Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia



Samankaltaiset tiedostot
Viisari. Saarijärven kyläilta

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Moninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa Tietoisku

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Ohjelmakausi

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Maaseudun kehittämisohjelma

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Maaseuturahaston mahdollisuudet

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Yleistä maaseutuohjelmasta

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisohjelma

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Leader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta:

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Valtakunnallinen maaseutuverkosto

Keski-Suomen kasvuohjelma

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Arjen turvaa kunnissa

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Leader ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

ELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Yritysrahoitusstrategia Kalevi Pölönen Yksikön päällikkö Innovaatiot ja yritysrahoitus

Varsin Hyvä ry LEADER

1: Kenelle hanketta tehdään?

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Alueiden käytön suunnittelu ja maakuntauudistus (AAMU-hanke) I Kari Oinonen, Aino Rekola

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Itä-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarviointi. Irene Kuhmonen, Augurix Oy Maaseudun kehittämisen syyspäivät Lahti

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

Maaseudun kehittämishankkeiden valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseuturahaston rahoitusmahdollisuuksista. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

ESR- ja EAKR-rahoituksen merkitys työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Uusi ohjelmakausi

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

6Aika-strategian EAKR-haku. Infotilaisuus Helsingissä

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Ideasta suunnitelmaksi

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Yrityksen kehittämisavustus

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Asetuksista/ hanketoiminta

EU-Ohjelmakauden ajankohtainen hanketilanne Satakunnassa

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Transkriptio:

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja

Arvioinnin taustaa MMM tilasi loppuvuodesta 2007 Ruralia-instituutin johtamalta konsortiolta teema-arvioinnin, koskien kauden 2000-2006 maaseutuohjelmia neljän teeman osalta: elinkeinot ja työllisyys, yhteisöllisyys, osaaminen ja ympäristövaikutukset. Muut konsortion jäsenet olivat Sente ja Bionova Engineering Arviointi toteutettiin käyttäen teemakyselyjä, ryhmähaastatteluja, Caseselvityksiä ja SWOT-analyysejä. Arvioinnissa hyödynnettiin myös Maaseutuviraston keräämiä hankerekisteri- ja indikaattoritietokantoja sekä laajaa taustakirjallisuutta. Teemassa A laskettiin elintaso-, työllisyys- ja muuttoliikevaikutukset käyttäen alueellista yleisen tasapainon RegFinDyn-simulointimallia.

Arvioinnin taustaa Arvioinnin kohteena ovat olleet ne yritys- ja kehittämishankkeet, jotka on rahoitettu Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) ja/tai kansallisin varoin. Suoraan maatalouteen liittyvien toimenpiteiden vaikutusta ei käsitelty. Teema-arviointi perustuu suurelta osin arvioinnin tilaajan Maa- ja metsätalousministeriön määrittämiin arviointikysymyksiin. Peruskysymyksiä on täydennetty arvioitsijoiden määrittämillä lisäarviointikysymyksillä. MMM hyödyntää tuloksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutuksessa

Havaintoja teemoista A elinkeinot ja työllisyys Maaseudun kehittämisohjelmien tavoitteena oli yli 17 000 uutta työpaikkaa. Tavoite oli kova sen saavuttamisen arviointi osoittautui haasteelliseksi. Kyselyt, haastattelut, RegFinDyn-aluemallisimulointien tulokset, aikaisempien tutkimusten tulokset sekä Hanke2000-rekisterin tiedot huomioiden arvio on, että määrällisestä työllisyystavoitteesta on saavutettu noin 60 prosenttia. Indikaattorien selkeä määrittely on tarpeen. Esimerkiksi yritystukien indikaattorilomakkeen täyttöohjeissa mainitaan seuraavasti: Uudet työpaikat ovat hankkeessa tehtävän kehittämistyön tuloksena eri vaiheissa syntyneitä uusia pysyväisluontoisia työpaikkoja. Työpaikat voivat olla kausiluonteisia, koko- tai osa-aikaisia. Työpaikat ilmoitetaan kokopäivätoimiseksi muutettuina.

