MUISTIO 11/2017 1 Esivalmistelun kuntajohtajakokous Aika 04.10.2017 klo 09:00-11:50 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Uusimaa-kaavan 2050 esittely 4 3 Uusimaa-ohjelman 2.0 esittely 5 4 FinEst Link Helsinki-Tallinna rautatietunnelin toteutettavuusselvitys 6 5 Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 8 6 Mahdolliset muut asiat 10 7 Seuraavat kokoukset 11 8 Kokouksen päättäminen 12
MUISTIO 11/2017 2 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, pj Aarnio Tarmo Kirkkonummi Grannas Mikael Sipoo Järvenpää Marko Karkkila Kairesalo Esko Mäntsälä Lipasti Harri Tuusula Lönnfors Kristina Loviisa Masar Christoffer Kauniainen Mattila Jyrki Hyvinkää Mäkelä Jukka Espoo Nenonen Kari Vantaa Rontu Kirsi Kerava Samaletdin Sabah Myrskylä Sivula Mika Lohja Ujula Jukka-Pekka Porvoo Eskelinen Juha Uudenmaan liitto Kanerva Inka Uudenmaan liitto, sihteeri Suursalmi Tero Uudenmaan liitto Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Aronkytö Timo muutosjohtaja Sovala Markus muutosjohtaja Paqvalin Rolf erityisasiantuntija Immonen Mari E Kuusela Antti Lumijärvi Tarja Vallittu Anja Mäkelä Outi maakuntahallituksen pj. Miettinen Sami Vihti Poissa Behm Kimmo Nurmijärvi Boström Jarl Inkoo Haukkasalo Hannu Pornainen Heikka Tiina Lapinjärvi Isotupa Juha-Pekka Siuntio Kukkonen Erkki Järvenpää Lundqvist Ragnar Raasepori Martikainen Jouni Askola Myyryläinen Juha Pukkila Strandell Denis Hanko Vapaavuori Jan Helsinki Autioniemi Paula Uudenmaan liitto Tikkanen-Pietikäinen Inka Uudenmaan liitto Haapanen Topi Karhu Ulla-Mari von Schoultz Fredrik Åkerö Fredrika Muu Kuukasjärvi Lauri Uudenmaan liitto Paajanen Malla Uudenmaan liitto Ruohonen Kari FinEst Link
MUISTIO 11/2017 3 Esivalmistelun kuntajohtajakokous 1 04.10.2017 Kokouksen avaaminen Ossi Savolainen puheenjohtajana avasi esivalmistelun kuntajohtajien ja virkamiesjohtoryhmän yhteisen kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisten kokousten muistiot ja kokouksen asialista.
MUISTIO 11/2017 4 Esivalmistelun kuntajohtajakokous 2 04.10.2017 Uusimaa-kaavan 2050 esittely Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja Merja Vikman-Kanerva esitteli Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan eli Uusimaa-kaava 2050 valmistelun tilannetta. Tällä hetkellä Uudellamaalla on voimassa kahdeksan erilaista maakuntakaavaa. Uusi maakuntakaava tehdään ensi kertaa kaksiportaisena kokonaisuutena. Se koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihemaakuntakaavoista. Ne kumoavat vanhat voimassaolevat kaavat. Kaava tulee olemaan entistä strategisempi ja joustavampi, mutta samalla myös fokusoidumpi. Rakennekaavassa tunnistetaan valtakunnallisten intressien ja seudun kehittymisen kannalta välttämättömät tekijät ja ratkaistaan vain ne. Seutujen vaihekaavat laaditaan Helsingin seudulle sekä Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Se mahdollistaa paikallisten erityispiirteiden huomioon ottamisen. Uudenlaisella kaavalla halutaan myös vastata tulevaisuuden haasteisiin toimintaympäristön muuttuessa. Sen sisällöt perustuvat laajaan tulevaisuustarkasteluun, jota on tehty yhteistyössä muun muassa asiantuntijaraadin ja Uusimaa -ohjelman kanssa. Käynnissä olevan maakuntauudistuksen valmistelu on otettu huomioon kaavaprosessissa muun muassa ottamalla