KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Heinäveden yläkoulu Heinäveden kunta FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Päivämäärä 17.01.2018 Projektinumero P34334P001
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 1 (23) TIIVISTELMÄ Toimeksianto, tutkimukset ja tutkimusten tavoite Tutkimuskohteena oli Heinäveden yläkoulu. Tutkimuksen lähtökohtana oli tiloissa raportoidut sisäilmaongelmat. Tutkimusalueena oli koko rakennus. Rakennuksen A- osassa ongelmia on ollut toisen kerroksen tiloissa ja B-osassa pohjakerroksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sisäilmaongelmien aiheuttajia sekä rakenteiden yleiskuntoa ja kosteuspitoisuuksia. Rakenteita ja niiden kuntoa tutkittiin pintakosteusmittauksilla, paine-eromittauksilla, rakenneavauksilla ja materiaalinäytteillä. Rakenneavauksista otettiin materiaalinäytteitä mikrobien ja haitta-aineiden selvittämiseksi. Tutkimuksien rakenneavauksista ei löytynyt asbestia, mutta kattavaa haitta-ainekartoitusta rakennukseen ei tehty. AHA-kartoitus suositellaan tehtäväksi ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä. Kuva 1: Asemakuva, rakennuksen jako A-ja B-osaan Tutkimusten tulokset ja johtopäätökset 1. A-osa A-osassa sisäilmaongelmat johtuvat tämän tutkimuksen perusteella välipohjan eristeessä olevasta mikrobivauriosta. A-osassa vaurioitunut välipohjan eriste tulee poistaa. Turvaavana toimenpiteenä välipohjasta mahdollisesti leviävien epäpuhtauksien pääsy luokkien sisäilmaan tulee estää. Tarvittavista korjaustöistä tulee tehdä erillinen korjaussuunnitelma. 2. B-osa B-osassa sisäilmaongelmat johtuvat tämän tutkimuksen perusteella maanvastaisten seinien mineraalivillaeristeissä olevista mikrobivaurioista, sekä alapohjassa olevan toja-eristeen lievästä mikrobivauriosta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (23) B-osan maanvastaisten seinien vedeneristeenä on käytetty bitumia, joka haitta-ainetutkimusten perusteella sisältää PAH-yhdisteitä yli vaarallisten jätteiden raja-arvon. Haitta-aineet tulee ottaa huomioon, kun seiniin kohdistuu rakenteita rikkovia toimenpiteitä. B-osan maanvastaiset seinät suositellaan korjattaviksi ja alapohjan läpiviennit tiivistettäviksi. Korjaukset suositellaan tehtäväksi viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Tutkimuksen perusteella rakennuksessa on vaurioita, joilla on merkitystä sisäilman laatuun ja jotka vaativat erillistä korjaussuunnittelua / kustannusarviota sekä korjaustoimenpiteitä. Korjaustoimenpiteitä suunnitellessa ja mitoittaessa tulee ottaa huomioon rakennuksen jäljellä oleva käyttöikä, suunniteltu käyttötarkoitus, korjausten vaikutus ja takaisinmaksuaika. Rakennuksen korjaaminen vaatii investointeja ja korjausten kannattavuutta tulee verrata rakennuksen tulevaan elinkaareen ja käyttötarpeeseen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (23) Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 1 Yhteystiedot... 5 1.1 Tilaaja... 5 1.2 Tutkimuskohde... 5 1.3 Tutkimuksen tekijät... 5 2 Tutkimuksen yleistiedot... 6 2.1 Lähtökohdat... 6 2.2 Rajaus... 6 2.3 Tutkimuksen ajankohta... 6 2.4 Käytetyt tutkimusmenetelmät... 6 2.5 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat... 6 3 Tutkitun kohteen lähtötiedot... 7 3.1 Perustiedot... 7 3.2 Rakennuksessa raportoidut sisäilmaongelmat... 7 3.3 Olemassa olevat tutkimukset... 7 3.4 Tehdyt korjaukset... 7 4 Tutkimukset ja havainnot... 8 4.1 Painkannuskuvat... 8 4.2 Alapohjat... 9 4.2.1 B-osa... 9 4.2.1.1 Sijainti... 9 4.2.1.2 Rakenne... 9 4.2.1.3 Tutkimukset ja havainnot... 9 4.2.1.4 Toimenpide-ehdotukset... 9 4.3 Maanvastaiset seinät... 10 4.3.1 B-osa... 10 4.3.1.1 Sijainti... 10 4.3.1.2 Rakenne 1 (päätyseinä)... 10 4.3.1.3 Rakenne 2 (sivuseinä)... 10 4.3.1.4 Tutkimukset ja havainnot... 11 4.3.1.5 Johtopäätökset... 11 4.3.1.6 Toimenpide-ehdotukset... 11 4.4 Välipohjat... 11 4.4.1 A-osa... 11 4.4.1.1 Sijainti... 11 4.4.1.2 Rakenne... 12 4.4.1.3 Tutkimukset ja havainnot... 12