Havaintoja teemoista B- yhteisöllisyys Yhteisöllisyys on saanut ohjelmien kautta merkittävää vahvistusta. Yhteisöllisyyshankkeet vaikuttavat pitkäkestoisesti esimerkiksi alueidentiteetin vahvistumisen, yhteistyön lisääntymisen sekä uusien toimintamallien kautta. Hankkeet jättävät yhteisöön pysyviä aineellisia tai aineettomia merkkejä, jotka voivat periaatteessa säilyä niin pitkään kuin yhteisö itsessään on olemassa Sukupuolten välisen tasa-arvon tulkinta on ohjelmatasolla erilainen kuin käytännön hanketyössä, jossa tasa-arvon katsotaan toteutuvan kun hankkeeseen osallistuminen on kaikille avointa. Sukupuolten välisten erojen korostamista tulisi maaseutuohjelmissa lieventää ja lähestyä sukupuolisensitiivisyyden käsitettä.. Yhteisöllisissä hankkeissa innovaatio käsitteen sijaan voitaisiin käyttää käsitteitä kokeilevuus ja uudistavuus. Tämä auttaisi ymmärtämään yhteisöllisten hankkeiden erilaista näkökulmaa innovaatioihin ja tulisi esiin sen, kokeillaanko hankkeessa jotakin uutta tai uudistetaanko sillä jotakin olemassa olevaa.

Havaintoja teemoista C - osaaminen Maaseudun kehittämisohjelmien kautta toteutetut hankkeet tukevat yritysten liiketoimintaosaamista ja hankkeiden toteutus avaa yhteyksiä muihin toimijoihin, erityisesti muihin maaseudun yrityksiin. Yhteistyön kehittymisen kautta maaseutuyrityksiin välittyy aiempaan kokemukseen perustuvaa osaamista ja ns. hiljaista tietoa. Maaseutuyritysten konkreettisiin käytäntöihin juurtunut osaamisen siirtyminen näyttääkin korostuvan organisoidun tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen siirtämiseen sijaan. Maaseutuyritysten innovaatiokyvykkyyden lisäämiseksi tulee kehittää yritysten kykyä käyttää ulkopuolista osaamista. Maaseudun osaamisen kehittämistä tulee tietoisesti avata nykyistä laajemmalle toimijajoukolle, sillä se rikastaa maaseudun kehittämistä ja lisää kaupunkien ja maaseudun välistä vuorovaikutusta.

Havaintoja teemoista D - ympäristö Maaseudun kehittämisohjelmat edistivät ympäristöteeman sisällä energiantuotantoa (28% kaikista ympäristöhankkeista) ja luonnon hyödyntämistä elinkeino- ja virkistystoiminnassa (47%). Vähäisemmässä roolissa olivat ekologiset hankkeet (13 %) sekä maisemaa ja kulttuuriympäristöä edistävät hankkeet (12 %). Yrityshankkeissa pääpaino oli energia-alalla sekä varsinkin matkailussa luonnon hyödyntämishankkeissa. Kehittämishankkeet painottuivat luonnon hyödyntämiseen, maiseman ja kulttuuriympäristön tilan parantamiseen sekä ekologisiin hankkeisiin. Ohjelmilla arvioitiin vaikutettavan noin 1 prosentin vähenemään Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöissä.

Havaintoja teemoista D - ympäristö Ohjelmakaudella 2000-2006 ohjelmakausi omasi strategiana selkeän kestävän kehityksen edistämisen. Ohjelman tuloksia myös seurattiin kymmenin indikaattorein. Tavoitteet olivat kuitenkin lähinnä sanamuotoja siitä minkälaisia hankkeita ohjelmilla edistetään. Hankerekisterien ja indikaattoritietojen tulosten perusteella on vaikea tehdä täsmällistä analyysiä siitä, onko toteuma vastannut tavoitteita. Selkeämmät tavoitteet lisäisivät alueellisten toimijoiden ja hankkeita hakevien tahojen tietoisuutta siitä, mitä tuloksia ohjelmilla halutaan.

Pohdintaa Teema-arvioinnissa kokeiltiin uusia menetelmiä (RegFin) ja toisaalta hermeneuttista tulkintaa. Tulokset olivat osin ristiriitaisia. Arviointitutkimus on kuitenkin suhteellisen määrämuotoista ja menetelmällisesti vakiintunut tiettyihin muotoihin. Mullistavia uusia tuloksia ei tullut, lähinnä aikaisemmissa arvioinneissa esiin tulleet käsitykset saivat vahvistusta Onko arviointisykli vedetty liian tiukaksi: ennakko-, väli-, loppu-, teemaarviointi. Konsortion yhteistyön toimivuus on tärkeää, samoin vuorovaikutus tilaajan kanssa.