2 BOD7 ATU * 1899-1:1998 mg/l 57 14 CODCr * SFS 554:1988 mg/l 3 1 11 *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Mittausepävarmuus ilmoitetaan pyydettäessä. 25789-2 Jätevesi lähtevä Sinikka Hannila Kemisti Jakelu anders@bostlaw.com; Eeva-Kaarina Aaltonen; Kari Saari; masskar@masskar.fi Analyysitulos koskee vain tutkittua näytettä. Tutkimustodistuksen osittainen kopioiminen kielletty. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Survontie 9 D, 45 Jyväskylä VAT no. FI 2831262

Liite/ Bilaga 14 Pietarsaaren edustan sedimenttiselvityksen havaintopisteet vuonna 217. Piste 64 on vertailupisteen P4 varapiste. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 5/217 aineistoa)