käyttöön uusia osallistamis- ja vuorovaikutustapoja. Tavoiteaikatauluna on uusimuotoisen maakuntakaavan hyväksyminen nykyisessä maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2019. Tarkoitus on, että Uudenmaan liitto vastaa vielä kaavan täytäntöönpanon aloittamisesta ennen vastuun siirtymisestä maakunnalle. Kiinnostava kysymys jatkossa on, miten kunnat voivat vaikuttaa maakuntakaavatyöhön sen irtautuessa kuntarajapinnasta. Kysyttäessä Vikman-Kanerva vastasi, että tällä hetkellä työn alla olevassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa kaavan oikeusvaikutukset säilyvät ennallaan esimerkiksi suhteessa kuntakaavoitukseen. Lain kokonaisuudistus on kuitenkin myös käynnissä, mutta se ei etene tällä vaalikaudella. Nykyisin käsitellään samaa asiaa muun muassa tekemällä selvityksiä eri kaavatasoilla, joten eri kaavojen selkeämpi työnjako on tarpeen. Puheenjohtaja totesi, että maakuntahallitus on juuri nimennyt maakuntakaavan seuduittaiset ohjaustoimikunnat, jotka kokoontuvat ensimmäisen kerran lähiviikkoina. Asiaan palataan myös jatkossa. Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä merkitsivät maakuntakaavakatsauksen tiedoksi. Oheismateriaali Uusimaakaava2050 Vikman-Kanerva
MUISTIO 11/2017 5 Esivalmistelun kuntajohtajakokous 3 04.10.2017 Uusimaa-ohjelman 2.0 esittely Aluekehittämisen vastuualueen johtaja Juha Eskelinen ja elinkeinopäällikkö Lauri Kuukasjärvi esittelivät Uusimaa-ohjelmaa 2.0. Maakuntahallitus hyväksyi 25.9.2017 Uusimaa-ohjelma 2.0:n ja ympäristöselostuksen asetettavaksi nähtäville ja lähetettäväksi lausunnoille. Lausuntoaika on kuusi viikkoa 27.9.2017-2.11.2017. Virallisesti kyseessä on nykyisen aluekehittämislain mukainen maakunnan liiton ohjelma, mutta sen valmistelussa on luonnollisesti otettu huomioon käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus. Ohjelmassa etsitään aluekehittämisen uusia linjoja ja pyritään kohti koko maakunnan kattavaa strategiaa, joka ohjaa aluekehittämistä lähivuosina ja luo pohjaa myös maakuntauudistuksen myötä tuleviin muutoksiin. Sen laadinnassa on käyty vuoropuhelua kuntien kanssa. Lisäksi sitä on työstetty laajan yhteistyöjoukon kanssa esimerkkinä mainiten ammattikorkeakoulut ja HUS. Uudenmaan liitto toivoo hyvää yhteistyötä eri hanketoteuttajien ja muiden osapuolten kanssa mukaan lukien tulevan pääkaupunkiseudun kasvupalvelukuntayhtymän Uusimaa-ohjelman toteuttamisessa. Uudenmaan asema alueiden kansainvälisissä vertailuissa on varsin hyvä, mutta maakunnan tulee terävöittää omaa rooliaan pärjätäkseen myös tulevaisuudessa. Liitto toivoo, että nyt tehtävästä maakuntaohjelmatyöstä on apua laadittaessa tulevan maakunnan strategiaa. Todettiin, että kunnat ja muut toimijat laativat vastaavia omia ohjelmiaan. Uusimaa -ohjelmassa on nyt osittain käsitelty maakuntauudistukseen liittyviä asioita. Eskelinen vastasi, että Uusimaa -ohjelmassa olevat aiheet ja teemat kuten kasvu ja elinkeinojen kehittäminen ovat koko maakunnalle yhteisiä asioita. Puheenjohtaja totesi lopuksi, että ohjelma on parhaillaan lausunnoilla ja lausuntojen perusteella ohjelmaa tullaan tarkentamaan. Sen jälkeen nähdään, millainen siitä on muodostumassa. Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä merkitsevät katsauksen tiedoksi. Oheismateriaali Uusimaa ohjelma
