(päivitetty 13.10.2014) Sisältö 1. Johdanto 2. Eläinten valintaperusteet emotilalle asetetut vaatimukset tarvittavat todistukset sonnivasikalle asetetut vaatimukset 3. Aikataulut 4. Kasvutavoitteet totutusjakso varsinainen kasvukoe 4. Ruokinta pääperiaatteet käytettävät rehut ruokinnan parametrit ruokintaohjelman tekeminen ja ruokinnan seuranta 5. Siitossonnikasvattamon toiminta 6. Punnitukset 7. Rakennearvostelu 8. Eläimistä otettavat näytteet ja tehtävät mittaukset 9. Huutokauppa huutokauppajärjestelyt huutokauppakelpoisuus kuljetukset tilitykset 10. Siitossonnien kasvatussopimus 1. Johdanto Tämän siitossonnikasvattamokäsikirjan tarkoituksena on luoda yhteneväiset ohjeet, joita noudatetaan AtriaNauta- palvelun järjestämässä pihvirotuisten siitossonnien kasvatuksessa. Ohjeiden laatimisella pyritään lisäämään kasvutulosten vertailukelpoisuutta vuosien välillä. Käsikirjan ohjeistus tulee voimaan syksystä 2010 alkaen ja sitä muokataan tarvittaessa. 2. Eläinten valintaperusteet Emotilat voivat tarjota siitossonnikasvattamoon sonnivasikoita, jos emotila täyttää AtriaNauta Siitossonnikasvatustoiminnan ehdoissa mainitut vaatimukset. Ehdot löytyvät kokonaisuudessaan www.atrianauta.fi -sivuilta. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kasvattamoon tuleva sonni on tuleva siitossonni. Rotujakaumatavoite (sekä rotujen sisäiset valintakriteerit) vahvistetaan vuosittain.
Emotilalle asetetut vaatimukset: Tila kuuluu emolehmätarkkailuun Tila kuuluu Nasevaan ja sillä on voimassa valtuutus, jolla Atria pääsee lukemaan karjan terveystiedot Tila täyttää asetetut terveysvaatimukset Terveysvaatimukset: 1. Pälvisilsa tilalla ei ole todettu viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana pälvisilsaan viittaavia oireita 2. BVD - 2 vuotta tuoreemmat BVD-tulokset tarvitaan yli 50 emon karjoista vähintään 10 naudasta ja pienemmistä karjoista vähintään 5 naudasta - tila ei saa olla ostanut eläimiä viimeisen kielteisen tutkimustuloksen jälkeen tai ostetut eläimet on todettu BVD-vapaiksi vastaainetutkimuksella ja virusosoituksella. - tuontialkioiden vastaanottajat on tutkittu kielteisin tuloksin - jollei em. näytteitä ole saatavissa, tulee myytävät eläimet tutkia sekä vasta-aineiden että viruksen varalta - jos tilalla todetaan BVD:n kantaja tai akuutti BVD-tartunta, tilalta ei siirretä eläimiä siitossonnikasvattamoon 3. Salmonella - Vasikoiden lähtötilalla ja kasvattamolla tulee olla salmonellavakuutus - Vasikat tutkitaan salmonellan varalta 2 kk sisällä ennen eläinten siirtoa. Tutkimustulosten on oltava kielteiset. 4. Paratuberkuloosi - karjassa ei ole viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana todettu paratuberkuloosiin viittaavia oireita, kuten yli 2-vuotiaan eläimen selittämätöntä laihtumista ja /tai kroonista ripulointia tai mahdolliset kliiniset oireet on tutkittu eikä paratuberkuloosia ole todettu 5. Mycoplasma Bovis - Karjassa ei ole havaittu M. Boviksen kliinisiä oireita (tyypillisiä hengitystietulehduksia, korvatulehduksia, niveltulehduksia, utaretulehduksia) viimeisen 12 kk:n aikana, eikä eläinlääkärin tekemässä kliinisessä tutkimuksessa ole todettu M. Bovis -tartuntaan viittaavia oireita. - M. Bovis -epäilyt on tutkittu ETT:n ohjeiden mukaisesti - lähtökarja on tutkittu ETT:n M. Bovis-vastustusohjelman mukaisesti sierainlima/verinäytteillä kahdesti 6-12 kk välein kielteisin tuloksin ja kuuluu A-tasolle - lähtökarja on noudattanut M. Bovis-vastustusohjelman A-tason vaatimuksia