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 3 (23) 4.4.1.4 Johtopäätökset... 12 4.4.1.5 Toimenpide-ehdotukset... 12 4.5 Väliseinät... 13 4.5.1 A-osa... 13 4.5.1.1 Sijainti... 13 4.5.1.2 Tutkimukset ja havainnot... 13 4.5.1.3 Johtopäätökset... 13 4.5.1.4 Toimenpide-ehdotukset... 13 4.6 Ulkoseinät... 13 4.6.1 A-osa... 13 4.6.1.1 Sijainti... 13 4.6.1.2 Rakenne... 13 4.6.1.3 Tutkimukset ja havainnot... 14 4.6.1.4 Johtopäätökset... 14 4.6.1.5 Toimenpide-ehdotukset... 14 4.7 Yläpohjat ja vesikatto... 15 4.7.1 A-osa... 15 4.7.1.1 Sijainti... 15 4.7.1.2 Tutkimukset ja havainnot... 15 4.7.1.3 Johtopäätökset... 15 4.7.1.4 Toimenpide-ehdotukset... 15 4.8 Ilmanvaihto... 16 4.8.1 A- ja B -osa... 16 4.8.1.1 Tutkimukset ja havainnot... 16 4.8.1.2 Toimenpide-ehdotukset... 16 4.9 Muut havainnot... 16 4.9.1 A-osa Tuulikaappi... 16 4.9.1.1 Tutkimukset ja havainnot... 16 4.9.1.2 Johtopäätökset... 16 4.9.1.3 Toimenpide-ehdotukset... 17 5 Näyte- ja mittaustulokset... 18 5.1 Mikrobit... 18 5.1.1 Rakennusmateriaalien mikrobinäytteet... 18 5.1.2 Mikrobinäytteiden tulokset... 18 5.1.3 Tulosten tulkinta... 18 5.2 PAH-yhdisteet... 19 5.2.1 PAH-yhdisteet rakennusmateriaaleissa... 19 5.2.2 PAH-analyysin tulokset... 19
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 4 (23) 5.2.3 Tulosten tulkinta... 19 5.3 Asbesti... 19 5.3.1 Asbesti rakennusmateriaaleissa... 19 5.3.2 Asbestianalyysin tulokset... 20 5.3.3 Tulosten tulkinta... 20 5.4 Kosteus betonirakenteessa... 20 5.4.1 Pintakosteusmittausten tulokset... 21 6 Päiväys ja allekirjoitukset... 22 Liitteet... 22
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 5 (23) 1 YHTEYSTIEDOT 1.1 Tilaaja Heinäveden Kunta Jenni Ylikotila Tekninen johtaja puh. 040 3556 320 Sähköposti jenni.ylikotila@heinavesi.fi 1.2 Tutkimuskohde Heinäveden yläkoulu Kenttätie 1 79700 Heinävesi 1.3 Tutkimuksen tekijät Joni Koskela Eija Hyvönen RI, FCG Suunnittelu ja tekniikka RI, FCG Suunnittelu ja tekniikka Rakenneavaukset: Henri Sotikov
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 6 (23) 2 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT 2.1 Lähtökohdat Tutkimuksen lähtökohtana oli rakennuksessa 2. kerroksessa koetut sisäilmaongelmat. Myös pohjakerroksessa on koettu sisäilmaongelmia. 2.2 Rajaus Tutkimusalueena oli kiinteistön vuonna -65 rakennettu osa ja osin vanhemman rakennuksen pohjakerroksen tilat. Tässä tutkimuksessa ei tutkittu aluerakenteita eikä salaojien toimintaa. Liikuntasalin rakenteita ei tutkittu. 2.3 Tutkimuksen ajankohta Tutkimukset suoritettiin 29.11-30.11.2017. Laboratoriotulokset haitta-aineista saatiin 5.12.2017. Mikrobitulokset materiaalinäytteistä saatiin 14.12.2017 2.4 Käytetyt tutkimusmenetelmät Aistinvaraiset havainnot Rakenneavaukset Kosteusmittaukset pintakosteusmittarilla Paine-eromittaukset Materiaalinäytteet haitta-aineista Materiaalinäytteet mikrobeista 2.5 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat Luovutuspiirustukset LVI-piirustukset
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 7 (23) 3 TUTKITUN KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3.1 Perustiedot Rakennus on rakennettu pääosin 1960-luvulla. Rakennuksen vanhempi osa on rakennettu 1961 ja laajennus on rakennettu 1965. Rakennus on pilari-laattarunkoinen, rakennusmateriaaleina on käytetty betonia ja tiiltä sekä harkkoa. Ulkoseinät ovat betoni-reikäharkkorakenteisia joissa harkko toimii lämmöneristeenä. Kuva 2: Yläkoulu pihalta. 3.2 Rakennuksessa raportoidut sisäilmaongelmat Sisäilmaongelmia on raportoitu A-osan 2. kerroksen tiloissa sekä B-osan pohjakerroksessa. 3.3 Olemassa olevat tutkimukset Rakennukseen aikaisemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia ei ollut saatavilla. 3.4 Tehdyt korjaukset Rakennuksen B-osan alapohjaa on korjattu viemäreiden takia. Rakennus on huoltomiehen mukaan peruskorjattu vuonna 1998-99 jolloin rakennukseen on tehty ilmanvaihtokonehuoneet.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 8 (23) 4 TUTKIMUKSET JA HAVAINNOT Tämä luku on jaettu alalukuihin rakenneosien mukaan. Luvun alusta löytyy paikannuskuva, josta ilmenee, missä päin rakennusta kyseisessä luvussa käsiteltävä rakenne sijaitsee. Rakenteita tutkittiin rakenneavauksilla. Rakenneavauksista piirrettiin leikkauskuva rakenteesta ja tarvittaessa otettiin materiaalinäytteitä. 4.1 Painkannuskuvat Alla oleviin paikannuskuviin on merkattu: - materiaalien mikrobinäytteet - materiaalien ASB JA PAH-näytteet Kuva 3: Kiinteistön paikannuskuva