MUISTIO 11/2017 6 Esivalmistelun kuntajohtajakokous 4 04.10.2017 FinEst Link Helsinki-Tallinna rautatietunnelin toteutettavuusselvitys FinEst Link -hankkeen projektinjohtaja Kari Ruohonen ja johtava asiantuntija Malla Paajanen esittelevät Helsinki-Tallina -rautatietunnelin toteutettavuusselvitystä. Rautaesiriipun romahtamisen jälkeen kaupunkien välinen yhteys on jatkuvasti tiivistynyt. Kasvun esteen pullonkaula on ollut enemmänkin aluekehityksen potentiaalissa, eikä niinkään sinänsä liikenteessä. Helsinki-Tallinnan välisen kiinteän yhteyden esiselvitys valmistui vuonna 2015. FinEst Link -hanke 2016-2018, joka toteuttaa teknisen ja taloudellisen toteutettavuusselvityksen, nojautuu Suomen ja Viron liikenneministerien, pääkaupunkien ja maakuntien aiesopimukseen 5.1.2016 Suomen ja Viron liikenneyhteyksien kehittämisestä. Sisällöllisesti selvitystyö kytkeytyy liikennejärjestelmien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen Suomessa ja Virossa sekä Rail Baltica megaprojektissa toteutettaviin rinnakkaisiin selvityksiin rahti- ja matkustajaliikenteen järjestämisestä itäisen Itämeren alueella. Keskeistä on, että tunnelia ei katsota erikseen vaan se tulee nähdä osana laajaa kansainvälistä liikennejärjestelmää kuten EU TEN-T -strategiaa. Tunneliselvityksessä otetaan huomioon kaikki Suomen kansainväliset yhteydet. Toteutettavuusselvityksen tekemisen jälkeen selviää, kannattaako tunnelin rakentamisen selvittämistä jatkaa. Hankkeen käytössä on huippuluokan kansainvälinen advisary board, joiden jäsenillä on kokemusta eurooppalaisista tunnelihankkeista. Yhteistyötä on myös tehty niin EU -komission kuin liikenneministeriön kanssa. Keskeinen osa selvitystä on rahoitusmallintamisen tekeminen. Jos selvityksen jälkeen päädytään positiiviseen tulokseen, seuraavaksi vuorossa on suunnitteluhankkeen toteuttaminen. Tunnelin toteuttamisen lähtökohtana tulee olla järkevä liikennemalli. Siihen tarvitaan sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Toisaalta tunnelin toteuttaminen ei myöskään tarkoita, että laivaliikenne päättyy, vaan sen arvioidaan enemmänkin lisääntyvän yleisen volyymin kasvun myötä. Rail Baltica -hankkeen toteutuminen on edellytys tunnelin kannattavuudelle. Rail Baltica -hankkeen kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa huoltotoimenpiteisiin liittyen. Suomen osalta haasteena on liityntäyhteyden sijoittaminen soveltuvaan paikkaan, johon on tarjolla useita vaihtoehtoja. FinEst Link -hankkeen loppuseminaari pidetään 7.2.2018 TalLinnassa. Käytiin keskustelu ja todettiin, että Suomeen sijoittuvat liityntäyhteysvaihtoehdot tulee voida ajoissa ennakoida ottaen huomioon pääkaupunkiseudun voimakkaan kasvun. Asia tulee ratkaista myös uudessa maakuntakaavassa, mikä edellyttää vuoropuhelua kuntien kanssa. Myös Helsinki-Vantaan lentokentän kasvun mahdollistaminen ja sitä tukeva lentorata ovat tärkeitä tekijöitä tunneliin liittyvässä kokonaisharkinnassa. Puheenjohtaja totesi, että asian suhteen ei ole vielä päätetty mitään, vaan kyseessä on vasta toteutettavuusselvityksen toteuttaminen. Rail Baltica -yhteyden toteutuminen on selkeä edellytys tunnelihankkeen toteutumiselle. Asiaa käsitellään syksyn aikana uudelleen.
MUISTIO 11/2017 7 Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä merkitsevät katsauksen tiedoksi.