6. Muut tarttuvat taudit - Karjassa ei ole esiintynyt tarttuvan virusripulin tai tarttuvan hengitystiesairauden oireita kuukauden sisällä ennen vasikoiden siirtoa - Karjassa ei ole todettu tarttuvan sorkkatulehduksen oireita viimeisen 2 kk aikana - Karjassa ei ole esiintynyt viimeisten 3 vuoden aikana yli 5 % luomisia 7. Muut terveysvaatimukset - Myyjätila ei saa ostaa eläimiä 2 kk ennen vasikoiden myyntiä - Myyjätila on liittynyt NASEVAAN ja Atria valtuutettu tietoja katsomaan. - Myyjätila esittää 2 kk tuoreemman todistuksen siitä, ettei tilalla todeta vastustettavien eläintautien oireita. Todistuksen tulee olla eläinlääkärin, mieluiten tilan oman terveydenhuoltoeläinlääkärin tekemä. Lomakkeena käytetään uusinta "ETU Nautakarjan terveystodistus" lomaketta (29.4.2013). Huom. Tätä todistusta ei voi korvata eläinterveydenhuoltokäyntilomakkeella. - Tilalla ylläpidetään karjan terveysseurantaa - Karjassa noudatetaan ETT:n ohjeita tautiriskien hallitsemiseksi nautatiloilla - Jos tilalle on ostettu eläinainesta ulkomailta, ne on tuotu ETT:n ohjeiden mukaisesti Sonnivasikalle asetetut vaatimukset: vasikka ovat puhdasrotuinen ja kantakirjakelpoinen, sen isä on kantakirjattu vasikka on syntynyt kunakin vuonna määriteltyjen päivämäärien välisenä aikana. vasikka on ilmoitettu nautaeläinrekisteriin ja se on asianmukaisesti merkitty. Apumerkkinä on emerkki. vasikka on nupoutettu onnistuneesti tai se on syntymänupo vasikka on totutettu väkirehuun vähintään kuukausi ennen siirtoa. vasikan syntymäpaino ja vieroituspaino on punnittu ja tiedot toimitettu Fabaan ennen siirtoa vasikalla on jalostuksellisesti hyvä odotusarvo vasikka on kasvanut hyvin (vieroituspaino) vasikan rakenne on hyvä ja vasikan luonne on luottavainen
3. Aikataulu Sonnien totutusjakso kestää 4 viikkoa ja varsinainen kasvukoe 18 viikkoa = 126 pv.
4. Kasvutavoitteet Kasvavien sonnien ruokinnan koostumus on rakennettu sellaiseksi, että varsinaisena kasvukoeaikana (lähes) vapaalla rehuannostelulla on mahdollista saavuttaa (lähes) kasvupotentiaalin mukainen kasvu -> antaa kuvan sonnin perinnöllisestä kasvutaipumuksesta (kasvukyvyn periytyvyysaste n. 0,38-0,5). Riittävän voimakas ruokinta myös nopeuttaa sukupuolisen kypsyyden saavuttamista. Ruokinnan pitää kuitenkin olla terveyden kannalta turvallinen (ruuansulatus, jalat). Totutusjakso: Ei kasvutavoitteita. Varsinainen kasvukoe: g/pv Ch 1700 Si 1700 Li 1500 Hf 1400 Ab 1400 5. Ruokinta Pääperiaatteet: Poikakotiin lähetettävät sonnivasikat on vieroitettu hyvissä ajoin ennen poikakotiin menoa ja vasikat on totutettu lisäväkirehuun (esim. ohra/kaura+ rypsi+kivennäinen tai A-Rehun Vasikkarehu). Luomutiloja ei velvoiteta antamaan vasikoille valkuaisrehua. Sonnivasikoiden kasvatusasemalle saapumisen jälkeen noudatetaan totutusruokintaa, jossa saapumista seuraavan kuukauden aikana väkirehutaso nostetaan vähitellen tavoitetasolle ja samalla totutetaan sonnivasikat kasvukoeajan ruokintaan. Siitossonnikasvattamon toiminta pyritään pitämään vertailukelpoisena vuosien kesken pitämällä ruokinnan oleelliset parametrit (ruokinnan energia- ja valkuaisväkevyys) samoina. Muille ruokinnan parametreille on minimi tai maksimirajat. Rotutyyppi otetaan huomioon ruokinnassa. Ab- ja Hf-sonnit ruokitaan karkearehuvaltaisemmin, Ch-, Si- ja Li-sonnien ruokinta on hieman väkevämpi. Kaikki rodut voidaan tarvittaessa ruokkia erikseen. Hereford-sonnien ruokintaa väkevöitetään angus-ruokintaan verrattuna yhteisen alkutotutusjakson ruokinnan jälkeen. Ruokinta toteutetaan seosrehuruokintana. Perusrehuja (säilörehu ja vilja) täydennetään tarvittaessa rapsirouheella riittävän valkuaispitoisuuden saavuttamiseksi. Ruokintaan lisätään aina erikoiskivennäistä.