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 9 (23) 4.2 Alapohjat 4.2.1 B-osa 4.2.1.1 Sijainti Rakenneavaus alapohjaan tehtiin alapohjaan rakennuksen B-osalle, ulkoseinän vierelle porraskäytävään. Kuva 4: kuva rakenneavauksesta 4.2.1.2 Rakenne B-osan alapohjarakenne reuna-alueella löytyy alla olevasta kuvasta (Kuva 5). Rakenne ylhäältä alaspäin on: 1. muovimatto 2. betoni ~80 mm 3. Tervapaperi 4. Tojalevy ~60 mm 5. Bitumi 6. Betoni ~150 mm (seinän antura?) 7. hiekka Kuva 5: Leikkauskuva, alapohjan rakennekerrokset rakenneavauksesta 4.2.1.3 Tutkimukset ja havainnot Rakenneavauksesta oli havaittavissa vahva kreosootin tuoksu. Kuitenkin rakenteesta otetussa haitta-ainenäytteestä (LABROC 63037/PAH, näytteet 3 ja 4) ei löytynyt vaarallisen jätteen raja-arvoja ylittäviä pitoisuuksia. Tojaeristeestä otettiin materiaalinäyte (MIKROBIONI, RM2017-1266, näyte 5) jonka perusteella oli epäilys mikrobikasvusta materiaalissa. Maapohjana toimiva hiekkatäyttö oli kuivaa. 4.2.1.4 Toimenpide-ehdotukset Lattian ja seinien rakenneliittymien sekä lattian läpi menevien läpivientien tiivistäminen turvaavana toimenpiteenä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 10 (23) 4.3 Maanvastaiset seinät 4.3.1 B-osa 4.3.1.1 Sijainti Maanvastaiseen seinään tehtiin rakenneavauksia luokkaan 304. Luokka sijaitsee pohjakerroksessa. Maanpinnan taso ulkopuolella oli n. 1m luokan lattiapintaa korkeammalla. Rakenne 1 Kuva 6: Tila 304 4.3.1.2 Rakenne 1 (päätyseinä) Päätyseinän rakenne löytyy alla olevasta kuvasta. Rakenneavaus tehtiin noin 50 mm korkeudelle lattiasta ulkoseinään. Rakenne ulkoa (-) sisälle (+): Kuva 7: Päätyseinän rakenneleikkaus 4.3.1.3 Rakenne 2 (sivuseinä) Ikkunan alapuolella sivuseinän rakenne löytyy alla olevasta kuvasta (Kuva 8). Rakenneavaus tehtiin noin 100mm korkeudelle lattiasta ulkoseinään. Rakenne ulkoa (-) sisälle (+):
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 11 (23) Kuva 8: ikkunan alla olevan seinän rakenneleikkaus 4.3.1.4 Tutkimukset ja havainnot Päätyseinästä otetussa mikrobinäytteissä oli selvä mikrobikasvu eristemateriaalissa (MIKROBIONI, RM2017-1266, näyte 3). Päätyseinästä bitumista otetussa haittaainenäytteessä oli vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä pitoisuus PAH-yhdisteitä. (LABROC 63037/PAH, näyte 2). Bitumi ei sisällä asbestia LABROC 63037/ASB, näyte 2). Ikkunan alta sivuseinältä otetussa mikrobinäytteessä oli epäily mikrobikasvusta eristemateriaalista (MIKROBIONI, RM2017-1266, näyte 2). Ikkunan alta seinästä otetussa haitta-ainenäytteessä oli vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä pitoisuus PAH-yhdisteitä. (LABROC 63037/PAH, näyte 1) Bitumi ei sisällä asbestia (LAB- ROC 63037/ASB, näyte 1). 4.3.1.5 Johtopäätökset Maanvastaisten seinien mineraalivillaeriste oli vaurioitunut rakenneavauskohdista. Haitta-aineet tulee ottaa huomioon, kun rakenteeseen tehdään sitä rikkovia toimenpiteitä. 4.3.1.6 Toimenpide-ehdotukset Vaurioituneet rakenteet tulee korjata. Vaurioitunut eriste tulee poistaa. Turvaavana toimenpiteenä rakenneliittymien tiivistäminen. Korjaustyöt tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. 4.4 Välipohjat 4.4.1 A-osa 4.4.1.1 Sijainti Rakenneavaus tehtiin luokkaan 105 välipohjaan lähelle ulkoseinien nurkkaa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 12 (23) Kuva 9: Välipohjan rakenneavaus, kuva ylhäältä alaspäin, luokka 105 4.4.1.2 Rakenne A-osan välipohjanrakenne löytyy alla olevasta kuvasta (Kuva 10). Rakenne ylhäältä alaspäin oli: Kuva 10: Välipohjan rakenneleikkaus 4.4.1.3 Tutkimukset ja havainnot Välipohjasta otetussa mikrobinäytteissä oli selvä mikrobikasvu eristemateriaalissa (MIKROBIONI, RM2017-1266, näyte 4). 4.4.1.4 Johtopäätökset Yläkerran tiloissa tehtiin myös ulkoseinien rakenneavauksia, joista ei löytynyt herkästi vaurioituvia rakenteita. Välipohjassa oleva eriste oli vaurioitunut. 4.4.1.5 Toimenpide-ehdotukset A-osassa vaurioitunut välipohjan eriste tulee poistaa. Turvaavana toimenpiteenä välipohjasta mahdollisesti leviävien epäpuhtauksien pääsy luokkien sisäilmaan tulee estää. Tarvittavista korjaustöistä tulee tehdä erillinen korjaussuunnitelma.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 13 (23) 4.5 Väliseinät 4.5.1 A-osa 4.5.1.1 Sijainti A-osalla luokassa 105 väliseinä oli rakennettu reikätiilistä, joissa tiilten reiät oli jätetty avonaisina luokkatilaan päin. Kuva 11: Väliseinän reikätiilipintaa. Luokka 105 4.5.1.2 Tutkimukset ja havainnot Väliseinää tutkittiin aistinvaraisesti. Seinään oli tehty aikaimmin isompi reikä, josta rakenteita pystyttiin tarkastelemaan. Tiilen takana oli betoniseinä eikä seinässä ole eristeitä. 