MUISTIO 11/2017 8 Esivalmistelun kuntajohtajakokous 5 04.10.2017 Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Timo Aronkytö esittivät esivalmistelun tilannekatsauksen. Sovala kertoi, että suurin osa rekrytoiduista hankejohtajista on juuri aloittanut työnsä. ICT -henkilöstö mukaan lukien maakuntavalmistelun vahvuus tulee lähiaikoina olemaan yli 100 henkeä. Perehtymisvaihe huomioon ottaen tarvitaan jonkin verran aikaan, jotta uutta sisältöä ehditään tuottamaan. Maakunnan strategiaprosessi aloitetaan kuitenkin mahdollisimman pian maakuntahallituksen johdolla. Alustavia tuloksia on tarkoitus esitellä maakuntaparlamentissa 23.11. Valtakunnallisesti odotetaan hallituksen uutta esitystä valinnanvapauslaista. Valinnanvapauteen liittyvä keskeinen kysymys on, voivatko yksityiset tulla sote-palvelutuotantomarkkinoille vapaasti vai voiko maakunta säädellä prosessia. Keskusteluissa on ollut esillä linja-autoliikenteen kilpailuttamisessa käytetyn mallin tyyppinen ratkaisu. Maakunnan näkökulmasta tarvitaan hallittu siirtymä markkinoiden avaamisessa. Peruskysymys on, onko pääsy tuotantoon vapaata vai ei. Sovala näkee lisäksi, että kansallisten ICT -toimijoiden rooli on selkiytymässä. Ratkaisematta on edelleen keskitettyjen ICT-organisaatioiden ja maakuntien välinen työnjako, erityisesti käytännön tasolla. Aronkytö kertoi, että sote-hankejohtajien kanssa ryhdytään määrittelemään palvelujärjestäjän roolia ja tehtäviä, jota varten laaditaan tiekartta. Myös sopimusohjausjärjestelmän työstäminen on aloitettu heti. Samaten liikelaitoksen suunnittelu aloitetaan heti. Sopivassa valmisteluvaiheessa edellä mainittuja asioita viedään maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Valinnanvapauden tavoitteena on peruspalvelujen vahvistaminen ja, että kustannusvaikuttavuuteen ja palvelujen laatuun tulee parannuksia. Kantavana periaatteena on, että asiakkaan valinta muokkaa palvelukenttää parhaiden palvelutuottajien hyödyksi. Ihmisten valinta ohjaa parhaimpaan ja kustannusvaikuttavaan suuntaan, jota järjestäjän ohjaus samanaikaisesti tukee. Käytiin keskustelu valmistelussa väliaikaisesti käytettäviin sote-tuotantoalueisiin liittyen. Aronkytö korosti, että valmistelussa selvitetään tulevan maakunnan sote-liikelaitoksen mahdollisia organisoitumismalleja mm. aluejaon pohjalta. Sote-kuntajakoa ei enää tule olemaan vuonna 2020. Kyseessä on vain siirtymäkauden järjestely uudistuksen suorittamiseksi. Puheenjohtaja totesi edellisen kokouksen muistiosta asian aiemman käsittelyn. Kuntajohtajien osalta korostettiin sitä, että horisontaalisen yhteistyön tulee toimia maakunnan ja kuntien välillä koskien kunnille jääviä muita tehtäviä kuten sivistystoimen kanssa. Käytiin keskustelu myös sote-pilotoinnista liittyen Keski-Uudellamaalla käynnissä olevaan kokeiluun. Aronkytö korosti, että nimenomaan sosiaalihuollossa tarvitaan kokemuksia palvelujen uusimuotoisesta tuottamisesta.
MUISTIO 11/2017 9 Puheenjohtaja totesi, että sote-uudistuksen kannalta keskeistä on, minkälainen uusi valinnanvapausesitys hallitukselta on tulossa. Asialla on erittäin suuri merkitys esivalmistelun kannalta. Alkuperäisen aikataulun mukaan sen olisi pitänyt tulla lausunnoille aivan lähiviikkoina. Mahdollisten pilotointien osalta olennaista on, että ne ovat Uudenmaan sote -hankkeen mukaisia, jotta tuloksista voi olla todellista hyötyä. Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä merkitsivät muutosjohtajien katsauksen tiedoksi.
MUISTIO 11/2017 10 Esivalmistelun kuntajohtajakokous 6 04.10.2017 Mahdolliset muut asiat Käytiin keskustelu työterveyshuollon ja ruokapalvelujen valmistelun suhteen. Todettiin, että työterveyshuollon ja ruokapalvelujen valmistelut ovat erillisiä asioita ja niitä koskevat erilaiset toimintamallit ja säännökset. Maakunnan kantaa ei vielä ole käytettävissä. Mahdollinen tulevaisuuden ylikunnallinen yhteistyö on strategisesti merkittävä asia, johon liittyvästä valmistelusta tulee ensin päättää poliittisesti. Sovala korosti, että maakuntavalmistelun osalta kyseessä on vasta perusselvitysten tekovaihe. Työterveyshuollon osalta Aronkytö mainitsi valmistelutyön edenneen hyvin ja että siinä on näkökulmana valmistautuminen markkinoiden avautumiseen. Puheenjohtaja korosti, että lainsäädäntö tulee säätelemään asiaa tarkemmin. Kysymyksen merkittävyys riippuu paljolti kuntakoosta.
MUISTIO 11/2017 11 Esivalmistelun kuntajohtajakokous 7 04.10.2017 Seuraavat kokoukset Loppuvuoden yhteiset kokoukset pidetään keskiviikkoisin Uudenmaan liitossa noudattaen kello 9:00-11:30 kokousaikaa: 25.10. 22.11. 13.12.
MUISTIO 11/2017 12 Esivalmistelun kuntajohtajakokous 8 04.10.2017 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 11:50.