Käytettävät rehut Karkearehuna käytetään nurmi- tai apilasäilörehua. Nurmisäilörehun D-arvotavoite on 67-69, apilasäilörehun D-arvo vähintään 64. Karkearehun raakavalkuaistavoite on 13-16 % rv kuiva-aineesta. Rehun säilönnällinen laatu on oltava moitteeton. Väkirehuna käytetään kuivalitistettyä ohraa (kauraa/vehnää), jota tarvittaessa täydennetään rapsirouheella. Kivennäisrehuna käytetään käytössä olevan säilörehun kivennäissisältöön (analyysit vuosittain) sovitettua Poikakotikivennäistä, jossa on runsaasti hivenaineita ja E- vitamiinia. Kivennäisseosta täydennetään ruokintakalkilla säilörehujen kalsiumpitoisuuden (apila) perusteella. Ruokasuolaa voidaan lisätä myös seokseen tai antaa sitä nuolikivinä. Kivennäiseen lisätään biotiinia siten, että keskimäärin biotiinin päiväannos on vähintään 10 mg/sonni/pv. Seleeniä kivennäisessä on 25 mg/kg epäorgaanisena ja sen lisäksi 10 mg/kg orgaanisena seleeninä. Ruokinnan parametrit Isot rodut Ch, Si Keskikokoiset rodut Ab/ Hf 300-400 400-500 500-600 300-400 400-500 500-600 totutus myös Li myös Li totutus Li Kasvunopeus 1700 1700 1400 1400 MJ/kg ka 11,2 11,3 11,3 10,8 10,7/10,9 10,8/11,0 (arvioitu) rv % ka min 13,0 13,0 14,0 13,0 13,0 13,0 NDF kr min 25 20 20 25 20 20 Tärkkelys % 25 28 28 25 28 28 ka max Väkirehua % 40 50 50 30 40 40 ka enintään Poikakotikivennäinen lisätään lisätään lisätään lisätään lisätään lisätään Kivennäissaanti vähintään: Ca g/pv 40 59 61 35 53 56 P g/pv 23 32 35 20 29 31 Mg g/pv 10 13 15 9 12 14 Na g/pv 9 12 14 8 11 13 Cu mg/kg ka 10 10 10 10 10 10 Zn mg/kg ka 50 50 50 50 50 50 Se mg/kg ka 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Biotiinia mg/el/pv 10 10 10 10 10 10
Ruokintasuunnitelman tekeminen ja ruokinnan seuranta: Ruokintasuunnitelman laatii AtriaNauta edustaja yhdessä tilan kanssa. Siitossonnikasvattamo teettää rehuanalyysit kaikista erilaisista karkearehueristä sekä viljasta. Karkearehuista teetetään riittävä määrä (min 1 koontanäytteestä) kivennäisanalyysejä vuosittain. Kasvattamo tekee mahdolliset ruokinnan muutokset vähitellen ja ilmoittaa mahdollisista ongelmatilanteista välittömästi ruokinnan suunnittelijalle. Kasvatuskaudella käytetyt ruokintasuunnitelmat tallennetaan ja kasvattamo pitää kirjaa kunkin ruokintasuunnitelmaversion käyttöajasta. 5. Siitossonnikasvattamon toiminta Siitossonnikasvattamo kuuluu Nasevaan ja vastaa tilansa eläinterveydenhuollosta. Tila saa vastaanottaa kasvatukseen ainoastaan AtriaNauta -palvelun valitsemia vieroitettuja pihvivasikoita, jotka on valittu terveysvaatimukset täyttäviltä emotiloilta. Siitossonnikasvattamoon sovelletaan myyvän tilan terveysvaatimuksia ja viranomaisohjeita. Vasikoille tehdään loishäätö niiden tullessa kasvatustilalle, aine valitaan niin, että se tehoaa myös häntäkapiin sekä keuhkomatoon. Suositeltavat aineet ovat Eprinex, Cydectin tai Noromectin. Kasvattamossa toteutetaan "karanteeninavetan" -toimintaohjeistusta. Tila sitoutuu olemaan vastaanottamatta vierailijoita kasvattamoon ilman AtriaNauta -palvelun suostumusta. Tila kuuluu emolehmätarkkailuun ja maksaa vuotuisen tilakohtaisen tarkkailumaksun. Tila sitoutuu toteuttamaan AtriaNauta palvelun ja kasvattamon yhdessä laatimaa ruokintasuunnitelmaa, joka perustuu kotoisten rehujen rehuanalyysiin ja sen pohjalta tehtyyn ruokinnan optimointiin ja mahdollisiin ostorehuihin. Tila punnitsee sonnit ohjelman mukaisesti ja hankkii tätä varten tarvittavat käsittelypaikat ja vaa'an. Tila huolehtii myytyjen sonnien kantakirjauksesta. Tila ottaa eläimille tarpeelliseksi katsomansa vakuutukset. Tila vastaa tarvittavien rehujen tuottamisesta/hankkimisesta, rehuanalyysien teettämisestä sekä yhteydenpidosta ruokintasuunnitelman tekijän kanssa. Tila vastaa eläinten ruokintaan ja lääkitykseen kuuluvasta dokumentoinnista.