4.5.1.3 Johtopäätökset Tiilten reiät keräävät pölyä ja niitä on hankala puhdistaa. Pölykerros voi toimia mikrobikasvun mahdollistavana kasvualustana, jos rakenne jossain vaiheessa kastuu tai saa kosteutta. Jo kertyneet epäpuhtaudet voivat levitä sisäilmaan, jos tiilirakenteeseen kohdistuu ilmavirtauksia tai paine-eroja. 4.5.1.4 Toimenpide-ehdotukset Väliseinän tiilireikien pölyt tulee puhdistaa säännöllisesti. Turvaavana toimenpiteenä reikätiilipintaiset väliseinät levytetään tai puretaan. 4.6 Ulkoseinät 4.6.1 A-osa 4.6.1.1 Sijainti Ulkoseiniin tehtiin rakenneavauksia rakennekerrosten selvittämiseksi A-osassa. 4.6.1.2 Rakenne Rakenneavausten perusteella rakenne vastaa suunnitelmia, eikä ulkoseinässä ole käytetty mineraalivillaa eristeenä. Lämpöeristeenä seinärakenteessa toimii harkko.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 14 (23) Kuva 12: Ulkoseinän rakenneleikkaus 4.6.1.3 Tutkimukset ja havainnot Ulkoseinän sisäpinnassa oli luokissa paikoin nähtävillä jälkiä vesivuodoista. Jäljet olivat peräisin katosta. Ulkoseinärakenne tarkasteltiin useasta eri rakenneavauksesta ja pyrittiin selvittämään, onko seinässä vaurioita. Ulkoseinät tarkasteltiin aistinvaraisesti ulkopuolelta. Ulkopinnassa harkkoseinän päällä oli rappaus, joka oli paikoin rapautunut. Varsinkin syöksytorvien kohdalla rappaus oli vaurioitunut kosteusrasituksesta. Kuva 13: Ulkoseinän rapautunutta pintaa ulkoapäin. 4.6.1.4 Johtopäätökset Ulkoseinässä ei ole herkästi vaurioituvia rakenteita. Alkuperäisen rakennustyöselityksen mukaan betoni oli valettu harkkoseinää vasten, eli seinässä ei ole tuuletusväliä. Ikkunoiden välissä oli mineraalivillaeriste mutta muualla rakenteessa ei ole käytetty mineraalivillaa. 4.6.1.5 Toimenpide-ehdotukset Ehdotetaan, että ulkoseinässä sisäpuolella näkyvien vesivuotokohtien kohdalta tasoite poistetaan ja uusitaan. Ulkopuolella irtonainen rappauspinta suositellaan korjattavaksi. Rännit ja syöksytorvet tulisi asentaa niin, ettei niistä pääse roiskumaan sadevesiä ulkoseinää vasten. Korjaukset tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 15 (23) 4.7 Yläpohjat ja vesikatto 4.7.1 A-osa 4.7.1.1 Sijainti Luokan 105 alakaton alapinnassa oli vuotojälkiä. Katon levyjen saumat ovat auenneet ja palkkien maalipinta hilseilee. Luokassa 203 Katossa oli näkyvissä tummentumia kattolevyssä. Heinäveden sisäilmatiedotteiden mukaan (heinävesi.fi/sisailmatiedotteet) korjauksia oli tehty, Kattotilat on avattu ja alipaineistettu. Katon mahdolliset vuotokohdat oli tiivistetty ja eristeet tarkistettu. Kuva 14: Vuotojälkiä luokan 203 katossa Kuva 15: Alakatossa on näkyvillä kosteuden aiheuttamia jälkiä. luokka 105 4.7.1.2 Tutkimukset ja havainnot Kattorakennetta tarkasteltiin aistinvaraisesti, pistokoeluontoisesti sekä alapuolelta että yläpohjatilan puolelta. Koko kattorakennetta ja eristekerrosta ei tarkastettu. Huoltomiehen mukaan osa vesivuodoista katossa johtuu IV-koneiden kondenssivedestä. IV-koneiden tuloilmakammio oli niin pieni, että lunta tuiskuaa koneen sisään aiheuttaen sulamisvesiä. Vesi oli kastellut katon eristevilloja ja rakenteita. 4.7.1.3 Johtopäätökset Katossa oli ollut vesivuotoja, tilannetta oli yritetty korjata ja korjausten onnistumista tulee seurata. IV-koneista tuleva kondenssivesiongelmaa ei ole ratkaistu. 4.7.1.4 Toimenpide-ehdotukset Sisäpuoliset kosteusjäljet tulisi korjata. Kosteusvaurioituneet levypinnat tulisi uusia. Irtoava maalipinta tulisi irrottaa ja uusia. IV-koneista johtuva kondenssivesiongelma tulisi ratkaista. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kondenssivesiviemäri iv-koneeseen tai tuloilmakammion laajentaminen niin, ettei lumi pääse kastelemaan iv-konetta ja suodattimia tai huuva tuloilmasäleikön eteen estämään tuiskulumen pääsy tuloilmakammioon.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 16 (23) 4.8 Ilmanvaihto 4.8.1 A- ja B -osa 4.8.1.1 Tutkimukset ja havainnot Rakennukseen oli tehty B-osaan ilmanvaihtokonehuone jälkikäteen peruskorjauksessa 1998-99. IV-koneiden suodattimet oli vaihdettu säännöllisesti kolme kertaa vuodessa. Huoltomiehen mukaan osa katossa näkyvistä vesivuodoista johtuu IV-koneiden kondenssivedestä. IV-koneiden tuloilmakammio oli niin pieni, että lumi voi tuiskuta IVkoneen sisään ja sulaa vedeksi. Vesi oli tiedotteiden (heinävesi.fi/sisäilmatiedotteet) mukaan kastellut katon eristevilloja ja rakenteita. Koulu oli käytössä. 