6. Punnitukset Siitossonnikasvattamo punnitsee vasikat kasvukoejakson alkaessa ja päättyessä kahtena peräkkäisenä päivinä, mikäli ensimmäisen päivän punnitustuloksissa on havaittu häiriöitä. Näiden välillä sonnit punnitaan kerran kuussa (ks. aikataulut). Välipunnitukset tehdään kertapunnituksina. Vuodenpainopunnitukseen osallistuu AtriaNauta-edustaja. Punnitut vuoden painot kirjataan suoraan Pihvi-ohjelmaan ja lähetetään Fabaan. Siitossonnikasvattamoon suositellaan rakennettavaksi kiinteät käsittelylaitteet + punnitusmahdollisuus, jotka parantavat työturvallisuutta ja helpottavat eläinten punnitusta, käsittelyä ja näytteidenottoa. 7. Rakennearvostelu Rakennearvostelu tehdään maalis-huhtikuussa jalostusindeksilaskennan jälkeen. Huonoluonteiset sonnit otetaan myyntilistalta pois jo ennen rakennearvostelua. Luonnearvostelun tekee siitossonnikasvattamo. 8. Eläimistä otettavat näytteet ja tehtävät mittaukset Myytävien sonnien kivesten ympärysmitta mitataan ennen huutokauppaa ja samalla tunnustellaan sukuelimet ulkoisesti ja tarvittaessa peräsuolen kautta. Kiveskudos tutkitaan ultraäänilaitteella. Eläinlääkäri tarkastaa myytävien sonnien terveydentilan ennen huutokauppaa ja laatii ETU Nautakarjan terveystodistuksen. Siitossonnikasvattamo huolehtii salmonellanäytteenotosta ennen sonnihuutokauppaa ja siitossonnien myyntikaudella niin, että tulokset ovat aina alle 2 kk vanhoja. Mahdollisista muista näytteiden otosta sovitaan erikseen. 9. Huutokauppa Huutokauppajärjestelyt: AtriaNauta palvelu vastaa huutokauppajärjestelyistä, huutokaupan markkinoinnista, myytävien sonnien listauksesta, meklaroinnista sekä mahdollisesta tarjoilusta huutokauppatapahtumassa. Siitossonnikasvattamo vastaa esittelyrakenteiden rakentamisesta, myytävien sonnien esittelykelpoisuudesta sekä eläinten käsittelystä tapahtuman aikana. Tarvittaessa AtriaNauta palvelusta järjestetään lisähenkilöstöä. Huutokauppakelpoisuus: sonnin jalostusarvo vähintään +5. Jos sonni on alkiona maahan tuotu tai sisältää muuta uutta tuontiainesta tai sillä on joku muu selkeä perustelu hyväksytyksi tulemiselle, sonni voidaan kelpuuttaa huutokaupattavaksi sonni on hyväksytty rakennearvostelussa ja kivestutkimuksessa sonni on normaaliluonteinen ja käsiteltävissä
Kuljetukset: AtriaNauta kuljetusjärjestely vastaa sonnien kuljetuksista sekä syntymätiloilta kasvattamoihin sekä kasvattamoista ostajatiloille. Kuljetukset tehdään puhtailla autoilla mahdollisimman kustannustehokkaasti ja asiakkaan toivomuksia mahdollisimman hyvin kuunnellen. Samoissa kuljetuksissa ei saa kuljettaa muita siitos- tai teuraseläimiä (erilaiset terveyskriteerit). Tilitykset Siitossonnikasvattamo ostaa kasvatuskokeeseen tulevat sonnit normaaleilla pihvivasikkahinnoilla. Sonnin tultua siitokseen myydyksi huutokaupassa tai sen jälkeen ja kun se on siirretty ostajatilalle, sonnista saatu hinta veloitetaan ostajalta ja se jaetaan syntymätilan ja poikakodin välillä AtriaNauta siitossonnikasvatustoiminnan ehdoissa kuvatulla tavalla. 10. Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot AtriaNauta Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot sisältävät toiminnan peruskuvauksen, eri osapuolille asetettavat vaatimukset ja sopimuksen huutokauppahinnan jakaantumisesta. Ehdot on nähtävissä www.atrianauta.fi -sivulla.