4.8.1.2 Toimenpide-ehdotukset IV-koneista johtuva kondenssivesiongelma tulisi ratkaista. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kondenssivesiviemäri iv-koneeseen tai tuloilmakammion laajentaminen niin, ettei lumi pääse kastelemaan iv-konetta ja suodattimia tai huuva tuloilmasäleikön eteen estämään tuiskulumen pääsy tuloilmakammioon. 4.9 Muut havainnot 4.9.1 A-osa Tuulikaappi 4.9.1.1 Tutkimukset ja havainnot Tuulikaapeissa havaittiin mikrobiperäistä hajua. Seinään tehtiin rakenneavaus, ja kattorakenteen mineraalivillaeristeestä otettiin materiaalinäyte. (MIKROBIONI, RM2017-1266, näyte 1). 4.9.1.2 Johtopäätökset Laboratoriotutkimuksen mukaan katon mineraalivillassa ei ole juurikaan kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja, joten mikrobiperäisen hajun lähde ei luultavasti ole kattorakenteissa. Tuulikaappitila oli tasaisella pihalla, joten ulkopuolelta tuleva kosteusrasitus jää rakennuksen vierelle. Tuulikaapin sokkelissa oli ulkopuolella näkyviä rapautumia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 17 (23) Kuva 16: Tuulikaappi.. 4.9.1.3 Toimenpide-ehdotukset Tuulikaapin ympäristön vedenohjauksen parantaminen. Maa-aineksen poisto ja korvaaminen soralla tuulikaapin ympäriltä. Rapautuneiden pintojen korjaus. Tuulikaapin korjaustoimet pitää tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti huomioiden korjauksista saatava hyöty ja takaisinmaksuaika.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 18 (23) 5 NÄYTE- JA MITTAUSTULOKSET 5.1 Mikrobit 5.1.1 Rakennusmateriaalien mikrobinäytteet Rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksia tutkittiin laboratoriossa suoraviljelymenetelmällä. Menetelmän tarkoituksena on selvittää, onko materiaalinäytteessä kosteus-/homevaurioon viittaavia mikrobisukuja ja/tai ns. tavallisia mikrobeja normaalia suurempina pitoisuuksina. Vähäinenkin määrä ns. kosteusvaurioindikaattorimikrobeja materiaalissa viittaa kosteusvaurioon rakenteessa. Poikkeuksellinen mikrobikasvu rakenteessa saattaa aiheuttaa sisäilmaongelmia. Vauriokohdasta / epäillystä vaurioituneesta materiaalista otetaan materiaalia, joka lähetetään laboratorioon tutkittavaksi. Näyte otetaan puhdistetuilla työvälineillä steriiliin pussiin tai näytemaljaan. Laboratoriossa näyte hienonnetaan ja viljellään suoraan kolmelle elatusalustalle (2 % mallasuute ja DG18 homeille, THG bakteereille). Menetelmä on validoitu laboratoriossa Asumisterveysohjeen mukaiseen laimennossarjamenetelmään verraten. Tuloksena homelajistot, sekä homeiden ja bakteereiden määrä semikvantitatiivisesti (+ asteikolla ilmaistuna ei kasvua kasvua). 5.1.2 Mikrobinäytteiden tulokset Materiaalinäytteitä mikrobiviljelyä varten otettiin ympäri rakennusta (ks. paikannuskuvat). Näytteitä otettiin yhteensä 5 kappaletta. Näyte tulokset löytyvät alla olevasta taulukosta. Laboratorion testausselosteet mikrobituloksiin liittyen löytyvät liitteistä 1. Taulukko 1 : Yhteenveto tuloksista, MIKROBIONI RM2017-1266 5.1.3 Tulosten tulkinta Osassa näytteissä oli vahvoja viitteitä mikrobivaurioista rakenteista. Erityisesti vaurioituneelta vaikuttivat betoni-villa-tiili ulkoseinät, jotka on useissa muissakin tutkimuksissa todettu riskirakenteiksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 19 (23) Maanvastaisten seinien eristevilla oli vaurioitunutta, vaikkakin toisessa näytteessä vaurio on lievä ja toisessa varma. Maanvastaisten seinien rakenteen on myös usein todettu olevan riskirakenne. 5.2 PAH-yhdisteet 5.2.1 PAH-yhdisteet rakennusmateriaaleissa Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) esiintyy erityisesti kivihiilipohjaisissa rakennusmateriaaleissa. Rakennusmateriaaleista sisäilmaan haihtuvat ja ilma hiukkasiin sitoutuvat PAH-yhdisteet saattavat korkeina pitoisuuksina aiheuttaa sisäilmaongelmia. Ennen vanhaan vedeneristyksessä käytetyt pikisivelyt saattavat sisältää suuria määriä PAH-yhdisteitä. 5.2.2 PAH-analyysin tulokset Rakennusmateriaalinäytteitä PAH-analyysiä varten otettiin yhteensä 4 kappaletta ympäri rakennusta. Näytteenottopaikat löytyvät paikannuskuvista. Näytetulokset löytyvät alla olevasta taulukosta. Laboratorion testausselosteet PAH-tuloksiin liittyen löytyvät liitteistä 2. Rakennukseen ei tehty kattavaa haitta-ainetutkimusta. Taulukko 2: Yhteenveto PAH-tuloksista, LABROC 63037/PAH 5.2.3 Tulosten tulkinta Tuloksista nähdään, että pohjakerroksen seinissä on käytetty bitumia, jonka PAHyhdisteiden pitoisuus ylittää vaarallisen jätteen määritysrajan. 5.3 Asbesti 5.3.1 Asbesti rakennusmateriaaleissa Asbestia ryhdyttiin käyttämään rakennusmateriaaleissa 1920-luvulla, ja laajinta käyttö oli 1960-70 -lukujen taitteessa. Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa uudisrakentamisessa vuonna 1987. Ennen 1994 rakennettujen rakennuksien asbestipitoisuudet tulee selvittää ennen korjaus- ja purkutöitä. Asbesti on palamaton sekä hyvä lämmön- ja sähköneriste, ja sillä on hyvät akustiset ominaisuudet. Ehjät asbestipitoiset materiaalit eivät aiheuta vaaraa normaalissa asumisessa, vaan altistus syntyy purku- ja korjaustyössä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 20 (23) Näytteet kerättiin puhdistetuilla työvälineillä alumiinifolioon, mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavilla menetelmillä. Näytteet suljettiin minigrip-pusseihin ja lähetettiin laboratorioon analysoitaviksi. Analyysit suoritettiin materiaali- ja ilmapölynäytteistä valo- ja/tai elektronimikroskoopin avulla kuitulaskentana. Asbestinäytteiden analysoinnin suoritti Labroc Oy, Oulu 5.3.2 Asbestianalyysin tulokset Rakennusmateriaalinäytteitä otettiin yhteensä 3 kappaletta ympäri rakennusta. Näytteenottopaikat löytyvät paikannuskuvista. Näytetulokset löytyvät alla olevasta taulukosta. Laboratorion testausselosteet PAH-tuloksiin liittyen löytyvät liitteistä 3. Taulukko 3: Asbestianalyysin tulokset, LABROC 63037/ASB 5.3.3 Tulosten tulkinta Tuloksista nähdään, että näytteistä ei löytynyt asbestia. Kuitenkaan kattavaa asbestiselvitystä ei olla tehty tämän tutkimuksen yhteydessä. Ennen korjaus- ja purkutöitä asbestipitoisuudet ja muut rakennuksessa mahdollisesti olevat haitta-aineet tulee selvittää. 5.4 Kosteus betonirakenteessa Betonirakenteiden kosteudesta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä rakenteen suhteellista kosteutta. Betonista mitattu suhteellinen kosteus kertoo mikä on materiaalin huokosissa olevan ilman suhteellinen kosteus, eli kuinka paljon ilma sisältää vettä suhteessa sen kykyyn sitoa vettä itseensä. Betonin absoluuttisella kosteudella taas tarkoitetaan tässä huokosissa olevan ilman sisältämän kosteuden määrää yksikössä g/m 3. Jos kosteutta betonissa on liikaa, puhutaan yleensä kosteusvaurioituneesta rakenteesta. Kosteusvauriolle rakenteessa ei voida määrittää varsinaista suhteellisen kosteuden raja-arvoa, koska siihen vaikuttaa lukuisia eri tekijöitä. Esimerkiksi 90 % suhteellinen
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 21 (23) kosteus maanvaraisessa rakenteessa ei välttämättä ole merkki kosteusvauriosta, jos rakenne on suoraan maata vasten, eikä rakenteen päällä ole mitään huonosti kosteutta kestävää materiaalia. Toisaalta taas muovimaton ja välipohjalaatan välistä mitattu 90 % RH viittaa kosteusvaurioon rakenteessa. Tässä tutkimuksessa ei selvitetty betonin suhteellista kosteutta. Rakenteiden kosteuksia tutkittiin pistokoeluonteisesti pintakosteusmittarilla. 5.4.1 Pintakosteusmittausten tulokset Alapohjista, ulkoseinien sisäpuolista ja pilareista pistokokein otettujen tulosten perusteella rakenteiden kosteus on suhteellisen normaali. Selvästi kohonneita kosteuksia ei löydetty luokkatiloista tai käytäviltä. Kuitenkaan koko rakennusta ei ole mitattu. Teknisissä tiloissa B-rakennuksessa oli selvästi havaittavaa kosteutta lattialla. Lattiapinnoite oli lohkeillut ja tiloissa oli kosteaa. Kuva 18: Teknisen tilan pumppaamo Kuva 17: Lattiapinnoite hilseilee irti teknisessä tilassa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 22 (23) 6 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET KUOPIO Rakennusterveys ja sisäilmasto Joni Koskela Projekti-insinööri / RI(AMK) puh. 044 704 6284 Eija Hyvönen Projekti-insinööri / RI puh. 044 298 2517 JAKELU: HEINÄVEDEN KUNTA LIITTEET 1: MIKROBIONI RM2017-1266 2: LABROC 63037/PAH 3: LABROC 63037/ASB
raportti RM2017-1266 Joni Koskela FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Microkatu 1 70210 Kuopio TULOSRAPORTTI KOHDE: P34334P001 NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Joni Koskela, FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, 29.11.2017 ja 30.11.2017. Näytteet on vastaanotettu laboratorioon 30.11.2017, lisänäytteet 30.11.2017 ja viljelty 30.11.2017. ANALYYSIT: Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä suoraviljelymenetelmällä. Hienonnettua materiaalia ripoteltiin noin 0,5 ml suoraan elatusalustoille. Homeet viljeltiin mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18 (DG18)-alustalle ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi-alustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25 C:ssa 7 vuorokautta mesofiilisten sienien (homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienien määrittämiseksi. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla suku- tai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet. TULOKSEN TULKINTA: Tulokset tulkitaan käyttäen Mikrobioni Oy:n omaa validointiaineistoa. tulkinta ei mikrobikasvua materiaalissa tulos elatusalustalla - sienten pesäkemäärä: + JA - bakteerien pesäkemäärä: + JA - korkeintaan 2 indikaattorimikrobipesäkettä (mukaan lukien sädesienet) epäily mikrobikasvusta materiaalissa - sienten pesäkemäärä: ++ TAI - vähintään 3 indikaattorimikrobipesäkettä (mukaan lukien sädesienet) TAI - bakteerien pesäkemäärä: +++ selvä mikrobikasvu materiaalissa - sienten pesäkemäärä: +++ TAI - sädesienipesäkemäärä: +++ MÄÄRITYSRAJA: Menetelmän määritysraja on 1 pmy/0,5 ml. Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 1/4 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2017-1266 MITTAUSEPÄVARMUUS Laboratorion menetelmäkohtainen mittausepävarmuus on homeille 11 % (M2-alusta) ja 12 % (DG18-alusta) sekä THG:llä muille bakteereille 21 % ja sädesienille 30 %. Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä todellisen arvon voidaan valitulla todennäköisyydellä katsoa olevan. Mittausepävarmuus on huomioitu tulosten tulkinnassa. YHTEENVETO TULOKSISTA: Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty raportin lopussa. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella: ei mikrobikasvua materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: 1, mineraalivilla, TK katto vähän homeita, bakteerit alle ei mikrobikasvua materiaalissa määritysrajan 2, mineraalivilla, Tila 304 Maanpaineseinä vähän homeita ja bakteereita, mutta indikaattorimikrobia epäily mikrobikasvusta materiaalissa 3, mineraalivilla, Tila 304 US pääty paljon homeita, indikaattorimikrobia. Bakteerit alle määritysrajan selvä mikrobikasvu materiaalissa 4, mineraalivilla+pahvi, Tila 105 VP lattia vähän homeita, mutta indikaattorimikrobia. Bakteereissa paljon sädesieniä 5, Tojax, AP lattia kohtalaisesti homeita, indikaattorimikrobeita. Vähän bakteereita selvä mikrobikasvu materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa Kuopiossa, 14.12.2017 Marja Hänninen Mikrobioni Oy Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 2/4 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2017-1266 ANALYYSITULOKSET: Merkintöjen selitykset: Merkintä M2 ja DG18 (sienet) THG (sädesienet) THG (muut bakteerit) + alle 30 alle 20 alle 75 ++ 30-49 ---- ---- +++ 50 tai yli 20 tai yli 75 tai yli < mr = alle määritysrajan YK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen mikrobi, joka leviää maljalla nopeasti peittäen muut mahdolliset pesäkkeet helposti alleen T = maljat täynnä pesäkkeitä, tarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea. * = kosteusvaurioindikaattori. Kosteusvaurioindikaattorimikrobien osalta on myös ilmoitettu pesäkemäärä. Mikrobikasvuun viittaavat tulokset on esitetty tummennettuna. Näyte: 1, mineraalivilla, TK katto (tutkimustunnus: RM176421) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + <mr Kokonaismäärä <mr Verticicladium sp. + Näyte: 2, mineraalivilla, Tila 304 Maanpaineseinä (tutkimustunnus: RM176422) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä <mr + Kokonaismäärä + *Aspergillusryhmä Restricti +(5) muut bakteerit + *sädesienet <mr Näyte: 3, mineraalivilla, Tila 304 US pääty (tutkimustunnus: RM176423) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + +++ Kokonaismäärä <mr *Aspergillus versicolor +(24) +++(58) Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 3/4 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2017-1266 Näyte: 4, mineraalivilla+pahvi, Tila 105 VP lattia (tutkimustunnus: RM176424) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + + Kokonaismäärä +++ Penicillium sp. + + muut bakteerit +(YK) *Aspergillus sydowii +(2) +(1) *sädesienet +++(T) Näyte: 5, Tojax, AP lattia (tutkimustunnus: RM176425) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + ++ Kokonaismäärä + *Aspergillusryhmä Restricti ++(31) muut bakteerit + Penicillium sp. + + *sädesienet +(2) *Wallemia sp. +(2) VIITTEET: Asumisterveysasetus 545/2015. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Helsingissä 23.4.2015 Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa IV Asumisterveysasetus 20. Valvira ohje 8/2016. Reiman M, Haatainen S, Kallunki H, Kujanpää L, Laitinen S, Rautiala S. Laimennossarja ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari, Sisäilmayhdistyksen raportti 13, s. 337-342. Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 4/4 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
63037/PAH 5.12.2017 1/1 PAH-ANALYYSI Tilaaja: Kohde: Projektinumero: Menetelmät: P34334P001 Tilauspäivä: 30.11.2017 P34334P001 Toimituspäivä: 4.12.2017 Analyysi suoritettiin tilaajan toimittamasta näytteestä GC-MSD-menetelmällä. Analyysissä sovelletaan menetelmää ISO 18287. Menetelmän mittaepävarmuus on 24 % ja määritysraja on 2,0 mg/kg. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. Laboratorio ei vastaa näytteenotosta. Tulokset toimitetaan sähköpostilla PDF-muodossa ilman suojausta. TULOKSET: Näytteenottaja: Joni Koskela [mg/kg] Naftaleeni Asenaftaleeni Asenafteeni Fluoreeni Fenantreeni Antraseeni Näyte Materiaali / tila tai rakennusosa 1 Tila 304, maanpaineseinä 1, bitumi 75 11 18 42 390 61 340 220 140 150 110 < 2 89 < 2 5,2 43 1700 2 Tila 304, US pääty, bitumi 570 79 28 300 4200 580 3100 2000 1100 1100 880 620 750 340 42 280 16000 3 AP, pohja, bitumi < 2 < 2 < 2 < 2 11 < 2 5,5 4,7 3,9 8,2 5,8 2,6 < 2 < 2 < 2 < 2 42 4 AP, tervapaperi < 2 < 2 < 2 < 2 15 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 30 * Vaarallisen jätteen raja-arvon 200 mg/kg (kokonaispitoisuus, 16-yhdistettä) ylittävät tulokset on lihavoitu. Näytteitä 3 ja 4 vastaavat materiaalit voidaan PAH-pitoisuuden osalta käsitellä normaalisti. Näytteitä 1 ja 2 vastaavat materiaalit tulee käsitellä RATU-kortissa 82-0381 kuvattujen ohjeiden mukaan. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisena jätteenä. Fluoranteeni Pyreeni Bentso(a)antraseeni Kryseeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(k)fluoranteeni Bentso(a)pyreeni Indeno(1,2,3-cd)pyreeni Dibentso(a,h)antraseeni Bentso(ghi)peryleeni PAH-yht.* Anssi Riekki Tutkija, laboratorioanalyytikko 044 0740 410 LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU, PUH. 010 524 9580 TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, 33100 TAMPERE, PUH. 010 524 9582 ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO, PUH. 010 524 9581 WWW.LABROC.FI Y-TUNNUS: 2544332-6
ASBESTIANALYYSI 63037/ASB Tilaaja: Kohde: P34334P001 Tilauspäivä: 30.11.2017 Projektinumero: P34334P001 Toimituspäivä: 4.12.2017 Menetelmät: 4.12.2017 1/1 Tilaajan toimittamat näytteet on tutkittu soveltaen standardia ISO22262-1 optisella analyysillä käyttäen stereomikroskooppia Nikon SMZ745 sekä polarisaatiomikroskooppia Nikon CiPOL ja/tai alkuaineanalyysillä käyttäen pyyhkäisyelektronimikroskooppia Jeol JSM6300/6400 tai läpäisyelektronimikroskooppia Leo 912. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. Laboratorio ei vastaa näytteenotosta. Tulokset toimitetaan sähköpostilla PDF-muodossa ilman suojausta. TULOKSET: Näytteenottaja: Joni Koskela Näyte Materiaali / tila tai rakennusosa Menetelmä VM/EM* 1 Tila 304, maanpaineseinä 1, bitumi VM 2 Tila 304, US pääty, bitumi VM 3 AP, pohja, bitumi VM *VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi Asbestipitoisuus Ei sisällä asbestia. Ei sisällä asbestia. Ei sisällä asbestia. Tapani Arola Tutkija, FM 050 4113 779 LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU, PUH. 010 524 9580 TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, 33100 TAMPERE, PUH. 010 524 9582 ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO, PUH. 010 524 9581 WWW.LABROC.FI Y-TUNNUS: 2544332-6